Jumalan kristityt seurakunnat

Nro F037

 

 

 

 

Haggain kommentaari

 

(Versio 3.0 20060910-20140905-20230728)

 

 

Luvut 1-2

 

 

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

E-mail: secretary@ccg.org

 

(Copyright © 2006, 2014, 2023 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

Haggain kommentaari

 

Johdanto
Haggai sai Jumalalta käskyn profetoida temppelin palauttamisesta ja rakentamisesta. Teksti täydentää Sakarjaa ja on luonteeltaan kaksitahoinen. Siinä tarkastellaan tuhatvuotista järjestelmää ja pakanoiden kääntymistä.
 
Nimi Haggai on johdettu sanasta Hag eli juhla tai festivaali. Teksti on toimitettu uuden kuun päivänä, mutta Bullinger toteaa huomautuksessaan virheellisesti, että se viittaa täysikuuhun, mikä on virhe (vrt.

Companion Bible, alav. 1). Kyseessä on kuudes kuukausi eli Elul-kuukausi. Persialaisen Dareioksen toisena vuonna Yahovah antaa Haggain kautta ohjeen temppelin valmistumiseksi.


Tämä teksti on siis Yahovah'lta Juudalle antama ohje yhdessä Sakarjan kautta annetun profetian kanssa.


Käsky annetaan 71. riemuvuoden ensimmäisenä vuonna. Eedenin sulkemisesta alkaneen 70 riemuvuoden kokonaisrakenne on valmis vuonna 424/3 eaa. vietetyn riemuvuoden myötä, ja temppeli on nyt jälleenrakennettava. Tämä on toinen Jumalan antama käsky, mutta työt keskeytettiin Kyyroksen käskystä aina Artakserkses I:een asti, joka keskeytti rakentamisen, ja se lopetettiin Persialaisen Dareioksen toiseen vuoteen asti (ks. tutkielma Joonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (nro 013)).


Jumala on puhunut Juudalle heidän laiminlyöntiensä vuoksi. Viesti on rakennettu neljään osaan.


1.
Yahovah'n sana. Teksti alkaa nuhtelulla laiminlyönnistä (Hag. 1:1-4).

2. Sen jälkeen Yahovah siteeraa kansan sanomisia.

3. Yahova'n sana annetaan jälleen.

4. Yahovah antaa kansan sanat ja vastaa niihin.


Hepreankielinen idiomi, että Jumala puhuu profeettojen kautta, on "käden kautta". Se osoittaa siten aikomuksen, että profetia kirjataan ylös kaikkia aikoja varten. Esimerkit sisältyvät The Companion Bible -teoksen alaviitteeseen 1.

 
Sana on osoitettu Serubbabelille, mikä tarkoittaa Babyloniassa (eli Baabelissa) kylvettyä. Hän oli kuninkaallista siementä, joka oli siitetty tai kylvetty Babyloniassa, ja Joosualle, ylipappi Josadakin pojalle.
 
Nimi Joosua on sama kuin Messiaalle annettu nimi. Täydellinen nimi on Yahoshua eli Yahon pelastus, joka on Messiaan tehtävä ylipappeutena ja myös Israelin kuninkaana. Tekstissä käytettyä termiä poika käytetään myös pojanpojasta (vrt. 1.
Aik. 3:19 ja Esra 2:2 ja 3:2). Katso myös tutkielma Messiaan sukutaulu (nro 119).

 
Josadak (Yahosedech) tarkoittaa Yahovah on vanhurskas. Täydellinen nimi Yahoshua eli Joshua ben Josedech tarkoittaa pelastusta vanhurskaan Yahovah'n kautta.


Joosua on Uuden rakennuksen temppelin ensimmäinen ylipappi. He ovat molemmat hyvin vanhoja, kun tämä moitteet annetaan. Messias on ylipappi lopullisessa paluussa Jerusalemiin, josta Sakarjan sanoma kertoo. Nämä tekstit liittyvät siis molemmat Messiaan tuhatvuotiseen valtakauteen.


Sana
käskynhaltija on johdettu persian kielen sanasta pechah (josta johdamme sanan pasha), joka tarkoittaa prefektiä tai satrappia.


Sealtiel tarkoittaa Jumalalta pyydettyä. Hän oli Babyloniaan vangiksi joutuneen Jekonjan (Joojakinin) poika (2.
Kun. 24:15; 1. Aik. 3:17; vrt. Esra 3:2,8; 5:2; Neh. 12:1; Matt. 1:12; Luuk. 3:27).


Haggai, luvut 1-2 (KR92).


Luku 1

Kehotus temppelin rakentamiseen

1 Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, kuudennen kuukauden ensimmäisenä päivänä, sai profeetta Haggai tehtäväkseen ilmoittaa Herran sanan Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle. Herran sana kuului: 2»Näin sanoo Herra Sebaot: Tämä kansa väittää, ettei vielä ole tullut aika rakentaa Herran temppeliä 3Herran käskystä profeetta Haggai sanoi: 4 – Onko teidän itsenne aika asua ylellisissä taloissa, kun minun huoneeni on raunioina? 5Näin sanoo nyt Herra Sebaot: – Katsokaa, miten teidän on käynyt: 6 Te kylvätte paljon mutta leikkaatte vähän. Te syötte, mutta jäätte nälkäisiksi, te juotte, mutta janonne ei sammu. Te puette vaatteet yllenne, mutta teidän ei tule lämmin. Ja palkkalaisen ansio hupenee, 7kuin hänellä olisi reikä kukkarossa. Näin sanoo Herra Sebaot: – Katsokaa, miten teidän on käynyt! 8Nouskaa nyt vuorille ja kaatakaa puita. Rakentakaa temppeli, niin minä otan sen omakseni ja täytän sen kirkkaudellani, sanoo Herra. 9– Te odotatte paljon mutta saatte vähän. Te viette sadon kotiinne, mutta minä puhallan sen pois. Miksi? kysyy Herra Sebaot. – Siksi, että kukin teistä ajattelee vain omaa taloaan, vaikka minun temppelini on raunioina. 10 Sen vuoksi taivas ei anna teille kastettaan eikä maa satoaan. 11 Minä olen kutsunut kuivuuden maan päälle, vuorille ja viljapelloille, viinitarhoihin ja oliivitarhoihin, kaikille viljelyksille. Niin ihmiset kuin eläimetkin nääntyvät, eikä kätten työ enää menesty.

 

Temppelin rakentaminen alkaa

12Serubbabel, Sealtielin poika, ja ylipappi Joosua, Josadakin poika ja kaikki, jotka kansasta olivat jäljellä, kuulivat Herran, Jumalansa, kehotusta, niitä sanoja, jotka profeetta Haggai Herran lähettämänä puhui. Silloin Herran pelko valtasi kansan, 13ja Haggai, Herran lähettämä sanansaattaja, julisti: »Minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra 14Herra antoi Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle, sekä kansalle alttiin mielen, niin että he kokoontuivat rakentamaan Herran Sebaotin, Jumalansa, temppeliä. 15He aloittivat työt kuudennen kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä.


1 luvun tarkoitus

Jakeet 1-4 Kysymys esitetään Juudalle, koska he ovat jättäneet Jumalan temppelin raunioiksi reilusti yli sadaksi vuodeksi, vaikka he olisivat voineet rakentaa sen jo vuosisataa aikaisemmin. Elefantinessa oli kuitenkin temppeli, joka toimi koko sen ajan, kun Jerusalemin temppeli oli raunioina, eikä sitä pidä unohtaa.

 
Sitten Yahovah muistuttaa heitä heidän tilansa merkeistä.

 
Jakeet 5-7
Sitten Yahovah aloittaa ja lopettaa toteamuksella "katsokaa, miten teille on käynyt". Heillä ei ole mitään, koska he eivät ole kunnioittaneet Jumalaa. Sanaa harkitse käytetään kirjassa viisi kertaa (1:5,7; 2:15,18,23; vrt. Job 1:8; 2:3 ja Jes. 41:22), ja se tarkoittaa sydämelleen ottamista tai huomion kiinnittämistä. Tarkoituksena on tutkia, mihin Juuda on johdatettu ja mitä hedelmiä heidän tekonsa ovat tuottaneet.
V. 8 Yahova antoi sitten käskyn:

Jakeet 9-11 Termi ilmestyä loistossa tarkoittaa: Minä hankin itselleni kunniaa. Hepreankielinen sana on 'ekkabda. Tämä on yksi kahdestakymmenestänyhdeksästä sanasta, joiden lopussa ei ole kirjainta He (Ginsbergin Massorah, Osa 1, s. 281). Kirjain He on yhtä kuin viisi. Bullinger (Comp. Bible alaviite jakeeseen 8) huomauttaa tästä ja sanoo, että talmudistien mielestä tämä johtui siitä, että toisesta temppelistä puuttui viisi esinettä, jotka olivat seuraavat:

1. Liitonarkki;

2. Pyhä tuli;

3. Šekina;

4. Urim ja Tummim; ja

5. Profetian henki.


Kohdat 2 ja 3 ovat itse asiassa Pyhän Hengen kuvauksia ja edustavat sen läsnäoloa valituissa. Kohta 5, profetian
henki, on läsnä seurakunnassa, ja sen huipentuma oli Jeesuksessa Kristuksessa.


Luettelon sanotaan turvaavan ne sanan esiintymät, joiden lopussa on kirjain He. (Esimerkkeinä 2. Moos. 14:4,17.)


Tuhatvuotisessa temppelissä Pyhä Henki valituissa Jumalan temppelinä korvaa kaikki nämä näkökohdat. Näin on ollut seurakunnan kohdalla siitä lähtien, kun seurakunta perustettiin erämaassa.

 
Yahovah toteaa, että he odottivat paljon ja saivat vähän. Se, mitä he varastoivat, puhallettiin pois. Sitten hän
antoi vastauksen: Sen talon vuoksi, joka oli raunioina. Näin ollen he eivät olleet tehneet mitään koko vuosisadan ajan Kyyroksen ja Dareios Hystaspeksen määräyksestä lähtien, kun he olisivat voineet toimia, ja Jumala rankaisi heitä siitä. Vasta Artahserkses I:n valtakaudella rakentaminen lopetettiin, mutta he eivät yrittäneet elvyttää rakentamista sen jälkeen, kun Artahserkses oli tukahduttanut sisällissodan (ks. ibid., tutkielma nro 13).

Jae 11 Jumala asetti maan kirouksen alle, ja heidän tottelemattomuutensa vuoksi heiltä evättiin sato.

Jae 12 Kun Jumala nuhteli heitä, he katuivat.

Jakeet 13-15 Kansa saatiin näin liikkeelle toimintaan. Sitten Herra puhui jälleen Haggain kautta.


Sanoma ja parannus kesti 24 päivää uudenkuun kuudennen kuukauden kahdeskymmenesneljäs päivä. Katso myös tutkielmasta Mooseksen nousut (nro 070) järjestys ajanjaksolla Sivanista Eluliin, kolmannesta kuusta kuudenteen kuukauteen.

 
Haggain profetiaa on tarkasteltu tutkielmassa Jumalan oraakkelit (nro 184), jossa käsitellään useita kalenteriin liittyviä kysymyksiä ja sekä Haggain että Danielin virheellistä soveltamista lopunajan tapahtumiin. Tässä lainataan Haggain kannalta tärkeitä huomautuksia.


"Luvun 1 teksti on kehotus Juudan kansalle aloittaa työt temppelin rakentamiseksi. Kansaa ei siunata, koska se on asettanut oman oman etunsa Jumalan edun edelle. Historiassa on vakavia rinnastuksia Juudan käytökseen ja Jumalan työn laiminlyöntiin. Jos tämä profetia viittaa viimeisiin päiviin, sen on viitattava hengelliseen temppeliin, joka on seurakunta. Tässä profetiassa esiintyvät henkilöt ovat Serubbaabel, Juudan maaherra Sealtielin poika, ja Joosua, ylipappi Josadakin poika. Ajankohta on Dareios II:n toinen vuosi. Tätä asiaa on selitetty yksityiskohtaisesti kirjoituksessa Joonan merkki ja temppelin jälleenrakennuksen historia (nro 013). Nimet ovat toisen temppelin jälleenrakennusajankohdan henkilöiden nimiä (ks. myös tutkielma Messiaan sukutaulu (nro 119)).

 
Jos tämä on profetia viimeisistä päivistä, kyse voi olla vain hengellisestä temppelistä ja Serubbabelin ja Joosuan tyyppeistä ylimmäisenä pappina. Ylipappi Joosua on Jehoshua eli Messias. Typologia Jeesuksen Kristuksen kanssa löytyy Sakarjan tuomiosta. Kristus on sekä kuningas että pappi ja täyttää molemmat typologiat. Haggain 1. luvun kehotus on, että Israelin kansa ei menesty, ennen kuin se ryhtyy Messiaan työhön ennallistamisessa osana Jumalan temppeliä. Maan kiroukset lisääntyvät, kunnes se tapahtuu (Hag. 1:10-11). Ensimmäinen tapaus on kuudennen kuukauden 24. päivänä. Tämä tapahtui toisen temppelin yhteydessä. Se on joko menneisyydessä tai se liittyy tulevaisuuteen antityyppinä.

 

Haggai käsittelee siis temppelin rakentamista, ja Israelin siunaaminen on seurausta tästä toiminnasta. Näin ollen on mahdotonta liittää luvun 2 tapahtumia sellaiseen tapahtumaan, joka ei ole luvun 1 tapahtumien seuraaja. Näin ollen kuudennen kuukauden 24. päivänä aloitettiin työt Jumalan temppelissä. Luku 2 alkaa siis seitsemännen kuukauden 21. päivästä eli lehtimajanjuhlan viimeisestä päivästä. Viimeinen suuri päivä on juhlan kahdeksas päivä" (Jumalan oraakkelit (nro 184)).


2 luku

Tulevan temppelin ihanuus

Kuningas Dareioksen toisena hallitusvuotena, 1seitsemännen kuukauden kahdentenakymmenentenäyhdentenä päivänä, tuli profeetta Haggaille tämä Herran sana: 2»Sano Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille, Sealtielin pojalle, ja ylipappi Joosualle, Josadakin pojalle, ja kansalle näin: 3 – Vieläkö teidän joukossanne on joku, joka on nähnyt, miten kaunis entinen temppeli oli? Eikö se, mikä nyt on silmienne edessä, ole entisen rinnalla kuin ei mitään? 4Näin sanoo Herra: – Nyt, Serubbabel, ole luja! Älä lannistu, Joosua, Josadakin poika, ylimmäinen pappi! Ja kaikki maan asukkaat, olkaa lujat! sanoo Herra. Ryhtykää työhön! Minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot. 5 Tämän lupauksen minä annoin teille jo silloin, kun lähditte Egyptistä: minun henkeni on teidän kanssanne. Älkää pelätkö! 6 Näin sanoo Herra Sebaot: Vain hetki enää, ja minä järisytän taivaan ja maan, meret ja mantereet. 7 Minä saatan kansat kauhun valtaan, ja niiden aarteet tuodaan tänne. Minä täytän temppelini loistolla, sanoo Herra Sebaot. 8Minun on hopea ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot. 9Tämän temppelin loisto on oleva suurempi kuin entisen, sanoo Herra Sebaot. Tälle paikalle minä annan rauhan ja menestyksen, sanoo Herra Sebaot

Temppelinrakentajilta vaaditaan puhtautta

10Dareioksen toisena hallitusvuotena, yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä, profeetta Haggaille tuli Herran sana: 11»Näin sanoo Herra Sebaot: Kysy papeilta ratkaisua tällaiseen asiaan: 12’Jos joku kantaa pyhitettyä lihaa viittansa liepeissä ja liepeet koskettavat leipää tai jotakin keitettyä tai viiniä tai öljyä tai muuta ruokaa, niin tulevatko nämäkin pyhitetyiksi?’» Papit vastasivat: »Eivät tule 13Haggai kysyi edelleen: »Jos joku vainajan vuoksi epäpuhdas koskettaa jotakin näistä, tuleeko se epäpuhtaaksi Papit vastasivat: »Kyllä tulee 14Niin Haggai sanoi: – Sellaista on tämä kansa, sellaisia nämä ihmiset minun edessäni, sanoo Herra. Epäpuhdasta on myös kaikki, mitä he käsillään tekevät, ja epäpuhtaaksi tulee se paikka, jonne he saapuvat uhraamaan.

Temppelin rakentamista seuraa siunaus

 15– Tarkatkaa nyt, mitä tapahtuu tästä päivästä lähtien! Muistakaa, miten teille kävi silloin, kun vielä ette olleet panneet kiveä kiven päälle Herran temppelissä. 16Viljakasaan, johon piti tulla kaksikymmentä säkillistä viljaa, tulikin vain kymmenen. Viinialtaaseen, joka veti viisikymmentä ruukullista viiniä, tulikin vain kaksikymmentä. 17 Minä löin teitä vitsauksilla: viljaruoste, nokitähkä ja rakeet turmelivat satonne, ja minä tein tyhjäksi kättenne työt. Minä en ollut teidän kanssanne, sanoo Herra. 18 »Tarkatkaa siis, mitä tapahtuu tästä päivästä alkaen, yhdeksännen kuukauden kahdennestakymmenennestäneljännestä päivästä, siitä päivästä alkaen, jona Herran temppelin perustukset laskettiin. Huomatkaa, 19että vielä ei ole siementä viljavarastossa, vielä ei kanna hedelmää viiniköynnös eikä viikunapuu, ei oliivipuu eikä granaattiomenapuu. Mutta tästä päivästä lähtien minä annan siunaukseni Serubbabel, Herran valittu 20Herran sana tuli Haggaille toistamiseen saman kuukauden kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä: 21»Sano Juudan käskynhaltijalle Serubbabelille näin: – Minä järisytän taivaan ja maan. 22Minä kaadan kuninkaitten valtaistuimet ja hävitän maailman mahtavat valtakunnat. Minä työnnän kumoon sotavaunut, niin että hevoset kaatuvat ja ajajat syöksyvät toinen toisensa miekkaan. 23 Näin sanoo Herra Sebaot: – Serubbabel, Sealtielin poika, minun palvelijani, sinulle sanoo Herra: Tuona päivänä sinusta tulee minun uskottuni, minä teen sinusta sinettisormukseni. Sinut minä olen valinnut, sanoo Herra Sebaot

 
Luvun 2 tarkoitus

Jakeet 1-9 Kaikkien kansojen aarre on Septuagintassa (LXX) käännetty kaikkien kansojen valituiksi. Sen täytyy siis viitata kirkkoon ja pakanoiden kääntymiseen.


Hengellinen temppeli rakennetaan neljänkymmenen riemuvuoden eli kahden tuhannen vuoden aikana vuodesta 30 jaa. toiseen tulemiseen.


Täydellinen Jumalan temppeli rakennetaan uudelleen, mutta tuhatvuotisessa järjestelmässä Messiaan paluun jälkeen ja kansojen alistamisen jälkeen. Tämä on se tuhatvuotinen pyhäkkö, johon Hesekiel viittaa (vrt. Comp. Bible alav.. 2:7). Jälkimmäisen kirkkaus on suurempi kuin ensimmäisen (vrt. Hes. 43:2-5). Fyysistä temppeliä ei rakenneta ennen vuosituhannen vaihdetta vaan itse vuosituhannen vaihdetta. Millenniumin ensimmäinen riemuvuosi on viisikymmenes eli kultainen riemuvuosi siitä lähtien, kun tämä käsky annettiin, ja Sakarjalle annettiin myös toiminnan järjestys (ks. Sakarjan kommentaari (nro F038) ja myös Kultainen riemuvuosi ja tuhatvuotinen valtakunta (nro 300)).


Jumalan hengellisen temppelin rakentaminen aloitettiin helluntaista 30 jaa. alkaen, joka oli syklin kolmas vuosi vuoden 27 jaa. juhlavuoden jälkeen. Voimme siis olettaa, että fyysinen temppeli ja rakenteet aloitetaan Jerusalemissa 121. riemuvuoden kolmannesta vuodesta alkaen eli vuonna 2030. Käsittelemme järjestystä asiaa koskevissa asiakirjoissa.


Viesti tuli jälleen Haggain kautta yhdeksännen kuukauden kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä. Viesti koski pyhää ja profaania. Se koskee kansojen pelastusta ja niiden pyhittämistä. Sanat pyhitetty liha tekstissä tarkoittavat uhrilihaa, joka viittaa eteenpäin Jumalan valittuihin. Sana, joka on suomennettu vainajaksi, on nefesh eli sielu, ja se on yksi 13 kohdasta, joissa nefeshiä käytetään tarkoittamaan kuollutta ruumista. Tässä se tekee eron kääntymättömien, jotka ovat kuolleita, ja elävien, Jumalan kutsumien valittujen välillä. Juuda ja Israel palautetaan vuosituhannen vaihteen ajaksi, mutta myös kaikki kansat palautetaan ja saatetaan pyhitykseen ja pyhyyteen asteittain. (Ks. myös Sakarjan kommentaari (nro F038) ja Kansojen pyhitys (nro 077)).

 
Jakeet 10-14 Alttari pystytettiin temppelin eteen, ja uhrilahjat luokitellaan epäpuhtaiksi. Se viittaa kuitenkin ajassa eteenpäin Juudan uhrausyrityksiin ilman parannusta, kääntymystä ja kastetta.
 
Jakeet 15-17 Viittaus siihen, että Jumala löi heitä, on viittaus 5. Moos. 28:22:een. Tämä kuitenkin muuttuu parannuksen myötä.

 
Jakeet 18-23 Siemenet kylvetään, ja Jumala siunaa kylvöä ennen sen vetämistä ja moninkertaistaa sen.


Juudan siunaus tapahtuu, kun se alkaa siunata kansoja ja temppeli aloitetaan Jerusalemissa Messiaan aikana. Tuona päivänä Pyhän maan rikkaus kymmenkertaistuu. Tuho paranee ja maa palautuu ennalleen.
 
Tämä profetia asettaa siis yhdeksännen kuukauden 24. päivän keskeiseksi pisteeksi Jumalan armon Israelille ja hänen siunauksensa kansakunnalle. Sitä on yleensä pidetty ajankohtana, jolloin ennallistaminen toteutuu. Siksi yritettiin väittää, että Kansainyhteisö kenraali Allenbyn johdolla valloitti Jerusalemin 24. kislevinä 1917. Vaikka Allenbyn sisääntulopäivä oli kislevissä, se ei kuitenkaan ollut 24. päivä. Hyökkäys aloitettiin 24. kislevinä uuden kuun konjunktion eikä Hillelin kalenterin mukaan. Yksityiskohtaa tarkastellaan tutkielmassa Jumalan oraakkelit (nro 184). Kyseisen asiakirjan ensisijainen tarkoitus oli käsitellä kysymystä Jumalan oraakkelista ja siitä, missä kalenterin auktoriteetti sijaitsi. Meidän on otettava kaikki nämä yksityiskohdat huomioon laskelmissa, jotka koskevat Israelin palauttamista viimeisinä päivinä.
 
Lainaten tutkielmaa Jumalan oraakkelit (nro 184) näemme, että:

"Tämän profetian perusteella tehdyt ehdotukset ovat:

Näiden seikkojen perusteella väitetään sitten, että Hillelin kalenteri on siis inspiroitunut ja Jumalan oraakkeli.


Ensinnäkin Jerusalemin kukistumisen osalta Harper's Bible Dictionary kirjoittaa, että babylonialaiset ryöstivät kaupungin vuonna 598 eaa. ja kaupunki tasoitettiin maan tasalle vuonna 587 eaa. Kumpikaan näistä päivämääristä ei anna vuoden 1917 vastaavan seitsemää aikajaksoa eli 2520 vuotta. Ensimmäinen päivämäärä tuottaisi vuoden 1923 ja jälkimmäinen vuoden 1933.


Tämä prosessi on klassista kehäpäättelyä, kuten tulemme näkemään. Jerusalemin vapautuksen historian tutkimisen perusteella on selvää, että tapahtumat lueteltiin sellaisina kuin ne olivat, jotta saataisiin vaikutelma, että Jumala oli toiminut Haggain täyttääkseen, koska silloiset ihmiset pitivät sitä profetian täyttymyksenä. Joulukuun 9. päivän 1917 keksimisen jälkeen tätä keksintöä käytetään sitten Hillelin kalenterin perustelemiseksi, joka oli alun perin keksinnän perusta.


Vuonna 1917 australialaiset, uusiseelantilaiset, brittiläiset ja muut liittoutuneiden joukot olivat vapauttamassa Pyhää maata taistelemalla turkkilaisia vastaan saksalaisten apujoukkojen kanssa. Virallisen sotapäiväkirjan mukaan (H.S. Gullett, The Australian Imperial Force in Sinai and Palestine, Vol. II, Official History of Australia in the War of 1914-18, Angus and Robertson Ltd, Sydney, 1937) Gaza ja Beersheba oli vallattu 31. lokakuuta-1. marraskuuta 1917. Palestiinan valtaaminen oli väistämätöntä. Britannian pääministeri Balfour antoi 2. marraskuuta 1917 ensimmäisenä julistuksenaan Balfourin julistuksen juutalaisten kotimaan perustamisesta (toinen julistus koski Australian kansainyhteisöä Britannian lainsäädännön mukaisesti). Jerusalemin valtaukseen ryhdyttiin vasta joulukuussa. Joukkojen eteneminen oli:


            Beerseban taistelu                  31. lokakuuta-1. marraskuuta
            Tel el Khuweilfe                     8. marraskuuta
            Läpimurto tapahtui (Siinai     6.-11. marraskuuta

            ja Palestiina

            4.-8. marraskuuta).
            Suuri ryntäys toteutettiin       8.-15. marraskuuta
            Meritasanko raivattiin            11.-17. marraskuuta
            Jerusalemiin eteneminen        16.-24. marraskuuta
            Nahr Auja ja El Buij               24. marraskuuta-1. joulukuuta
            Viimeinen hyökkäys                7. joulukuuta

            Jerusalemin valtaamiseksi


Kansainyhteisön joukot aloittivat lopullisen hyökkäyksen 7. joulukuuta 1917. Todellisen uuden kuun mukaan tämä oli varsinainen 24. kislevin päivä (Hillelin kalenteri aloitti kuukauden kaksi päivää myöhemmin). Turkkilaiset ja saksalaiset aloittivat välittömän evakuoinnin, ja 8. joulukuuta 1917 Jerusalem oli vapautettu. Jalkaväki oli kaivautunut ja asettunut asemiin, ja 10. joulukuuta kevythevoset etenivät Nablusin tietä pitkin noin kahdeksan mailia. He saivat osakseen voimakasta turkkilaisen tykistön tulitusta. He pitivät puoliaan Jordanin laakson eteläpäässä ja yrittivät rajoittaa liittoutuneiden pääsyä joen yli Hejazin rautatielle ja siten rajoittaa Allenbyn operaatioita oikealla sivustalla.

 

Joulukuun 9. päivänä 1917 ei tapahtunut mitään, koska Jerusalem oli jo vapautettu seitsemäntenä päivänä tehdystä hyökkäyksestä. Monet protestanttista alkuperää olevat amerikkalaiset historiat pyrkivät ilmeisesti väittämään, että 9. joulukuuta oli päivä, jolloin Allenby tunkeutui Jerusalemiin ja vapautti sen. Tosiasia on, että Allenby astui virallisesti Jerusalemiin 11. joulukuuta 1917. Allenby muisti pommimaisen juhlallisuuden, jolla Saksan keisari Wilhelm (Vilhelm) oli astunut Jerusalemiin vuonna 1908. Hän teki maahantulostaan tarkoituksella hillityn näköisen ja astui sisään kävellen kapean vanhan Jaffan portin sivusisäänkäynnin kautta. Jaffan tietä reunusti 100 kontingentin sotilasta, joiden joukossa oli englantilaisia, skotteja, irlantilaisia, walesilaisia, ghurkalaisia, australialaisia ja italialaisia. Uusiseelantilaiset olivat ratsastaneet Jaffasta kovaa vauhtia, jotta Dominion olisi edustettuna. Ainoa värisävy oli ranskalaisen jalkaväen osasto vaaleansinisissä univormuissa. Tämä oli kahdeskymmenesneljäs kerta, kun valloittajajoukot tunkeutuivat Jerusalemiin (Gullett, ibid., s. 523), mutta päivämäärä ei ollut 24. kislev 1917. Hillelin kalenterin mukaan se oli 26. kislev, mutta oikean uuden kuun mukaan se oli 28. kislev. Joukkomme olivat tosiaankin tulleet 24. kislevinä, mutta hyökkäyksellä. Tämä perustuu todelliseen konjunktioon ilman lykkäyksiä.


Jerusalemissa ei ollut valloitushetkellä mitään silmiinpistävää köyhyyden merkkiä, mutta se oli sanoinkuvaamattoman likaisessa tilassa. Se oli niin saastunut uskonnollisten pyhäinjäännösten ja väärän uskonnon myyjien toimesta, jotka olivat tavallisesti epäpuhtaita (apuna olivat turkkilaisten sotilaiden kolmen vuoden ajan harjoittamat alkeelliset tavat), että kristityt muistelivat vierailuaan kauhulla (ibid., s. 522). Jerusalemin miehityksen jälkeen kaupungissa oli elintarvikepula, ja britit joutuivat tuomaan tarvikkeita rekka-autoilla Välimereltä. Etenemisemme etelästä oli ollut niin nopeaa, etteivät turkkilaiset ehtineet tuhota eteläisiä siirtokuntia. Ne osoittautuivat hyödyllisiksi. Englannin sionistiliiton puheenjohtajan, tohtori Weizmannin, johtama sionistinen komissio sai Britannian hallituksen valtuutuksella tehtäväkseen Palestiinan jälleenrakentamisen. Tehtävään kuului kahdeksantoista ja puolen vuosisadan raunioiden korjaaminen (The Times History of the War, Osa XV, Lontoo 1918, s. 179).


Ehdotuksia voidaan näin ollen tarkastella historiallisten tosiasioiden valossa ilman Yhdysvalloista lähtöisin olevan protestanttisen britti-israelilaisen propagandan fiktiota.

 

Meidän on kuitenkin kaikessa tässä yhteydessä muistettava, että Juudaa ei ollut vielä tässä vaiheessa siunattu. On kieroutunutta kuvitella, että Jumala olisi valinnut tämän ajankohdan Haggain täyttääkseen ja jättänyt vielä toisen ennustuksen toteutumatta, jossa Juuda kokisi koko olemassaolonsa ajan kansakuntana pahimmat kauhut. Tasan seitsemän aikajaksoa siitä, kun babylonialaiset tekivät Jerusalemin maan tasalle, natsipuolue nousi valtaan Saksassa ja aloitti juutalaisten järjestelmällisen vainon. Vuosina 1942-1945 Saksa toteutti järjestelmällisimmän juutalaisten tai muuten minkään muun kansakunnan kansanmurhan historiassa. Sen väittäminen, että tämä oli Jumalan ajatus siunata Juuda Haggain kirjan täyttymyksenä, on kieroutunein mahdollinen päättelytapa. Jos Haggai täyttyy näissä toimissa, voimme päätellä:

 

Vakuuttavaa ei kuitenkaan ole, että Haggai on täyttynyt."


Voimme kuitenkin päätellä, että tämä päivämäärä, 24 kislev 1917, oli alku Jerusalemin perustamiselle juutalaisen kotimaan keskukseksi, joka julistettiin Balfourin julistuksella 2. marraskuuta 1917. Toinen Balfourin julistus koski Australiaa ja sen perustuslakia.


 
Jos tarkastelemme tätä harjoitusta edellisen temppelin rakentamista koskevien asetusten vastakohtana, toisin sanoen Kyroksen asetuksesta temppelin rakentamisen aloittamiseen Dareios Persialaisen aikana, saamme aikaan aikajärjestyksen, joka kattaa sata kuusitoista vuotta. Balfourin julistus käynnistää siis ketjun vuodesta 1917 alkaen. Julistus annettiin 118. juhlavuoden 40. vuoden kahdeksannen kuukauden kahdeksantena päivänä eli 2. marraskuuta 1917. Tuhatvuotisjuhlavuoteen johtavan 116 vuoden jakson loppu on vuonna 2033 eli tuhatvuotisjärjestelmän kuudentena vuotena. Voimme odottaa, että vuosituhannen kolmannen ja kuudennen vuoden välisenä aikana käsitellään temppeliä ja tuhatvuotisen hallinnon asumista profetian mukaisesti (ks. kirjat Kultainen juhlavuosi ja tuhatvuotinen valtakunta (nro 300) ja Kultainen juhlavuosi ja vuosituhat, osa II: Israel ja ympäröivät kansat (nro 300B)).


Viittaus sinettisormukseen on rinnakkainen Sakarjan 4:7-10 ja 6:13 kanssa (vrt. 1. Moos. 41:42 ja Est. 3:10). Symboliikka on nähtävissä myös Korkeassa veisussa 8:6 ja Jer. 22:24.


Valittu on Jes. 9:6,7:n todellinen ruhtinas ja hallitsija. Kaikki valitut ovat valittuja, kuten Daavid ja hänen sukulinjansa valittiin (1Kgs. 8:16, 11:34; vrt. myös Sak. 12:8).


"Temppelin vihkiminen [tässä mainittu] oli ikään kuin temppeli olisi suurempi kuin Salomon temppeli. Se oli silkkaa hölynpölyä. Itse asiassa Daniel 9:25-27:n profetia osoittaa, että se rakennetaan seitsemänkymmenen vuosiviikon aikana. Ei ole epäilystäkään siitä, etteivät toinen temppeli ja myös Herodeksen jälleenrakennus olleet mitään verrattuna Salomon temppeliin. Temppeli, josta tässä puhutaan, on profetia, jossa verrataan Messiaan aikaista hengellistä temppeliä fyysiseen temppeliin ja entiseen liittoon.

 
Herran Hengen oli määrä pysyä kansan kanssa, ja tämä tapahtui vain seurakunnasta käsin pysyvästi. Haggai 2:6 on lainattu Hepr. 12:26-27:ssä.


Hepr. 12:26-27 26Hänen äänensä pani silloin maan järisemään, ja nyt hän on luvannut: – Vielä viimeisen kerran minä panen maan järkkymään, enkä vain sitä, vaan myös taivaan. 27 Sanat »vielä viimeisen kerran» tarkoittavat sitä, että kaikki luotu järkkyy ja siirtyy sijoiltaan, jotta se, mikä ei järky, pysyisi paikallaan. (KR92)


Tämä on Messiaan suora varoitus siitä, että tämä profetia viittaa taivaan ja maan lopulliseen järkkymiseen, jotta se, mitä ei voi järkkyä, jää jäljelle. Tämä ravistelu alkaa Jumalan temppelistä, joka on seurakunta, joka on naos eli kaikkein pyhin (1. Kor. 3:17). Olkaamme siis kiitollisia Jumalalle siitä, että saamme valtakunnan, jota ei voi horjuttaa (Hepr. 12:28).


Ajanjakso on lopun sodat ja Messiaan paluu. Ensimmäistä maailmansotaa kutsuttiin sivilisaation suursodaksi, koska sen ajateltiin itse asiassa ajoittuvan lopun aikaan, ja vuodet 1914-1916 nähtiin profetiassa oikeutetusti Nebukadnessarin valtakauden seitsemän ajan päättymisenä, joka alkoi Karkimin taistelusta vuonna 605 eaa. alkaen. Lopun sodat alkoivat todellakin tästä ajankohdasta alkaen, mutta sen oli määrä kestää paljon pidemmän ajanjakson, ja profetiaan kuului välttämättä Messiaan aikainen ennalleenasettaminen. kislevin 24. päivään (yhdeksäs kuukausi) liittyy kysymys pyhästä ja epäpuhtaasta (Hag. 2:10-14). Kansaa pidetään saastaisena, ja tästä lähtien kansa puhdistetaan saastaisuudestaan. Tämä seikka liittyy sitten suoraan kiven asettamiseen kiven päälle temppelissä. Siitä päivästä eteenpäin on temppelin perustuksen laskeminen, ja Herra asettaa sitten kiven kiven päälle temppelin rakentamisessa. Tämä järjestys ei liity fyysisiin asioihin vaan kansan kääntymiseen. Temppelin rakentamisesta elävinä kivinä etenee kansan siunaaminen. Siksi holokausti tapahtui niin kuin se tapahtui - koska kansa ei ollut kääntynyt eikä Herran siunauksia ollut vielä annettu. Sekä Juudalle että Israelille tulee vielä lisää sotia ja katastrofeja, kunnes molemmat tekevät parannuksen ja puhdistuvat synneistä." (Jumalan oraakkelit (nro 184)).

 
Temppeliä rakennetaan edelleen elävistä kivistä, eikä Jumala salli fyysisen rakennelman jatkuvaa toimintaa ennen kuin Messias palaa ja Juuda kääntyy. Ainoat tähänastiset yritykset ovat epäonnistuneet, ja ne ovat johtaneet kovempiin rangaistuksiin Juudalle. Yksikään kääntymätön juutalainen tai pakana ei saa osallistua temppeliin. Ainoastaan ne, jotka tekevät parannuksen ja kastetaan, voivat osallistua prosessiin, jotta sitä ei tehdä saastaiseksi. Tämän maailman valtakunnat kukistetaan, ja Babyloniassa kylvetystä tehdään sotajoukkojen Herran sinettisormus. Saastunut puhdistetaan ja sitä kutsutaan pyhäksi Herralle, ja se hallitsee elohimina, kuninkaina ja pappina Jerusalemissa ja Jerusalemista käsin.