Jumalan
kristityt seurakunnat
Nro F041
Markuksen kommentaari:
Johdanto ja Osa 1
(Versio 1.0
20220526-20220526)
Lukujen 1-4
kommentaari.
Christian
Churches of God
Sähköposti: secretary@ccg.org
(Copyright © 2022 Wade
Cox)
(tr. 2023)
Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti
sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta
tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on
mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä
lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin
tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org
Markuksen kommentaari: Johdanto ja osa 1
Kommentaari evankeliumiin
Markuksen mukaan
Markus on nyt laajalti
tunnustettu varhaisimmaksi evankeliumiksi. Aikaista perimätietoa, jonka mukaan
Markus kirjoitti Roomassa ja sai vaikutteita Pietarilta, on pidettävä täysin
valheellisina ja olevan esitettyjä vain muka todistamaan Pietarin läsnäolon
Roomassa ja kiistämään Pietarin oman väitteen, jonka mukaan he olivat
Babylonissa, joka tuolloin oli Parthia. Väite perustuu siihen tosiasiaan, että
Pietari kirjoitti viittauksen Babyloniin kirjeessään 1. Piet. 5:13 ja mainitsee
sitten Markuksen, yhdessä henkilön kanssa, joka hänen viittauksensa perusteella
on katsottava hänen vaimokseen. Auringonpalvontakultit väittävät sitten, että
tämä viittaa Roomaan eikä Babylonin kaupunkiin, joka oli tuolloin Eufratin
jokialuetta. Pietarin palvelutehtävä suuntautui Parthiassa Israelin kadonneille
heimoille ja hän toimi Antiokiasta ja Babyloniasta käsin aina Mustanmeren ja
Skotlannin alueelle veljensä Andreaksen kanssa ja samoin Traakiaan (ks. Kirkon perustaminen seitsemänkymmenen alaisuudessa (Nro
122D)), joten (Johannes) Markus saattoi hyvinkin olla häneen
yhteydessä häneen ja työskennellä hänen kanssaan siellä Parthiassa, kuten
Pietari sanoo, kutsuen häntä pojakseen (1Piet. 5:13), kuten historiatkin
osoittavat. Pietari ja Markus eivät olleet Roomassa. Se on myöhäisempää
fiktiota. Matteus kirjoitti evankeliuminsa Jerusalemissa, hepreaksi, ja vei sen
Parthiaan, jossa hän myöhemmin kuoli Hiereen kaupungissa. Bartholomeus vei
Matteuksen evankeliumin Parthiasta, Baktrian kautta, Intiaan, ja hänet
ristiinnaulittiin myöhemmin Suur-Armeniassa. Markuksesta tuli Aleksandrian
piispa. Hän luultavasti kirjoitti evankeliuminsa piankin sen jälkeen, kun Pietari
oli palauttanut hänet asemaansa Parthiassa Babylonin kaupungissa, missä Pietari
sanoo olleensa. Tai hän saattoi luonnoksen päätökseen Aleksandriassa
saapuessaan sinne, vaikka se onkin epätodennäköistä. On erittäin todennäköistä,
että hän ja Luukas kirjoittivat evankeliuminsa asemansa palauttamisesta
päästäkseen jälleen aikaisempaan asemaansa veljien keskuudessa, johtajanaan Pyhä Henki (Nro 117). Huomaa myös, että Aleksandriassa ja Babylonissa oli
suuria juutalaisyhteisöjä; Babylonissa pakkosiirtolaisuudesta 586 eaa. ainakin
neljänteen vuosisataan eaa. asti ja siitä eteenkinpäin, ja Aleksandriassa
kolmannelta vuosisadalta eea., temppelin ollessa Elefantinessa viidenneltä
vuosisadalta eea. eteenpäin, ja Heliopoliksen temppelin perustamisesta noin 160
eea. Onias IV:n alaisuudessa Jesajan kirjan 19:19:n profetian mukaisesti. On
varmaa, että Markus, Matteus ja Luukas kirjoitettiin hyvissä ajoin ennen
temppelin hävitystä ja Matteus hepreaksi, todistukseksi Juudalle, Leeville ja
Benjaminille, samoin kuin Luukkaan evankeliumi ennen tämän marttyyrikuolemaa.
Paavali palautti Luukkaan asemaansa, ja hän oli Markuksen tavoin Jumalan
innoittama, kuten hän sanoo tekstissään (ks. Bullingerin huomautus jakeesta 1:3).
On epätodennäköistä, että mitään evankeliumia olisi kirjoitettu myöhemmin kuin
70 jaa. Jumala ei tee mitään ilmoittamatta suunnitelmiaan palvelijoilleen,
profeetoille (Aamos 3:7). Matteus varoitti Jerusalemia ja Markus varoitti
Aleksandrian ja Heliopoliksen temppelin juutalaisia luultavasti Kristuksen
kuolemaa seuranneiden kymmenen vuoden kuluessa. Luukas esitti omansa Levantin
juutalaisille sen jälkeen, kun Paavali oli palauttanut hänet asemaansa ja ennen
Apostolien tekoja.
Afrikka ja Levantti
14. Evankelista Markus, Aleksandrian piispa.
15. Evankelista Luukas.
Nämä kaksi kuuluivat seitsemäänkymmeneen opetuslapseen,
jotka olivat hajallaan153loukkaannuttuaan siihen Krituksen sanaan, että "Jos
joku ei syö lihaani ja juo vertani, hän ei ole arvoiseni"154Toisaalta se, jotka johdatettiin takaisin Herran luo
Pietarin välityksellä, ja toinen, Paavalin välityksellä, saivat kunnian
saarnata evankeliumia155jonka vuoksi he myös kärsivät marttyyrikuoleman, yksi
palamalla, toinen joutumalla ristiinnaulituksi oliivipuuhun. (vrt. 122D)
Synoptisten evankeliumien rakenne
Markuksen osalta: Yli 90 % Markuksen jakeista on
Matteuksen kirjoituksissa, yli 50 % Luukkaan kirjoituksissa. Jos sama asia
sisältyy kaikkiin kolmeen synoptiseen evankeliumiin, tavallisesti yli puolet
Markuksen todellisista sanoista löytyy sekä Matteuksesta että Luukkaan
teksteistä tai jommasta kummasta. Vaikka Matteuksen ja Luukkaan ja Markuksen
välillä tai jomman kumman ja Markuksen välillä vallitsee usein yhtäläisyys tai
rinnakkaisuus, on harvinaista, että molemmat ovat yhdessä vastoin Markusta,
paitsi erittäin harvinaisissa tapauksissa. Matteus ja Luukas seuraavat
tavallisesti sitä järjestystä, jossa aineisto on järjestetty Markuksessa. Jos
jompi kumpi eroaa Markuksesta, toinen on yleensä sopusoinnussa sen kanssa. Jos
Matteus ja/tai Luukas sekä Markus eroavat toisistaan kielen osalta, niiden
kieli on tavallisesti kieliopillisesti ja tyylillisesti sujuvampaa ja oikeampaa
kuin Markuksen kieli. Muissa tapauksissa jokin, joka voisi joko hämmentää tai
loukata Markuksessa, joko puuttuu Matteuksesta tai Luukkaasta (vrt. Markus
4:38b sekä Matt. 8:25; Luuk. 8:24 sekä Mark. 6:5 samoin kuin Matt. 13:58,
Markus 10:17-18 samoin kuin Matt. 19:16-17). Matteuksen kreikankielinen teksti
on myöhempi käännös hepreasta. Markuksen evankeliumi on yksinkertainen ja
suora, ja nähtävästi vastaa sen ajan tavallista kielenkäyttöä. Markus käyttää
uskollisesti varhaista viittausta Kristukseen opettajana (rabbi), kun taas
toiset käyttävät usein ylösnousemuksen jälkeistä terminologiaa, kutsuen häntä
nimellä Herra. Bullingerilla on lisää sanottavaa tästä asiasta.
Rakenteesta on laajempi analyysi teoksessa G. E. B. Cranfield Mark Gospel of,
Interpreter 's Dictionary of the Bible s. 267-277).
Luku 1
1Ilosanoma Jeesuksesta Kristuksesta,
Jumalan Pojasta, alkaa 2niin kuin profeetta Jesaja on ennustanut: »Minä lähetän
viestinviejäni edelläsi. Hän valmistaa sinulle tien. 3Ääni huutaa asumattomalla
seudulla: ’Valmistakaa Herralle tie, oikaiskaa hänen polkunsa mutkat!’»
4Johannes Kastaja opetti asumattomalla seudulla. Hän kutsui ihmisiä muuttamaan
elämänsä suunnan ja ottamaan kasteen, jotta nämä saisivat syntinsä anteeksi.
5Kaikki ihmiset Jerusalemista ja koko Juudean alueelta tulivat hänen luokseen.
He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanjoessa. 6Johannes oli
sitonut kamelinkarvoista tehdyn vaatteensa nahkavyöllä. Hän söi heinäsirkkoja
ja villimehiläisten hunajaa. 7Johannes julisti: »Minun jälkeeni tulee minua
mahtavampi mies. En kelpaa edes polvistumaan ja avaamaan hänen sandaaliensa
nauhoja. 8Minä kastoin teidät vedellä, mutta hän kastaa teidät Pyhällä
Hengellä.» 9Noihin aikoihin Jeesus tuli Galilean Nasaretista, ja Johannes
kastoi hänet Jordanissa. 10Heti vedestä noustessaan Jeesus näki, miten taivaat
repeytyivät auki ja Henki laskeutui häneen kuin kyyhkynen. 11Taivaasta kuului
ääni: »Sinä olet minun rakas Poikani. Sinuun minä olen kiintynyt.» 12Henki ajoi
Jeesuksen saman tien yhä kauemmas asutuksesta. 13Hän vietti neljäkymmentä
päivää asumattomalla seudulla Saatanan koeteltavana. Hän eli villieläinten
parissa, ja enkelit pitivät hänestä huolta. 14Kun Johannes oli vangittu, Jeesus
tuli Galileaan. Hän julisti Jumalan ilosanomaa 15ja sanoi: »Aika on täyttynyt,
ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle. Uskokaa ilosanoma ja muuttakaa
elämänne suunta!» 16Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki Simonin ja
tämän veljen Andreaksen. He olivat järvellä kalastamassa heittoverkoilla, koska
kalastus oli heidän ammattinsa. 17Jeesus sanoi heille: »Tulkaa minun mukaani,
niin teen teistä ihmisten kalastajia.» 18He jättivät saman tien verkkonsa ja
lähtivät seuraamaan Jeesusta. 19Jonkin matkaa kuljettuaan Jeesus näki
Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen. He olivat veneessä ja kunnostivat
verkkojaan. 20Jeesus kutsui heidät heti mukaansa, ja he seurasivat häntä.
Isänsä Sebedeuksen ja tämän palkkalaiset he jättivät veneeseen. 21Jeesus ja
hänen oppilaansa tulivat Kapernaumin kaupunkiin. Jeesus meni heti sapattina
synagogaan opettamaan. 22Ihmiset olivat ihmeissään hänen opetuksestaan, koska
Jeesus opetti arvovaltaisesti kuin hallitsija eikä niin kuin oppineet.
23Synagogassa oli juuri silloin mies, jossa oli demoni. Se alkoi huutaa:
24»Jeesus Nasaretilainen! Mitä tekemistä meillä on toistemme kanssa? Tulitko
tuhoamaan meidät? Minä kyllä tiedän, kuka sinä olet. Olet Jumalan pyhä!»
25Jeesus komensi demonia: »Pidä suusi kiinni ja häivy hänestä!» 26Silloin demoni
kouristi miestä ja lähti hänestä huutaen kovalla äänellä. 27Kaikki kyselivät
tyrmistyneinä toisiltaan: »Mitä tämä on? Uudenlaista arvovaltaista opetusta!
Kun tämä mies käskee, demonitkin tottelevat.» 28Jeesuksen maine levisi nopeasti
koko Galileaan. 29Jeesus lähti synagogasta suoraan Simonin ja Andreaksen
kotiin, ja Jaakob ja Johannes tulivat mukaan. 30Simonin anoppi makasi
kuumeessa. Hänestä kerrottiin heti Jeesukselle. 31Jeesus meni hänen luokseen,
otti häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille. Kuume lähti anopista, ja hän
alkoi palvella vieraita. 32Illalla auringonlaskun jälkeen Jeesuksen luokse
tuotiin kaikki sairaat ja demonien vaivaamat. 33Koko kaupunki oli kerääntynyt
talon edustalle. 34Jeesus paransi ihmisiä monenlaisista sairauksista ja
karkotti monta demonia. Hän ei antanut demonien puhua, koska ne tunsivat hänet.
35Kun Jeesus nousi varhain aamulla, oli vielä pimeää. Hän lähti ulos ja
vetäytyi syrjäiseen paikkaan rukoilemaan. 36Simon ja muut oppilaat lähtivät
etsimään Jeesusta. 37He löysivät hänet ja sanoivat: »Kaikki etsivät sinua.»
38Jeesus vastasi: »Lähdetään lähistöllä oleviin kyliin. Minun on julistettava
ilosanomaa myös niissä. Siksihän minä lähdin kaupungista.» 39Niin Jeesus kiersi
kaikkialla Galileassa. Hän opetti synagogissa ja karkotti demoneja. 40Jeesuksen
luokse tuli mies, jolla oli hankala ihosairaus. Hän polvistui Jeesuksen eteen
ja sanoi: »Sinä voit parantaa minut, jos vain tahdot.» 41Jeesuksen kävi miestä
sääliksi. Hän ojensi kätensä, kosketti miestä ja sanoi: »Kyllä minä tahdon. Parane!»
42Tauti lähti miehestä heti, ja hän parani. 43Jeesus ajoi hänet luotaan ja
sanoi ankarasti: 44»Katsokin, ettet puhu tästä kenellekään. Käy vain
näyttäytymässä papille ja anna Mooseksen määräämä uhrilahja todisteeksi
puhdistumisestasi.» 45Mies lähti muttei malttanut pysyä vaiti. Hän alkoi
levittää tietoa tapauksesta, niin ettei Jeesus voinut enää näyttäytyä
kaupungissa. Jeesus pysytteli asumattomilla seuduilla, ja ihmisiä tuli
kaikkialta hänen luokseen.
Luvun 1 tarkoitus
jae 1: Huomaa, että evankeliumi alkaa toteamuksella, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika eikä missään tekstissä mainita Jumalaa tai kolmiyhteistä Jumalaa. Iankaikkinen elämä on sen ainoan oikean Jumalan ja hänen lähettämänsä Jeesuksen Kristuksen tuntemista (Joh. 17:3).
jae 1-8 Johannes Kastaja valmistaa tien (Matt. 3:1-12; Luuk. 3:1-20; Joh. 1:6; 15:19-28) Evankeliumi tai hyvä uutinen alkaa Johanneksen kutsusta parannukseen. Mal. 3:1, jossa puhuja on Jumala Pyhän Hengen kautta (Matt. 11:10; Luuk. 7:27).
jae 3 Jes. 40:3 jae 4 Ap. t. 13:24 Johannes
kutsui ihmisiä vesikasteelle, mikä symboloi synnin tunnustamista ja
tunnustamista sekä Jumalan tuomion ja anteeksiannon hyväksymistä (vrt. Ann.
Oxf. RSV n). Johanneksen kaste ei kuitenkaan johtanut pelastukseen,
kuten nähtiin Apolloksesta seuralaisineen, jotka oli kastettava uudelleen (Ap.
t. 19:1-7) (ks. F044v). jae 8 Katumus ja kaste (Nro 052)Pyhällä Hengellä (Nro 117)vetäisi ihmisiä puoleensa viettämään
hengellistä ehtoollista Jumalan kanssa (Ap. t. 2:17-21; Jl. 2:28-29).
jae 9-11 Jeesuksen kaste (Matt. 3:13-17; Luuk. 3:21-22; Joh. 1:29-34) ks. Kristuksen ikä kasteessa ja hänen palvelutehtävänsä kesto
(Nro 019)vs. 11Rakastettu samanlaisessa
merkityksessä kuin Valittu, (vrt. Jes. 42:1) kutsutaan Predestinaatioksi (Nro 296),joka on Jumalan tahtoa (Ps. 2:7; Luuk. 9:35; 2.
Piet. 1:17).
jae 12-13 Kiusaus erämaassa (Matt. 4:1-11; Luuk. 4:1-13). Kysymystä on käsitelty
Matteuksen F040itekstissä, ja sitä on
käsitelty myös teksteissä Joona merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia
(Nro 013)sekäRistiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159).
jae 14-15 Saarnaaminen Galileassa
(Matt. 4:12-17; Luuk.
4:14-15; Joh. 4:43-45)
jae 15 Jeesuksen sanoma on tiivistetty tähän jakeeseen, jonka laajennus Markus ikään kuin on. Aika on täyttynyt ja Jumalan valtakunta on lähellä, tee parannus ja usko evankeliumiin (vrt. Matt. 4:17 n.)
jae 16-20 Neljän kalastajan kutsuminen (Matt. 4:18-22; Luuk. 5:1-11; Joh. 1:35-42)
jae 21-28 Opetus auktoriteetilla (Luuk. 4:31-37)
jae 21-22 Matt. 7:28-29; Luuk. 4:31-32;
jae 23-28 Luuk. 4:33-37
jae 23 Henkeä tai riivaajaa kutsuttiin saastaiseksi, koska tämän tilan tai riivauksen tarkoitus oli erottaa ihmiset Jumalan palvonnasta.
jae 27 Matt. 7:29 n.
jae 29-34 Pietarin anopin ja monien muiden parantaminen (Matt. 8:14-17; Luuk. 4:38-41)
jae 32 Sapatti päättyi pimeässä tai nauttisen iltahämärän
päättyessä, kun taivaalla näkyi kolme tai useampia pääasiallisia tähtiä. ks. Sapatti (Nro 031)ja Kuukauden ja päivän alku (Nro 203).
jae 34 Ks. jae 43-44 n.
jae 35-39Jeesus saarnaa kaikkialla Galileassa (Matt. 4:23-25; Luuk. 4:42-44)
jae 35 Luuk. 3:21 n.
jae 38 Hän tuli Kapernaumista (2:1)
jae 40-45 Jeesus parantaa spitaalisen miehen (Matt. 8:1-4; Luuk. 5:12-16)
1:40-9:50 Palvelutehtävä
ja kiistat pääasiassa Galileassa
1:40-45 Matt. 8:2-4; Luuk. 5:12-16;
jae 43-44 Jeesus halusi varmistaa, että parantumiseen liittyi hengellisiä velvollisuuksia. Hän ei halunnut, että väkijoukkoja houkuteltaisiin vain hoitamaan fyysisen tason ongelmia ja siten vetämään väärät johtopäätökset ja kadottamaan viesti (jae 45).
Luku 2
1Jeesus palasi taas
Kapernaumiin. Jonkin ajan kuluttua ihmisille selvisi, minne hän oli
majoittunut. 2Paikalle kerääntyi niin paljon väkeä, etteivät kaikki mahtuneet
edes oven edustalle. Jeesus opetti heitä. 3Neljä miestä kantoi halvaantunutta
hänen luokseen, 4mutta kun he eivät päässeet väkijoukon läpi, he kaivoivat
kattoon aukon Jeesuksen yläpuolelle. Aukon tehtyään he laskivat alas paarit,
joilla halvaantunut makasi. 5Kun Jeesus näki miesten uskon ja luottamuksen, hän
sanoi halvaantuneelle: »Poikani, sinun syntisi annetaan anteeksi.» 6Talossa
istui myös muutamia oppineita. He ajattelivat itsekseen: 7»Mitä tuo oikein
puhuu? Hänhän pilkkaa Jumalaa. Kuka voi antaa syntejä anteeksi? Ei kukaan muu
kuin yksi, Jumala.» 8Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi: »Miksi te
tuollaista haudotte mielessänne? 9Onko helpompaa sanoa halvaantuneelle:
’Rikkomuksesi annetaan anteeksi’ vai sanoa: ’Nouse, ota makuualustasi ja
kävele’? 10Teen tämän osoittaakseni, että Ihmisen Pojalla on maan päällä valta
antaa syntejä anteeksi.» Sitten Jeesus puhui halvaantuneelle: 11»Minä käsken
sinua: nouse, ota alustasi, jolla makaat, ja mene kotiisi!» 12Mies nousi saman
tien, otti alustansa ja lähti pois kaikkien nähden. Kaikki olivat ihmeissään,
ylistivät Jumalaa ja sanoivat: »Tällaista emme ole koskaan nähneet.» 13Jeesus
lähti taas kulkemaan järven rantaa. Koko väkijoukko seurasi häntä, ja hän
opetti heitä. 14Tulliaseman ohi kulkiessaan Jeesus näki siellä Leevin,
Alfeuksen pojan, ja sanoi hänelle: »Seuraa minua.» Leevi nousi ja lähti
seuraamaan Jeesusta. 15Jeesus oli oppilaineen aterialla Leevin luona, ja
syömässä oli myös paljon tullimiehiä ja syntisiä. Heitä oli iso joukko, ja he
seurasivat Jeesusta. 16Kun oppineet fariseukset näkivät Jeesuksen syövän
syntisten ja tullimiesten kanssa, he sanoivat hänen oppilailleen: »Miksi hän
syö syntisten ja tulliaseman välistävetäjien kanssa?» 17Jeesus kuuli tämän ja
sanoi: »Eivät terveet lääkäriä tarvitse vaan sairaat. Enkä minä tullut
kutsumaan syyttömiä vaan syntisiä.» 18Johanneksen oppilaat ja fariseukset
paastosivat. Jeesukselta tultiin kysymään: »Miksi sinun oppilaasi eivät
paastoa, vaikka Johanneksen ja fariseusten oppilaat paastoavat?» 19Jeesus
vastasi: »Eivät kai häävieraatkaan voi paastota silloin, kun sulhanen on vielä
heidän seurassaan? Niin kauan kuin sulhanen on heidän luonaan, he eivät voi
paastota. 20Tulee vielä sekin aika, kun sulhanen viedään pois heidän
seurastaan. Silloin he paastoavat. 21Eihän kukaan paikkaa vanhaa vaatetta
kutistamattomalla kankaalla. Kutistuessaan paikkakangas repisi vaatteeseen
uuden, entistä pahemman reiän. 22Eikä kukaan laske uutta viiniä vanhoihin
säilytyspusseihin, sillä vanhat pussit eivät kestäisi viinin käymistä. Silloin
sekä viini että pussit menisivät hukkaan. Uusi viini pitää laskea uusiin
pusseihin!» 23Eräänä sapattina Jeesus kulki oppilaidensa kanssa viljapellon
läpi. Oppilaat alkoivat kulkiessaan kerätä viljantähkiä syötäväksi. 24Silloin
fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Katso nyt! Miksi nuo tekevät sellaista, mikä
on kiellettyä sapattina?» 25Jeesus vastasi: »Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä
kuningas Daavid teki, kun hän ja hänen joukkonsa olivat nälissään eikä heillä
ollut ruokaa? 26Abjatarin ollessa ylipappina Daavid meni pyhäkköön, söi
uhrileipiä ja vei niitä miehilleenkin, vaikka vain papit saavat syödä niitä.»
27Jeesus jatkoi: »Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
28Siksi Ihmisen Poika määrää myös sapatista.»
Luvun 2 tarkoitus
jae 1-12 Parantaa halvaantununeen miehen (Matt. 9:1-8; Luuk. 5:17-26)
jae 2 Kansa kokoontui kuulemaan sanaa, jonka hän antoi uskon ja Jumalan valtakunnan kautta.
jae 4 Ihmiset, jotka toivat halvaantuneen,
poistivat sen osan katosta, joka saattoi olla litteä ja jossa oli maata osasta
kangasta. jae 5 Kristus liikuttui heidän uskostaan ja sanoi, että hänen
syntinsä olivat anteeksi annetut. jae 6-7 Jotkut kirjanoppineet istuivat
siellä ja alkoivat hengellisesti epäillä, mitä hän sanoi synnin
anteeksiantamisesta. Ehkä he aistivat, että hän korjaisi heidän anteeksiantoa
koskevaa opetustaan. jae 10 Hän oli normaali ihminen käyttäessään
Ihmisen Pojan nimikkeistöä itsestään (vrt. Matt. 5:45 n), tai sitten hän oli
normaalista elämästään huolimatta kytkeytymässä Danin profetian hahmoon. 7:13-14
(F027vii)
tulevana Messiaana (Ap. t. 7:56 n (F044ii). Sitten Kristus selitti, että hänellä oli
valta maan päällä antaa synnit anteeksi. Mies otti vuoteensa ja käveli, ja
kaikki hämmästyivät (vrt. 8-12).
jae 13-17 Leevin kutsuminen (Matt. 9:9-13; Luuk. 5:27-32) jae 13 Hän opetti väkijoukkoa Galilean järvelläjae 14. Leevi Alfeuksen poika istui ”verovirastossa”. Hänet kutsuttiin ja hän meni Kristuksen ja fariseusten kirjanoppineiden kanssa. He näkivät Kristuksen ja opetuslapset kotona syömässä publikaanien ja syntisten kanssa (jae 15). Fariseusten kirjanoppineet puuttuivat tähän. Kristus vastasi, että hän tuli kutsumaan, ei vanhurskaita, vaan syntisiä (vrt. 16-17).
jae 18-22 Johtajien kysymys paastosta (Matt. 9:14-17 (ks. huomautukset); Luuk. 5:33-39). Messiaan oli määrä olla heidän kanssaan vain lyhyen aikaa. Vaikka Johannes Kastaja pian kuolisi, se ei ollut varsinainen syy, miksi Kristus kiisti kirjanoppineiden ja fariseusten väitteet.
jae 19-20 Jes. 62:5; Luuk. 17:22 Kristus käytti
vertauksena aviosidettä ja itseään sulhasena ja vahvisti seurakunnan ja sen
jäsenten vertauksen Kristuksen Morsiamena (vrt. Joh. 3: 27n.) (vrt. Torvet Nro 136)Osa II: Karitsan hääateria.
jae 21-22Kristus käyttää sitten vertausta uusista ja
vanhoista viinileileistä kuvaamaan pyhien kutsua ja uuden viinin lisäämistä eli
Pyhää Henkeä (Nro 117).
Jeesus ja sapatin lait
2:23-3:6.
Kristus noudatti
temppelikalenteria, samoin kuin opetuslapset ja koko seurakunta, kovan vainon
alaisina (ks. Sapatinhoitokirkon jakautuminen (Nro 122); Neljännen käskyn rooli Jumalan historiallisissa sapattia
viettävissä kirkoissa (Nro 170)ja Suura 19 Marjam (Q019). Ks. myös säädökset (F044vii).
jae 23-28Sapatin Herra (ks. Matt. 12:1-8 (ja huomautukset); Luuk. 6:1-11) (Sapatti Nro 031); (Sapatin Herra (Nro 031B); Joosua, Messias, Jumalan poika (Nro 134); Laki ja neljäs käsky (Nro 256); Jumalan kalenteri (Nro 156).
jae 24 Fariseukset hyökkäsivät Jeesusta vastaan hyökkäämällä hänen opetuslapsiaan vastaan (vrt. 16,18) jae 26 Abjatar oli ylipappi Daavidin hallituskaudella (2Sam. 15:35). Hänen isänsä Ahimelek oli pappi silloin, kun Daavid söi vihittyä leipää (1. Sam. 21:1-6).
jae 27 2. Moos. 23:12; 5. Moos. 5:14; (ks. myös
3:1-6 jäljempänä). jae 28 Ilmoitus siitä, että Kristus on sapatinkin
Herra, on lopullinen ilmoitus. Kristus antoi lain Moosekselle Siinailla
(ks. Ap. t. 7: 30-53 (F044ii) 1. 10:1-4 (F046ii) ja säilyttää sapatin herruuden ainaisesti.
Sitä ei koskaan siirretty eikä siirretä mihinkään muuhun päivään. Kristus
palauttaa sapatit, uudenkuun ja juhlat palatessaan (Jes. 66:23-24; Sak.
14:16-19).
Luku 3
1Jeesus meni taas
synagogaan. Siellä oli mies, jonka käsi oli surkastunut. 2Fariseukset
tarkkailivat, parantaisiko Jeesus hänet sapattina. Silloin he pääsisivät
syyttämään häntä. 3Jeesus sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: »Astu
esiin.» 4Sitten hän kysyi fariseuksilta: »Mitä sapattina saa tehdä, hyvää vai
pahaa? Saako pelastaa jonkun vai tappaa hänet?» Fariseukset eivät vastanneet
mitään. 5Jeesus katsoi vihaisena ympärilleen. Fariseusten kovasydämisyys
suretti häntä, ja hän sanoi miehelle: »Ojenna kätesi.» Mies ojensi kätensä, ja
se parani ennalleen. 6Fariseukset lähtivät heti ulos ja ryhtyivät suunnittelemaan
Herodeksen hallinnon tukijoiden kanssa, miten pääsisivät Jeesuksesta eroon.
7Jeesus vetäytyi oppilaidensa kanssa järven rannalle. Häntä seurasi suuri
väkijoukko. Ihmisiä tuli Galileasta, Juudeasta, 8Jerusalemista, Idumeasta ja
Jordanjoen takaa sekä Tyroksen ja Sidonin seudulta. Ihmiset tulivat Jeesuksen
luokse, koska he olivat kuulleet, mitä kaikkea hän oli tehnyt. 9Jeesus käski
oppilaidensa pitää venettä valmiina, ettei hän jäisi väkijoukkoon puristuksiin.
10Jeesus oli näet parantanut monia, ja nyt kaikki sairaat ryntäsivät hänen
kimppuunsa päästäkseen koskettamaan häntä. 11Kun demonit näkivät Jeesuksen, ne
heittäytyivät hänen eteensä ja huusivat: »Sinä olet Jumalan Poika!» 12Jeesus
kuitenkin kielsi jyrkästi demoneja paljastamasta häntä. 13Sitten Jeesus nousi
vuorelle ja kutsui luokseen ne, jotka hän oli valinnut. Kaikki kutsutut
tulivat, 14ja heitä oli yhteensä kaksitoista. Jeesus nimesi heidät apostoleiksi
eli valtuutetuiksi. Heidän piti olla hänen kanssaan, ja hän lähettäisi heidät
julistamaan ilosanomaa ihmisille. 15Lisäksi hän valtuutti heidät karkottamaan
demoneja. 16Jeesus kutsui nämä kaksitoista, ja Simonille hän antoi nimen
Pietari. 17Hän kutsui myös Sebedeuksen pojat Jaakobin ja Johanneksen. Heille
hän antoi nimen Boanerges eli Ukkosenjyrinän pojat. 18Lisäksi joukkoon
kuuluivat Andreas, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas, Jaakob
Alfeuksenpoika, Taddeus, Simon Kananeus 19ja Juudas Iskariot – se, joka
ilmiantoi Jeesuksen. 20Jeesus palasi kotiinsa. Väkeä kerääntyi taas niin
paljon, etteivät Jeesus ja oppilaat pystyneet edes syömään. 21Kun Jeesuksen
omaiset kuulivat tästä, he lähtivät hakemaan häntä pois, sillä he luulivat
Jeesuksen olevan sekaisin. 22Jerusalemista tulleet oppineet sanoivat: »Hänessä
on Belsebul. Hän karkottaa demoneja päädemonin voimalla.» 23Silloin Jeesus
kutsui oppineet luokseen ja puhui heille vertauksin: »Miten Saatana voi
karkottaa Saatanan? 24Jakautuneet valtakunnat hajoavat, 25kuten jakautuneet
perheetkin. 26Ei Saatanakaan selviä jakautumisesta. Jos se asettuu itseään
vastaan, sen loppu on tullut. 27Eikä kukaan voi tunkeutua vahvan miehen kotiin
varastamaan hänen tavaroitaan, jollei ensin sido häntä. Vasta sitten hän voi
tyhjentää talon. 28Minä vakuutan teille, että ihmisille annetaan anteeksi
kaikki synnit ja loukkaukset, ketä ikinä he loukkaavatkin. 29Vain se, joka
pilkkaa Pyhää Henkeä, ei saa syntiään anteeksi. Hän on ikuisesti syyllinen.»
30Jeesus sanoi näin, koska oppineet olivat väittäneet, että hänessä oli demoni.
31Jeesuksen äiti ja veljet tulivat paikalle. He jäivät seisomaan ulos ja
lähettivät jonkun hakemaan häntä. 32Jeesuksen ympärillä istuva väkijoukko sanoi
hänelle: »Hei, äitisi ja sisaruksesi ovat ulkona ja kysyvät sinua.» 33Jeesus
kuitenkin vastasi heille: »Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat sisaruksiani?»
34Hän katsoi ympärillään istuvia ja sanoi: »Tässä ovat minun äitini ja
sisarukseni. 35Se, joka toteuttaa Jumalan tahdon, on minun veljeni, sisareni ja
äitini.»
Luvun 3 tarkoitus
jae 1-6 Parantaa miehen sapattina (Matt. 12:9-14; Luuk. 6:6-11)
jae 1-2 Viranomaiset seurasivat Kristuksen syyttääkseen häntä parantamisesta sapattina, jos hän niin teki.
jae 3-4. Jeesuksen, joka toimii 2:27:ssä mainittujen
periaatteiden mukaisesti, oletetaan rinnastaneen ihmisen tarpeeseen liittyvät
teot tekoihin, jotka ovat laillisia sapattina jae 6Herodiaanit,
ryhmä, joka tuki kuninkaallista perhettä. Heistä tiedetään vain vähän, mutta
heidän pyrintöjensä oletetaan olleen maallisia. He olivat fariseusten
liittolaisia Jeesusta vastaan messiaanisten sukujuurten seurauksena, kuten
näemme tietäjien vierailusta Matt. 2:1-12 (F040i). Herodiaanit mainitaan kolmessa
kohdassa: Mark. 3:6; 12:13 = Matt. 22:16. Termiä ei löydy Luukkasta eikä
Johanneksesta. Matt. 12:14 jättää mainitsematta Markuksen maininnan Herodiaaneista.
Matt. 22:16 (=Mark. 12:13), kun taas Luuk. 20:20 ei. Mark. 8:15 muuttuu
käsikirjoituksissa (esim. Chester Beatty Payrus 45 ja W ja Theta) lukemaan Herodiaanien
hapatus eikä Herodeksen hapatus (Sandmel S "Herodians"Interp.
Dict. Ps. 594f). Herodiaanien edut ja fariseusten Messiaan vastaiset
edut katsotaan molemminpuolisiksi. Joskus termiä Saddukeukset käytetään
suhteessa heihin (katso myös 12:13 aiheesta fariseusten liittolaiset).
jae 7-12Monia ihmeitä, kun suuri joukko seuraa Jeesusta (Matt. 4:24-25; 12:15-21; Luuk. 6:17-19; 4:41) jae 7-8 1:28,38, 45 (Jeesuksen maine leviää) jae 10 5:29, 34; 6:54-56 jae 12 1:43-44
jae 13-19aKahdentoista opetuslapsen asettaminen (Matt. 10:1-4; Luuk. 6:12-16) Kahdentoista apostolin asema vahvistettiin yhteisöllisesti ja hengellinen voima tuli Pyhän Hengen kautta, joka työskenteli heidän kanssaan yhteisön kautta (ks. 6:7-13 n) jae 13 Luuk. 6:12 jae 18 Tämä Alfeus ei ilmeisesti ollut identtinen Leevin isän kanssa (2:14). Simon Kanaanilainen kuului juutalaiseen isänmaalliseen ryhmään, jota kutsuttiin myös kiihkoilijoiksi (Luuk. 6:15; Ap. t. 1:13).
jae 3: 19b-30 Kysymyksiä
Jeesuksen voimasta
(Matt. 12:22-37Luuk.
11:14-23; 12:10; 6:43-45)
jae 20-30Fariseukset sanovat Jeesuksen olevan Saatanan vallassa (Matt. 12:32-37)
jae 21 Hänen perheensä (ehkä hänen äitinsä ja veljensä, jae 31) oli huolissaan hänen turvallisuudestaan ja hyökkäyksistä hänen mielenterveyttään vastaan. jae 22 Fariseukset pitävät hänen tekojaan demonisen voiman tekosina (Luuk. 7:33 n; Joh. 10:20. Belsebul eli Beelsebub on pakanajumala, joka Kärpästen herrana (2. Kun. 1:2n) oli sama kuin Saatana.
jae 24-27 Sisäinen hajaannus ei pysy pystyssä ja tuhoaa omat liittolaisensa. jae 29 Matt. 12:31-32 n; jae 31-35Veljet ks. Matt. 13:55 n. Jeesus kuvailee todellista perhettään (Matt. 12:46-50; Luuk. 8:19-21).
Luku 4
1Jeesus opetti taas järven
rannalla. Hänen luokseen tuli niin paljon väkeä, että hän nousi veneeseen. Hän
istui järvellä opettamassa väkijoukkoa, joka kuunteli rannalla. 2Jeesus opetti
monia asioita vertausten avulla: 3»Kuunnelkaa! Mies lähti kylvämään. 4Kun hän
heitteli siemeniä, osa niistä putosi tien viereen, ja linnut tulivat ja söivät
ne. 5Osa putosi kallioiseen paikkaan, jossa maata ei ollut paljoa. Vilja kasvoi
saman tien, koska multakerros oli ohut. 6Vilja jäi kuitenkin juurettomaksi ja
paahtui kuivaksi auringon noustua. 7Osa siemenistä putosi piikkipensaikkoon, ja
pensaat kasvoivat ja tukahduttivat viljan, eikä satoa saatu. 8Loput siemenet
sen sijaan putosivat hyvään maahan ja antoivat satoa. Vilja alkoi nousta esiin
maasta, kasvoi ja tuotti kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa satakertaisen
sadon.» 9Jeesus sanoi: »Kuunnelkaa, jos teillä on korvat!» 10Kun Jeesus ja
oppilaat olivat omissa oloissaan, nuo kaksitoista ja muut seuraajat kysyivät,
mitä vertaukset tarkoittivat. 11Jeesus sanoi heille: »Teille on paljastettu
salaisuus Jumalan valtakunnasta. Noille ulkopuolisille kaikki jää vertauksiksi,
12jotta he katsoisivat katsomistaan eivätkä näkisi ja kuuntelisivat kuuntelemasta
päästyään eivätkä ymmärtäisi, jotta he eivät kääntyisi eivätkä saisi anteeksi.»
13»Ettekö ymmärrä tätä vertausta?» Jeesus kysyi. »Miten te sitten ymmärtäisitte
muitakaan? 14Kylväjä kylvää sanoman. 15Tien viereen kylvetyt siemenet
tarkoittavat ihmisiä, jotka kuulevat sanoman mutta joilta Saatana vie sen heti
pois. 16Kylväminen kallioiseen paikkaan taas kuvaa niitä, jotka ottavat sanoman
vastaan mielellään 17mutta joihin se ei pääse juurtumaan. Kun nämä hetken
lapset sitten joutuvat sanoman vuoksi ahdinkoon tai vainotuiksi, he luovuttavat
saman tien. 18Sitten ovat piikkipensaikkoon kylvetyt siemenet. Ne tarkoittavat
niitä, jotka kyllä kuulevat sanoman 19mutta joissa se ei tuota satoa. Tämän
ajan huolet, rikkauden houkutukset ja muut halut tukahduttavat sen. 20Hyvään
maahan kylvetyt siemenet sen sijaan tarkoittavat niitä, jotka kuulevat sanoman,
ottavat sen vastaan ja tuottavat kolmekymmentä-, kuusikymmentä- tai jopa
satakertaisen sadon.» 21Jeesus jatkoi: »Ei kai lamppua tuoda siksi, että se
pantaisiin ruukun tai vuoteen alle. Kai se nyt laitetaan lampunjalkaan.
22Salaisuuksien on tarkoitus paljastua ja kätketyn tulla esiin. 23Kuunnelkaa,
jos teillä on korvat! 24Ja kiinnittäkää huomiota siihen, mitä kuulette.» Jeesus
sanoi: »Teille annetaan sillä samalla mitalla, jolla itse annostelette, ja
saatte vielä enemmänkin. 25Sille, jolla jo on, annetaan lisää. Siltä, jolla ei
ole, otetaan sekin vähä, mitä hänellä on.» 26Jeesus sanoi: »Jumalan valtakuntaa
voi ajatella näin: Viljelijä kylvää siemenen maahan. 27Hän nukkuu yönsä ja
herää aamuisin uuteen päivään. Vilja nousee esiin maasta ja kasvaa, eikä
viljelijä tiedä, miten se tapahtuu. 28Maa tuottaa ensin korren, sitten tähkän,
sitten valmiit jyvät tähkään. Vilja kasvaa aivan itsestään, 29mutta kun se on
kypsynyt ja on sadonkorjuun aika, se leikataan sirpillä.» 30Jeesus jatkoi:
»Millä vertauksella voisimme kuvata Jumalan valtakuntaa? 31Ajatellaanpa maahan
kylvettyä sinapinsiementä. Se on pienin kaikista maailman siemenistä, 32mutta
kun varsi nousee maasta, se kasvaa kaikkia muita puutarhan kasveja suuremmaksi.
Se tekee niin suuria oksia, että taivaan linnut voivat pesiä sen varjossa.»
33Jeesus käytti opettaessaan monia tällaisia vertauksia. Hän puhui niin, että
kuulijat pystyivät ymmärtämään. 34Ilman vertauksia Jeesus ei heille puhunut.
Oppilailleen hän kuitenkin selitti kaiken, kun he olivat keskenään. 35Saman
päivän iltana Jeesus sanoi oppilailleen: »Nyt lähdetään vastarannalle.»
36Oppilaat jättivät väkijoukon ja nousivat veneeseen, jossa Jeesus jo istui.
Samalla lähti muitakin veneitä. 37Äkkiä nousi raju ukkosmyrsky, ja aallot
löivät veneeseen, niin että se alkoi täyttyä. 38Jeesus nukkui veneen perässä
pää tyynyllä. Oppilaat herättivät hänet ja sanoivat: »Opettaja, me hukumme!
Etkö välitä yhtään?» 39Silloin Jeesus nousi, komensi tuulta ja käski järveä:
»Rauhoitu, ole hiljaa!» Tuuli asettui. Tuli aivan tyyntä. 40Jeesus kysyi
oppilailta: »Miksi olette tuollaisia pelkureita? Ettekö vieläkään luota
minuun?» 41Silloin oppilaat pelästyivät entistä pahemmin ja kyselivät toisiltaan:
»Mikä mies tämä oikein on, kun tuuli ja aallotkin tottelevat häntä?»
4 luvun tarkoitus
4:1-34 Kristus opettaa
jälleen järven rannalla ja vetää suuria väkijoukkoja puoleensa. (Matt. 13:3 ja sitä seuraavat (F040iii)).
jae 1-20Vertauksia kylväjästä (Matt. 13:1-9; Luuk. 8:4-8) jae 3 Kylväjä levitti siemeniä.
jae 5 Kivi oli juuri pinnan alla.
jae 11Jumala on antanut valituille vastakohtana muille ihmisille, joita ei ole
kutsuttu (ks. Predestinaatio (Nro 296)); Valittu Elohimiksi (Nro 001);Pelastussuunnitelma (Nro 001A).
jae 12 Jes. 6:9-10 (ks. myös 11-13).
jae 13-20 Matt. 13:18-23 n (F040iii).
jae 21-25Lamppu jalassa (Matt. 13:10-23; Luuk. 8:9-18)
jae 21 vakka tai ruukku: kreikaksi Modion - vakka tai astia, johon mahtuu noin kahdeksan neljännesgallonaa (Matt. 5:15; Luuk. 8:16; 11:33). jae 22 Matt. 10:26; Luuk. 8:17; 12:2;
jae 24-25 Matt. 7:2; 13:12; Luuk. 6:38
jae 26-29Vertaus kasvavasta siemenestä (Matt. 13:24-30). Jumalan valtakunnan
kasvu maailmassa on ihmisen ymmärryksen ja hallinnan ulottumattomissa. Se on
osa Jumalan salaisuus (Nro 131).(Vrt. (Nro 001) edellä). Jotkut saattavat tunnistaa sen ja
osallistua siihen, vaikka eivät olisikaan valittuja. jae 29 Joel 3:13
jae 30-34Vertaus sinapinsiemenestä (Matt. 13:31-32 n; Luuk. 13:18-19) (F040iii) Jumalan valtakunta alkaa yksilön sisällä pienenä
siemenenä kutsumaan valittuja ja kasvaa kasteen jälkeen henkilössä mahtavaan
voimaanPyhässä Hengessä (Nro 117); ks. myös Jumalan salaisuudet (Nro 131)) ja (Nro 172); jae 32 Dan.
4:12,21 (F027iv); Hes. 17:23; 31:6; jakeet 33-34 Matt.
13:34-35.
jakeet 35-41Jeesus tyynnyttää myrskyn (Matt. 8: 18,23-27; Luuk. 8:22-25) Kristuksen auktoriteetin osoitetaan ulottuvan luonnon maailmaan ja sen voimiin.
jae 38 opettaja tässä kohtaa, ei siis Herra, kuten muissa synoptisissa evankeliumeissa.