JUMALAN KRISTITYT SEURAKUNNAT
Laki ja ensimmäinen käsky (Nro
253)
(Laitos 1.0 19981005-19981005)
Ensimmäisen
suuren käskyn ensimmäinen osa on ensimmäinen kymmenestä käskystä. Tämä laki
kehittyy kokonaiseksi
lainsäädäntökokonaisuudeksi,
josta muodostuu Jumalan laki.
Jumalan kristityt seurakunnat
PO Box 369, WODEN ACT 2606, AUSTRALIA
Sähköposti:
(Copyright ã 1998
Tätä
kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se
jäljennetään kokonaisuudessaan
mitään
muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä
tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista
kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin
ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on
saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org ja http://www.ccg.org
Laki ja ensimmäinen käsky
Ensimmäinen käsky lainsäädännössä
Näemme, että ensimmäinen
suuri käsky rakentuu ensimmäisen käskyn varaan. Koko usko rakentuu ainoan
todellisen Jumalan pelkoon ja palvontaan. Hän ilmoitti itsensä laissaan
Siinailla Jehovan enkelin kautta, joka oli Israelin johdossa oleva elohim (Sak.
12:8).
2. Moos. 20:18-21 18 Koko kansa
oli todistamassa jylinää ja leimahtelua, Se kuuli, miten torvi soi, ja näki,
miten vuori savusi. Ihmiset vapisivat tämän nähdessään ja pysyttelivät
loitolla. 19 He sanoivat Moosekselle: Puhu sinä meille, me kuuntelemme. Mutta
Jumala älköön puhuko meidän kanssamme, se on meille kuolemaksi. 20 Mooses
vastasi kansalle: Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät
koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettet
enää tekisi syntiä. 21 Niin kansa pysytteli loitolla, mutta Mooses lähestyi
tummaa pilveä, jossa Jumala oli. (Vuoden 1992 käännös)
Jumalan voima
annettiin heille näin ollen esimerkiksi, koska heillä ei ollut Pyhää Henkeä
eivätkä he voineet kansana kulkea pelkästään uskossa.
Jakamaton
sana
Jumalan sana
on täydessä mitassaan jakamaton ja oikein määritelty totuus (3. Moos. 19:36,
37). Meidän on pidettävä kaikki hänen lakinsa, sillä hän on Herra, joka meidät
pyhittää omaksi kansakseen (3. Moos. 20:8; 22:31-33; 5. Moos. 7:6-8;
8:1-18; 10:14-17;
11:1-8; 13:18; 26:16-19).
Herra meidän
Jumalamme on kuluttava tuli, ja hän kulkee meidän edellämme pelastaakseen
meidät ja varjellakseen meitä. Kun Israel meni Egyptiin, heitä oli vain 70,
mutta nyt me olemme lukuisia maan päällä (5. Moos. 9:1-6; 10:21, 22).
Liittoon
osallistumisen lait
Liittoon
osallistumisen lait esitetään tai niitä käsitellään seuraavissa Raamatun
kohdissa.
[2. Moos. 20:1-3; 1. Moos. 17:1,
9, 14; 18:17-19; Room. 4:9-12; Kol. 2:11-13; 3. Moos.
12:3; 2. Moos. 12:48-49; Luuk.
1:59; 2:21, 24; Fil. 3:5; Gal. 2:3; 5. Moos.
Täydellisyys
Jumala sanoi
Abrahamille olevansa Kaikkivaltias Jumala ja käski häntä vaeltamaan koko
sydämestään hänen tahtonsa mukaisesti (1. Moos. 17:1).
Hänet on määrä
tuntea hänen nimellään Jahve (2. Moos. 6:3). Kaikki olennot ovat korkeampien
voimien alaisia, ja meidät on määrätty hänen kansakseen (vrt. Room. 13:1-6).
Ensimmäinen
käsky ja Israelin sema
Kuule, Israel!
Jehova Elohenu (on) Jehova Ekhad (5. Moos. 6:4). Jehova Elohenu on yhtenäinen
Jumala; hän on ensimmäinen eli ensisijainen, pääasiallinen Jehova (vrt.
Strong’s Hebrew Dictionary SHD 259).
Jotta voisimme
osallistua liittoon, meitä vaaditaan pyhittymään palvonnassa, kuten Abrahamia
vaadittiin tekemään (1. Moos. 12:1). Meitä vaaditaan palvomaan ja palvelemaan
häntä (5. Moos. 10:12, 13; Matt. 22:37; Mark. 12:30; Luuk. 10:27). Jumala on
meidän kuninkaamme, mutta me olemme sidotut hänen lakiinsa, emmekä saa tehdä
sitä, minkä itse hyväksi näemme (Tuom. 17:6; 21:25; 5. Moos. 12:8).
Jumalan
palveleminen Pojan kautta perustuu kirjoituksiin (Ps. 2:11, 12).
Herra on vakaa
eikä muutu (Mal. 3:6).
Me pidämme
yllämme sinipunaisia lankoja muistutuksena laista ja merkkinä
uskollisuudestamme Jumalaa kohtaan (4. Moos. 15:37-41]; (vrt. tutkielma Sinipunaiset
nauhat (Nro 273)).
Meidän on
painettava Jumalan laki tarkoin mieleemme ja tunnukseksi otsallemme ja käteemme
(5. Moos. 11:18-20). Tämä edellyttää jatkuvaa opiskelua. Ne eivät ole
aineellisia symboleja.
Herra on
kärsivällinen mutta ei jätä rankaisematta väärintekijöitä, ja hän puolustaa
omiaan (Nah. 1:1-3; Room. 13:4)
Älkää koetelko
Herran, Jumalanne, kärsivällisyyttä (5. Moos. 6:16; Matt. 4:7, 10). Pelätkää
Jumalaa, palvelkaa häntä, pysykää hänelle uskollisina (5. Moos. 10:20). Hän
ruokkii meitä mannalla (5. Moos. 8:3) ja suunsa sanalla kaikilla matkoillamme
(Matt. 4:4; 2. Moos. 17:1-7).
Laissa
säädetään, että kukaan, joka palvoo muita muita jumalia ja palvoo niitä
harjoittaen noituutta, ei saa elää.
2. Moos. 22:17 17 Noitanaisen älä
anna elää.
Noituus oli
yhteydenpitoa vainajien henkiin ja ilmeni pakanallisena palvontajärjestelmänä.
2. Moos. 22:19 19 Jos joku uhraa
muille jumalille kuin Herralle, hänet tuomittakoon tuhon omaksi.
Palvonnan
kohde oli taivaallisten sotajoukkojen Jehova, Eloah. Kaikki hengelliset
olennot, jotka toimivat hänen hyväkseen, kantoivat tätä Jehovan nimeä.
Palvonnan kohde oli hän, eivät he. Sekä hengelliset että ruumiilliset olennot,
jotka toimivat hänen hyväkseen, olivat kaikki elohimeja ainoan todellisen
Jumalan, Eloah'n laajentumana, ELOHIMINA. Kukaan
ei saanut
kapinoida heitä vastaan eikä herjata heitä.
2. Moos. 22:27-30 27 Älä herjaa Jumalaa äläkä kiroa kansaasi
kuuluvaa päämiestä. 28 Uhraa minulle viivyttelemättä ensi hedelmä viljastasi ja
viinistäsi: Anna minulle myös esikoinen pojistasi. 29 Sama koskee nautoja,
lampaita ja vuohia. Niiden esikoinen saa olla seitsemän päivää emänsä kanssa,
mutta kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle. 30 Olkaa minun pyhä
kansani, älkää syökö pedon raateleman eläimen lihaa, vaan heittäkää se
koirille.
Samalla tavoin
ensihedelmät oli annettava viipymättä, sillä ne kuuluivat Jumalalle. Tällä
tavoin ensimmäisen käskyn vaikutuksen havaitaan ulottuvan muihin käskyihin.
Samalla tavoin
juhla-ajat ja koko järjestelmä on ainoan todellisen Jumalan palvonnan
laajentuma.
2. Moos. 23:17 17 Kolmesti
vuodessa näyttäytykööt kansasi kaikki miehet Herran, sinun valtiaasi, kasvojen
edessä.
2. Moos. 23:20-33 20 Minä lähetän
enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua ja viemään sinut siihen
paikkaan, jonka olen sinulle varannut. 21 Muista, että hän on lähelläsi,
tottele häntä äläkä vihastuta häntä; Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä
hän toimii minun nimissäni. 22
Mutta jos tottelet häntä ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun
vihollisesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja. 23 Minun enkelini kulkee
sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiäisten,
kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät. 24
Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä, älä tee niin kuin he tekevät,
vaan hävitä kaikki jumalankuvat ja murskaa heidän kivipatsaansa. 25 Palvelkaa
Herraa, Jumalaanne, niin hän siunaa teidän ruokanne ja juomanne. Minä, Herra,
otan taudit pois teidän keskuudestanne:
26 yksikään nainen sinun maassasi ei saa keskenmenoa tai jää
hedelmättömäksi, ja minä annan teidän saavuttaa päivienne täyden määrän. 27 Minä
lähetän kauhun kulkemaan
edelläsi ja saatan sekasortoon
kaikki kansat, joiden maahan sinä tulet. Minä ajan pakoon kaikki vihollisesi.
28 Minä lähetän herhiläisparvia karkottamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja
heettiläiset sinun tieltäsi. 29 Silti minä en karkota heitä yhtenä ainoana
vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi ja tulisi
sinulle vaivaksi, 30 vaan minä ajan heidät pois vähä vähältä, kunnes teitä on
niin paljon, että voitte ottaa haltuunne koko maan. 31 Minä ulotan sinun rajasi
Kaislamerestä
filistealaisten mereen ja Siinain
autiomaasta Eufratvirtaan saakka. Minä annan sen asukkaat teidän käsiinne, ja
te voitte karkottaa
heidät tieltänne. 32 Älä tee
mitään liittoa heidän ja heidän jumaliensa kanssa. 33 He eivät saa jäädä sinun
maahasi asumaan, etteivät he viettelisi tekemään syntiä minua vastaan. Jos alat
palvella heidän jumaliaan, joudut niiden pauloihin.
Jumala asetti
enkeli Jehovan heidän eteensä, ja häntä oli toteltava. Jos he tottelisivat
häntä ja palvoisivat ainoata todellista Jumalaa ja vain häntä, hän suojelisi ja
siunaisi heitä, ja hän lupasi tässä yhteydessä, että hän antaisi heille maan
Kaislamerestä Eufratvirtaan saakka ja Välimerestä autiomaahan saakka. Heistä
tulisi myös elohim, kuten heidän johdossaan oleva enkeli (Sak. 12:8).
Herran
enkeli
Herran enkeliä
käsitellään seuraavissa raamatunkohdissa (1. Moos. 16:10, 13; 18:2-4, 13, 14,
33; 22:11, 12, 15, 16; 31:11, 13; 32:30; Joos. 5:13-15; 6:2; Jes. 63:9; Sak.
1:10-13; 3:1-2).
(Uuden
Testamentin viitteet: Ap. t. 5:19; 12:7-11; 1. Kor. 10:9; Ilm. 22:18-19)
Kyse on
pohjimmiltaan kahden palvontajärjestelmän välisestä taistelusta. Jumalan
palvonnan ja Molokin järjestelmän välinen taistelu heijastuu joulun ja
pakanallisen pakanallisen pääsiäisen järjestelmään.
Jumala
vastaan Molok
Tästä
taistelusta kerrotaan seuraavissa raamatunkohdissa:
[5. Moos. 18:9-22; 13:1-4; 3. Moos. 18:21; 19:26, 31; 5.
Moos. 12:29-32; 1Kgs. 11:7, 33; Sef. 1:4, 5; Jer. 32:35; 49:1, 3; 1Kgs. 6:5, 33; 11:7, 8; 1Sam. 8:7-9,
11-18; 28:1-25;
Kymmenykset
Jumala asetti
kymmenysjärjestelmänsä kokonaisuudessaan merkiksi paluustamme hänen puoleensa
ja uskollisuudestamme hänelle (vrt. Mal. 3:7-12) (vrt. tutkielma Kymmenykset
(Nro 161)).
Juudan lapset
eivät päässeet mukaan niskoittelunsa vuoksi (Hepr. 4:6). Samoin patriarkat
panivat Jumalan (elohim) koetteille ja hyväksyivät hänet (1. Moos. 28:20-22).
Kymmenysjärjestelmä
ulottui veroihin ja sotasaaliiseen (4. Moos. 31:25-54). Perustettaessa tätä
kymmenysjärjestelmää tarkoituksena oli mahdollistaa palvontajärjestelmän
noudattaminen (5. Moos. 14:22-29) ja köyhien suojeleminen (5. Moos. 26:12-15).
Heimojen on asetettava erilleen paikka, jossa juhla-aikoja voidaan noudattaa,
eikä juhla-aikoina saa syödä omilla asuinsijoillaan (5. Moos. 12:6,7,17,18;
vrt. 5. Moos. 16:2,7). Jumalan juhla-ajoiksi laskettavia juhla-aikoja on
lukumäärältään kolme (5. Moos. 15:3, 10-16). Hänen järjestelmänsä on sidottu
tai se perustuu riemuvuosijärjestelmään (3. Moos. 25:1-7; 2. Moos. 23:11)
Kaikki, mikä
tehdään Jumalan hyväksi, tapahtuu sen mukaan, mihin tahto ja mieli ovat
valmiit, sekä kyvyn mukaan. Kenen tahansa hänen järjestelmäänsä kuuluvan on
toimittava kutsumuksensa oikeuttamiseksi (2. Kor. 8:12; vrt. Mal. 3:7-12).
Osa II
Liitto Jumalaksi pääsystä Jumalan temppeliin
2. Moos. 24:1-18 1 Herra sanoi
Moosekselle: Nouskaa minun luokseni, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä
seitsemänkymmentä Israelin vanhinta, ja kun olette vielä jonkin matkan päässä, heittäytykää
kasvoillenne maahan. 2 Mooses yksin astukoon luokseni, muut älkööt tulko
lähemmäksi. Kansa älköön nousko vuorelle. 3 Mooses palasi ilmoittamaan
kansalle, mitä Herra oli sanonut ja säätänyt. Kansa vastasi yhteen ääneen: Me
teemme kaiken, mitä Herra on käskenyt.
Tässä Jumalan
ja hänen kansansa välille asetettiin välittäjä, ja Mooses edusti tätä
hengellistä välittäjää ruumiillisesti. Ja kahdentoista heimon kaksitoista
pylvästä kuvastivat Jumalan temppelin kahtatoista pylvästä. Kaksitoista tuomaria
viittasivat ennakolta niihin kahteentoista pylvääseen, joita Messiaan apostolit
olivat.
4 Mooses kirjoitti muistiin kaikki
Herran antamat määräykset. Seuraavana aamuna Mooses rakensi vuoren juurelle
alttarin ja pystytti sen luo kaksitoista kivipatsasta Israelin kahdentoista
heimon mukaan. 5 Hän lähetti israelilaisia nuorukaisia uhraamaan polttouhreja
ja teurastamaan sonneja yhteysuhriksi Herralle. 6 Puolet niiden verestä Mooses
pani uhrimaljoihin, ja puolet hän vihmoi alttarille. 7 Sitten hän otti liiton
kirjan ja luki sen kansan kuullen, ja kansa sanoi: Me teemme kuuliaisesti
kaiken, mitä Herra on käskenyt. 8 Mooses otti veren, vihmoi sillä kansaa ja
sanoi: Tämä on sen liiton veri, jonka Herra nyt tekee teidän kanssanne näillä
ehdoilla.
Tämä liitto
ennakoi liiton verta, joka oli Messiaan veri, ja uusi liitto perustui näin
ollen ensimmäisen perustamiseen
(vrt.
tutkielma Jumalan liitto (Nro 152)).
9 Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu
sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta lähtivät vuorelle. 10 He näkivät
Israelin Jumalan, ja se millä hän seisoi oli kuin safiirikiveä, kirkas kuin
taivas itse. 11 Näitä Israelin valittuja vastaan hän ei nostanut kättään: He
saivat katsella Jumalaa, ja he söivät uhriaterian. 12 Herra sanoi Moosekselle: Nouse
tälle vuorelle minun luokseni ja odota täällä. Minä annan sinulle kivitaulut,
joihin olet kirjoittanut lain ja käskyt, että voisit opettaa ne kansalle. 13
Mooses lähti palvelijansa Joosuan kanssa nousemaan Jumalan vuorelle. 14
Vanhimmille hän sanoi: Pysykää täällä, kunnes palaamme luoksenne. Ovathan Aaron
ja Hur täällä teidän luonanne. Jos jollakulla on kysyttävää, kääntyköön heidän
puoleensa. 15 Sitten Mooses nousi vuorelle, ja vuori peittyi pilveen. 16 Herran
kirkkaus laskeutui Siinainvuorelle. Pilvi peitti vuoren kuudeksi päiväksi, ja
seitsemäntenä päivänä Herra kutsui Moosesta pilven keskeltä. 17 Israelilaiset
näkivät Herran kirkkauden vuoren laella, ja se oli kuin tuli, joka polttaa
kaiken. 18 Niin Mooses astui pilven peittoon ja nousi vuoren huipulle. Hän
viipyi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.
Jumalan
pyhäkköteltta tai Jumala temppeli oli rakennettava vapaaehtoisista lahjoista,
joita antoivat ne, jotka halusivat osallistua rakentamiseen. Tämän oli määrä
ennakoida Jumalan temppelin osaksi tulevan ihmisen vapaaehtoista
itseuhrautumista, ja tämä temppeli olemme me (1. Kor. 3:17).
2. Moos. 25:1-40 [LUETTAVA KOKONAAN]
2. Moos.
25:1-40 käsittelee pyhäkköteltan rakennusta. Annettavat lahjat oli määritelty
rakennustarpeiden mukaan, mutta ne oli annettava vapaaehtoisesti. Pyhäkköteltan
rakennusohjeet olivat selkeitä ja käsittivät sisustuksen. Näitä ohjeita oli
noudatettava tarkasti.
Kymmenen
kangaskaistan rakenne toistuu Salomon temppelin kymmenessä lampunjalassa.
Jumalan lopulliseen valtakuntaan pääsemiseksi oli kuljettava näiden kymmenen
kangaskaistan läpi. Tämä kokoonpano ennakoi Messiasta, seitsemää seurakuntaa ja
kahta todistajaa, joilla jokaisella oli oma lampunjalkansa. Yhdestoista on yksi
kymmenestä ja ennakoi Messiaan paluuta ja Jumalan tuhatvuotisen valtakunnan
perustamista.
2. Moos. 26:1-37 [LUETTAVA KOKONAAN]
Pyhäkköteltan
kangaskaistoista ja tukiraudoista annettiin taaskin tarkat ohjeet. Lukumäärät
ja värit määrätään yksityiskohtiaan myöten, ja mittoja ja koristelua koskevat
ohjeet ovat tarkkoja, samoin kuin ohjeet siitä, miten
ne oli
kiinnitettävä ja mitä valmistusaineita oli käytettävä. Kangaskaistan
ylijäämäpalatkin oli otettava käyttöön. Joka ikinen asia, joka annettiin vapaaehtoisesti
telttamajan rakennukseen, oli käytettävä sen rakentamiseen, niin että
kaikki
rakennusaineet tulivat käytetyiksi. Tämä ennakoi hengellisen rakennuksen
rakentamista. Mitään ei heitetty hukkaan, kadotettu eikä jätetty käyttämättä.
Kerubien mittasuhteet
kuvastavat myös heidän tehtäviään maailmankaikkeuden neljässä osassa.
Ilmestyskirjan 4. ja 5. luvun neljä olentoa ovat jako-osiaan hallitsevia
kerubeja (vrt. Hes. 1:1 ss).
2. Moos. 27:1-21 [LUETTAVA KOKONAAN]
Telttamajan
jaottelu ja pylväät edustavat määrällisesti Jumalan temppelin pylväitä.
Kokonaismäärät kuvastavat Jumalan hallintoa.
Pappien puvut
kuvastavat myös Pyhän Hengen tulemista, sillä se tulee pappien rintaan, kuten
uurim ja tummim on ylipapin rintakilven sisällä.
2. Moos. 28:1-43 [LUETTAVA KOKONAAN]
2. Moos. 28
kuvailee Aaronin ja hänen poikiensa pukuja. Kutakin vaatekappaletta kuvaillaan
selittämällä, miten sitä on pidettävä. Puvut ovat pyhiä, ja niiden on oltava
Pyhän Hengen täyttämien käsityöläisten valmistamia.
Kaksitoista kiveä
edustavat kahtatoista sukukuntaa ja kansakunnan yhtenäisyyttä. Valittujen
Pyhässä Hengessä muodostama papisto on temppelin lopputulos. Temppelin papisto
itsessään ennakoi valittujen papistoa, joka on Jumalan valtakunnan hengellinen
temppeli. Se rakennetaan hajaannuksessa elävistä kivistä, ja se hallitsee
maailmaa Pyhässä Hengessä Jumalan hallitsemana Jeesuksen Kristuksen
alaisuudessa tuhatvuotisessa valtakunnassa.
2. Moos. 29:1-46 [LUETTAVA KOKONAAN]
2. Moos. 29
käsittelee Aaronin ja hänen poikiensa virkaan vihkimistä. Asianomaisia uhreja
kuvaillaan, ja juhlamenot esitellään yksityiskohtaisesti.
Messias
pyhitti kaikki valitut uhrinsa verellä, joka valui hänen korvalleen
orjantappurakruunusta ja varpaalleen nauloista. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä
on sama alkuperä. Kaikki on lunastettu Messiaan uhrissa, ja tämän ennuskuvana
oli puolen sekelin vero. Sen saattoi maksaa vain Messias.
2. Moos. 30:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]
2. Moos. 30
kertoo, kuinka Aaronia opastettiin valmistamaan alttari. Sitä on määrä käyttää
tuoksuvien suitsukkeiden polttamiseen ikuisesti. Sitä ei saa käyttää mihinkään
väärään suitsukkeeseen eikä polttouhriin taikka ruoka- tai juomauhriin. Aaronin
oli ylipappina suoritettava siellä kerran vuodessa puhdistusmenot.
Valitut on
kuninkaallisena papistona voideltava pyhiksi Pyhän Hengen öljyllä.
Jumala kutsuu
kaikki valitut nimeltä ja pyhittää heidät Jumalan työhön temppelinsä
rakennukseen.
2. Moos. 31:1-11 Herra sanoi
Moosekselle: Minä olen valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan
heimosta, 3 ja täyttänyt Jumalan hengellä, niin että hänellä on viisautta ja
ymmärrystä, tietoa ja taitoa 4 suunnitella ja valmistaa taidokkaita töitä
kullasta, hopeasta ja pronssista, 5 hioa ja kiinnittää korukiviä, veistää puuta
ja tehdä kaikkia taitoa vaativia töitä. 6 Hänen apulaisekseen minä määrään
Oholiabin, Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja käsityöläisille minä annan
taitoa, niin että he pystyvät tekemään kaiken, mitä olen käskenyt sinun
valmistaa: 7 pyhäkköteltan, liitonarkun ja sen päälle tulevan kansilevyn sekä
teltan muut varusteet, 8 pöydän varusteineen, puhtaasta kullasta tehtävän
lampunjalan varusteineen ja suitsutusalttarin, 9 polttouhrialttarin
varusteineen ja vesialtaan jalustoineen, 10 virkapuvut, pappi Aaronin pyhät
vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut, 11 pyhän öljyn ja hyväntuoksuisen
suitsukkeen pyhäkköä varten. He tekevät kaiken tarkalleen sen ohjeen
mukaisesti, jonka olen sinulle antanut.
Israel
ailahtelee uskollisuudessaan, ja ihmiset epäröivät, koska Jumala viivytteli voideltunsa
Mooseksen tuli, kuten hän viivytteli voideltunsa Messiaan tuloa, ja kansa
lankesi epäjumalanpalvelukseen silloin, kuten nykyäänkin.
2. Moos. 32:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Exodusta
edeltävän järjestelmän jumalia edustivat korvarenkaat, jotka olivat muodoltaan
jumaluuksia edustavia symboleja. Niitä käytettiin kultaisen vasikan kultaan, ja
niin heidät poistettaisiin Israelista.
Kultainen
vasikka oli entisen uskonnollisen järjestelmän keskipiste, joka liittyi kuun
jumalan Sinin palvontaa eri muodoissaan. Tämä järjestelmä liittyi myös tammen
palvontaan sekä pakanoiden joulu- ja pääsiäisjärjestelmään
(vrt.
tutkielmat Kultainen vasikka (Nro 222) ja Joulun ja pakanallisen
pääsiäisen alkuperä (Nro 235)).
2. Moos. 33:1-23 [LUETTAVA KOKONAAN]
Herra käskee
Moosesta lähtemään matkaan ja menemään luvattuun maahan. Enkeli kulkee heidän
edellään; ja heidän vihollisensa ajetaan pakoon. Mooses pystytti pyhäkköteltan
leirin ulkopuolelle. Siellä Mooses puhui Herralle. Hän pyysi Jumalan läsnäoloa
kulkemaan heidän kanssaan. Moosekselle kerrottiin, että yksikään ihminen, joka
näkee Jumalan, ei jää eloon. Mooseksen sai kuitenkin nähdä hänen kirkkautensa
ja hänen takaosansa.
Messias on
Herran kirkkaus. Kukaan ei ole koskaan nähnyt Jumalaa, eikä kukaan ole nähnyt
hänen muotoaan eikä koskaan kuullut hänen ääntään (Joh. 1:18; 5:37; 1. Tim.
6:16; 1. Joh. 5:20).
2. Moos. 34:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Lain molemmat
taulut korvataan. Mooses rukoilee anteeksiantoa kansalle. Jumala karkottaa
heidän vihollisensa heidän tieltään, mutta he eivät saa tehdä liittoa sen maan
asukkaiden kanssa, johon he ovat matkalla. Heidän on revittävä maahan heidän
alttarinsa, murskattava heidän kivipatsaansa ja hakattava poikki heidän
asera-paalunsa. He eivät saa kumartaa mitään muuta jumalaa. He eivät saa
avioitua muiden rotujen kanssa, sillä heidät joutuisivat heidän jumaliensa
pauloihin. He eivät saa tehdä itselleen jumalankuvia.
Happamattoman
leivän juhlaa on vietettävä. Kaikki miespuoliset esikoiset ovat Jumalan, lukuun
ottamatta aasin ensimmäistä varsaa, joka lunastetaan karitsalla, tai muuten
siltä on taitettava niska. Kaikki esikoispojat on lunastettava. Kukaan ei saa
tulla Jumalan eteen tyhjin käsin. Sapatteja, viikkojuhlaa ja korjuujuhlaa on
vietettävä. Kolme kertaa vuodessa kaikkien miehenpuolten on tultava Herran,
Israelin Jumalan eteen. Silloin Jumala hävittää kansat tieltämme ja ulottaa
kauas rajamme ja suojelee maatamme. Jumalan ja kansan välinen liitto tehdään
siitä hetkestä. Mooses paastosi 40 päivää ja yötä, kun hän kirjoitti kymmenen
käskyä ja liiton ehdot.
Jäljempänä
olevan tekstin on tarkoitus osoittaa, että Jumalan omaehtoisen itseilmoituksen
piiri kasvaa niihin, jotka hän kutsuu ja joiden vallan hän vahvistaa. Rakenne
ennakoi Messiasta ja hänen toimiaan hänen lihaksitulemisessaan.
2. Moos. 35:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Mooses opetti
kansalle lakia. Herra vaatii lahjan niiltä, jotka haluavat antaa. Halukkaat
toivat kaiken, mitä tarvittiin Jumalan työhön. Ne, joilla on Pyhän Hengen
lahja, tekevät taitoa vaativaa työtä kaikesta, jonka halukkaat osallistujat
tarjoavat, temppelin rakennukseen.
Pyhäkköteltta
perustetaan ensimmäisen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Tämä ajoitus on
ennuskuvana valittujen pyhityksestä pyhän kalenterin mukaan alkaen temppelin
pyhittämisestä ensimmäisessä kuussa. Juuda vääristää tätä järjestelmää ja
menettelyä ajoittamalla uuden vuoden seitsemänteen ja joskus kahdeksanteen
kuukauteen. Rosh Hashanah'n vietto on myöhäinen temppelin jälkeinen rabbiininen
tapa, joka levisi käyttöön Babylonista ja vahvistettiin ajanlaskumme
kolmannella vuosisadalla. Sitä ei koskaan vietetty temppelin aikakautena siihen
saakka, kun se tuhoutui ajanlaskumme vuonna 70 (vrt. tutkielma Jumalan
temppelin pyhittäminen (Nro 241)) sekä myös R. Samuel. Kohn, The
Sabbatarians in Transylvania, toim. Cox käänt. McElwain ja Rook, CCG
Publishing, 1998, vrt. Esipuhe s. v).
2. Moos. 40:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]
Kun temppeliä
rakennetaan, Herran kirkkaus täyttää pyhäkköteltan. Pyhä Henki ohjaa Israelin
lapsia kaikkeen toimintaan
tuli- ja
pilvipatsaassa ilmestyvän Messiaan alaisuudessa.
Uhrit ja lahjat
Nämä seuraavat
tekstit käsittelevät Jumalalle annettavien lahjojen merkitystä palvontamuotona
ensimmäisen käskyn rakenteen kannalta.
2. Moos. 1:1-17 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tämän tekstin
mukaan lahjoiksi on annettava nauta, lammas tai vuohi. Sen on oltava virheetön
uros, joka tarjotaan Herran edessä vapaaehtoisesti. Polttouhrit voivat olla
myös lintuja eli metsäkyyhkyjä tai nuoria kyyhkysiä.
3. Moos. 2:1-16 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tämä osa
sisältää ruokauhreja koskevat ohjeet.
Ensihedelmiä
koskevan lain rajoituksia ovat rikkoneet jatkuvasti langenneet taivaalliset
sotajoukot ja Jumalan lain viholliset.
3. Moos. 3:1-17 [LUETTAVA KOKONAAN]
Nämä ovat
yhteysuhreja koskevat ohjeet. Ne voivat olla uros- tai naarasnautoja, -lampaita
tai vuohia, ja niiden on oltava virheettömiä. Ikuisena säädöksenä on, että
verta tai rasvaa ei saa syödä.
3. Moos. 4:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tässä
käsitellään käskyihin kohdistuvia syntejä, jotka johtuvat tietämättömyydestä.
Sovitus ennakoi Jeesusta Kristusta, mutta sitä pidettiin jatkuvasti
hallitsijoiden ja yksittäisten ihmisten velvollisuutena.
3. Moos. 5:14-19 [LUETTAVA KOKONAAN]
Teksti
käsittelee uhreja, jotka on tarjottava tietämättömyydestä johtuvista synneistä
Jumalan pyhiä esineitä vastaan. Tässä uhrina on virheetön pässi. Myös sakot on
maksettava viidesosan lisäämällä. Tietämättömyydestä johtuva lain rikkominen on
kuitenkin rikkomus ja edellyttää lunastusta. Tietämättömyys ei ole puolustus, ja
kansat ovat tuomion alaiset.
3. Moos. 6:8-30 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tässä annetaan
lisää ohjeita polttouhreista. Alttarilla palakoon aina tuli; se ei saa sammua.
3. Moos. 7:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tässä annetaan
lisää ohjeita uhreista ja lahjoista. Papisto on pyhitettävä uhraamalla ja
voitelemalla palvontamenoin, jotka ovat valittujen ennuskuvana. Koko uhrilaki
ennakoi Messiasta ja Israelin uutta ja suurempaa rakennetta
laajennetun
papiston alaisuudessa.
3. Moos. 8:1-36 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tämä teksti
käsittelee Aaronin ja hänen poikiensa virkaan vihkimistä.
Jumala määrää
tarjottavan uhrin. Hän kutsuu, kenet tahtoo, eikä hän salli järjestelmänsä tai
lakinsa luvatonta käyttöä.
3. Moos. 10:1-20 [LUETTAVA KOKONAAN]
Nadab ja
Abihu, Aaronin pojat, toivat Herran eteen tulta, jota ei ollut tehty hänen
käskynsä mukaisesti, ja he kuolivat. Myös viinin tai muiden juovuttavien
juomien nauttiminen ennen Herran palvelusta pyhäkköteltassa on kielletty.
Aaronin, hänen
poikiensa ja tyttäriensä on syötävä uhrit on syötävä pyhässä paikassa.
Syötäviksi kelpaavat erityiset osat selitetään. Koko uhri- ja
teurastusjärjestelmä on omistettu Jumalalle. Eläinten tappaminen tunnustamatta
Jumalaa on näin ollen itsessään syntiä.
3. Moos. 17:7-9 7 Israelilaiset
eivät enää eläimiä teurastaessaan saa omistaa niitä aavikon paholaisille, joita
he ovat minusta luopuneina palvoneet. Tämä on heille pysyvä määräys
sukupolvesta toiseen. 8 Sano heille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten
keskuuteen asumaan tullut siirtolainen uhraa polttouhrin tai teurasuhrin, 9
eikä tuo eläintään pyhäkköteltan ovelle Herralle uhrattavaksi, hänet on
poistettava kansansa keskuudesta.
Jumalalle
omistamattoman lihan nauttiminen ei ole synti, kun lihan tappaminen ei tapahdu
henkilön valvonnassa (vrt. tutkielma Vegetarismi ja Raamattu (Nro 183)).
3. Moos. 19:5-8 5 Kun uhraatte
teuraan Herralle yhteysuhrina, toimittakaa uhri oikein, jotta Herra olisi
teille suosiollinen. 6 Uhrieläin on syötävä teurastuspäivän ja sitä seuraavan
päivän kuluessa, mutta jos siitä jää jotakin tähteeksi kolmanteen päivään,
tähteet on poltettava. 7 Jos lihaa kuitenkin syödään vielä kolmantena päivänä,
jolloin siitä on tullut uhriksi kelpaamatonta, Herra ei hyväksy uhria, 8 vaan
jokainen, joka sitä syö, joutuu vastaamaan teostaan. Hän on häpäissyt Herran
pyhyyden, ja hänet on poistettava kansansa keskuudesta.
Rajoitus on
osa uhria koskevia yleisiä säädöksiä, jotka huipentuivat Messiaan uhriin.
Kaiken
luomakunnassa on oltava puhdasta ja pyhää Herralle. Valittujen velvollisuutena
on varmistaa, että näin tehdään.
3. Moos. 19:19 19 Noudata näitä
minun lakejani. Älä anna karjassasi kahden erilaisen eläimen pariutua
keskenään. Älä kylvä samaan peltoon kahta erilaista siementä. Älä pue yllesi
vaatekappaletta, joka on kudottu kahdesta erilaisesta kankaasta.
3. Moos. 19:21-22 21 Miehen on
kuitenkin tuotava pyhäkköteltan ovelle pukki omana hyvitysuhrinaan Herralle. 22
Kun pappi on toimittanut sovitusmenot Herran edessä uhraamalla pukin hyvitysuhriksi,
mies saa tekemänsä synnin anteeksi.
Jumala valvoo
luomakuntansa hyödyntämistä ja vahvistaa lakeja, joilla suojellaan ympäristöä
ja yksilön hyvinvointia pitkällä aikavälillä.
3. 19:23-25 23 Kun
tulette omaan maahanne ja istutatte sinne erilaisia hedelmäpuita, pidättykää kolme
vuotta koskemasta niiden hedelmiin, ikään kuin ne olisivat
ympärileikkaamattomia ja siksi epäpuhtaita. Kolmen vuoden ajan ne ovat teiltä
kiellettyjä; älkää siis syökö niitä. 24 Mutta neljäntenä vuotena
hedelmäpuiden koko sato pyhitettäköön Herralle ilojuhlassa. 25
Vasta viidentenä vuotena saatte syödä hedelmiä. Näin puut tuottavat teille
suuremman sadon. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Pyhyys Jumalan kansan keskuudessa
Elämän
hallitseminen ja palvonta suuntautuu yhteen ainoaan Jumalaan noudattamalla
hänen kalenteriansa hänen lakinsa mukaisesti.
3. Moos. 19:26 26 Älkää syökö
lihaa, jossa vielä on verta. Älkää harjoittako ennustamista tai noituutta.
Me emme saa
olla tekemisissä vainajahenkien emmekä manaajien kanssa emmekä saastuttaa
itseämme niiden kanssa.
3. Moos. 19:31 31 Älkää kääntykö
vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi
itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.
3. Moos. 20:27 27 Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu
vainaja- tai tietäjähenki, hänet on surmattava. Hänet kivitettäköön hengiltä,
sillä hän on itse ansainnut kuolemansa.
5. Moos. 18:9-14 9 Kun tulette
siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, älkää ruvetko noudattamaan
siellä asuvien kansojen iljettäviä tapoja. 10 Keskuudessanne ei saa olla
ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään
ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, 11
loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa
kuolleilta. 12 Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys
Herralle, ja juuri näiden iljettävien tapojen vuoksi Herra, teidän Jumalanne,
hävittää ne kansat teidän tieltänne. 13 Olkaa koko sydämestänne
uskolliset Herralle, Jumalallenne. 14 Nuo kansat, joiden maan te
pian otatte haltuunne, turvautuvat ennustajiin ja taikojen tekijöihin, mutta
teille Herra, teidän Jumalanne, ei ole antanut lupaa tehdä samoin.
Ohjeet ovat
erittäin selkeät. Ennustaminen kääntymällä astrologian ja nekromantian tai
vainajahenkien puoleen on kielletty, ja rangaistuksena on vankeus tai
maastakarkotus. Niiden palvontajärjestelmästä ei saa olla jälkeäkään meissä tai
meidän keskuudessamme.
3. Moos. 19:27 27 Älkää leikatko hiuksianne
lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko parran reunaa.
3. Moos. 19:28 28 Älkää vainajaa
surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä
olen Herra.
Me emme saa
tarjota uhreja niille tai niiden raakalaismaisiin menoihin, joissa uhrattiin ja
syötiin kannibalistisesti lapsia (vrt. tutkielmat Kultainen vasikka (Nro
222); Joulun ja pakanallisen pääsiäisen alkuperä (Nro 235) sekä Ilmestyskirjan
14. luvun sanomat (Nro 270)).
3. Moos. 20:1-7 1 Herra sanoi Moosekselle:
2 Sano israelilaisille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa
asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille, hänet on surmattava; sen seudun
väki kivittäköön hänet hengiltä. 3 Näin minä käännyn häntä vastaan ja poistan
hänet kansansa keskuudesta, koska hän on uhrannut lapsensa Molokille ja siten
saastuttanut minun pyhäkköni ja häpäissyt minun pyhän nimeni. 4 Jos seudun väki
kuitenkin ummistaa silmänsä siltä, että hän on uhrannut lapsensa Molokille,
eikä surmaa häntä, 5 minä itse käännyn häntä ja hänen perhettään vastaan ja
poistan kansansa keskuudesta sekä hänet että kaikki muut, jotka hänen
esimerkkiään seuraten ovat olleet minulle uskottomia ja ryhtyneet palvelemaan
Molokia. 6 Jos joku luopuu minusta ja kääntyy vainajahenkien ja tietäjien
puoleen, minä käännyn häntä vastaan ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 7
Olkaa puhtaat ja pyhät, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.
Kansamme ja
papistomme on oltava pyhiä.
3. Moos. 21:1-24 1 Herra sanoi
Moosekselle: Sano papeille, Aaronin pojille, näin: Älköön kukaan pappi saattako
itseään epäpuhtaaksi menemällä edes sukuunsa kuuluvan vainajan lähelle, 2
paitsi jos vainaja on hänen oman perheensä jäsen: äiti, isä, poika, tytär tai
veli. 3 Epäpuhtaaksi hän saa
tulla myös, jos vainaja on hänen luonaan asunut naimaton sisar. 4
Mutta hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä sellaisen vainajan
lähelle, jolle hän on sukua avioliiton kautta. 5 Papit eivät saa ajaa päätään
paljaaksi, eivät leikata partaansa sivuilta eivätkä viillellä merkkejä
ruumiiseensa. 6 Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä,
eivätkä he saa loukata Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia
tuliuhreja, Jumalalle tuotavaa ruokaa. Sen tähden heidän on oltava pyhät ja
puhtaat. 7 Pappi ei saa ottaa vaimokseen porttoa eikä neitsyytensä menettänyttä
naista, ei myöskään miehensä hylkäämää naista, sillä papin on oltava Jumalalle
pyhitetty. 8 Teidän tulee kohdella pappia pyhänä, koska hän uhraa
ruokaa teidän Jumalallenne. Hän on teille pyhä, sillä minä, joka olen
pyhittänyt teidät omaksi kansakseni, olen pyhä. 9 Jos papin tytär
häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän samalla häpäisee isänsä; siksi
hänet on poltettava. 10 Ylipappi on sukunsa joukossa korkein: hänen päänsä on
voideltu pyhällä öljyllä, hänet on vihitty virkaansa ja puettu pyhiin
vaatteisiin. Hänen ei sovi surun merkiksi avata hiuksiaan levälleen eikä repiä
vaatteitaan. 11 Hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä kuolleen
lähelle, ei edes surressaan isäänsä tai äitiään. 12 Hän ei saa suruaikanaan
poistua pyhäköstä, ettei hän häpäisisi Jumalansa pyhäkköä, sillä hänet on
voideltu ja vihitty Herran pyhällä öljyllä. Minä olen Herra. 13 Vaimokseen
hänen tulee ottaa neitsyt. 14 Hän ei saa ottaa itselleen vaimoksi leskeä,
miehensä hylkäämää eikä neitsyytensä menettänyttä naista eikä porttoa, vaan
hänen tulee ottaa vaimokseen isänsä sukuun kuuluva neitsyt, 15
ettei hän saisi pappissukuun kelpaamattomia jälkeläisiä. Minä, Herra, olen
pyhittänyt hänet omaksi palvelijakseni. 16 Herra sanoi
Moosekselle: 17 Sano Aaronille: Kukaan jälkeläisesi, jolla on
jokin ruumiinvamma, ei saa milloinkaan tulla uhraamaan ruokaa Jumalalle. 18 Uhraamaan ei saa tulla kukaan, joka on sokea, rampa tai
kasvoiltaan tai ruumiiltaan epämuodostunut, 19 kukaan, jolta on
katkennut jalka tai käsi, 20 joka on kyttyräselkäinen tai
kitukasvuinen, jonka silmäterä on samentunut tai jolla on ihottuma, rupitauti
tai vialliset kivekset. 21 Kukaan pappi Aaronin suvun jäsen,
jolla on jokin vamma, ei saa astua uhraamaan Herralle kuuluvia tuliuhreja;
vammansa takia hän on kelpaamaton uhraamaan ruokaa Jumalalle. 22 Hän saa silti
syödä Jumalan ruokaa, sekä erityisen pyhää että pyhää, 23 mutta väliverhon luo
tai alttarin ääreen hän ei saa vammansa vuoksi astua, ettei hän häpäisisi
mitään, minkä minä, Herra, olen julistanut pyhäksi. 24 Näin Mooses puhui
Aaronille, hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille.
3. Moos. 21:1-6 1 Herra sanoi
Moosekselle: Sano papeille, Aaronin pojille, näin: Älköön kukaan pappi saattako
itseään epäpuhtaaksi menemällä edes sukuunsa kuuluvan vainajan lähelle, 2
paitsi jos vainaja on hänen oman perheensä jäsen: äiti, isä, poika, tytär tai
veli. 3 Epäpuhtaaksi hän saa tulla myös, jos vainaja on hänen luonaan asunut
naimaton sisar. 4 Mutta hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä
sellaisen vainajan lähelle, jolle hän on sukua avioliiton kautta. 5 Papit eivät
saa ajaa päätään paljaaksi, eivät leikata partaansa sivuilta eivätkä viillellä
merkkejä ruumiiseensa. 6 Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä, eivätkä he
saa loukata Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia tuliuhreja,
Jumalalle tuotavaa ruokaa. Sen tähden heidän on oltava pyhät ja puhtaat.
3. Moos. 21:10-12 10 Ylipappi on
sukunsa joukossa korkein: hänen päänsä on voideltu pyhällä öljyllä, hänet on
vihitty virkaansa ja puettu pyhiin vaatteisiin. Hänen ei sovi surun merkiksi
avata hiuksiaan levälleen eikä repiä vaatteitaan. 11 Hän ei saa saattaa itseään
epäpuhtaaksi menemällä kuolleen lähelle, ei edes surressaan isäänsä tai
äitiään. 12 Hän ei saa suruaikanaan poistua pyhäköstä, ettei hän häpäisisi
Jumalansa pyhäkköä, sillä hänet on voideltu ja vihitty Herran pyhällä öljyllä.
Minä olen Herra.
Se, että ylipappi
repi vaatteensa tutkiessaan Jeesusta Kristus, kuvasti ylipappeuden riistämistä
Leeviltä ja sen antamista
Messiaalle ja
valituille Melkisedekin järjestyksen mukaan (vrt. Matt. 26:65; Mark. 14:63).
Pyhäkköteltta ja uhrileivät
Pyhäkköteltan
koko vertauskuvasto ennakoi seurakunnan hengellistä suhdetta Jumalaan Pyhässä
Hengessä viimeisinä päivinä (vrt. tutkielma Herran päivä ja viimeiset päivät
(Nro 192)). Juuda oli sokea tälle vertauskuvallisuudelle eikä siis pystynyt
kääntymyksen alkuun melkein kahteen tuhanteen vuoteen joitakin
yksittäistapauksia lukuun ottamatta.
3. Moos. 24:1-9 [LUETTAVA KOKONAAN]
Temppelissä
olevien lamppujen on määrä palaa jatkuvasti. Se on pappien vastuulla.
Uhrileivät on asetettava pöydälle kahteen riviin suitsutuksen kanssa. Ne on
asetettava paikoilleen Herran eteen joka sapatti. Uhrileivät asetettiin
Herran eteen
joka sapatti, ja ne olivat muistona kansalle siitä, että se asetettiin
heimoiksi johtajien alaisuuteen Jumalan valtakuntaa varten. Palvelumenot
ennakoivat todistusta valituissa olevasta Pyhästä Hengestä Israelin heimojen
keskuudessa olevana Jumalan temppelinä.
Jumala kehotti
uskollisuuteen ja kielsi epäjumalille uhraamisen (vrt. Laki ja toinen käsky
(Nro 255)). Elävän Jumalan sana selittää yksityiskohtia myöten liiton
rikkomisesta seuraavan rangaistuksen. Jos Jumalan lakia ei noudateta eikä häntä
palvota, rangaistuksina ovat kulkutauti, taudit ja rutto sekä sota ja vankeus.
3. Moos. 26:1-46 1 Teillä ei saa
olla epäjumalia. Älkää pystyttäkö jumalien kuvia tai patsaita. Älkää veistäkö
maassanne kuvia kiviin älkääkä palvoko niitä, sillä minä olen Herra, teidän
Jumalanne. 2 Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut.
Pelätkää ja kunnioittakaa minun pyhäkköäni. Minä olen Herra. 3 Jos te elätte minun
säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni, 4 minä annan teille sateet
ajallaan, ja maa tuottaa niin paljon satoa ja puut niin paljon hedelmää, 5 että
teillä riittää puitavaa viininkorjuuseen asti ja viininkorjuuta kestää
kylvämiseen saakka. Teillä on syötävää yllin kyllin, ja te saatte asua
turvallisesti maassanne. 6 Minä annan maahanne rauhan, ja te saatte nukkua
yönne minkään häiritsemättä. Minä hävitän maastanne petoeläimet, eivätkä
viholliset pääse tuhoamaan maata, 7 vaan te ajatte heidät pakosalle ja
kukistatte heidät. 8 Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa
pakoon kymmenentuhatta, ja he kaatuvat teidän miekkaanne. 9 Minä katson teidän
puoleenne, teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän saada suuren joukon
jälkeläisiä. Minä pidän voimassa teille antamani lupaukset. 10
Satoa riittää teillä syötäväksi uuden sadon kypsymiseen saakka, niin että
joudutte vielä heittämään vanhaa viljaa pois uuden tieltä. 11 Minä pystytän
asumukseni teidän keskellenne enkä väsy teihin, 12 vaan vaellan teidän
mukananne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani. 13 Minä olen
Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä, missä olitte orjina.
Minä murskasin ikeen teidän niskastanne, niin että te saatoitte kulkea
pystypäin. 14 Jos ette kuuntele minua ettekä noudata kaikkia näitä säädöksiä 15
ja jos te halveksitte minun käskyjäni ja ylenkatsotte minun lakejani ettekä
noudata kaikkia minun säädöksiäni, vaan rikotte liiton, 16 niin minä rankaisen
teitä. Minä lähetän teille varoitukseksi hivuttavan taudin ja kuumeen, jotka
riuduttavat silmänne ja kuluttavat elinvoimanne. Te kylvätte turhaan, sillä
teidän vihollisenne syövät sadon. 17 Minä käännyn teitä vastaan, niin että
viholliset lyövät teidät taistelussa. Teidän vihamiehenne hallitsevat teitä, ja
lopulta te pakenette silloinkin, kun kukaan ei aja teitä takaa. 18 Jos ette
sittenkään tottele minua, minä kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne
tähden. 19 Minä murskaan teidän voimanne ja ylpeytenne, taivas teidän yllänne
tulee raudankovaksi ja maa teidän allanne pronssin kaltaiseksi. 20 Teidän
voimanne kuluvat hukkaan, kun maa ei tuota satoa eivätkä puut kanna hedelmää.
21 Jos te yhä vain niskoittelette ettekä suostu kuulemaan minua, minä kuritan
teitä vielä seitsemän kertaa ankarammin syntienne tähden. 22 Minä lähetän
teidän kimppuunne villipetoja, ja ne riistävät teiltä teidän lapsenne,
raatelevat karjanne ja tappavat teidät niin vähiin, että tiet tulevat
autioiksi. 23 Jos ette tästäkään kurituksesta ota opiksenne vaan edelleen
vastustatte minua, 24 minä itse käännyn teitä vastaan ja kuritan teitä
seitsemän kertaa ankarammin syntienne vuoksi. 25 Minä lähetän teidän kimppuunne
vihollisen kostamaan teille liiton rikkomisen, ja jos vetäydytte
kaupunkeihinne, minä lähetän ruton teidän keskuuteenne ja te joudutte
vihollistenne armoille. 26 Minä estän teitä saamasta ruokaa, niin että
kymmenelle naiselle riittää yksi ainoa uuni heidän vähien leipiensä
paistamiseen. He joutuvat jakamaan leivät vaa'alla punniten, eikä kukaan tule
niistä kylläiseksi. 27 Jos ette tämänkään jälkeen suostu tottelemaan vaan
edelleen vastustatte minua, 28 käännyn minäkin vihassani teitä vastaan ja
kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden. 29 Te joudutte syömään
poikienne ja tyttärienne lihaa. 30 Minä hävitän teidän uhrikukkulanne, kaadan
kumoon suitsutusalttarinne ja kokoan teidän omat ruumiinne röykkiöiksi
epäjumalankuvienne sirpaleiden päälle. Minä alan inhota teitä 31 ja muutan
teidän kaupunkinne rauniokasoiksi, annan pyhäkköjenne autioitua enkä enää
välitä teidän uhrisavunne tuoksusta. 32 Minä teen teidän maanne niin autioksi,
että teidän vihollisennekin, jotka tulevat sinne asumaan, kammoksuvat sitä. 33
Ja teidät minä hajotan vieraiden kansojen sekaan, minä karkotan teidät
paljastettu miekka kädessäni. Teidän maastanne tulee autiomaa, ja teidän
kaupunkinne muuttuvat rauniokasoiksi. 34 Niin maa saa autiona levätessään
hyvityksen sapattivuosista, joita te ette sille antaneet. Te itse olette
vihollismaassa, mutta oma maanne lepää ja saa hyvityksen sapattivuosistaan. 35
Koko autiona olonsa ajan se saa viettää sapattia, jota sillä ei ollut teidän
siellä asuessanne. 36 Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa,
minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he
karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä
takaa. 37 Kuin miekkaa paeten he kompastelevat toisiinsa, vaikka kukaan ei
heitä ahdista. Te ette kestä vihollistenne edessä, 38 vaan katoatte vieraiden
kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät. 39 Teistä jäljelle jääneet
riutuvat vihollismaassa syntiensä tähden, ja myös isiensä syntien tähden he
riutuvat. 40 Sitten he tunnustavat omat syntinsä ja isiensä synnit,
luopumuksensa ja niskoittelunsa, 41 joiden takia minä asetuin heitä
vastaan ja vein heidät vihollismaahan. Jos heidän paatunut mielensä silloin
nöyrtyy ja he sovittavat syntinsä, 42 minä muistan lupaukseni,
jonka annoin Jaakobille, Iisakille ja Abrahamille, ja muistan myös heidän
maataan. 43 Mutta maan on ensin tultava tyhjäksi ja oltava
autiona korvaukseksi pitämättä jääneistä sapateista. He itse joutuvat
sovittamaan syntinsä, koska hylkäsivät minun lakini ja halveksivat minun
säädöksiäni. 44 Mutta vaikka he ovat vihollismaassa, minä en hylkää heitä enkä
vihastu heihin niin, että tekisin heistä lopun ja rikkoisin liiton, joka on
välillämme, sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa. 45 Minä
muistan heitä ja liittoa, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa, kun toin heidät
kaikkien kansojen nähden pois Egyptistä ja osoitin olevani heidän Jumalansa.
Minä olen Herra. 46 Nämä ovat ne käskyt, lait ja opetukset,
jotka Herra Siinainvuorella ilmoitti Moosekselle asettaen ne israelilaisten
kanssa solmimansa liiton ehdoiksi.
Jumala lupasi
suojelevansa Israelia ja antavansa sateen ajallaan, jos he olisivat kuuliaisia
hänen lailleen.
Lunastuksessa
annettava palkinto määräytyy iän ja kyvykkyyden perusteella. Jumalan avulla
kaikkien on mahdollista päästä valtakuntaan sen mukaan, mikä on kunkin kyky
tehdä työtä ja palvella. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.
3. Moos. 27:1-34 [LUETTAVA KOKONAAN]
3. Moos.
27:1-34 käsittelee lahjojen lupaamista ja henkilön, eläimen tai maan vihkimistä
Jumalan palvelukseen ja tällaisen lahjan lunastusta; arvon arvioi pappi.
Vihittyyn maahan liittyvät riemuvuosilait selitetään. Nautojen, lampaiden tai
vuohien esikoiset ovat jo Jumalan, eikä niitä voi näin ollen pyhittää.
Lunastushintaan lisätään viidesosa niiden arvosta.
Leevi temppelissä
Papisto on
vastuussa pyhäkköteltan pystytyksestä ja siirtämisestä. Tämä velvollisuus
siirtyy papiston muodostaville valituille, jotka ovat töillään vastuussa
elävien kivien temppelin pystyttämisestä.
4. Moos. 1:47-54 47 Leeviläisiä ja
heidän sukujaan ei otettu lukuun väenlaskussa. 48 Herra sanoi
Moosekselle: 49 Leevin heimoa sinun ei pidä tarkastaa
sotapalvelusta varten, äläkä laske leeviläisten lukua, kun lasket muiden
israelilaisten lukumäärän. 50 Pane leeviläiset huolehtimaan
liitonarkun asumuksesta, sen kalustosta ja kaikesta muusta siihen kuuluvasta.
Heidän tehtävänään on telttamajan ja kaikkien sen varusteiden kuljetus. Heidän
tulee palvella pyhäkössä ja asua leirissä sen ympärillä. 51 Kun
telttamaja siirretään uuteen leiripaikkaan, leeviläisten on purettava maja, ja
kun pyhäkkö on saapunut perille, heidän tulee pystyttää se. Jos joku
ulkopuolinen puuttuu näihin tehtäviin, hänet on surmattava. 52
Israelilaisten tulee asettua leiriin heimoittain, kunkin heimon joukkoineen
oman tunnuksensa ympärille. 53 Leeviläisten on leiriydyttävä
telttamajan ympärille, ettei Herran viha kohtaisi Israelin kansaa. Leeviläisten
tulee huolehtia liitonarkun majasta ja siellä suoritettavasta palveluksesta. 54 Israelilaiset tekivät kaiken sen käskyn mukaisesti, jonka Herra
oli Moosekselle antanut.
Valitut ovat
erillään kansasta syntyjään, ja nyt pelastus on juutalaisten ulkopuolisista
kansoista, sillä heistä on tullut osa Israelin kansaa, koska he ovat Jumalan
temppeli.
4. Moos. 2:33 33 Leeviläisiä ei
tarkastettu eikä laskettu muiden israelilaisten mukana; tämän määräyksen Herra
oli Moosekselle antanut.
Papiston suvut
sijoitettiin pyhäkön ympärille pyhäkköteltan oman vertauskuvaston mukaisesti.
Jokainen tehtävistä liittyi pyhäkköteltan sijoituksen ja rakenteen tärkeyteen.
4. Moos. 3:1-51 [LUETTAVA KOKONAAN]
4. Moos. 3
käsittelee Aaronin ja Mooseksen sukua. Leeviläisten lukumäärät, perhekunnat ja
velvollisuudet ja vastuualueet luetellaan. Leeviläiset olivat Herran. Israelin
esikoiset laskettiin ja merkittiin muistiin, ja heistä perittiin lunastusmaksu.
Esikoisten lunastaminen oli ennuskuva valittujen lunastamisesta ja vihkimisestä
pappeuteen Messiaan alaisuudessa. Leevi on ennuskuva heimojen pappeudesta,
jonka runkojoukon Leevi muodosti. Valitut kutsuttiin ja nimettiin
puhdistauduttuaan syntymästä.
Järjestelmä,
jonka perusteella henkilö voitiin vihkiä nasiiriksi, oli myös valittujen
ennuskuva. Tämä järjestelmä ei itsessään voinut johtaa pelastukseen eikä
johtanutkaan. Johanneksen kaste ei riittänyt Pyhän Hengen saamiseen, vaikka hän
oli ollut nasiiri syntymästään lähtien ylipapin poikana.
4. Moos. 6:1-27 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tässä
tekstissä selitetään nasiireja koskevat säädökset.
4. Moos. 4:1-49 [LUETTAVA KOKONAAN]
Kehatin,
Gersonin ja Merarin pojat laskettiin ja merkittiin kirjoihin 30-vuotiaista
50-vuotiaisiin, ja heille määrättiin pyhäkköteltassa suoritettavat tehtävät.
Melkisedekin
pappeudella ei ole sukuluetteloa, eikä hänen elinpäivillään ole alkua eikä
loppua. Valittujen pappeudella Messiaan alaisuudessa ei ole äitiä, ei isää eikä
sukuluetteloa, eikä hänen elinpäivillään ole alkua eikä loppua (Hepr. 7:1-10).
Tämä pappeus jatkuu kuoleman jälkeen ylösnousemukseen, kun taas Leevin pappeus
lakkaa fyysisten vuosien mukaan (50 vuotta temppelijärjestelmässä) ja jatkuu
toisessa ylösnousemuksessa, jollei Pyhä Henki ole erikseen osoittanut henkilöä
ensimmäiseen ylösnousemukseen.
4. Moos. 7:1-89 [LUETTAVA KOKONAAN]
4. Moos. 7
käsittelee Israelin heimojen lahjoja ainoan todellisen Jumalan palvontaan
tarkoitetun pyhäkköteltan vihkimyksessä. Uhrit ovat kokonaisuudessaan peräisin
heimoilta taivaallisten sotajoukkojen luvun mukaan, ja myös esineiden merkitys
liittyy taivaallisiin sotajoukkoihin. Jokainen uhri on rakenteen ennuskuva
samoin kuin vuosittaiset, kuukausittaiset ja viikoittaiset uhrit ovat 144 000
valitun ennuskuva, kun taas suurta kansanjoukkoa kuvastaa iltauhri.
Samoin myös
lamput ovat rakenteeltaan ennuskuvia.
4. Moos. 8:1-4 1 Herra sanoi
Moosekselle: 2 Käske Aaronin asettaa öljylamput paikoilleen seitsenhaaraiseen
lampunjalkaan niin, että niiden valo lankeaa lampunjalan etupuolelle. 3 Aaron
noudatti ohjetta, jonka Mooses oli saanut Herralta. Hän asetti öljylamput
paikoilleen niin, että niiden valo lankesi lampunjalan etupuolelle. 4
Lampunjalka oli tehty kullasta, taottu jalustoineen ja kukkakoristeineen
yhdestä kappaleesta. Se oli tehty täsmälleen sellaiseksi kuin Herra oli
Moosekselle näyttänyt.
4. Moos. 8:5-26 [LUETTAVA KOKONAISUUDESSAAN]
Leeviläisten
puhdistaminen ja pyhittäminen on tämän tekstin aiheena. Jumalan palveleminen
temppelissä oli kovaa työtä 25-vuotiaasta 50-vuotiaaseen asti, ja 50-vuotiaasta
alkaen tehtävät koostuivat ainoastaan opettamisesta. Temppelissä opetusta
alettiin antaa
3-vuotiaasta. Henkilö palveli ja opetteli toimimaan opettajana 25-vuotiaasta
aina 30-vuotiaaksi.
Jumala varmistaa kansansa hyvinvoinnin. Valittaminen on loukkaavaa
4. Moos. 11:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Kansa valitti
lihan puutteesta exoduksen aikana. Sille annettiin mannaa. Tämä oli erämaan
neljänkymmenen riemuvuoden ennuskuva ja valittujen leipä ja vesi olisivat
turvatut. Mooses ilmaisi Jumalalle rukouksessa, että Israelin hallitseminen oli
hänelle liian raskas taakka. Moosesta auttamaan määrättiin sitten 70 vanhinta.
Israelin 70 vanhimmasta tuli Sanhedrin. Seitsemänkymmenen hengen ryhmän
muodostaminen hengen avulla, joka lepäsi Mooseksen yllä, ennakoi Messiasta ja
70 valittua, joista tuli Israelin uusia vanhimpia, jotka lähetettiin matkaan
kaksittain kuten edellä mainitun kaksitoistahenkinen ryhmä (vrt. Luuk. 10:1,
17).
Israelin
lapsille annettiin viiriäisiä heidän valittaessaan lihan puutteesta, mutta
liha, jota heille annettiin, oli heille liian vahvaa, koska he olivat ahneita,
ja monet kuolivat. Tällä on hengellinen merkitys. Merkitys on se, että Jumala
ruokki Israelia sen mukaan, kuin heitä pystyi ruokkimaan, ja kelvottomat
kuolivat. Takana oleva ajatus on ennuskuvana myös Pyhän Hengen voimasta ja
Jumalan salaisuuksien ymmärtämisestä (vrt. tutkielma Jumalan salaisuudet
(Nro 131)).
Jumala antoi
Israelille alun perin myös tilaisuuden päästä luvattuun maahan, ja tämän
tilaisuuden he hylkäsivät. Heidän oli määrä tehdä samoin myös Messiaan aikana
tilaisuuden saadessaan, mutta Juuda ja Leevi hylkäsivät sen jopa
ylösnousemuksen jälkeen.
4. Moos. 13:1-33 [LUETTAVA KOKONAAN]
Kaksitoista
miestä lähetettiin tutkimaan luvattua maata tuodakseen takaisin kertomuksen
näkemästään. Heidän kertomuksensa osoittaa luottamuksen Jumalaa kohtaan
puuttuvan heiltä täysin.
4. Moos. 14:1-45 [LUETTAVA KOKONAAN]
Israelin uskon
puute luetaan heitä vastaan. Kansankokous oli peloissaan ja valitti Moosesta ja
Aaronia vastaan. Joosua ja Kaaleb, jotka olivat ainoat, joilla oli uskoa, eivät
pystyneet saamaan kansaa vakuuttuneeksi siitä, että heidän oli otettava perintönsä
haltuun uskossa ja että he pystyisivät siihen. Jumala vihastui heihin, ja
ainoastaan Mooseksen rukousten ansiosta heitä he ei silloin tuhottu. Kansa
tuomittiin sitten vaeltamaan erämaassa neljäkymmentä vuotta uskon puutteen
tähden. Ainoastaan Kaalebin ja Joosuan annettiin päästä luvattuun maahan.
Mooses
asetettiin koetteille, eikä hän epäonnistunut. Jumala oli perustanut
järjestelmänsä ja pappeutensa ja kansansa, ja hän koetteli heitä, jotta me
voisimme ymmärtää viimeisinä päivinä, mitä tulisi tapahtumaan. Juudalle
annettiin neljäkymmentä vuotta aikaa katua Messiaan kuoleman jälkeen, eivätkä
he katuneet, jolloin heidät tuhottiin ja lähetettiin vankeuteen (vrt. Joonan
merkki ja temppelin jälleenrakennuksen historia (Nro 13)).
Koko palvonta-
ja uhrijärjestelmän oli määrä olla yhdenmukainen sekä pakanoille että
syntyperäisille israelilaisille.
4. Moos. 15:1-41 [LUETTAVA KOKONAAN]
4. Moos. 15
esittää toistamiseen lahjat ja uhrit, jotka on suoritettava tultaessa luvattuun
maahan. Rangaistus sapatin rikkomisesta on kuolema. Vaatteiden kulmiin on
ripustettava sinipunaiset nauhat muistutukseksi
käskyistä.
Herran käsky
on se, että Israelin on kannettava vaatetuksessaan vertauskuvaa kymmenestä
käskystä, jotka on kirjoitettava heidän sydämeensä.
5. Moos. 22:12 12 Tee tupsut
viittasi kaikkiin neljään kulmaan.
Juuda on
vääristänyt tämän säädöksen ja muuttanut sen valkoisiksi tupsuiksi, jotka
riippuvat alusvaatteista.
4. Moos. 16:1-50 [LUETTAVA KOKONAAN]
Korahin kapinasta
kertoo 4. Moos. 16. Kaikki kapinaan osallistuneet kuolivat. Rutto päättyi, kun
Aaron seisoi kuolleiden ja elävien välissä. Tämä teko kuvasti papiston
esirukousta kansan puolesta ja ennakoi seurakuntaa ja sen tehtäviä ja
velvollisuuksia. Israelin lapsien kapina sai itse asiassa alkunsa Israelin
papistosta ja hallitsijoista. Tämä luopumus oli toistuva monta kertaa heimojen
keskuudessa sekä Israelissa ja seurakuntien keskuudessa hajaannuksen jälkeen
aina 20. vuosituhannelle.
4. Moos. 17:16-22 16 Herra sanoi
Moosekselle: 17 Sano israelilaisille, että jokaisen sukukunnan päämiehen on
annettava sinulle sauva, yksi kutakin heimoa kohti eli yhteensä kaksitoista
sauvaa. Kirjoita sitten kunkin päällikön sauvaan hänen nimensä. 18 Leevin
heimon sauvaan kirjoita kuitenkin Aaronin nimi. Kutakin heimon päämiestä kohti
saa olla vain yksi sauva. 19 Pane sauvat pyhäkkötelttaan liitonarkun eteen,
missä saatte kohdata minut. 20 Minun valitsemani miehen sauva puhkeaa lehteen,
ja niin minä vaiennan israelilaisten nurinan ja pääsen kuulemasta heidän
ainaista valitustaan teitä vastaan. 21 Mooses ilmoitti tämän israelilaisille,
ja jokaisen heimon päämies antoi hänelle sauvan. Sauvoja oli yksi kutakin
heimoa kohti eli yhteensä kaksitoista sauvaa, ja Aaronin sauva oli niiden
joukossa. 22 Mooses vei sauvat Herran eteen liitonarkkua suojaavaan telttaan.
Aaronin sauvan
alaiset kaksitoista sauvaa viittasivat kahteentoista heimoon tuomarien ja
sitten apostolien alaisuudessa. Jumalan kaupungin perustus lepää näiden
kahdentoista apostolin ja heidän tekojensa varassa (vrt. Ilm. 21:10-14).
23 Kun hän seuraavana päivänä meni
sinne, Leevin sukukuntaa edustava Aaronin sauva oli puhjennut lehteen ja siinä
oli lehtien lisäksi kukkia ja kypsäksi ehtineitä manteleita. 24 Mooses vei
sauvat ulos pyhäkköteltasta ja näytti ne israelilaisille. Sauvat nähtyään kukin
päämies otti niistä omansa. 25 Herra sanoi Moosekselle: Vie Aaronin sauva
takaisin liitonarkun eteen säilytettäväksi todisteena niille, jotka vielä
aikovat kapinoida. Näin pääsen kuulemasta heidän nurinaansa, eikä heidän
tarvitse kuolla. 26 Mooses teki Herran käskyn mukaisesti. 27 Mutta
israelilaiset sanoivat Moosekselle: Me olemme hukassa, me tuhoudumme, olemme
kaikki tuhon omat! 28 Jos jokainen, joka menee Herran asumuksen lähelle,
kuolee, niin mehän kuolemme kaikki!
Pyhäkön
vääryydestä ovat vastuussa sen johtajat, ja sama pätee elävään temppeliin.
4. Moos. 18:1-32 [LUETTAVA KOKONAAN]
Valitut
lähetetään maailmaan kuin lampaat susien sekaan, ja tämä Leeville kuulunut
perintö pätee yhtä lailla valittuihin. Valitut ovat valittu suku,
kuninkaallinen papisto, pyhä heimo (1. Piet. 2:9).
Moosesta
estettiin pääsemästä maahan, koska hän hakkasi kallioon. Hän ja Aaron kuolivat
Israelin ulkopuolella muistutukseksi meille siitä, että meidän on määrä kuulua
ensimmäiseen ylösnousemukseen ja mennä Israeliin Mooseksen kanssa hengellisinä
olentoina. Jos Mooses olisi kuollut Israelissa, he olisivat tehneet hänen
jäännöksistään epäjumalia ja fetissejä. Tästä syystä arkkienkeli Mikael
kiisteli Saatanan kanssa Mooseksen ruumiista (Juudas 9).
4. Moos. 20:1-14 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tästä
tekstistä näemme, että Herran kansan estäminen johtaa rangaistukseen.
4. Moos. 20:14-29 [LUETTAVA KOKONAAN]
Heidät
tuomittiin kanaanilaisten tavoin.
4. Moos. 21:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]
Israel kukisti
kanaanilaiset, mutta lannistui myöhemmin ja valitti jälleen Jumalaa vastaan.
Jumala lähetti sitten rangaistukseksi tulisia käärmeitä. Mooses rukoili Jumalaa
ja valmisti niin sanotun pronssikäärmeen heidän parannuksekseen. Tämä esine oli
itse asiassa serafi. Serafi oli yliluonnollinen olento, jolla oli kuusi siipeä,
ja käännöksen eivät näytä tämän toiminnan yliluonnollisuutta. Jumala suojeli
Israelia ja saattoi heidät perintöönsä. Israelia uhanneet heimot poistettiin
järjestelmällisesti. Israelin perintö laajennettiin tässä yhteydessä Jordanin
toiselle puolelle, eikä koko Israel ollut Israelissa Jordanin samalla puolella.
Tämä ennakoi viimeisiä päiviä ja myös valittujen toimia. Israelin johtivat harhaan
epäjumalanpalvelukseen kuitenkin väärät papit, jotka suunnittelivat heidän
perikatoaan.
Balaamin profetia
4. Moos. 22:1-41 [LUETTAVA KOKONAAN]
4. Moos. 22
kertoo Israelin leiriytymisestä Mooabin tasangolle Jordanin tälle puolen
lähelle Jerikoa. Mooab pelkää kansaa, koska se on niin lukuisa. Mooabilaiset
lähettävät hakemaan Balaamin, Beorin pojan, kiroamaan israelilaiset. Balaamin
lahjojen tarkoitus oli heikentää Israelia, jota suojelivat Jumalan seitsemän
henkeä, jotka ilmenevät jälleen seitsemän seurakunnan enkeleinä.
4. Moos. 23:1-30 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tämän
profetian merkitys on pysyvä, koska se liittyy Jumalan profeetoille antamaan
opastukseen siitä, miten Israelia on suojeltava ja siunattava. Se liittyy myös
vuokrattujen opettajien oppeihin ja Raamatun lain väärinkäyttöön maksua
vastaan, mistä tuli muiden kansojen tapaan Israelin papiston lähes
perinnöllinen sairaus.
4. Moos. 24:1-25 1 Bileam ymmärsi
nyt, että oli Herran tahdon mukaista siunata Israel, eikä mennyt entiseen
tapaansa tutkimaan enteistä, mitä hänen tulisi sanoa, vaan käänsi kasvonsa
autiomaahan päin. 2 Sinne katsoessaan hän näki israelilaiset, jotka olivat
leiriytyneet heimoittain. Silloin Jumalan henki tuli häneen, 3 ja hän lausui
nämä sanat: -- Näin sanoo Bileam, Beorin poika, näin sanoo mies, joka näkee
selvästi, 4 näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, mies, joka maahan
kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: 5 Kuinka ihanat
ovatkaan sinun telttasi, Jaakob, sinun asumuksesi, Israel! 6 Ne levittäytyvät
kuin joenuomat, ne ovat kuin puutarhat virran varrella, kuin aaloepuut, Herran
istuttamat, kuin setrit veden partaalla! 7 Vesi läikkyy heidän sangoistaan, ja
heidän kylvönsä on runsaasti kasteltu. Heidän kuninkaansa tulee Agagia
suuremmaksi, mahtava on heidän valtansa. 8 Jumala toi heidät pois Egyptistä;
heillä on villihärän voimat. He ahmivat suuhunsa viholliskansat, purevat
murskaksi heidän luunsa, niittävät heidät nuolillaan. 9 Kun he lepäävät, he
lepäävät kuin leijona, kuin jalopeura -- kuka uskaltaa häiritä heitä?
Siunattuja ovat ne, jotka sinua siunaavat, kirottuja ne, jotka sinua kiroavat.
10 Silloin Balak vihastui Bileamiin, löi nyrkillä kämmeneensä ja sanoi: Minä
kutsuin sinut tänne, jotta kiroaisit viholliseni, mutta nyt sinä olet jo kolme
kertaa siunannut heidät! 11 Painu sinne, mistä tulit! Minä lupasin palkita
sinut runsain mitoin, mutta nyt Herra on riistänyt sinulta palkkiosi. 12 Bileam
sanoi Balakille: Minähän sanoin jo sanantuojillesi, jotka lähetit luokseni: 13
'Vaikka Balak antaisi minulle palatsinsa täydeltä hopeaa ja kultaa, minä en
voisi rikkoa Herran käskyä vastaan enkä tehdä mitään oman mieleni mukaan, en
hyvää enkä pahaa. Niin kuin Herra puhuu, niin on minunkin puhuttava.' 14 Minä
palaan nyt oman väkeni luo, mutta sitä ennen ilmoitan sinulle, mitä tuo kansa
on tulevina aikoina tekevä sinun kansallesi. 15 Ja hän lausui nämä sanat: --
Näin sanoo Bileam, Beorin poika, näin sanoo mies, joka näkee selvästi, 16 näin
mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, joka saa tietonsa Korkeimmalta, mies, joka
maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: 17 Minä
näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä, minä katselen tätä, mutta se ei vielä
ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se
murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot. 18 Edom joutuu
voittajan omaksi, Seir vihollisten käsiin. Israel tekee voimallisia tekoja, 19
Jaakobista polveutuu hallitsija, joka tuhoaa vihollisensa, vaikka he
suojautuvat kaupunkeihin. 20 Kun Bileam näki amalekilaiset, hän lausui nämä
sanat: -- Amalek on kansoista ensimmäinen, mutta se hävitetään ikiajoiksi. 21
Sitten Bileam näki keniläiset ja lausui nämä sanat: -- Järkkymätön on sinun
asuinsijasi, kallioille on sinun pesäsi rakennettu. 22 Kuitenkin
Kainin perii tuho; ei aikaakaan, niin Assur vie sinut vankeuteen. 23 Bileam
lausui vielä nämä sanat: -- Voi, keitä ovat nuo, joiden laumat tulevat
pohjoisesta, 24 nuo, jotka ovat lähteneet kittiläisten maasta? He kukistavat
Assurin, he kukistavat Eberin, mutta heidätkin hävitetään ainiaaksi. 25 Sitten
Bileam lähti paluumatkalle kohti kotiseutuaan, ja myös Balak lähti omalle
taholleen.
Profetia
liittyi Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assyriassa ja myös Eberin tuhoutumiseen.
Myös viimeisten päivien hävitys ja lopunajan sodat hahmotellaan myös tässä
yksinkertaisessa tapahtumasarjassa (vrt. Balaamin oppi ja Balaamin profetia
(Nro 204). Seuraukset ovat selvät.
4. Moos. 25:1-18 1 Kun
israelilaiset olivat asettuneet Sittimiin, Israelin miehet luopuivat Herrasta
ja alkoivat elää moabilaisnaisten kanssa. 2 Naiset kutsuivat heitä omien
jumaliensa uhrijuhliin, ja miehet söivät uhrilihaa ja kumarsivat heidän
jumaliaan. 3 Näin israelilaiset antautuivat palvelemaan Baal-Peoria, ja siksi
Herra vihastui heihin. 4 Herra sanoi Moosekselle: Kokoa kaikki kansan
johtomiehet ja teloita heidät julkisesti minun edessäni, että hehkuva vihani
kääntyisi pois Israelista. 5 Mooses sanoi Israelin tuomareille: Surmatkaa
heimolaisistanne kaikki, jotka ovat antautuneet Baal-Peorin palvojiksi. 6
Itkiessään pyhäkköteltan ovella israelilaiset, Mooses ja koko kansa, saivat
nähdä, kuinka muuan mies palasi heimonsa pariin midianilainen nainen mukanaan.
7 Pinehas, joka oli pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, astui silloin esiin
väkijoukosta. Hän otti käteensä keihään, 8 meni miehen jäljessä teltan perälle
ja lävisti keihäällä molemmat, israelilaisen miehen ja midianilaisen naisen,
nauliten heidät siihen paikkaan. Silloin israelilaisia ahdistanut vitsaus
lakkasi, 9 mutta heitä oli jo kuollut kaksikymmentäneljätuhatta. 10 Herra sanoi
Moosekselle: 11 Pinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on lauhduttanut
minun vihani. Hän on israelilaisten parissa kiivaasti puolustanut minun
kunniaani, ja siksi minä en omassa kiivaudessani tyystin hävittänyt israelilaisia.
12 Sano hänelle, että minä teen hänen kanssaan liiton ja annan hänen menestyä.
13 Tämän liiton nojalla hän ja hänen jälkeläisensä saavat ikuisesti olla
pappeja, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja näin sovitti israelilaisten
synnin. 14 Israelilainen mies, joka surmattiin yhdessä midianilaisnaisen
kanssa, oli Simri, Salun poika, Simeonin heimoon kuuluvan suvun päämies. 15
Surmatun midianilaisnaisen nimi oli Kosbi. Hänen isänsä Sur oli midianilaisen
heimokunnan päällikkö. 16 Herra sanoi Moosekselle: 17 Käykää midianilaisten
kimppuun ja hävittäkää heidät. 18 He ovat juonillaan pyrkineet vahingoittamaan
teitä. He viettelivät teidät Baal-Peorin palvojiksi ja käyttivät siinä apunaan
Kosbia, midianilaisen päällikön tytärtä, joka surmattiin, kun vitsaus kohtasi
kansaa Peorin palvonnan tähden.
Myös Midian
oli tuhoutuva tässä epäjumalallisessa juonittelussa.
Päivittäisissä
uhreissa karitsat lähetettiin matkaan ja uhrattiin kaksittain, kuten kaikki
valitut. Suuri kansanjoukko, josta Ilmestyskirjan 7:9 ss. puhuu, liittyy näin
ollen päivittäiseen uhriin.
4. Moos. 28:1-31 1 Herra sanoi
Moosekselle: 2 Anna israelilaisille tämä käsky: Huolehtikaa siitä, että tuotte
määräaikana kaikki minulle kuuluvat uhrilahjat, minun tuliuhriruokani,
tuoksuvat tuliuhrini, jotka ovat minulle mieluisat.
3 Sano heille: Tuliuhriksi teidän
on tuotava Herralle päivittäin kaksi virheetöntä vuoden ikäistä urospuolista
karitsaa. 4 Uhratkaa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä. 5 Lisäksi
uhratkaa aamulla ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa parhaita vehnäjauhoja,
joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa oliiveista survottua öljyä. 6 Tämä on
päivittäinen polttouhri. Tällainen uhri toimitettiin ensi kerran Siinainvuoren
luona tuoksuvana tuliuhrina, joka on Herralle mieluisa. 7 Juomauhriksi tuokaa
neljännes hin-mittaa viiniä kumpaakin karitsaa kohden; vuodattakaa pyhäkössä
vahvaa viiniä Herralle uhriksi. 8 Uhratkaa toinen karitsa iltahämärissä ja
toimittakaa siihen kuuluvat ruoka- ja juomauhrit samalla tavoin kuin aamullakin.
Tämä on tuoksuva tuliuhri, joka on Herralle mieluisa. 9 Sapattina teidän tulee
uhrata kaksi vuoden ikäistä virheetöntä urospuolista karitsaa. Lisäksi teidän
on tuotava ruokauhriksi kaksi eefa-mitan kymmenesosaa parhaista vehnäjauhoista
ja öljystä tehtyä taikinaa sekä juomauhri. 10 Tämä polttouhri tulee uhrata joka
sapatti päivittäisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi. 11 Jokaisen
kuukauden ensimmäisenä päivänä teidän on tuotava Herralle polttouhriksi kaksi
nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden
ikäisiä. Kaikkien uhrieläinten tulee olla virheettömiä. 12 Lisäksi teidän on
tuotava ruokauhriksi kumpaakin sonnia kohden kolme eefa-mitan kymmenesosaa
parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa ja pässiä kohden kaksi
kymmenesosaa 13 sekä kutakin karitsaa kohden yksi kymmenesosa parhaista
vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa. Tämä polttouhri on tuoksuva
tuliuhri, joka on Herralle mieluisa. 14 Siihen kuuluu juomauhreina puoli hin-
mittaa viiniä kumpaakin sonnia, kolmasosa hin-mittaa pässiä ja neljäsosa
hin-mittaa kutakin karitsaa kohden. Tämä on vuoden jokaisen kuukauden
ensimmäisenä päivänä uhrattava polttouhri. 15 Teidän tulee myös uhrata pukki
syntiuhriksi Herralle. Kaikki nämä uhrit on tuotava päivittäisen polttouhrin ja
siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi. 16 Ensimmäisen kuun neljäntenätoista
päivänä vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi, 17 ja saman kuun
viidentenätoista on juhlapäivä. Seitsemän päivän ajan teidän tulee syödä
happamatonta leipää. 18 Tämän juhlan ensimmäisenä päivänä on pidettävä pyhä
juhlakokous. Sinä päivänä ette saa tehdä mitään työtä. 19 Tuokaa tuliuhriksi,
Herralle uhrattavaksi polttouhriksi, kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja
seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden ikäisiä. Pitäkää huoli siitä, että
kaikki uhrieläimet ovat virheettömiä. 20 Niiden mukana annettavaksi
ruokauhriksi tuokaa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa kolme
eefa-mitan kymmenesosaa kumpaakin sonnia kohden, kaksi kymmenesosaa pässiä kohden
21 ja yksi kymmenesosa kutakin karitsaa kohden. 22 Syntienne sovittamiseksi
uhratkaa pukki. 23 Nämä kaikki teidän tulee uhrata päivittäisen aamupolttouhrin
lisäksi. 24 Samat uhrit teidän on uhrattava juhlan kaikkina seitsemänä päivänä.
Ne ovat tuliuhriruokaa, tuoksuva uhri, joka on Herralle mieluisa. Tuokaa nämä
uhrit ja niihin kuuluvat juomauhrit päivittäisen polttouhrin lisäksi. 25 Myös
seitsemäntenä päivänä teidän tulee pitää pyhä juhlakokous; silloinkaan ette saa
tehdä mitään työtä. 26 Kun elonleikkuun päivänä viikkojuhlanne aikaan tuotte
Herralle tuoreen ruokauhrin, pitäkää pyhä juhlakokous älkääkä sinä päivänä
tehkö mitään työtä. 27 Tuokaa kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja
seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden ikäisiä, ja antakaa ne tuoksuvaksi
polttouhriksi, joka on Herralle mieluisa. 28 Tuokaa siihen
kuuluvana ruokauhrina parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa kolme
eefa-mitan kymmenesosaa kumpaakin sonnia kohden, kaksi kymmenesosaa pässiä
kohden 29 ja yksi kymmenesosa kutakin karitsaa kohden. 30 Syntienne sovittamiseksi uhratkaa pukki. 31
Kaikki nämä uhrit ja niihin kuuluvat juomauhrit teidän tulee tuoda päivittäisen
polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin lisäksi. Teidän on pidettävä huoli
siitä, että uhrieläimet ovat virheettömiä.
Tapahtumasarja
käsittää näin ollen päivät ja siten 144 000:sta suureen kansanjoukkoon yli 40
riemuvuoden ajan.
Maan haltuunoton aikainen laki
Jumala antoi
lain Moosekselle Jeesuksen Kristuksen kautta, ja hän alkoi kirjoittaa sitä
Mooabissa Jordanin toisella puolella, ja valloituksen säädökset olivat näin
ollen valmiina ennen Israelin saapumista. Samoin tulee tapahtumaan viimeisinä
päivinä.
5. Moos. 1:1-46 [LUETTAVA KOKONAAN]
Neljänkymmenen
vuoden lopussa Mooses kertasi, mitä tapahtui erämaassa vietettyjen vuosien
aikana. Hän muistutti kansaa sen nurinasta ja sanoi sille, että Joosua ja
Kaaleb pääsisivät luvattuun maahan mutta heidän isänsä eivät, mihin oli syynä
heidän uskon puutteensa ja tottelemattomuutensa elävää Jumalaa kohtaan.
Mooseksen
seuraajaksi määrättiin näin ollen Joosua sotajohtajana, ja Joosua vei Israelin
luvattuun maahan. Tämä taas ennakoi Messiaan määräämistä Mooseksen seuraajaksi
Jehosuana eli Joosuana, joka oli hänen etunimensä Juudassa. Jeesus Kristus on
johdettu kreikkalaistuneesta aramealaisesta nimestä, joka onkin Joosua Messias.
Septuaginta kääntää Joosuan sanalla Ièsous.
5. Moos. 2:1-37 [LUETTAVA KOKONAAN]
5. Moos.
2:1-37 kertoo, kuinka Mooses jatkuvasti muistutti Israelia sen erämaavaelluksen
historiasta, sen taisteluista ja sen voitoista. Kaikkien kansojen kohtalona oli
näin ollen joutua Israelin käsiin, sen komennon alaiseksi Jumalan ohjauksen
mukaan. Tämä lupaus toteutettiin, jotta käskyt ja Jumalan laki iskostuisi sen
kansalliseen tietoisuuteen, ja se ennakoi tuhatvuotista järjestelmää Messiaan
alaisuudessa.
5. Moos. 3:1-29 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tekstin kertoo
taistelusta Ogia, Basanin kuningasta vastaan. Voiton johdosta luvatun maan
ulkopuolinen maa jaettiin siellä oleville heimoille, ja johtajuus uskottiin
Joosualle eli Joshualle.
Jumala oli
Israelin kanssa, kun se oli kuuliainen sille määrättyjen johtajien
alaisuudessa. Tämä tapahtumasarja ennakoi viimeisiä päiviä ja Israelin
vahvistamista perintöönsä sekä Israelin sijoittamista Herran sotajoukkojen
johtajien
alaisuuteen.
Perintöosaansa johdetut heimot eivät vapautuneet sotapalveluksesta, ennen kuin
koko valloitusajanjakso oli saatettu päätökseen ja kaikki heimot olivat
perintöosassaan.
Israelin oli
pidettävä käskyt mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Juuda on lisännyt
elävän Jumalan käskyihin suullista perimätietoa, ja se sai siitä syystä
osakseen Messiaan nuhteet, ja se lähetettiin sen jälkeen vankeuteen.
5. Moos. 4:1-40 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tässä tekstissä
Israelia varoitetaan, että sen on pidettävä liitto ja käskyt sekä Jumalan
säädökset. Tässä Mooses kertoo heille, etteivät he tekisi niin ja että heidät
hajotettaisiin kansojen sekaan. Mooses ei itse myöskään ylittäisi Jordania.
5. Moos. 4:40-49 [LUETTAVA KOKONAAN]
5. Moos.
4:40-49 kertoo, että Mooses vahvisti oikeusjärjestelmän luvatun maan
ulkopuolella Jordanin itärannalla. Tällä on myös merkitystä viimeisten päivien
kannalta. Lupaukset, jotka Jumala antaa Israelille, sitovat jotkin heidän
perintönsä näkökohdat sen velvollisuuksiin (vrt. 1. Moos. 49:1-33).
Valloitusajan
oikeusjärjestelmän luominen saatettiin päätökseen, ennen kuin Israel ylitti
Jordanin, ja samoin tapahtuu viimeisinä päivinä. Koko järjestelmä aloitettiin
kymmenestä käskystä, jotka toistettiin 5. Mooseksen kirjassa.
5. Moos. 5:1-33 1 Mooses kutsui
koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: Kuulkaa, israelilaiset, ne lain
käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne ja
eläkää tarkoin niiden mukaan. 2 Herra, meidän Jumalamme, teki meidän kanssamme
liiton Horebilla. 3 Hän ei tehnyt tätä liittoa vain meidän isiemme kanssa, vaan
myös meidän kanssamme, kaikkien meidän, jotka nyt olemme elossa ja täällä. 4
Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä kasvoista kasvoihin. 5 Minä seisoin
silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen sanansa, sillä te
pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Näin Herra puhui: 6 'Minä olen
Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. 7 'Sinulla
ei saa olla muita jumalia. 8 'Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan
jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on
alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 9 Älä kumarra
äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala.
Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä
pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 10 Mutta polvesta
polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja
noudattavat minun käskyjäni. 11 'Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä,
sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään. 12 'Pidä
lepopäivä mielessäsi ja pyhitä se, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua
käskenyt. 13 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 14 mutta
seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään
työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi,
härkäsi, aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu
kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä
itsekin. 15 Muista, että itse olit orjana Egyptissä, kun Herra, sinun Jumalasi,
kohotti voimakkaan käsivartensa ja johdatti sinut sieltä pois. Sen tähden
Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivää. 16 'Kunnioita isääsi ja
äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää
kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
17 'Älä tapa. 18 'Älä tee aviorikosta. 19 'Älä varasta. 20 'Älä todista väärin
toista ihmistä vastaan. 21 'Älä tavoittele toisen vaimoa. Älä myöskään
havittele toisen taloa, peltoa, orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä
hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.' 22 Nämä sanat Herra puhui vuorella
teille, koko Israelille, tulen ja synkkien pilvien keskeltä mahtavalla äänellä.
Muuta hän ei sanonut. Hän kirjoitti sanansa kahteen kivitauluun ja antoi taulut
minulle. 23 Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä ja vuori leimusi liekeissä,
kaikki teidän heimojenne päämiehet ja vanhimmat tulivat minun luokseni 24 ja
sanoivat: 'Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja
suuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänään olemme
nähneet, että ihmiset voivat jäädä eloon, vaikka Jumala puhuukin heille. 25
Mutta pitäisikö meidän nyt uudelleen vaarantaa henkemme? Tuo suuri tuli saattaa
polttaa meidät, ja jos me vielä kerran kuulemme Herran, Jumalamme, äänen, me
kuolemme. 26 Onko yksikään kuolevainen meidän laillamme kuullut
elävän Jumalan puhuvan tulen keskeltä ja silti jäänyt henkiin? 27 Mene sinä
Herran, meidän Jumalamme luo. Kuuntele ja kerro meille kaikki, mitä hän sinulle
puhuu, niin me tottelemme ja elämme hänen käskyjensä mukaan.' 28 Kun Herra
kuuli, mitä te puhuitte, hän sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa
puhui sinulle. Se, mitä he sanoivat, on oikein. 29 Kunpa he aina yhtä
mielellään kunnioittaisivat minua ja noudattaisivat minun käskyjäni. Jos he
niin tekevät, he ja heidän lapsensa menestyvät polvesta polveen. 30 Käske
heidän nyt palata teltoilleen, 31 mutta jää sinä tänne minun luokseni, niin
minä ilmoitan sinulle koko lain, kaikki käskyt ja säädökset. Ne sinun tulee
opettaa israelilaisille, ja niitä heidän on noudatettava siinä maassa, jonka
minä annan heidän omakseen.' 32 Noudattakaa siis näitä käskyjä ja eläkää niiden
mukaan, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. Älkää poiketko
oikealle älkääkä vasemmalle, 33 vaan kulkekaa vakaasti sitä
tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän kulkea. Silloin
menestytte ja saatte elää kauan siinä maassa, jonka otatte omaksenne.
Nämä käskyt
määrättiin elämän antamiseksi paitsi Israelin kansalle Israelissa ja Israelin
kautta myös koko maailmalle Messiaan alaisuudessa Jumalan palvomalla.
5. Moos. 6:1-25 1 Nämä ovat ne
lait, käskyt ja säädökset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt opettaa
teille. Eläkää niiden mukaan siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan
haltuunne. 2 Teidän, teidän lastenne ja teidän lastenne lasten tulee pelätä
Herraa, Jumalaanne, ja noudattaa koko elämänne ajan hänen lakejaan ja
käskyjään, jotka minä annan teille. 3 Kuunnelkaa siis, israelilaiset! Noudattakaa
näitä käskyjä ja eläkää niiden mukaan. Silloin te menestytte ja kasvatte
suureksi kansaksi siinä maassa, joka tulvii maitoa ja hunajaa. Näin on Herra,
teidän isienne Jumala, luvannut. 4 Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme,
Herra yksin. 5 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja
koko voimastasi. 6 Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään
annan. 7 Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona
tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. 8 Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä
tunnuksena otsallasi. 9 Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi
portteihin. 10 Herra, teidän Jumalanne, vie teidät nyt siihen maahan, jonka hän
on esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannomallaan valalla
luvannut teille. Te saatte omaksenne suuria ja kauniita kaupunkeja, joita ette
ole rakentaneet, 11 taloja, jotka ovat täynnä kaikenlaista hyvää, mitä ette ole
niihin hankkineet, kallioon hakattuja vesisäiliöitä, joita ette ole itse
hakanneet, viinitarhoja ja oliivipuita, joita ette ole istuttaneet. Kun sitten
syötte itsenne kylläisiksi, 12 varokaa unohtamasta Herraa, joka johdatti teidät
pois Egyptistä, orjuuden maasta. 13 Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne,
palvella häntä ja vannoa yksin hänen nimeensä. 14 Älkää antautuko palvelemaan
vieraita jumalia, joita teidän ympärillänne asuvat kansat palvovat, 15 ettei
Herra, teidän Jumalanne, joka on keskellänne, vihastuisi teihin ja hävittäisi
teitä maan päältä, sillä Herra vaatii omiltaan uskollisuutta. 16 Älkää koetelko Herran, Jumalanne,
kärsivällisyyttä, niin kuin teitte Massassa, 17 vaan noudattakaa tinkimättä
hänen käskyjään, niitä määräyksiä ja säädöksiä, jotka hän on teille antanut. 18
Tehkää sitä, mikä Herran sanan mukaan on oikeaa ja hyvää, että menestyisitte ja
pääsisitte ottamaan haltuunne sen hyvän maan, josta Herra valalla vannoen antoi
lupauksen esi-isillenne, 19 ja että voisitte karkottaa tieltänne kaikki
vihollisenne, kuten Herra on luvannut. 20 Poikasi kysyy sinulta aikanaan: 'Mitä
tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän
Jumalamme, on antanut teille?' 21 Sano silloin pojallesi: 'Me olimme faraon
orjia Egyptissä, mutta Herra johti meidät väkevällä kädellään pois Egyptistä 22
ja teki suuria ja tuhoisia ihmeitä ja tunnustekoja faraolle ja hänen hovilleen
meidän silmiemme nähden. 23 Mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen
meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan, kuten hän oli valallaan luvannut
esi-isillemme. 24 Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä
ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi
meidän elää. 25 Kun me tarkoin noudatamme tätä lakia, jonka Herra, meidän
Jumalamme, on antanut, niin Herra katsoo meidät vanhurskaiksi.'
Kansat pyrkivät
jatkuvasti houkuttelemaan Israelin palvomaan epäjumaliaan.
Epäjumalanpalveluksen rakenne ja taivaallisten sotajoukkojen palvominen
kielletään kaikissa muodoissaan.
5. Moos. 4:19 19 Kun kohotatte
katseenne taivasta kohden ja näette auringon, kuun ja tähdet, taivaan kaikki
joukot, älkää langetko niiden lumoihin, älkää kumartako älkääkä palvoko niitä.
Ne on Herra, teidän Jumalanne, jättänyt muille kansoille. Laki ja kalenteri
pysyvät Jumalan palvomisessa koskemattomina
Käskyjä seuraa
säädöksiä, ja lain rakenne pysyy koskemattomana.
5. Moos. 4:40 40 Noudattakaa hänen
lakejaan ja käskyjään, jotka minä teille tänään annan, että te ja teidän
jälkeläisenne menestyisitte ja saisitte elää vanhoiksi siinä maassa, jonka
Herra, teidän Jumalanne, antaa teille ikuisiksi ajoiksi.
Israelin
liiton rakenne ulottuu seurakuntaan Messiaan alaisuudessa ja Israelin kansan
ulkopuolelle.
5. Moos. 5:1-7 1 Mooses kutsui
koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: Kuulkaa, israelilaiset, ne lain
käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne
ja eläkää tarkoin niiden mukaan. 2 Herra, meidän Jumalamme, teki meidän
kanssamme liiton Horebilla. 3 Hän ei tehnyt tätä liittoa vain meidän isiemme
kanssa, vaan myös meidän kanssamme, kaikkien meidän, jotka nyt olemme elossa ja
täällä. 4 Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä kasvoista kasvoihin. 5
Minä seisoin silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen
sanansa, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Näin Herra puhui:
6 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä,
orjuuden maasta. 7 'Sinulla ei saa olla muita jumalia.
Jumalan lain
rakennetta ja hänen järjestelmäänsä edustaa sapatti ja pyhä kalenteri.
5. Moos. 5:14 14 mutta seitsemäs
päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et
sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, härkäsi,
aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu
kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä
itsekin.
Israelin on
kirjoitettava lain sanat kahteen suureen kivitauluun, kuten jokaisen kodin on
tehtävä kymmenen käskyn suhteen. Tämän kivitaulun rakenteen on oltava kansan
lain alkuperäiskappale.
5. Moos. 27:1-26 [LUETTAVA KOKONAAN]
Tämä teksti on
lisävaroituksena siitä, että käskyt on pidettävä. Heidän on rakennettava
alttari ja kirjoitettava lain sanat kivitauluihin. Teksteissä esitetään
nimenomaiset kiroukset, jos lakia ei noudateta.
Siunaukset
ja kiroukset
5. Moos. 28:1-68 [LUETTAVA KOKONAAN]
Kirouksia
seuraa siunaukset, jotka seuraavat kuuliaisuudesta. Tottelemattomuudesta
annetaan lisää varoituksia. Niitä tutkitaan tutkielmassa Siunaukset ja
kiroukset (Nro 75).
Ihmeet
suojeluksessa
5. Moos. 29:1-29 [LUETTAVA KOKONAAN]
5. Moos.
29:1-29 kertoo, että Israelin kansaa muistutetaan ihmeistä, jotka he olivat
nähneet Punaisenmeren jälkeen. Heidän vaatteensa ja kenkänsä eivät kuluneet.
Heille kerrotaan, että Jumalan ja heidän välisensä liitto on voimassa, ja
heitä
varoitetaan uudestaan liiton rikkomisen seurauksista. Tämän esimerkin oli
oltava ikuisesti osa lakia.
5. Moos. 30:1-20 1 Kun olette
kokeneet siunauksen ja kirouksen, jotka annoin teidän valittavaksenne, te
alatte miettiä tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra,
teidän Jumalanne, on teidät hajottanut. 2 Silloin te ja teidän lapsenne
palaatte Herran, Jumalanne, luo ja tottelette häntä koko sydämestänne ja koko
sielustanne sekä noudatatte kaikkia hänen käskyjään, jotka minä teille nyt annan,
3 ja Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät
jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät
hajottanut. 4 Vaikka olisitte hajaantuneet maailman kaikkiin ääriin, Herra,
teidän Jumalanne, kokoaa ja noutaa teidät sieltäkin. 5 Hän tuo teidät siihen
maahan, jonka esi-isänne aikoinaan omistivat, ja te saatte ottaa sen jälleen
haltuunne. Herra osoittaa hyvyytensä teitä kohtaan ja antaa teidän lisääntyä
lukuisammiksi kuin esi-isänne olivat. 6 Herra, teidän Jumalanne, taivuttaa
teidän sydämenne ja jälkeläistenne sydämet kuuliaisiksi, niin että rakastatte
häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Silloin te saatte elää, 7 ja
Herra, teidän Jumalanne, antaa näiden kirousten kohdata teidän vihollisianne ja
vihamiehiänne, jotka vainosivat teitä. 8
Te käännytte jälleen Herran puoleen, olette hänelle kuuliaisia ja täytätte
kaikki hänen käskynsä, jotka minä nyt teille annan, 9 ja Herra, teidän
Jumalanne, antaa teille runsain mitoin menestystä kaikessa, mitä teette. Teille
syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja maanne tuottaa suuren sadon. Herra
iloitsee jälleen teidän menestyksestänne, kuten hän iloitsi teidän esi-
isiennekin menestyksestä. 10 Teidän tulee totella Herraa, Jumalaanne, ja
noudattaa kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka on kirjoitettu tähän
lain kirjaan. Silloin te palaatte taas Herran luo koko sydämestänne ja
sielustanne. 11 Tämä laki, jonka minä
teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. 12 Se ei ole
taivaassa, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka nousee meidän puolestamme
taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä
noudattaa?' 13 Se ei myöskään ole meren takana, niin että joutuisitte sanomaan:
'Kuka käy hakemassa sen meren takaa ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme
sitä noudattaa?' 14 Se on aivan teidän lähellänne, teidän suussanne ja
sydämessänne, valmiina noudatettavaksi. 15 Minä olen tänään pannut teidän
valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon. 16 Jos te noudatatte
Herran, Jumalanne, lakia, jonka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte
Herraa, vaellatte hänen teitään ja noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja
määräyksiään, te saatte elää. Teistä tulee suuri kansa, ja Herra, teidän
Jumalanne, siunaa teitä siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan omaksenne. 17
-- 18 Mutta minä ilmoitan teille tänään, että jos sydämenne kääntyy pois
Herrasta ettekä tottele häntä, vaan eksytte kumartamaan ja palvomaan vieraita
jumalia, teidät perii tuho ettekä saa kauan elää siinä maassa, jota olette nyt
menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. 19 Taivas ja maa ovat
todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja
kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne
saisitte elää. 20 Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää
hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua
siinä maassa, josta hän valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne
Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
Jumalan lain lukeminen
5. Moos. 31:1-30 [LUETTAVA KOKONAAN]
Mooses oli
sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen, ja sitten hänen elämänsä loppui. Hän
rohkaisi kansaa, ja hän rohkaisi Joosuaa. Mooses ryhtyy sitten kirjoittamaan
lakia, ja se sijoitettiin Herran liitonarkkuun. Mooses esitti sitten Jumalalta
saamansa käskyt, joiden mukaan tätä lakia on luettava ääneen, ja sanoi:
Joka seitsemäs vuosi, velkojen
anteeksiantovuonna, 11 kun israelilaiset ovat kokoontuneet lehtimajanjuhlaan Herran,
teidän Jumalanne, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, teidän on
luettava tämä laki kaikkien israelilaisten kuullen. 12 Kutsukaa silloin koolle
koko kansa, miehet, naiset ja lapset, ja keskuudessanne asuvat muukalaiset,
että kaikki kuulisivat ja oppisivat lain, pelkäisivät Herraa, teidän
Jumalaanne, ja tarkoin noudattaisivat tämän lain käskyjä. 13 Näin myös teidän
lapsenne, jotka eivät lakia ennestään tunne, saavat kuulla sen ja oppivat
pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, eläessään siinä maassa, jonka nyt menette
ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen.
Mooseksen toinen laulu
Jumala uskoi
lakinsa ja järjestelmänsä uskollisen palvelijan haltuun. Kun hän oli tehnyt
kaiken, mitä Jumala oli käskenyt hänen tehdä, Jumala sanoi Moosekselle hänen
kuolinhetkensä tulleen. Mooses ja Joosua näyttäytyivät pyhäkköteltassa,
ja Herra
ilmestyi heille. Hän sanoi heille, että hän tiesi kansan rikkovan liiton ja
että hän vihastuisi heihin ja että heidän osakseen tulisi monia vitsauksia. Heidän
oli opeteltava ja laulettava tämä laulu: Tämä on toisena Mooseksen lauluna
tunnettu laulu
kirkkaudesta.
5. Moos. 32:1-52 1 -- Kuuntele, taivas, mitä minä puhun, kuulkoon maa
minun sanani. 2 Sateena virratkoon minun opetukseni, kastepisaroina
vierikööt sanani, niin kuin vihma nuorelle nurmelle, niin kuin kuurosade ruohikolle.
3 Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa!4 Hän on turvamme,
kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on
uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea.
5 Kelvottomasti rikkoi häntä vastaan tämä kiero ja katala sukupolvi, ne,
jotka eivät enää ole hänen lapsiaan vaan kansansa häpeätahra. 6 Näinkö sinä
palkitset Herran, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa? Eikö hän ole sinun isäsi
ja luojasi? Hän sinut teki ja rakensi. 7 Muistelkaa muinaisia
aikoja, ajatelkaa menneiden sukupolvien päiviä. Kysykää isiltänne, niin he
kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne, niin saatte kuulla. 8 Kun Korkein
jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi
kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan. 9 Herran osuus on hänen kansansa
Israel, ja Jaakob hänen perintömaansa. 10 Hän löysi sen autiosta maasta, karulta
seudulta, joka huusi tyhjyyttään. Hän otti sen hoiviinsa ja huolehti siitä,
hän varjeli sitä kuin silmäteräänsä. 11 Niin kuin kotka suojelee
pesäänsä ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään,
niin Herrakin kuljetti kansaansa. 12 Herra yksin johdatti omiaan, ei hänellä
ollut muuta jumalaa rinnallaan. 13 Hän nosti heidät vuorten valtiaiksi, ja
he saivat syödä pellon antimia, kerätä hunajaa kallionkoloista ja oliivisatoa
kivikkoisilta mailta. 14 He saivat maitoa ja voita karjastaan, söivät pukkien
rasvaa, oinaita, Basanin pässejä ja puhdasta ydinvehnää, he joivat rypälemehua,
kuohuvaa viiniä. 15 Niin Jesurun lihoi ja alkoi oikutella, niin Israelista
tuli lihava, mahtava ja äksy. Se hylkäsi Jumalan, joka oli sen luonut, alkoi
halveksia turvakalliotaan. 16 Israel sai hänet kiivastumaan vierailla jumalillaan,
vihastutti hänet iljettävillä menoillaan. 17 Se uhrasi pahoille hengille,
epäjumalille, joista ei ennen tiennyt, uusille, äsken löytämilleen jumalille,
joita isät eivät tunteneet. 18 Te unohditte kallion, joka antoi teille elämän,
ette muistaneet Jumalaa, joka oli teidät synnyttänyt. 19 Kun Herra näki Israelin
teot, hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä ja hylkäsi heidät. 20 Hän sanoi:
Minä käännän kasvoni heistä pois ja katson, miten heidän lopulta käy. He ovat
kapinoiva sukupolvi, lapsia, joihin ei voi luottaa. 21 He ovat ärsyttäneet
minua väärillä jumalillaan, vihastuttaneet minut joutavilla patsaillaan. Siksi
minä panen heidän kiusakseen kansan, joka ei kansalta näytä, typerysten heimolla
minä vihastutan heidät.22 Minun vihani on syttynyt, sen liekki yltää syvyyksiin
saakka. Se kärventää maan ja sen sadon, kalvaa vuorten perustukset. 23 Minä
kasaan heille onnettomuuksia onnettomuuksien päälle, kulutan heihin kaikki
nuoleni. 24 He nääntyvät nälkään, he menehtyvät ruttoon, kulkutauti korjaa
heidät. Minä lähetän heidän kimppuunsa raatelevia petoja ja myrkkykäärmeitä.
25 Ulkona heidän lapsensa tappaa miekka ja kodeissa kauhu. Kuolema vie niin
nuorukaisen kuin neidon, niin sylilapsen kuin vanhuksen. 26 Minä voisin hävittää
heidät, pyyhkiä pois heidän muistonsakin ihmisten mielistä, 27 mutta minä
en halua kuulla vihollisteni pilkkasanoja, en salli, että he ymmärtävät kaiken
väärin ja sanovat: 'Tämä hävitys on meidän kättemme työtä, ei suinkaan Herran.'
28 Israel on ymmärtämätön kansa, se ei ota opikseen neuvoista. 29 Jos se olisi
viisas, se ymmärtäisi tämän, tajuaisi, miten sen lopulta käy. 30 Kuinka voisi
yksi ainoa vihollinen ajaa takaa tuhatta, kuinka voisi kaksi miestä karkottaa
kymmenentuhatta, ellei Herra, Israelin kallio, olisi myynyt kansaansa, ellei
hän olisi antanut sitä vihollisten käsiin? 31 Vihollistemmekin luulisi ymmärtävän,
ettei heidän kallionsa ole niin kuin meidän. 32 Sodomasta ovat
peräisin vihollistemme viiniköynnökset, Gomorran rinnemailla ne ovat kasvaneet.
Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän rypäleterttunsa karvaita maultaan.
33 Liskojen myrkkyä on heidän viininsä, sarvikyiden julmaa myrkkyä.
34 Tämä kaikki on minulla mielessäni, sinetillä suljettuna aitoissani 35 koston ja rangaistuksen päivään
saakka, siihen päivään, jona he sortuvat. Heidän perikatonsa on lähellä, se,
mikä heitä odottaa, tulee pian. 36 Herra puolustaa kansaansa,
hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että
he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. 37 Vastustajilleen
hän sanoo: Missä ovat nyt teidän jumalanne, missä se kallio, johon turvasitte?
38 Nouskoot nyt teitä auttamaan ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne
rasvan ja juotitte juomauhrienne viinin! Seiskööt ne teidän suojananne.
39 Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani.
Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun
vallassani on kaikki. 40 Minä kohotan käteni taivasta kohti ja vannon: Niin totta kuin
elän ikuisesti, 41 minä teroitan salamoivan miekkani, käyn toteuttamaan tuomiota,
minä kostan vihollisilleni, rankaisen vihamiehiäni. 42 Minun nuoleni juopuvat
kaatuneiden ja vankien verestä, minun miekkani ahmii vihollisruhtinaiden päitä.
43 Ylistäkää Herran kansaa, te vieraat kansat! Herra kostaa palvelijoittensa
kuoleman, hän rankaisee vihollisiaan, hän puhdistaa synnin kirouksesta kansan
ja maan. 44 Mooses lausui Joosuan, Nunin pojan, kanssa tämän
laulun sanat koko kansan kuullen. 45 Puhuttuaan kaiken tämän israelilaisille
46 Mooses sanoi heille vielä: Painakaa mieleenne kaikki määräykset, jotka
minä tänään olen teille antanut. Käskekää lapsianne tarkoin noudattamaan tätä
lakia ja elämään sen käskyjen mukaisesti. 47 Tämä ei saa olla teille mikään
tyhjä, merkityksetön
Heimojen siunaaminen
Mooses siunasi
sitten Israelin heimot.
5. Moos. 33:1-29 1 Tämä on se
siunaus, jonka Mooses, Jumalan mies, ennen kuolemaansa lausui israelilaisille.
2 Hän sanoi:
-- Herra tuli Siinailta, Seiristä
hän loisti kirkkaana kuin aurinko, hän ilmestyi Paranin vuorelta ja saapui
Meribat-Kadesiin. Tuli loimusi hänen oikealla puolellaan. 3 Herra rakastaa
heimojaan, hän varjelee kaikkia omiaan. He laskeutuvat hänen jalkojensa juureen
ja ottavat opikseen hänen sanansa. 4 Mooses antoi meille lain, perinnöksi
Jaakobin seurakunnalle. 5 Jesurun sai kuninkaan, kun kansan päämiehet
kokoontuivat, kun Israelin heimot olivat koolla. 6 Sitten Mooses sanoi: --
Eläköön Ruuben, älköön hänen sukunsa kuolko, vaikka vähäinen on hänen miestensä
määrä. 7 Juudan hän siunasi näin: -- Kuule, Herra, Juudan huuto, tuo hänet
takaisin kansansa luo. Hän taistelee kaikkien puolesta, auta sinä häntä hänen
vihollisiaan vastaan. 8 Leevistä hän sanoi: -- Herra, sinä annoit urimin ja
tummimin Leeville, uskolliselle palvelijallesi, jota sinä Massassa koettelit,
jonka kanssa sinä kamppailit Meriban vesipaikalla. 9 Hän sanoi vanhemmistaan: En
tunne heitä. Hän ei myöntänyt veljiään veljikseen eikä lapsiaan lapsikseen. Hän
noudatti sinun käskyjäsi, piti kunniassa sinun liittosi. 10 Hän opettaa sinun
säädöksesi Jaakobille, sinun lakisi Israelille. Hän tarjoaa sinulle uhrisavun
tuoksua, hän tuo kokonaisuhrit sinun alttarillesi. 11 Siunaa, Herra, hänen
voimaansa. Ole suopea hänen työtään kohtaan. Murskaa hänen vastustajiensa luut,
lyö hänen vihamiehensä, niin etteivät he enää nouse.12 Benjaminista hän sanoi:
-- Herran lemmikki asuu turvassa. Korkein varjelee häntä alituisesti ja asuu
hänen luonaan vuorten keskellä. 13 Joosefista hän sanoi: -- Herra siunatkoon
hänen maataan parhaalla, mitä taivas antaa, siunatkoon kasteella ja vedellä,
joka kumpuaa maan syvyyksistä, 14 parhaalla, mikä auringon voimasta kypsyy,
vuodenaikojen parhailla antimilla, 15 parhaalla, mitä ikivanhat vuoret
tarjoavat, mitä ikuiset kukkulat tuottavat, 16 parhaalla, mitä maa
runsaudestaan antaa. Hän, joka asuu palavassa pensaassa, siunatkoon häntä
suosiollaan. Kaikki tämä tulkoon Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies
veljiensä joukossa. 17 Hänen esikoispoikansa on hänen ylpeytensä, sonni, jolla
on sarvet kuin villihärällä. Niillä hän lävistää kansakuntia, puskee ne maan
ääriin saakka. Sellaisia ovat Efraimin kymmenettuhannet, sellaisia Manassen
tuhatpäiset joukot. 18 Sebulonista hän sanoi: -- Iloitse, Sebulon, retkilläsi,
ja sinä, Isaskar, teltoillasi. 19 He kutsuvat kansoja vuorelleen, he uhraavat
siellä määräuhreja. He keräävät merten rikkauksia ja hiekkaan kätkettyjä
aarteita. 20 Gadista hän sanoi: -- Ylistetty olkoon Herra, joka tekee laajaksi
Gadin maan! Gad on asettunut aloilleen kuin leijona, valmiina raatelemaan
käsivarren ja pään. 21 Hän valitsi itselleen parhaan osan, hän sai ruhtinaan
osuuden. Kun kansan päämiehet kokoontuivat, hän teki Herralle otollisia tekoja,
täytti hänen käskynsä yhdessä Israelin kanssa. 22 Danista hän sanoi: -- Dan on
leijonanpentu, joka hyökkää Basanista. 23 Naftalista hän sanoi: -- Naftalilla
on onnea ylen määrin, runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa
lännen ja etelän. 24 Asserista hän sanoi: -- Siunatuin kaikista pojista on
Asser. Olkoon hän veljiensä suosikki, saakoon hän kahlata oliiviensa öljyssä.
25 Hänen salpansa ovat rautaa ja pronssia, hänen voimansa on uusi päivästä
päivään. 26 Ei ole, Jesurun, ketään sinun Jumalasi kaltaista! Yli taivaan hän ratsastaa
avuksesi, saapuu pilvien päällä suuressa voimassaan. 27 Sinun turvasi on
ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. Hän karkotti tieltäsi
viholliset ja käski sinun hävittää heidät. 28 Israel saa asua turvassa,
Jaakobin jälkeläiset omassa rauhassaan viljan ja viinin maassa, missä taivaskin
tihkuu kastetta. 29 Onnellinen olet sinä, Israel, kansa vailla vertaa! Herra
auttaa sinut voittoon. Hän on kilpesi ja turvasi, voittoisa miekkasi sodassa.
Sinun vihollisesi ryömivät edessäsi maassa, ja sinä tallaat heidät jalkoihisi.
Mooses ja valitut
Mooseksen
annettiin nähdä luvattu maa, mutta hänet otettiin pois ennen maan haltuunottoa,
ja näin tapahtuu valittujen elämässä, sillä he näkevät Israelin Messiaan
alaisuudessa henkiolentoina.
5. Moos. 34:1-12 1 Mooses nousi
Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella
vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, 2
Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen
saakka, 2 Negevin sekä Jordanin alangon, sen syvänteen, joka ulottuu Jerikosta,
Palmukaupungista, Soariin asti. 4 Herra sanoi Moosekselle: Tämä on se maa,
josta olen puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut
antavani heidän jälkeläisilleen. Minä olen antanut sinun nähdä sen, mutta sinä
et pääse sinne. 5 Mooses, Herran palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra
oli määrännyt. 6 Herra hautasi hänet laaksoon, joka on Bet-Peorin lähellä
Moabissa, mutta kukaan ei tähän päivään mennessä ole saanut tietää hänen
hautansa paikkaa. 7 Mooses oli kuollessaan sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen,
mutta hänen näkönsä ei ollut hämärtynyt ja hän oli vielä täysissä voimissaan. 8
Israelilaiset itkivät Moabin tasangolla Mooseksen kuolemaa, kunnes kolmenkymmenen
päivän suruaika kului umpeen. 9 Joosua, Nunin poika, oli täynnä viisauden
henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen ja siunannut hänet.
Israelilaiset tottelivat häntä ja tekivät niiden ohjeiden mukaisesti, jotka
Herra oli Moosekselle antanut. 10 Israelin kansasta ei ole enää koskaan noussut
toista sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra puhui kasvoista
kasvoihin. 11 Kukaan muu ei ole tehnyt sellaisia suuria ja pelottavia
mainetekoja, joita Herra lähetti Mooseksen tekemään faraolle, kaikille hänen
palvelijoilleen ja koko Egyptin maalle, 12 ihmetekoja, jotka Mooses teki koko
Israelin kansan nähden Herran väkevän käden voimalla.
Taivaallisten
sotajoukkojen Jehovana Jumala pyhittää meidät palvelukseensa Jehovan alaisten
profeettojen kautta ja välityksellä. Meillä ei saa olla muita jumalia kuin
Jumala. Ei ole muuta Eloah'ta kuin Eloah. Jehova on meidän elohimimme, ja
meillä ei saa olla muita elohimeja kuin hän. Jumala ulotti elohimiksi tulemisen
kyvyn Jehovan viestintuojaan Pyhän Hengen kautta. Hänestä tuli ylipappi, ja hän
avasi meille tien tulla Jumalan lapsiksi voimassa elohimina, samoin kuin hän,
kuolleiden ylösnousemuksesta alkaen (vrt. Room. 1:4). Hänestä tehdään elohim
Jehovan enkelinä meidän johdossamme (Sak. 12:8). Ollessamme kuuliaisia laille
kuolemaan saakka meistäkin tulee Jumalan lapsia Korkeimman jumalina ja lapsina,
kaikista meistä, eikä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi (Ps. 82:6; Joh.
10:34-35).
Jumalan
kristityt seurakunnat
PO Box 369 Woden, ACT
2606 Australia
PO Box 45 Rockton Ontario LOR 1XO Canada
Sähköposti: CCG Secretary
Tekijänoikeus:
Tällä sivustolla olevia kirjoituksia saa jäljentää ja jakaa vapaasti
sillä edellytyksellä, että ne jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta
tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijänoikeushuomautus on
mainittava. Jaettujen kappaleiden vastaanottajilta ei saa periä maksua. Lyhyitä
lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin
tekijänoikeutta rikkomatta.
|
Etsi | Aakkosellinen sisällys | Pitkä luettelo | Aloitussivu | Web-vastaava
|