Jumalan kristityt seurakunnat

 

Nro F040i

 

 

 

 

 

Matteuksen kommentaari: Johdanto ja Osa 1

(Versio 2.0 20220407-20220511-20220607)

 

 

 

Evankeliumin järjestyksen selitys ja Lukujen 1-4 kommentaari.

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

Sähköposti: secretary@ccg.org

 

 

 

(Copyright © 2022 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

 


Matteuksen kommentaari: Johdanto ja Osa 1



Johdanto

Evankeliumien järjestys

Matteus on järjestyksessä ensimmäinen evankeliumeista, mutta tämä ei välttämättä vastaa kronologista järjestystä. On hyvä syy olettaa, että se olikin yksi myöhemmistä evankeliumeista. Se, että se on perinteisesti ensimmäisenä, tukisi sitä näkemystä, että kyse on varhaisesta teoksesta. Useimmat tutkijat ovat nyt laajalti sillä kannalla, että Markus edeltää Matteusta ja että sekä Matteus että Luukas perustuvat Markukseen. Palestiinan kirkon ongelmien käsittely siinä osoittaa, että se saattaa hyvinkin seurata Luukasta kokoelmissa, mutta tätä on mahdotonta vahvistaa, sillä kumpikaan niistä ei heijastu toisiinsa. Järjestyksen uskotaan olevan Markus, Luukas, Matteus ja Johannes, ja tämän järjestyksen on katsottava olevan vahvistettu arkeologisesti. Grant katsoo, että ne on ehkä kirjoitettu välillä 90-115 eaa. (vrt. Interpreters Dictionary of the Bible.Matthew, Gospel of, Vol. 3, s. 302.). Tätä käsitystä on pidettävä virheellisenä, koska Matteus kirjoitettiin hepreaksi ja todennäköisesti ennen temppelin tuhoutumista.  Muussa tapauksessa sillä ei olisi ollut juurikaan tarkoitusta.  Johanneksen katsottiin olevan kirjoitettu, ja todennäköisesti kirjoitettiinkin, jo kauan ennen kuin Ilmestyskirja julkaistiin Patmoksella. Markus ja Luukas kirjoitettiin ennen Matteusta, joten on todennäköisempää, että kaikki kirjoitettiin ennen Temppelin kukistumista ja jaeskeltiin ennen 70:ttä eaa. Myöhempien tutkijoiden vastahakoisuus hyväksyä tämä merkitsee myös heidän vastahakoisuuttaan hyväksyä Joonan merkkiä ja Kristuksen lausuntoja evankeliumeissa profetioina.

 

Grant katsoo, että Irenaeuksen ajoista lähtien (n. 180 eaa. (Harhaoppeja vastaan III, 11.8) nämä neljä petoa on samastettu apostoleihin sen kaanonin neljässä evankeliumissa, joka koottiin yli kolmekymmentä vuotta ennen häntä. Hän yhdistää niihin neljä kerubia. Tämä oli myöhemmän järjestelmän fiktiota ja epätodennäköistä.

 

Perinteinen teoria evankeliumeista, joiden mukaan Matteus oli ensimmäinen evankeliumi, perustuu Papiaksen lausuntoon (100-luku), jota Eusebius lainasi (Kirkkohistoria). III, 39.16). Kirjattiin, että Matteus oli kirjoittanut hepreaksi ja termiä käytettiin viittaamaan siihen, mitä hän kirjoitti, logion eli oraakkelit. Jotkut, kuten ebioniitit, käyttivät yksinomaan Matteuksen evankeliumia, mikä johtikin teologisiin virheisiin.

Papias itse, kirjoituksissaan, siten kuin Eusebius niitä lainaa, ottaa Markuksen evankeliumin puheeksi ennen Matteuksen evankeliumia, minkä useimmat tutkijat jättävät huomiotta, ja Grant (ibid) panee tämän merkille, s, 303, palsta 2). Augustinus omaksui tämän virheellisen näkemyksen, ja siitä tuli kirkkojen yhteinen näkemys.

 

Lisätodisteita evankeliumien järjestyksestä löytyy mosaiikista Galla Placidian mausoleumista San Vitalen kirkon ulkopuolelta Ravennasta. Hän oli lännen keisari Honoriuksen sisar. Hän oli hyvin seikkailunhaluinen, mutta kuoli pian mausoleuminsa rakentamisen jälkeen. Mosaiikin päivämäärä oli noin 440 jälkeen ajanlaskumme alun ja mosaiikissa on matala antiikkikirjahylly, joka on vinossa. Mosaiikissa evankeliumit ovat seuraavassa järjestyksessä:

Marcus Lucas

Matteus Ioannes

 

Ajankohta oli hieman yli vuosisata jälkeen Nikean kirkolliskokouksen vuonna 325 jaa. ja vain yhdeksän vuotta sen jälkeen, kun Efesoksen kirkolliskokous pidettiin vuonna 431 jaa. Tämä mosaiikki on ajalta, jolloin ei ollut vielä yleisesti hyväksytty Augustuksen käsitystä, joka perustui Papiaksen työhön, jättäen kuitenkin huomiotta Papiaksen kommentin, jossa mainittiin Markus ensimmäiseksi. Hän oletti, että Matteus tuli ensin ja sitten Markus, joka lyhensi sen, ja sitten Luukas ja Johannes. Todellisuus on se, että Markus oli ennen Matteusta ja Matteus laajensi Markusta ja kirjoitti hepreaksi, ja tulos lähetettiin Vähä-Aasiaan ja käännettiin kreikaksi, arameaksi ja sitten arabiaksi. Se vietiin Intiaan ja aloitti siellä seurakunnan (vrt. 122D).

 

Muut luettelot ovat saatavilla käsikirjoituksista, joissa näkyy muita järjestyksiä, mukaan luettuna apostolin nimien sijoittaminen tärkeysjärjestykseen, kuten Clermontin luettelossa Egyptistä n. 300 jaa. Matteus, Johannes, Markus ja Luukas, tai Cheltenhamin luettelossa, jonka Mommsen löysi vuonna 1885 ja jota joskus kutsutaan Mommsen luetteloksi ja joka on peräisin Pohjois-Afrikasta n. 360 jaa..

 

Kuitenkin näyttää siltä, että mosaiikki Galla Placidian mauseoleumissa Ravennassa järjestyksineen perustui vanhaan italialaiseen kirkon perinteeseen, joihin eivät vaikuttaneet Augustinuksen myöhempi pohdinta ja jota tukee Irenaeus lyonilainen, joka lapsei istui Johanneksen jalkain juuressa ja puhui niiden kanssa, jotka tunsivat Kristuksen ja jonka opettajia olivat Polykarpos ja myöhemmät opetuslapset.

 

Lisää tukea saamme Venetsian Accademiasta, missä Sala Della Presentazionen katossa olevat medaljonkireliefit säilyttävät saman järjestyksen (Grant, s. 303 ibid). Grant esittää vielä lisätukea ja näyttää melko selvältä, että varhainen roomalainen näkemys oli säilyttää tämä järjestys.

 

Perinteinen teoria siitä, että Matteus oli varhaisin evankeliumi, perustui Eusebiuksen lainaamaan Papiaksen lausuntoon (Kirkkohistoria. III. 39:16) ”Matteus kokosi logiat [oraakkelit] heprean murteella (sic) ja jokainen tulkitsi ne parhaan kykynsä mukaan.” Tästä näkökulmasta ne kaikki olivat lyhennettyjä tai sopivaksi katsotulla tavalla tulkittuja. Tämä on mahdotonta, kun otetaan huomioon Johanneksen ja synoptisten evankeliumien eroavaisuudet.

 

Kaanonin muodostuminen ja sen virallinen tunnustaminen innoitetuksi tekstiksi on listattu tutkielmassa Raamattu (Nro 164). Kun kaanon oli koossa, tehtiin monia väärennöksiä ja virheellisiä käännöksiä kolminaisuushypoteesin vahvistamiseksi (vrt. 164C, 164F ja 164G), ja lopputulos, missä oli eniten väärennöksiä, muutoksia ja virheellisiä käännöksiä, oli Elzevirin veljeksien Textus Receptus, ja King James Version oli sen huonoin tulos. Täydellinen riippuvuus KJV:stä ei koskaan johda täydelliseen tai kunnolliseen ymmärrykseen. Jos sitä on käytettävä, on tärkeää alaviitteissä käyttää Bullingerin Companion Biblea, kuten tässä.

 

Jokaisella evankeliumilla on tarkoituksensa. Matteuksen evankeliumi ei todellisuudessa ole määrittää kuninkaallista linjaa, kuten jotkut oppineet ovat väittäneet, vaan pikemminkin osoittaa, miksi Kristuksesta ei voisi tulla Israelin ja Juudan kuningasta ilman Jumalan suoraa väliintuloa. Konjan jälkeläinen ei voisi istua Israelin valtaistuimella ilman Jumalan suoraa väliintuloa (vrt.Messiaan sukuluettelo (Nro 119)) jäljempänä. Sukuluettelon aiheena ovat sekä Joosef nyt Matteuksen evankeliumissa että Maria, Kristuksen äiti, Luukkaan luvussa 3. Tämä on laajalti hyväksytty Mariamin sukuluetteloksi heprealaisten sekä kristillisten tutkijoiden keskuudessa. Kreikkalainen teksti noudattaa perinteisiä sukuluetteloita, joissa vaimoa ei mainita, mutta joissa perinteistä kieliopillista puuttumista sovelletaan aviomiehen nimeen, mikä osoittaa, että nainen on luettelossa. Walesilaisten kautta meille välittynyt Aristobuluksen perustaman kelttiläisen kirkon historia (Nro 122D) osoittaa, että Britannian kuningas Bran meni naimisiin Anan kanssa, jonka isä oli brittien kanssa metallikauppaa käynyt juutalainen Joosef Arimatealainen. Brania kutsuttiin nimellä Bran Siunattu, koska hän oli naimisissa neitsyt Jeesuksen Kristuksen äidin serkun kanssa ja koska Joosef oli neitsyen setä ja Messiaan isosetä. Tämän vuoksi Arviragus, silurilaisten kuningas, jonka veli oli Caradog, Cantii- ja Catevelauni-kansojen kuningas, antoi 12 "hide"-alaa maata Glastonburyn kirkon perustamiseksi Britanniaan hänen appivanhemmalleen Joosefille ja hänen veljenpojalleen Linus ap Caradogille, joka oli Kristuksen vihkimä ja josta tuli Rooman ensimmäinen piispa. Näin ollen jokainen britti, joka polveutuu näistä kuninkaista, on Kristuksen sukulainen. Eurooppalaiset ovat tehneet paljon kumotakseen tämän historian, mutta walesilaiset ovat säilyttäneet sen hyvin ja tosiasiat ovat hyvin dokumentoituja ja niiden tueksi on laajalti tukea (vrt. myös Ashley. M, Mammoth Book of British Kings and Queens, Carroll and Graf Publishers, 1998/9). Tätä näkemystä tukee se, että Pilatus antoi Kristuksen ruumiin Joosefille tämän omaan hautaan, koska hänen veljensä Heli oli kuollut ja hän olisi ollut vanhin perheenjäsen ja Sanhedrinin jäsen.

 

Meurig oli Arviraguksen pojanpoika, ja hänen appensa oli Cyllin ap Caradog, jonka setä oli Linus, Rooman piispa. He palasivat Britanniaan roomalaisten vasalleina. Meurig ja hänen vaimonsa aloittivat seurakunnan Glastonburyssa. Historia tuntee hänet nimellä Pyhä Marius.

 

Niinpä myös Kristuksen sukuluettelo osoittaa Raamatun leviraatin lakien täydellisen soveltamisen osana Jumalan lain (L1)soveltamista.

 

*****

Matteus luvut 1-4 (RSV)

 

Luku 1

Tämä on Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, Abrahamin jälkeläisen, sukuluettelo:

2Abrahamille syntyi Iisak, jolle syntyi Jaakob. Jaakobille syntyivät Juuda ja tämän veljet. 3Juudalle ja Tamarille syntyivät Peres ja Serah. Serahille syntyi Hesron, jolle syntyi Ram. 4Ramille syntyi Amminadab, Amminadabille Nahson ja Nahsonille Salma. 5Salmalle ja Rahabille syntyi Boas ja Boakselle ja Ruutille Obed, jolle syntyi Iisai. 6Kuningas Daavid oli Iisain poika. Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo. 7Salomolle syntyi Rehabeam, jolle syntyi Abia, ja Abialle syntyi Asaf. 8Asafille syntyi Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia. 9Ussialle syntyi Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia. 10Hiskialle syntyi Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia. 11Kun kansa oli pakotettu muuttamaan Babyloniaan, Josialle syntyivät Jekonja ja tämän veljet. 12Väestönsiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Salatiel, jolle syntyi Serubbabel. 13Serubbabelille syntyi Abihud, Abihudille Eljakim ja Eljakimille Asur. 14Asurille syntyi Sadok, Sadokille Jakin ja Jakinille Elihud. 15Elihudille syntyi Eleasar, jolle syntyi Mattan. Mattanille syntyi Jaakob, 16ja Jaakobille syntyi Joosef, joka oli Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota kutsutaan Kristukseksi. 17Abrahamista Daavidiin on siis 14 sukupolvea. Daavidista väestönsiirtoon on myös 14 sukupolvea, ja samoin on 14 sukupolvea väestönsiirrosta Kristukseen. 18Jeesus Kristus syntyi näin: Maria, Jeesuksen äiti, oli luvattu vaimoksi Joosefille. Ennen kuin he ehtivät olla yhdessä, Marian huomattiin olevan raskaana Pyhästä Hengestä. 19Joosef oli oikeamielinen mies, eikä hän tahtonut häpäistä Mariaa vaan päätti purkaa kihlauksen kaikessa hiljaisuudessa. 20Kun Joosef suunnitteli tätä, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi: »Joosef, Daavidin poika. Älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on saanut alkunsa, on peräisin Pyhästä Hengestä. 21Maria synnyttää pojan, ja sinun on annettava pojalle nimeksi Jeesus. Hän näet pelastaa kansansa sen synneistä.» 22Tämä tapahtui, jotta profeetan välittämä Herran ilmoitus toteutuisi:23 »Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, jolle annetaan nimeksi Immanuel.» Immanuel tarkoittaa: Jumala on kanssamme. 24Unesta herättyään Joosef teki niin kuin enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen. 25 Hän ei kuitenkaan maannut vaimonsa kanssa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.

 

Luvun 1 tarkoitus

Jakeet 1-17 käsittelevät Kristuksen sukuluetteloa, jota käsitellään tutkielmassa Messiaan sukuluettelo (Nro 119). (vrt. myös Luuk. 3:23-38) Kyseisessä tutkielmassa selitetään, mikä merkitys on Messiaan sukuluettelolla Aatamista. ”Matteuksen evankeliumin luvun 1 ja Luukkaan evankeliumin luvun 3 tekstejä tutkitaan ja myös niiden ilmeinen ristiriitaisuus Aikakirjojen kanssa selitetään. Niiden oikea ja todellinen merkitys osoittaa, että Messias todellakin lähetettiin pelastamaan syntisiä. Messiaan sukuluettelo on tärkeä väline sen ymmärtämiseksi, kuka Messias oli. Vielä tärkeämpää on, että sukuluetteloista välittyy tärkeää ymmärrystä profetian ja myös Raamatun lain toteutumisesta.” Linja kulkee kuningas Daavidin kautta (22:41-45) (Room. 1:3) aina Aabrahamiin asti (Gal. 3:16). 3-6: Ruut 4:18-22; 1. Aik. 2:1-15; 11: Pakkosiirtolaisuus, 2. Kun. 24:8-16; Jer. 27:20; 12: Jekonia tai Joojakim, (2. Kun. 24:6; 1. Aik. 3:16). Sealtielin kautta kulkeutui leviraattilinja Pedajasta 1. Aik. 3:16-19; (vrt. myös Esra. 3:2; Hag. 2:2; Luuk. 3:27; ks. oikeudellisen polveutumisen linja Serubbabeliin edellä olevan 119mukaisesti). 13-16: Henkilöt Abihudista Jaakobiin lienevät muuten tuntemattomia (119edellä).16: Kristus on kreikankielinen käännös Messiaasta, joka tarkoittaa voideltua (3. Moos. 4:3, 5. 16; 2. Sam. 1:14-16)

 

Mariam tulee raskaaksi Pyhän Hengen kautta ja Jeesuksen Kristuksen syntymä (jakeet 18-25).

Tässä osiossa Matteus osoittaa, että Mariam tuli raskaaksi Pyhän Hengen kautta. Hänet kihlattiin Joosefille, jolle ilmestyi Herran enkeli vakuuttamaan, että hänen oli määrä ottaa Mariam (väärin nimitetty Mariaksi) vaimokseen ja että hänen oli määrä kutsua poikaansa Jeesukseksi (Jahoshua tai Joshua), joka pelastaisi kansansa sen synneistä. Nämä asiat tapahtuivat, jotta täyttyisi Jesajan profetia (Jes.7:14) jakeessa 23. (vrt. myös Luuk. 1:26 -2:40).

 

Niinpä Joosef meni naimisiin Mariamin kanssa, mutta ‘tunsi hänet’ vasta Jeesuksen Kristuksen syntymän jälkeen.

 

20: Enkelit ovat Jumalan (elohim) henkiä, jotka on lähetetty sanansaattajiksi (Hebr. Malak) palvelemaan Jumalaa ihmiskunnan suhteen.

21: Jeesus (Gr. Iesou; Heb. Jahoshua tai eng. Joshua) Aramea ja heprea ovat samankaltaiset ja molemmat tarkoittavat hän pelastaa. Hänen piti pelastaa kansa sen synneistä.

22-23: neito (vrt. Jesaja 7:14n Annotated RSV)

25: Roomalaiskatoliset väittävät, että sana "kunnes" ei seemiläisessä kielenkäytössä tarkoita, että heillä olisi ollut sukupuolisuhteita Kristuksen syntymän jälkeen. Monikaan muu lahko ei hyväksy tätä merkitystä, ja Raamatun teksti osoittaakin toisin.

 

Luku 2

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodes Suuren aikana, Jerusalemiin saapui idästä tietäjiä, jotka tulkitsivat ennusmerkkejä. 2»Missä on se juutalaisten kuningas, joka on juuri syntynyt?» he kysyivät. »Me näimme idässä hänen tähtensä ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitusta.» 3Tämän kuullessaan kuningas Herodes järkyttyi, ja koko Jerusalem alkoi kohista. 4Herodes kutsui koolle kaikki ylipapit ja oppineet ja kysyi heiltä, missä Kristus syntyisi. 5»Juudean Betlehemissä», he vastasivat. »Profeetan kirjassa näet sanotaan: 6’Sinä, Juudan Betlehem, et suinkaan ole vähäisin heimosi johtajista. Sinusta syntyy hallitsija, joka paimentaa kansaani Israelia.’» 7Silloin Herodes kutsui tietäjät salaa luokseen ja kyseli heiltä tarkasti, milloin tähti oli ilmestynyt. 8Hän lähetti heidät Betlehemiin ja sanoi: »Menkää sinne ja ottakaa perusteellisesti selvää tästä lapsesta. Ilmoittakaa minulle, kun löydätte hänet, niin että minäkin voin tulla osoittamaan hänelle kunnioitustani.» 9Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan. He huomasivat taivaalla saman tähden, jonka olivat nähneet idässä. Tähti johdatti heitä ja pysähtyi sen paikan ylle, missä lapsi oli. 10Tähden nähdessään tietäjät olivat riemuissaan. 11He menivät taloon, näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian ja heittäytyivät maahan osoittaakseen kunnioitustaan. Sitten he avasivat aarrearkkunsa ja antoivat lapselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa, kallista voidetta. 12Tietäjät saivat unessa Jumalalta kehotuksen olla palaamatta Herodeksen luokse. Niinpä he menivät toista kautta takaisin omaan maahansa. 13Tietäjien mentyä Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: »Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes ilmoitan toisin, sillä Herodes etsii lasta tappaakseen hänet.» 14Joosef nousi keskellä yötä, otti mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. 15He viipyivät siellä Herodeksen kuolemaan asti. Näin toteutui se, minkä Herra oli ilmoittanut profeetan kautta: »Egyptistä minä kutsuin poikani.» 16Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan. Hän raivostui ja lähetti miehensä tappamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat Betlehemin alueelta. Ikäraja perustui siihen, mitä hän oli saanut selville tietäjiltä. 17Näin toteutuivat profeetta Jeremian sanat: 18»Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä kuuntele lohdutusta, sillä heitä ei enää ole.» 19Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa Egyptissä 20ja sanoi: »Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan. Ne, jotka halusivat tappaa lapsen, ovat kuolleet.» 21Joosef nousi, otti lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Israelin maahan. 22Juudean kuninkaana hallitsi Arkelaos isänsä Herodeksen seuraajana. Kuultuaan tästä Joosef pelkäsi mennä Juudeaan, mutta hän sai unessa Jumalalta kehotuksen mennä Galileaan. 23Siellä hän asettui kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin toteutui profeettojen ennustus, että Jeesusta kutsutaan lisänimellä Nasaretilainen.

 

Luvun 2 tarkoitus

Jeesus (Jahoshua tai Joosua) syntyi Betlehemissä, Juudeassa, kuningas Herodeksen päivinä (jae 1). Herodes kuoli Abib-kuun 1.-14. päivän välisenä aikana vuonna 4 eaa., joten Kristus ei voinut syntyä tammikuun 4 eea:n jälkeen (vrt. Kristuksen ikä kasteessa ja Hänen palvelutehtävänsä kesto (Nro 019)).  Tietäjät (Magi – oppinut luokka muinaisessa Persiassa) saapuivat etsimään ‘kuningasta, joka nyt on syntynyt’ (vrt. 1-2; vrt. Jer. 23:5; 4. Moos. 24:17), joka sai Herodeksen pelästymään (jae 3), ja Jerusalemin ylipapit ja kirjanoppineet ilmoittivat hänelle profetiasta Miikassa 5:2 (jae 4-6) (vrt. Joh. 7:42). Herodes kehotti tietäjiä etsimään lapsen ja ilmoittamaan Herodekselle hänen sijaintinsa. Tietäjät seurasivat tähteä ja toivat lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhamia. Sen jälkeen heitä varoitettiin palaamasta Jerusalemiin ja he palasivat omaan maahansa (vrt. 7-12) (vrt. Luuk. 2:7 huomautukset).

 

Joosefin käsketään sitten paeta Egyptiin, koska Herodes aikoi tappaa lapsen. He jäävät Egyptiin Herodeksen kuolemaan asti. Tämä täyttää profetian Hoosea 11:1: ssa: "Egyptistä minä kutsuin poikani." (vrt. 13-15) (vrt. 2. Moos. 4:22).

 

Jakeet 16-18 käsittelevät kaikkien alle 2-vuotiaiden lasten verilöylyä. Herodes on vihainen Tietäjille, koska he huijasivat häntä, ja käyttää Tietäjien ilmoittamaa aikaikkunaa, jonka sisällä he olivat alun perin nähneet tähden, tappaakseen kaikki alle kaksivuotiaat miespuoliset lapset Betlehemissä ja sillä alueella.

Tämä täytti Jeremian 31:15 (jae 18) ennustuksen, joka sanoo:

"Ramasta kuuluu huuto, katkera itku ja valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole."

 

Rama on noin 8 kilometriä pohjoiseen Jerusalemista. Jaakobin vaimo Raakel kuoli synnytykseen, ja hänet haudattiin lähelle Betlehemiä (vrt. 1. Moos. 35:16-20). Rama Jerusalemin pohjoispuolella oli kansallissurun näyttämö (Jer. 40:1), jonka vihollinen, tässä tapauksessa idumealainen Herodes, oli aiheuttanut.

 

Kristus syntyi ennen 4 eKr ja Herodeksen kuolema Abib-kuun 1. ja 13. päivän välillä vuonna 4 eaa. Näiden tapahtumien ajoitusta käsitellään asiakirjassa Kristuksen ikä kasteessa ja hänen palvelustyönsä kesto (Nro 019).

 

Jakeet 19-23 kertovat perheen paluusta Israeliin. Kuultuaan, että Arkhelaos, Herodeksen poika, hallitsi Juudeassa (hallitsi 4 eaa. - 6 jaa.), Joosef päätti mennä Galileaan ja asettua Nasaretiin.

 

Aramealaiseksi Nasaretin ääntämyksessä ja mahdollisessa merkityksessä on samankaltaisuus hepreankielisen sanan kanssa, joka tarkoittaa oksaa (vrt. Jes. 11:1).

Luku 3

1Aikanaan Johannes Kastaja nousi esiin ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2 »Muuttakaa elämänne suunta, koska taivaiden valtakunta on lähellä!» 3Hän oli se, josta profeetta Jesaja on sanonut: »Ääni huutaa asumattomalla seudulla: ’Valmistakaa Herralle tie, oikaiskaa hänen polkunsa mutkat!’» 4Johanneksen vaatteet oli tehty kamelinkarvoista, ja hänen vyötäröllään oli nahkavyö. Ravinnokseen hän söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. 5Hänen luokseen tulivat kaikki Jerusalemista, Juudeasta ja koko Jordanjoen alueelta. 6Hän kastoi heidät Jordanissa, ja he tunnustivat syntinsä. 7Kasteelle tuli myös paljon fariseuksia ja saddukeuksia. Tämän nähdessään Johannes sanoi: »Kuka teille kyynpoikasille on näyttänyt, miten vältätte tulevan vihan? 8No, tuottakaa sitten hedelmiä, jotka ovat uuden elämäntapanne arvoisia. 9Älkää luulko, että riittää, kun sanotte toisillenne: ’Meidän isämme on Abraham.’ Minä vakuutan teille, että Jumala voi tehdä lapsia Abrahamille vaikka näistä kivistä. 10Puiden juurella on jo kirves. Kaikki ne puut, joiden hedelmät eivät ole hyviä, kaadetaan ja heitetään tuleen. 11Minä kastan teidät vedellä, jotta elämänne suunta muuttuisi. Minun jälkeeni tulee kuitenkin mies, joka on minua mahtavampi. En ole tarpeeksi arvokas edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. 12Hänellä on kädessään työkalu, jolla hän puhdistaa puidun viljan. Jyvät hän kokoaa varastoon, mutta kaiken muun hän polttaa sammumattomassa tulessa.» 13Silloin Jeesus tuli Galileasta Jordanille Johanneksen kastettavaksi. 14Johannes esteli ja sanoi: »Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan tässä pitäisi saada kaste sinulta.» 15Jeesus kuitenkin sanoi: »Suostu nyt, sillä näin meidän kuuluu tehdä.» Niinpä Johannes suostui kastamaan hänet. 16Heti kasteen saatuaan Jeesus nousi vedestä. Samassa taivaat avautuivat ja Jeesus näki, miten Jumalan Henki laskeutui hänen päälleen kuin kyyhkynen. 17Samalla taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen kiintynyt.»

 

Luvun 3 tarkoitus

Johannes Kastajan taustatarina on Luukkaan luvussa 1. Jakeista 1-3 eteenpäin Johannes saarnaa Juudean erämaassa ja varoittaa ihmisiä taivaan valtakunnan lähestyvästä tulemuksesta, kuten Jesaja on ennustanut (Jesaja 40:3).

 

Sillä tämä on se, josta profeetta Jesaja puhui, kun hän sanoi: "Ääni huutaa asumattomalla seudulla: Valmistakaa Herralle tie, oikaiskaa hänen polkunsa mutkat! (jae 3)

 

Johannes saarnasi katumusta. Katukaa tarkoittaa kirjaimellisesti paluuta Jumalan ja ihmisen väliseen liittoon (2. Moos. 19:3-6; 24:3-8; Jer. 31:31-34).  Jae 4 kuvaa hänen vaatetustaan ja ruokaansa (vrt. 2. Kun. 1:8; Sak. 13:4 ja Jes. 40:3, Mal. 3:1) (vrt. 3:3 ja 17:10-12). Mal. 4:5 viittaa profeetta Eliaan, jonka on määrä tulla viimeisinä päivinä (vrt. Kaksi todistajaa (Nro 135;ja Lopun sodat Osa II: 1260 Todistajien päivää (Nro 141D)). Monet ihmiset Jerusalemista ja Juudeasta tulivat hänen luokseen kuulemaan hänen sanomaansa ja heidät kastettiin Jordanin virrassa. (jakeet 5-6) (vrt. Mark. 1:4).

 

Kun fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa, hän suuttui ja sanoi: "Te kyykäärmeiden jälkeläiset! Kuka varoitti teitä pakenemasta tulevaa vihaa?

Viittaa Jumalan tuomioon (1. Tess. 1:10) (vrt. myös 22:23 ja Ap. t. 23:6-10). Kolmas juutalainen lahko Palestiinassa oli essealaiset (vrt. Josefus B.J. 11.8. 2-13).  Kuolleenmeren kirjakääröt (Dead Sea Scrolls, DSS) valottavat heidän käytäntöjään, mutta termi tuli alun perin pakanoiden lahkosta Syyriassa, Pliniuksen kautta, eikä Qumranin lahko kutsunut itseään essealaisiksi ja olisi suhtautunut termiin torjuvasti.

 

Johannes puhui valtakunnasta (vrt. myös 4:17). Hän varoittaa heitä näyttämään katumuksen hedelmiä. Ei riitä väittää Aabrahamin olevan heidän Isänsä, koska Jumala voi kasvattaa lapsia Aabrahamille kivistä (jakeet 7-9). Tarkoituksena oli viitata pakanain pelastukseen, joka on evankeliumien todellinen tarkoitus. Johannes varoittaa lisäksi, että kirves on jo puiden juurella ja että ne, joilla ei tuota hedelmää, kaadetaan (jae 10) (vrt. Luuk. 3:7-9; Joh. 8:33).

 

Hänen vaikutusvaltansa laajuudesta vrt. Ap.t. 18:25; 19:1-7.

Johannes kastoi vedellä katumusta ja totesi, että se, joka oli tulossa, oli häntä itseään väkevämpi ja hänen sandaaleitakin hän oli kelvoton kantamaan.

 

Kristus kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella (jae 11). Näin meille esitellään Pyhä Henki (Nro 117).

Jamieson, Fausset and Brown Commentary sanoo jakeesta 12 seuraavaa.

"Viskain — puhdistukseen käytetty viskain.

on hänen kädessään— käyttövalmiina. Tämä ei ole mitään muuta kuin evankeliumin saarnaamista, joka alkoi jo nyt ja jonka vaikutuksesta kiinteä aines erotettaisiin hengellisesti arvottomasta, kuten vehnän akanoista, leyhyttävän viuhkan avulla. (Vertaa vastaavaa esitystä: Mal_3:1-3).

ja hän puhdistaa kauttaaltaan puimatantereensa— puimatantereen, eli näkyvän kirkon.

ja kerää jyvänsä— Hänen sydämeltään uskolliset pyhät; niin kutsuttuja, koska niillä on todellista arvoa (Vertaa Aamos 9:9;Luuk. 22:31).

aittaan— "Isänsä valtakuntaan," koska Herra selittää tämän "aitan" tai "ladon" kauniisti selittänyt vertauksessa vehnästä ja akanoista (Matt. 13:30,Matt. 13:43).

mutta hän polttaa ruumenet— tyhjät ja arvottomat uskonnon tunnustajat, vailla mitään vakaata uskonnollista periaatetta ja luonnetta (ks. Psa_1:4).

sammumattomalla tulella— Tämän lukujen ilmeisen ristiriidan voima on huikea: - poltettavaksi, mutta sammumattomalla tulella; yksi ilmaisee sen kaiken täydellistä tuhoa, joka muodostaa ihmisen todellisen elämän, toinen jatkuvaa tietoisuutta olemassaolosta tuossa hirvittävässä tilassa.”

Ks. myös Luuk. 3:18-20; 12:49n; Ap.t. 2:17-21; 18:24-26; 19:1-7.

 

Jakeet 13-17 käsittelevät Kristuksen kastetta.

Johanneksen mielestä Kristuksen piti kastaa hänet, koska hän oli kelvoton, mutta Kristus vaati, että se on välttämätöntä, tunnustaen katumuksen kasteen ja sanoen: "Suostu nyt, sillä näin meidän kuuluu tehdä."

Kun Jeesus nousi vedestä, hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan taivaasta kuin kyyhkysen ja tulevan lepäämään hänen päällensä.

Ja he kuulivat äänen taivaasta sanovan:

"Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen kiintynyt."  (jae  17). (vrt. myös Mark. 1:9-11; Luuk. 3:21-22; Joh.1:31-34. Näin vahvistettiin Kristuksen tehtävä voimassa.

 

Tutkielma Katumus ja kaste (Nro 052) selittää, että on välttämätöntä katua ja ottaa kaste ja saada kätten päällepano ja Pyhä Henki, sillä Pyhä Henki oli tarkoitus antaa vasta pääsiäisenä ja ylösnousemuksen ajankohtana (Ristiinnaulitsemisen ja Ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159)) ja sitten Kristuksen hyväksyminen Jumalan valtaistuimella heilutusuhriksi (Nro 106B) ja sen toimittaminen kirkolle helluntaina 30 jaa. Kaikki tämä oli tehtävä Jumalan kalenterin (Nro 156) mukaisesti.

 

Johannes kastoi Kristuksen keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena, eli 27 jaa., joka itse oli riemuvuosi, jonka Kristus julisti sovituspäivänä Herran otolliseksi vuodeksi. Hänen palvelustyönsä alkoi pääsiäisen jälkeen vuonna 28 jaa. sen jälkeen, kun Johannes oli vangittu Joonan merkin jne. (Nro 013) mukaisesti. Huomaa, että aikuisten kaste ja Pyhän Hengen vastaanottaminen oli välttämätöntä Jumalan liiton (Nro 152) ja Hengen säilyttämiseksi Jumalan valtakunnassa. Tästä alkoi Jumalan seurakunnan tehtävä. Kuten näemme luvusta 4 jäljempänä.

 

Luku 4

1Sitten Henki vei Jeesuksen asumattomalle seudulle Paholaisen koeteltavaksi. 2Kun Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänelle tuli lopulta nälkä. 3Silloin Koettelija tuli ja sanoi Jeesukselle: »Jos tosiaan olet Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi.» 4Mutta Jeesus vastasi: »Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ’Ei ihminen elä vain leivästä vaan jokaisesta sanasta, jonka Jumala lausuu.’» 5Silloin Paholainen vei Jeesuksen mukanaan pyhään kaupunkiin. Hän asetti Jeesuksen temppelin katolle 6ja sanoi: »Jos tosiaan olet Jumalan Poika, hyppää tästä alas. Kirjoituksissahan sanotaan:’Hän käskee enkeliensä kantaa sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.’» 7Jeesus vastasi: »Kirjoituksissa sanotaan myös: ’Älä koettele Herraa, Jumalaasi.’» 8Paholainen otti taas Jeesuksen mukaansa ja vei hänet hyvin korkealle vuorelle. Sieltä hän näytti tälle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston 9ja sanoi: »Annan sinulle tämän kaiken, jos heittäydyt maahan ja osoitat minulle kunnioitusta.» 10 Silloin Jeesus sanoi: »Häivy, Saatana! Kirjoituksissa sanotaan: ’Kumarra Herraa, Jumalaasi, ja palvo ainoastaan häntä.’» 11 Silloin Paholainen lähti. Jeesuksen luokse tuli enkeleitä, jotka pitivät hänestä huolta. 12Kun Jeesus kuuli, että Johannes oli vangittu, hän vetäytyi Galileaan. 13Jätettyään Nasaretin hän asettui Kapernaumiin, joka on järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella. 14Näin toteutui profeetta Jesajan sana: 15»Sebulonin maa ja Naftalin maa, Merentie, Jordanin takainen maa ja muukalaisten Galilea – 16pimeydessä kyhjöttävä kansa näki suuren valon. Kuoleman varjon maassa asuville valkeni päivä.» 17Tästä lähtien Jeesus alkoi julistaa: »Muuttakaa elämänne suunta, koska taivaiden valtakunta on tullut lähelle!» 18Galileanjärven rannalla kulkiessaan Jeesus näki kaksi veljestä kalastamassa heittoverkoilla. He olivat Simon, toiselta nimeltään Pietari, ja hänen veljensä Andreas. He olivat kalastajia. 19Jeesus sanoi heille: »Tulkaa minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.» 20He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. 21Matkaa jatkettuaan Jeesus näki toisen veljesparin. Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes olivat isänsä kanssa veneessä kunnostamassa verkkojaan. Jeesus kutsui heidätkin mukaansa. 22He jättivät heti veneen ja isänsä ja seurasivat Jeesusta. 23Jeesus kiersi ympäri Galileaa. Hän opetti synagogissa ja julisti sanomaa taivaiden valtakunnasta. Hän paransi kaikki ihmisten sairaudet ja vaivat, 24ja hänen maineensa levisi koko Syyriaan. Jeesuksen luokse tuotiin kaikki, jotka kärsivät erilaisista sairauksista ja kivuista. Hän paransi kaikki, niin riivatut, epileptikot kuin halvaantuneetkin, 25ja suuri väkijoukko seurasi häntä. Ihmisiä oli tullut Galileasta, Dekapoliksen alueelta, Jerusalemista, Juudeasta ja Jordanin toiselta puolelta.

 

Luvun 4 tarkoitus

Jakeet 1-11 kertovat Kristuksen kiusauksesta erämaassa. Tämä on myös saatanan tai kiusaajan tuomio (vrt. 3, 10) (vrt. Mark. 1:12-13; Luuk. 4:1-13; Hebr. 2:18; 4:15). Paha on henkilökohtainen tahto, joka on aktiivisesti vihamielinen Jumalaa kohtaan (ks. Luuk. 13:11, 16 n.)

Jae 2; Neljäkymmenen päivän paasta (vrt. 2. Moos. 34:28; 1. Kun. 19:8)

Jae 3; jos olet Jumalan Poika, vrt. Jumalan ilmoitus 3:17.

Jae 4 - vrt. 2. Moos. 8:3

Jae 5 - Pyhä kaupunki Jerusalem

Jae 6 - Psalmi 91:11-12

Jae 7 - 5. Moos. 6:16

Jae 10 – 5. Moos. 6:13; 11:13.

Jakeista 12-17 eteenpäin Johannes Kastaja on pidätettynä ja Kristus aloittaa palvelustehtävänsä. Hän lähti Galileasta ja meni asumaan Kapernaumiin, Sebulonin ja Naftalin alueelle, täyttääkseen Jesaja 9:1-2:n ennustuksen ja alkoi saarnata ja kutsua ihmisiä katumukseen (vrt. Mark. 1:14-15; Luuk. 4:14-15).

Jakeet 15-16 – Jes. 9:1-2.

Matteus käyttää Taivaan valtakuntaa viitaten Jumalan valtakuntaan.

 

TutkielmastaJoonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (Nro 013)näemme näiden tapahtumien ajoituksen.

Kristus aloitti palvelustehtävänsä vasta sen jälkeen, kun Johannes Kastaja oli alkanut opettaa. Johannes aloitti opettamisensa Tiberius Caesarin viidentenätoista hallitusvuotena. Käyttämällä Tisrissä alkanutta siviilivuotta (syys-lokakuu/lokakuu) ja Tiberiuksen valtakautta Augustuksen kuolinpäivästä senaatin julistuksen sijaan, aikaisin mahdollinen päivämäärä tälle olisi lokakuu vuonna 27 jaa. (ks.Ristiinnaulitsemisen ja Ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159)). Tiedämme, että Johannes oli jo jonkin aikaa kastanut, kun Jeesus tuli hänen kastettavakseen. Tarkemmin sanottuna voimme rekonstruoida päivät hänen kasteestaan aina pääsiäiseen 28 jaa. eli kaikkiaaan nähtävästi noin viisikymmentä päivää. Matteuksen evankeliumin jakeesta 4:17 tiedämme, että Jeesus aloitti työnsä vasta, kun Johannes oli pantu vankeuteen (Matt. 4:12). Joh. 3:22 osoittaa, että vuoden 28 eaa:n pääsiäisen jälkeen Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kastamassa Juudeassa (vaikka Kristus itse ei kastanut (Joh. 4:2)). Johannes ei ollut vielä joutunut vankilaan ja oli kastamassa Ainonissa lähellä Salimia (Joh. 3:23-24). Niinpä Kristus aloitti työnsä vasta pääsiäisen jälkeen vuonna 28 jaa. Näin ollen Kristuksella oli alle kahden vuoden palvelutehtävä. Yhdessä Johannes Kastajan palvelustyön ja hänen kasteensa sekä opetuslasten valinnan kanssa palvelustehtävä kesti kaksi ja puoli vuotta. Joonan profetia toteutui tältä osin päivä-vuodeksi-periaatteella."

 

Matteus opetti Jumalan lain vallan todellisuutta (vrt. Luuk. 10:18; 11:20: 17:21) ja sen tuleva toteutumista ja soveltamista (Matt. 6:10; Mark. 1:15n).

Jakeet 18-22 - vrt. Mark.1:16-20; Luuk. 5:1-11; Joh. 1:35-42.

Jae 24 – Riivatut viittaa henkilöihin, jotka ovat demonien tai pahojen henkien hallitsemia (vrt. Matt. 8:16,28; 9:32; 15:22; Mark. 5:15; vrt. Luuk. 13, 16, n). Demonit – vrt. Luuk. 4:33n.

Jae 25 - Dekapolis vrt. Mark. 5:20n.

 

q