Jumalan kristityt
seurakunnat
Nro F000
Raamatun kommentaari: Johdanto
(painos 1.5 20210503-20220406)
Pyhät Kirjoitukset, jotka tunnetaan myös nimellä Pyhä Raamattu, ovat pyhiä kolmelle planeetan pääuskonnolle, nimittäin juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille, kuten Koraanissa säädetään.
Christian Churches of God
PO Box 369, WODEN ACT 2606,
AUSTRALIA
Sähköposti: secretary@ccg.org
(Copyright © 2021 Wade Cox)
(tr. 2023)
Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä
edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai
pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on
mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä
lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin
tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org
Raamatun kommentaari: Johdanto
Johdanto
Pyhät Kirjoitukset, jotka tunnetaan myös nimellä Pyhä Raamattu,
ovat pyhiä kolmelle planeetan pääuskonnolle, nimittäin juutalaisuudelle,
kristinuskolle ja islamille, kuten Koraanissa säädetään. Monet juutalaisuuden,
kristinuskon ja islamin lahkot ovat yrittäneet korruptoida ja vääristellä
Raamattua, mukaan luettuna Koraani (vrt. Koraanin kommentaari osoitteessa
Jumalan kristilliset kirkot
(ccg.org) . On vakio-opetus, että Raamattu on Jumalan henkäyttämä
ja innoittama Jumalan sana. Myös Koraani opettaa tätä näkökulmaa ja että
jokainen on riippuvainen Jumalan kalenterista (Nro 156 ).
Jokainen uskonto on turmellut tämän ymmärryksen peittääkseen uskonnollisten
juhlien eri näkökohdat ja niiden merkityksen.
Ymmärtääksemme Raamattua meidän on ensin ymmärrettävä
luominen ja tarkoitus, jota varten ihminen luotiin. Raamattu noudattaa selkeää
ja loogista suunnitelmaa. Se edellyttää kuitenkin, että Pyhä Henki osana
Jumalan kutsua ymmärretään selkeästi ja sitä noudatetaan Jumalan lakien ja
kalenterin mukaisesti (vrt. myös Jumalan laki
L1).
Pelastussuunnitelma
Luomakunnalla oli erityinen tarkoitus: Jumalan poikien
täydellistäminen Elohim-sotajoukossa ja ihmiskunnan nostaminen Elohimin tasolle
Jumalan poikina, kuten Raamatun profetiassa todetaan. Tämä selitettiin
tutkielmassa Valitut Elohimina (Nro 001) (vrt. Liite 1).
Suunnitelma on nyt hahmoteltu tutkielmassa Pelastussuunnitelma (Nro 001A) . (katso jäljempänä)
Suunnitelma perustuu Jumalan liittoon
(Nro 152) ja Jumalan lakiin (L1) .
Luomakunta on riippuvainen laista, joka virtaa Jumalan
luonnosta. Tästä syystä laki on muuttumaton, koska Jumala on muuttumaton.
Suunnitelman rakenne keskittyy lakiin ihmiskunnan
kutsumisessa ja luomakunnan hallitsemisen järjestyksessä ja ylösnousemusten
paikoissa tässä prosessissa.
Käsittelemme myös Saatanan yrityksiä häiritä kutsumusta
ja rajoittaa niitä ensimmäisessä ylösnousemuksessa.
Suunnitelmassa käsitellään myös Kristinuskon ja islamin paikkaa
Jumalan liitossa (Nro 096C) .
Islamia ja Koraania käsitellään myös
tutkielmassa http://ccg.org/islam/quran.html
Luomisen
aikakehys
Luomisen pääpiirteittäinen aikataulu on esitetty
tutkielmissa:
Aikakauden
aikataulu pääpiirteissään (Nro 272)
Maailmansotien ja Idän kuninkaiden
aikataulu (Nro 272B) ;
ja
Kuninkaiden hallinto
Kuninkaiden hallinto: Osa I: Saul
(Nro 282A)
Kuninkaiden hallinto, Osa II:
Daavid (Nro 282B)
Kuninkaiden hallinto, Osa III:
Salomo ja Daavidin avain (Nro 282C)
Kuninkaiden hallinto, Osa IIIB:
Ihminen Jumalan temppelinä (Nro 282D)
Katso myös Kuninkaiden
hallinto, Osa IV: Kuninkaan paluu (Nro 282E) .
Samoin kuin:
Egyptin
kukistuminen: Profetia faraon murtuneista käsivarsista (Nro 036) ja Egyptin kukistuminen, Osa II:
Lopun sodat (Nro 036_2)
Ylösnousemukset
Kuolleiden
ylösnousemus (Nro 143)
Taivas, helvetti tai ensimmäinen
kuolleiden ylösnousemus (143A)
Toinen ylösnousemus ja suuren
valkoisen valtaistuimen tuomio (Nro 143B)
Jumalan kaupunki
On tärkeää, että jokainen kristinuskoa ja islamia
tunnustava henkilö opiskelee näitä tutkielmia ja tätä kirjoitusta.
Pelastussuunnitelma sisältää myös seuraavat luvut:
Israel Jumalan
suunnitelmana (Nro 001B)
Israel Jumalan
viinitarhana (Nro 001C)
Yksi Herra, yksi
usko, yksi kaste (Nro 001D)
Luominen ja
parantaminen (Nro 001F)
Kristuksen tai
muiden olentojen kuin Isän rukoileminen (Nro 111B)
Kysymys
Raamatun kaanonista
Jumala antoi kaanonin asteittain antamalla ohjeita valittujen patriarkkojen
ja profeettojen kautta, kunnes oli aika lähettää Messias ihmisenä poistamaan
Jumalan kutsumat ja Kristukselle annetut valitut (vrt. Raamattu (Nro 164)).
Viimeisten päivien ihmiset vastustavat luomisen ja väärinkäytön oppeja ja
kääntävät Raamattua väärin.
Pelastussuunnitelma
Ennen luomisen alkua oli vain Eloah (Kald. Elahh
eli Ar. Allah’) Ainoa Todellinen Jumala. Nimi ei salli moninaisuutta Hän oli
yksin. Hän päätti luoda ja toisintua moninaisuudeksi. Jumalan luomisen alku oli
Hänen itsensä laajentaminen sisällyttämään taivaan sotajoukot Elohimiksi. Nämä
kaikki olivat Jumalan poikia. Elohimin luomiseen sisältyi Kristus Jumalan
luomisen alkuna (Ilm. 3:14). Väite, että Kristus oli ikuinen olento, on
polyteistinen epäjumalanpalvelusfiktio, joka tuli Jumalan seurakuntiin vasta
1900-luvun Sardis-seurakuntaan, kun kolminaisuusoppi tuli jesuiittojen kautta
ja E.G. Whiten kautta Laodikean järjestelmään (vrt. Väärä profetia (Nro 269) . Elohimin luomista
selitetään tutkielmassa Miten Jumalasta tuli perhe (Nro 187) .
Elohimin hengellisen luomisen jälkeen, joka oli
yhteydessä Pyhään Henkeen (nro 117) ja tapahtui sen kautta, Ainoa Todellinen
Jumala aloitti fyysisen luomisen. Ainoa Todellinen Jumala loi maan osaksi
fyysistä maailmankaikkeutta ja Hän kutsui kaikki Jumalan pojat olemaan läsnä
näiden Aamutähden alaisina (Job 38:4-7). Siihen aikaan kaikilla Jumalan pojilla
oli pääsy valtaistuimen luo ja Saatana oli heidän joukossaan (Job 1:6 ja 2:1).
Luomakuntaa säätelee Jumalan laki (L1), joka juontaa juurensa Hänen olemuksestaan. Tästä
erityisestä syystä Jumalan lakia ei voida poistaa ja se kestää niin kauan, kuin
taivas ja maa katoavat, kuten Kristus sanoi (Matt. 5:18). Luomisen kysymystä ja
singularistisen kausaliteetin loogista välttämättömyyttä käsitellään
tutkielmassa Luominen jne. (B5) .
Jumala suoritti Aadamin luomisen pelastussuunnitelmansa
mukaisesti. Useimmat tiedemiehet tunnustavat, että älykäs luominen on
mahdollista vain muutaman miljoonan vuoden kuluessa valtavirran
tähtijärjestelmistä. Aadamin luomisella oli kaksi tarkoitusta. Yksi tarkoitus
oli antaa Elohimille velvollisuus huolehtia fyysisestä luomisesta ja tarjota
heille testauspaikka. Toinen oli mahdollistaa asteittainen järjestelmä
kapinallisen eli langenneen sotajoukon korvaamiseksi ex-anastasinin eli
"ulos-ylösnousemuksen" (Fil. 3:11) kautta ensimmäisessä ylösnousemuksessa (Nro 143A) ja
myöhemmässä yleisessä ylösnousemuksessa toisessa ylösnousemuksessa (nro 143b) .
Arkeologiset todisteet osoittavat, että Aamutähti, joka
asetettiin tämän planeetan johtoon, vietti paljon aikaa tekemällä kokeita humanoidien
ja muiden elämänrakenteiden kanssa kahteen tarkoitukseen. Yksi oli luoda
humanoideja, jotka keskeyttäisivät ja korruptoisivat suunnitellun Aadamin
luomisen ja joita Asasel eli Saatana sitten käytti sekoittamaan Ihmisten
sotajoukon valheisiin kyseisistä todisteista (vrt. Luominen
vastaan evoluutio (B9)). Jostain syystä maapallosta tuli tohu ja bohu
eli autio ja tyhjä, ja Jumala lähetti Elohimit palauttamaan planeetan ennalleen
ja täydentämään Aadamin järjestelmän, kuten näemme 1. Mooseksen kirjan 1.
luvussa. Luomisen tarkoituksena oli luoda ihmisiä niin, että he oppisivat ja
järjestyksessä heistä tulisi Elohimeja eli Jumalan poikia, kuten olivat muutkin
Elohimit taivaan sotajoukossa (vrt. Joh.10: 34-36). Tällä tavoin meistä tulisi
Kristuksen kanssaperillisiä (Room. 8:17). Prosessi on selitetty tutkielmassa Valitut
Elohimina (Nro 001). Kaikkitietävänä Jumala ymmärsi, että kolmasosa
sotajoukosta kapinoi ja että yhdelle heistä tulisi välttämättömäksi luopua
olemassaolostaan kuuliaisuudessa ja tulla luomakunnan johtajaksi. Tuo olento
oli elohimeista yksi, jonka nyt ymmärrämme olevan Jeesus Kristus. Hänet
määrättiin jo ennen maailman perustamista. Niinpä myös demonien korvaaminen
valituilla pyhillä elohimina tuhatvuotisessa valtakunnassa valittiin ja
määrättiin elämän kirjassa jo ennen maailman perustamista (vrt. myös Jer. 1:5).
Jokainen ihminen valitaan ja sijoitetaan luomakunnan järjestykseen
Jumalan kaikkitietävyyden ja kaikkivoipaisuuden määrittelemällä tavalla, ja
heidät kutsutaan Hänen tarkoituksensa mukaisesti (Room. 8:28-30) ja Ennaltamäärääminen
(Nro 296). Pahan sallittiin koetella sekä ihmiskuntaa että
sotajoukkoa (vrt. Pahan
ongelma (Nro 118)).
Jumala määräsi tähän prosessiin seitsemäntuhatta vuotta.
Kuusi tuhatta vuotta sallittiin tämän maailman jumalan, Asaselin eli Saatanan,
alaisuudessa (2. Kor. 4:4) (vrt. Lucifer:
Valonkantaja ja Aamutähti (Nro 223) ). Rajoituksena oli, että Jumalan lait on
uskottava valituille patriarkoille ja profeetoille ja valitut noudattaisivat
Jumalan lakeja. Se oli heidän testinsä ja merkkinsä. Sitten heidät
kutsuttaisiin ja annettaisiin Hengelle ja osoitettaisiin ensimmäiseen
ylösnousemukseen (Nro 143A) demonien tilalle. Ne, jotka opettivat lakia
vastaan eivätkä pitäneet lakia ja todistusta, hylättiin, sillä heitä ei ollut
kutsuttu eikä valittu (Jes. 8:20). Heidät uudelleenkoulutettaisiin myöhemmin
toisessa ylösnousemuksessa (Nro 143b jäljempänä).
Ensimmäisen ylösnousemuksen valittujen oli määrä tulla
elohimeiksi Jumalan poikina ja liittyä Kristukseen Jeesuksen Kristuksen
tuhatvuotisen valtakunnan sotajoukkona sijaisina, kun hän palaa ottamaan
planeetan haltuunsa korvaavana Aamutähtenä (Ilm. luku 20). Tuhatvuotisen
valtakunnan oli määrä kestää tuhat vuotta, kun taas Saatana ja langennut
sotajoukko jäivät Tartarokseen. Vuosituhannen lopussa heidät vapautettiin ja
ihmiskuntaa koeteltiin jälleen demonien alaisuudessa. Ihmiskunta demonien
alaisena kapinoi jälleen, kuten profetia sanoo, ja he marssivat sitten
Kristusta ja Jerusalemin valittuja vastaan. Tämän viimeisen konfliktin jälkeen
heidät kaikki tapetaan ja herätetään sitten henkiin toiseen
ylösnousemukseen ja suuren valkoisen valtaistuimen tuomioon (Nro 143b) ; ja
Demonien
tuomio (Nro 080) . Ne ihmiset, jotka eivät kapinoi, käännetään ja
sisällytetään Elohim-joukkoon ilman lisäkoulutusta.
Ne, jotka tuodaan valkoisen valtaistuimen suureen
tuomioon uudelleenkoulutusta varten, ovat kaikki ne, jotka ovat koskaan eläneet
Aadamin luomisesta. Jokainen, joka ei ole pitänyt Jumalan käskyjä ja Kristuksen
uskoa ja todistusta (Ilm. 12:17; 14:12), ei ole valittujen joukossa. Tämä
sisältää käytännöllisesti katsoen kaksi täydellistä aikakautta Jumalan
seurakunnissa, jotka eivät ole noudattaneet temppelikalenteria (Nro 156) vaan noudattivat
joko Hillel-kalenteria tai muuta kauhistusta. Nykyajan juutalaisuus ja ne,
jotka pitävät Hillel-kalenteria ja Babylonian karkausjärjestelmiä, eivät ole
koskaan totelleet Jumalaa eivätkä käytännössä koskaan pitäneet pyhää päivää
oikeina päivinä, ja merkittävää osaa ajasta eivät edes oikeana kuukautena (vrt.
Hillel,
Babylonian karkausjärjestelmät ja temppelikalenteri (195C)). Juutalaisilla ei
ole Jumalan oraakkeleita; Jumalan seurakunnilla on ne (vrt. Jumalan
oraakkelit (Nro 184)).
Jumala ei ole kiinnostunut siitä, miksi teet asioita. Hän
yksinkertaisesti antaa sinulle mahdollisuuden valita tottelevaisuuden ja lain
noudattamisen välillä tai tulla jätetyksi toiseen ylösnousemukseen, kun kaikki
muut koulutetaan uudelleen. Jos et pidä sapattia ja uuttakuuta, sinut suljetaan
pois, ja Messiaan palatessa kaikki ne, jotka eivät pidä, tapetaan (Jes. 66:23
-24). Sen jälkeen heidät lähetetään toiseen ylösnousemukseen
uudelleenkoulutettaviksi. Joten myös jokainen tällä planeetalla tuhatvuotisen valtakunnan
aikana pitää juhlat tai he eivät saa sadetta oikeaan aikaan ja kärsivät Egyptin
vitsauksista (Sak. 14:16-19). Asiasta ei neuvotella. Valinta on meidän. Kukaan
muu ei voi pelastaa meitä. Tottele tai joudut toiseen ylösnousemukseen
uudelleenkoulutettavaksi. Ne, jotka eivät tottele, saavat tuomion alaisina
kuolla ja tulla poltetuiksi tulisessa järvessä, joka on toinen kuolema. He
lakkaavat olemasta eikä heitä enää palauteta mieleen.
Suunnitelman mekaniikka
Luomissuunnitelman mekaniikka on loistava ja
yksinkertainen prosessi. Jokaiselle yksilölle annetaan Henki, joka on Raamatun rakenteen
Nefes . Se ei ole kuolematon. Kun henkilö kuolee, henki palaa takaisin
Jumalan luokse, joka antoi sen, kunnes meidät herätetään kuolleista otolliseen
aikaan Jumalan kaikkitietävyyden mukaisesti. Tämä selitetään tarkemmin
tutkielmassa Sielu (Nro
092).
Jumalan suunnitelmana on, että Nefes-henki yhdistetään Pyhän Hengen
(Nro 117) kanssa viimeisessä vaiheessa niin, että yksilö tulee
yhdeksi Jumalan ja taivaan sotajoukon kanssa Hengen kautta. Ilman Pyhää Henkeä Nefes
eli Ihmisen Henki on yksinkertaisesti kuolevainen suunnitela, joka imee Pyhän
Hengen, joka aktivoi sen. Se pystyy tulemaan uudeksi olennoksi henkisen
olemassaolon seuraavassa vaiheessa uudessa ulottuvuudessa. Tuossa vaiheessa
meistä kaikista tulee elohim eli theoi Jumalan poikina, kuten
Kristus sanoi Johanneksen evankeliumissa 10:34-36.
Tässä prosessissa meistä tulee samaa olemusta Isän kanssa (Nro 081). Prosessi tapahtuu
Jumalan armon kautta, mutta se ei poista tarvetta noudattaa Jumalan lakia (L1), joka on lähtöisin Hänen luonnostaan,
kuten on selitetty tekstissä Armon kautta tapahtuvan pelastuksen ja Jumalan lain välinen suhde (Nro 082). Tällä tavoin meistä
tulee yhtä taivaan sotajoukon kanssa Jumalan hengellisinä Poikina ja hallitsemme
maailmankaikkeutta Jumalan kanssa Pyhästä Maasta, joka on Jumalan kaupunki (Nro 180).
Suunnitelman tapahtumajärjestys
Luominen suunniteltiin ja toteutettiin pitkän ajan
kuluessa, ja sen tarkoituksena oli mahdollistaa tulevan Elohimin luominen ja
sitten tulla vastuullisiksi olennoiksi, jotka oppivat tulemaan Elohimiksi ja
huolehtimaan Luomakunnasta ja laajentamaan sitä osana Jumalan perhettä. Ihmisen
luomus lisättiin tuohon luomukseen ajallaan. Tiedettiin, että ihminen tekisi
syntiä ja että suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi luomakunnan
pelastussuunnitelmaa.
Pelastussuunnitelma jaettiin seitsemään tuhannen vuoden
jaksoon kolmessa kahden tuhannen vuoden jaksossa. Tämän piti olla toimiva
esimerkki Aamutähti Asaselille, josta tuli syyttäjä Saatana, ja hänen
osuudelleen taivaallisesta sotajoukosta. "Työvaiheita" seuraisivat
sitten patriarkkojen ja profeettojen valitut pyhät sekä seurakunta, jonka
Messias perusti kolmatta vaihetta varten ja joka piti Jumalan käskyt ja
Jeesuksen Kristuksen uskon ja todistuksen (Ilm. 12:17; 14:12). Se olisi Ensimmäinen kuolleiden ylösnousemus (Nro 143A) edellä.
Suunnitelmaa edusti viikko ajan jakamisessa kuuden työpäivän ja seitsemännen päivän Jumalan sapatin kanssa. Uudetkuut ja pyhäpäivät ja juhlat edustivat itsessään Jumalan suunnitelman toimintaa. Kalenteri pidettiin salassa Aadamilta ja patriarkoilta koko luomisen ajan. Kolmen vaiheen tarkempi selitys selitetään teksteissä:
Kuninkaiden hallinto Osa I: Saul (Nro 282A) ;
Kuninkaiden hallinto II osa: Daavid (Nro 282B) ;
Kuninkaiden hallinto, Osa III: Salomo ja Daavidin
avain (Nro 282C) .
Suunnitelmaa symbolisoitiin myös Jumalan temppelin
rakentamisessa Jerusalemiin, mikä selitetään tutkielmissa: Kuninkaiden hallinto, Osa IIIB: Ihminen Jumalan
temppelinä (Nro 282D).
Kuuden tuhannen vuoden lopussa maailma on sellaisessa synnissä ja myllerryksessä väärän uskonnon ja Jumalan lain rikkomusten vuoksi, että Lopun sodat alkavat. Tämä selitetään järjestyksessä viimeisen seurakuntajärjestelmän varoituksista ja Jumalan ennustamasta profeetasta Jeremia 4:15, 16-27:
Gideonin Voima ja viimeiset päivät (Nro 022);
Viimeisten päivien varoitus (Nro 044);
Lopun sotiin valmistautuminen (Nro 141A_2);
Viimeisten
päivien sodat ja Jumalan vihan maljat (Nro 141B).
Saatana oli viettänyt koko aikakauden turmelemalla
ihmiskuntaa tuhotakseen heidät, kuten jäljempänä näemme.
Maailmassa puhkeavat viidennen ja kuudennen torven sodat:
Lopun sodat, Osa I: Amalekin sodat (Nro 141C).
Sitten todistajat, Henok ja Elia, lähetetään, kuten Jumala on luvannut (ks. myös Mal. 4:5).
Lopun sodat, Osa II: Todistajien 1260 päivää (Nro
141D) .
Sitten Jumala lähettää Messiaan, kuten on ennustettu ja jota Jumalan kirkot ovat odottaneet 2000 vuotta:
Lopun sodat, Osa III: Harmagedon ja Jumalan vihan
maljat (Nro 141E).
Maailma on niin korruptoitunut ja sellaisessa synnissä, että se ei hyväksy kuritusta. He tappavat todistajat Henokin ja Elian ja marssivat sitten Kristusta vastaan:
Lopun sodat, Osa IIIB: Sota Kristusta vastaan (Nro
141E_2).
Sitten Kristus ryhtyy alistamaan kaikkia kansakuntia ja kitkemään kaikki väärät uskonnot planeetalta sekä väärän hallinnon ja synnin järjestelmät, jotka syntyvät noista vääristä järjestelmistä:
Lopun sodat, Osa IV: Väärän uskonnon loppu (Nro 141F).
Messiaan paluun ja ensimmäisen ylösnousemuksen jälkeen
demonit sijoitetaan Tartaroksen syvyyteen tuhanneksi vuodeksi, mikä on sitten
viimeinen vaihe, joka koostuu messiaanisen sapatin seitsemännestä tuhannen
vuoden jaksosta. Valitut pyhät hallitsevat sitten maailmaa Kristuksen kanssa
tuhannen vuoden ajan ja Kristus ja valitut tuomitsevat demonit myöhemmin
käyttäytymisensä perusteella. Katso Lopun sodat, Osa IVB: Vanhentuminen (Nro 141F_2).
Demonit tehdään pelkiksi ihmisiksi ja sijoitetaan sitten
inhimilliseen sotajoukkoon, jonka he olivat turmelleet,
uudelleenkoulutettaviksi toisen ylösnousemuksen ja suuren valkoisen valtaistuimen tuomion (Nro 143b) viimeisellä koulutusjaksolla. Kaikki väärät papit ja
korruptoituneet papit, imaamit ja uskonnolliset johtajat, jotka seuraavat
Saatanan järjestelmiä ja korruptiota, kuten näemme jäljempänä osiossa väärästä
uskonnosta, sijoitetaan tähän järjestelmään ja koulutetaan uudelleen. Monille
on annettava lyhytaikainen suoja oman turvallisuutensa vuoksi; vaikka maailma
pystyy näkemään nämä hahmot tarvittavan suojauksen jälkeen, kuten näemme Jesajan
luvusta 14 ja Hesekielin luvusta 28 (vrt. Demonien tuomio (Nro 080)).
Vuosituhannen vaihteen järjestelmän alusta lähtien, tuhannen vuoden ajan, aloitamme planeetan palauttamisen ennalleen:
Lopun sodat, Osa V: Ennalleen palauttaminen
tuhatvuotisessa valtakunnassa (Nro 141G).
Sitten alkaa tuhatvuotinen järjestelmä ja alamme
kouluttaa planeettaa toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on
antaa ihmiskunnalle mahdollisuus toteuttaa todellinen tarkoituksensa Jumalan
suunnitelmassa. Sen tarkoitus on tulla Elohimiksi jumalina, Kristuksen
kanssaperillisinä: Lopun sodat, Osa VB: Elohimin valmistelu (Nro 141H).
Tarkastelemme nyt, kuinka Saatana teki parhaansa (tai
pahimpansa) tuhotakseen Jumalan suunnitelman ja osoittaakseen, että ihmiskunta
ei ollut sopiva ja asianmukaisesti alamainen tullakseen Elohimiksi.
Saatanan hyökkäys ihmiskunnan luomista
vastaan
Saatana yritti tuhota ihmiskunnan monin tavoin. Ensin hän puuttui asiaan saattamalla Aadamin ja Eevan tekemään syntiä ja siten muutti heidän asemaansa, ja tämän synnin kautta kuolema tuli maailmaan:
Alkuperäisen synnin oppi, Osa I: Eedenin puutarha (Nro
246) .
Sitten hän hyökkäsi patriarkkojen ja ihmiskunnan geneettisen rakenteen kimppuun. Nuo hyökkäykset olivat niin laajoja ja niin onnistuneita, että Jumala eliminoi turmeltuneen luomakunnan vedenpaisumuksessa. Vain ne, joiden rakenne ei ole vioittunut, herätetään henkiin ja hoidellaan jommassakummassa ylösnousemuksessa:
Alkuperäisen synnin oppi, Osa II: Aadamin sukupolvet
(Nro 248).
Jumalan laki (L1) ja Jumalan liitto (Nro 152) annettiin maailmalle
patriarkkojen kautta Aadamista Nooaan ja vahvistettiin sitten Aabrahamin,
Lootin, Ismaelin, Iisakin ja Jaakobin linjan kautta Moosekselle ja Aaronille
Siinailla ja edelleen profeetoille. Messias oli otettava tuosta sukulinjasta
uutena aamutähtenä (4. Moos. 24:17).
Saatanan päättely oli yksinkertainen. Jos liitto oli
riippuvainen siitä, että valitut pitivät Jumalan lakia ja uskoa ja todistusta
Messiaasta sellaisena, kuin se avautui, hänen tarvitsi vain houkutella
ihmisluomus syntiin ja erottaa hänet Jumalan laista. Se perustui Aadamille ja
Eevalle annettuun suureen valheeseen, joka alun perin aiheutti heidän syntinsä.
Tuo valhe oli: “ette suinkaan kuole” (vrt. myös Bileamin oppi ja Bileamin profetia (Nro 204)).
Hän kehitti tämän valheen ja sai aikaan kuolemattoman
sielun opin. Tämä oppi pyrki erottamaan ihmiset siitä ajatuksesta ja
tosiasiasta, että he olivat täysin riippuvaisia Jumalasta ylösnousemuksensa ja
iankaikkisen elämänsä puolesta.
Saatana ja väärä uskonto
Sitten hän kehitti ihmisten keskuudessa ajatuksen, että
kuollessan he menisivät taivaaseen. Tämä ajatus kehitettiin pakanoiden ja
gnostilaisten keskuudessa auringonpalvonta- ja mysteerikulttien kautta, jotka
loivat järjestelmän, joka on suoraan ristiriidassa Jumalan lakien ja Jumalan kalenterin (Nro 156) ja Pelastussuunnitelman
kanssa. Hän on perustanut tämän järjestelmän. Kun Jumala paljasti
järjestelmänsä patriarkkojen ja profeettojen kautta, Saatana perusti
vastakkaisen järjestelmän ja väärän opin pettääkseen ihmiskuntaa ja estääkseen
sen pelastuksen.
Kaksi suurinta järjestelmää olivat Babyloniassa ja
Egyptissä, ja ne käyttivät auringonpalvonta- ja mysteerikultteja (vrt. Mystiikka (B7_A)). Näitä näkökohtia tarkastellaan myös
tutkielmissa Mooses ja Egyptin jumalat (Nro 105) ja Kultainen vasikka (Nro 222).
Babylonin väärä järjestelmä näki Jumalan suoran
puuttumisen asiaan tuhoamalla Baabelin ja muuttamalla ihmisen järjestelmää
prosessilla, joka sekoitti heidän puheensa ja näki heidän hajaantumisensa
kaukaisiin maihin.
Tämä prosessi mahdollisti sitten seuraavan aseen Saatanan
arsenaalissa, joka oli sinetti, joka seurasi Väärää uskontoa , joka oli Sota
ja siitä konfliktista tuli Valloitus ja sitten Rutto ja Kuolema.
Tätä näkökohtaa käsitellään tutkielmassa Seitsemän sinettiä (Nro 140), johon sisältyy myös Vainoaminen,
joka seuraa Väärää uskontoa. Katso myös Seitsemän torvea (Nro 141).
Väärä oppi kuolemattomasta sielusta oli peräisin
kreikkalaisilta, filosofisena prosessina. Tätä oppia käsitellään tutkielmassa Sielun sokraattinen oppi (Nro B6) . Oppia muunnettiin sitten kreikkalaisesta filosofiasta
tartuttamaan varhainen kristinusko, kuten selitettiin tutkielmassa Uusplatonistisen mallin kehitys (Nro 017).
Epäjumalanpalvelus tuotiin kristinuskoon auringon ja
mysteerikulttien kautta Mitran ja Attiksen palvontana lännessä, Adoniksen
palvontana idässä ja Osiriksen palvontana Aleksandriassa. Heidän oppiinsa
tunkeutui Jumaluuden varhaisen teologian kaksinainen ja kolminainen vääristely (Nro
127b). Samoin siihen tunkeutuivat myös opit,
jotka on selitetty tutkielmassa Joulun ja pääsiäisen alkuperä (Nro 235).
Saatana perusti gnostilaisen harhaopin hyvin varhain
kirkossa, kuten näemme tutkielmasta Väärä oppi seurakunnassa (Nro 089). Harhaopit seurasivat toisiaan, kunnes ne
olivat täysin turmeltuneet.
Gnostilaiset opit on vakiinnutettu loisina
juutalaisuuden, pakanuuden ja kristinuskon kolmessa erillisessä järjestelmässä
ja aurinkokulttien Baal-palvonnan kautta.
Äitijumalan systeemistä tuli kaikkien uskontojen ja
erityisesti kristinuskon maailmanlaajuinen turmelus. Sitä seurasi lähes aina
antinomismi. Jopa juutalaisuudessa sitä seurasivat perinteet, jotka tekivät
lain ja kalenterin pätemättömäksi ja turmelivat sen tähän päivään asti.
Antinomismin turmelusta käsitellään seuraavissa teksteissä:
Väitetyt Raamatun ristiriidat (Nro 164B);
Antinosmin suorittama kristinuskon tuhoaminen Raamatun väärinkäytöllä (Nro 164C);
Antinomistiset hyökkäykset Jumalan lakia vastaan (Nro 164D);
Antinomistien kieltämä kaste (Nro 164E).
Laki ja liitto olivat sidoksissa toisiinsa, joten antinomismia käytettiin tuhoamaan molemmat:
Antinomistien hyökkäykset Jumalan liittoa vastaan (Nro
096D).
Laki annettiin erotukseksi Messiaan tuloon
valmistautumiseksi (vrt. Erottelu laissa (Nro 096)).
Messias antoi lain patriarkoislle Aadamista Aabrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin asti ja jälleen Moosekseen ja Aaroniin Siinailla (vrt. Aabrahamin jälkeläiset -sarja Nrot 212A, 212B, 212C, 212D, 212E, 212F, 212G,
212H, ja 212i). Tutkielmat laista ja liitosta
erityisesti tältä osin osoittavat, että edessämme on nälänhätä, joka on
seurausta kapinasta (212H), sekä Viimeinen suuri nälänhätä (nro 212i).
Laki ja todistus tulivat profeettojen kautta Kristukselle
lihaksitulemisessa. Se oli toinen liiton julistus Israelille (vrt. Ensimmäinen ja toinen liiton julistus (Nro 096B) ja Kristinusko ja islam Jumalan liitossa (Nro 096C)).
Saatana käytti tätä erottelua valehdellakseen ihmisille
ja saadakseen heidät uskomaan väitteen, että Kristus antoi uuden lain, joka
poikkeaa vanhasta laista, joka poistettiin eli "syrjäytettiin". Tuo
valhe ja hyökkäykset kastetta, lakia ja todistusta vastaan ovat poistaneet
valtavan määrän ihmisiä ensimmäisestä ylösnousemuksesta ja jättäneet heidät
toiseen ylösnousemukseen.
Saatana käytti ihmisen luonnollista taipumusta
tottelemattomuuteen ja jäykkäniskaiseen kapinaan ja laiskuuteen siten, että he
uskovat kaiken, mitä heille kerrotaan, mikä säästää heidät hankaluudelta tai
epämukavuudelta, ja heidän kykynsä murhata toisiaan sai vain lisää vauhtia.
Saatana hyökkäsi seurakuntaa vastaan kaikkialla, missä se
perustettiin. Jakauma näkyy tutkielmissa Nro 122, 122a , 122b , 122c ja 122D.
Jumalan seurakuntien vaino ja merkit on esitetty
tekstissä Neljännen käskyn rooli sapattia pitävissä Jumalan seurakunnissa (Nro 170).
Tämä vaino on ollut erittäin onnistunut ja on nyt
saavuttamassa viimeisen vaiheen, kuten selitetään tutkielmissa Kolmannesta maailmansodasta: Pedon valtakunta (Nro
299A); Kolmas maailmansota, Osa II: Portto ja peto (Nro 299B) ja Viimeinen paavi: Tutkimme Nostradamusta ja Malakiasta (Nro 288).
Arabian seurakunnan perustamista ja luhistumista hadith-
ja shia-islamiin tutkitaan kommentaarissa Koraaniin tutkielmissa Q001, Q001A, Q001B, Q001C, Q001D ja QS
sekä suurojen osalta sekä liitteissä, jotka on lueteltu osoitteessa http://ccg.org/islam/quran.html.
Se, että Saatana on ollut niin menestyksekäs, on osoitus
ihmiskunnan monumentaalisesta tyhmyydestä ja herkkäuskoisuudesta. Osana suurta
valhetta "ette varmasti kuole" porton tyttäret keksivät valheen Ylöstempauksesta
protestantismissa. Adventin ja tuhatvuotisen järjestelmän rakenteeseen
kohdistuvia hyökkäyksiä käsitellään tutkielmassa Tuhatvuotinen valtakunta ja ylöstempaus (Nro 095) .
Trinitaariset väärennökset Textus Receptuksessa ja King James Versionissa ovat
yksinkertaisesti henkeäsalpaavia (vrt. 164-sarja edellä).
Niin myös Saatana tunkeutui Jumalan seurakuntiin
Sardeksen ja Laodikean järjestelmissä tempausoppien ja
diteististen/binitaaristen ja kolminaisuusoppien sekä muiden väärien oppien
kanssa, kuten Turvan paikka (Nro 194). Pitääkseen lampaat ruodussa Armstrong
keksi täysin väärän opin kolmannesta ylösnousemuksesta, kuten selitetään
tutkielmassa Väärä oppi kolmannesta ylösnousemuksesta (Nro 166) ,
vaikka monet älykkäimmistä ihmisistä näkevät opin läpi, kuten pitääkin.
Pian vuorossa ovat todistajat, sitten Messias, ja silloin
väärä papisto, joka repii lampaat, tuhotaan. Katso myös Sineteistä ja torvista Jumalan vihan ja tuhatvuotisen
valtakunnan maljoihin (Nro 141A) .
Aihe:
luominen (vrt. 160)
Jeesuksen Kristuksen uhrin merkitys on
uskolle keskeinen. Se on Uuden Testamentin keskeinen kysymys ja se on
uhrijärjestelmän ja sen edustamien asioiden huipentuma.
Eräs erikoislaatuinen myytti, joka on
kehittynyt jumaluuteen liittyvistä opillisista kysymyksistä ja Kristuksen
paikasta kyseisessä rakenteessa, on se, että jos Kristus ei olisi Jumala ja
iankaikkisesti olemassa oleva, luomaton olento, niin hänen uhrinsa olisi
riittämätön ihmiskunnan sovittamiseksi Jumalan kanssa. Tästä päästään sitten
kysymykseen: "Mikä raamatullinen auktoriteetti on esittänyt tällaisen
väitteen?" Mikään Raamatussa ei tue tätä väitettä, ja itse asiassa
osoittautuu, että asia on juuri päinvastoin. Miten tällainen väite esitetään
tai miten sitä levitetään? Vastaus piilee kreikkalaisen filosofian
riittämättömyydessä ja siinä, että Raamatun järjestelmän luonne ja luomisen
tarkoitus käsitetään väärin.
Koko tähän kysymykseen on sitten vastattava
kahdessa osassa. Yksi osa on se, että käsittelemme luomisen tarkoitusta,
toisessa osassa käsittelemme Raamatun järjestelmää. Tässä kysymyksessä
kreikkalaisen filosofian puutteet on paljastettava verrattuna raamatullisiin
teksteihin.
Luominen
Luominen selitetään ensin 1. Mooseksen kirjan
luvussa 1. Useimmat ihmiset olettavat tästä tekstistä, että tämä koskee
luomisen alun ajankohtaa. Tämä oletus on hyvin ylimalkainen. Se osoittaa, että
1. Mooseksen kirjassa 2:4 mainittujen taivaan ja maan sukupolvien sanomaa ei
ole ymmärretty oikein. 1. Mooseksen kirja osoittaa rakenteen jaottelut.
Näin ollen luominen tapahtui sukupolvien
kuluessa. Luomisen jaksot olivat olemassa, ja 1. Mooseksen kirjan luvun 2
jakeet 1-2 käsittelevät taivaan ja maan sukupolvia.
Sukupolvi 1
Ensimmäinen sukupolvi jakautuu kahteen
rakenteeseen: alkuun ja alkua edeltävään aikaan.
Alkua edeltävä aika on se ajanjakso, joka
edelsi sitä aikaa, jolloin Jumala alkoi luoda. Tuona aikana oli Ainoa
Todellinen Jumala (Joh. 17:3; 1. Joh. 5:20), joka yksin on kuolematon (1. Tim.
6:16). Mitään muuta ei ollut olemassa. Hän oli yksin ja iankaikkinen. Hän oli
kaikkitietävä, sillä Hän tiesi kaikki todet väittämät, ja Hän oli kaikkivoipa,
sillä Hän pystyi tekemään kaiken, mitä on loogisesti mahdollista tehdä. Hänen
luontainen kuolemattomuutensa merkitsi sitä, ettei Hän voinut kuolla. Hän oli
täysin hyvä (Mark. 10:18). Hän oli alfa ja Hän on omega (Ilm. 1:8).
Ilmestyskirja
1:8 »Minä olen A ja O, alku ja loppu», sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka
oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. (KR92)
KR38 kääntää tekstin seuraavasti:
Ilmestyskirja
1:8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja
joka tuleva on, Kaikkivaltias. (KR33/38)
Sanat ho theos eli Jumala on
sen sijaan tarkoituksellisesti jätetty pois englanninkielisestä tekstistä
(katso Marshallin Greek-English Interlinear). Tämän tarkoituksena on
yrittää sekoittaa Jumala Kristukseen tai välittää vaikutelma, että Kristus
puhuu, mitä se ei selvästikään ole Ilmestyskirjan 1:1 tekstissä. Kyseinen
teksti sanoo selvästi, että Ilmestys on Jeesuksen Kristuksen Ilmestys, jonka Jumala
antoi hänelle.
Vain Jumala on alfa ja omega. Tämä merkitsee
sitä, että Hän yksin oli ensimmäinen kuolemattomana olentona, joten Hän on
Alfa. Hän on jatkuvassa toiminnassa, elil Hän on ja Hän tulee olemaan ja Hän on
Kaikkivaltias. Näin ollen Omega eli lopputulos itsessään on tämä Olento.
Luomakunta keskittyy siis tähän Olentoon ja on itsessään sen toiminnan pääkohde.
Näin Jumala luo Itseään laajemmassa merkityksessä. Näemme tämän 2. Mooseksen
kirjan jakeesta 3:14.
2. Moos. 3:14 Jumala sanoi Moosekselle: »Minä olen se
joka olen.» Hän sanoi vielä: »Näin sinun tulee sanoa israelilaisille:
’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’» (KR92)
Teksti tässä on ‘ehyeh‘ asher ‘ehyeh.
Merkitys Companion Biblen mukaan on Minä olen mitä tulen olemaan (eli
minusta tulee). Näin Jumala ilmaisi toimintansa ja aikomuksensa. Tässä
on kaksi toimenpidettä. 2. Mooseksen kirja 3:12 osoittaa, että Olento, joka
puhuu Moosekselle, toteaa Jumalan itsensä (eth ha ‘Elohim) aiotun
palvonnan vuorella. Tämä olento oli osa Jumalan ohjaamaa toimintaa.
Jumala oli Eloah, , joka on yksikössä
eikä salli moninaisuutta ja sellaisena on kaiken myöhemmän toiminnan palvonnan
kohde (5. Moos. 5:6-7; 6:4 (elohenu); Esra 4:24 - 7:28). Eloah'n ensimmäinen
tehtävä oli tuottaa elohimia (1. Moos. 1:1). Nämä ovat Jumalan, Korkeimman
Jumalan, poikia (5. Moos. 32:8; Job 1:6; 2:1; 38:4-7). Elohimit olivat Korkeimman
Jumalan, Eloah'n, ts. ‘Elahh (kaldeaksi) tahdon toiminnan alku (Dan.
4:2).
Ilmestyskirja
4:9-11Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat
ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti, 10nuo kaksikymmentäneljä
vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle
kunnioitustaan – hänelle, joka elää aina ja
ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat:11 – Herra,
meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken.
Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu. (KR92)
Elohimit muodostavat vanhimpien neuvoston,
jonka kokoonpano on mainittu Ilmestyskirjan luvuissa 4 ja 5. Kristus on yksi
näistä olennoista (Ilm. 5:6). Ne mainitaan psalmeissa toistuvasti (Ps. 82:1;
82: 6; 86:8; 95:3; 96:4; 97:7; 97:9; 135:5; 136:2; 138:1). Ne ovat Jumalan
tahdon toiminnan välineitä. Kristuksen voiteli kumppaneidensa yläpuolelle hänen
Elohiminsa eli Jumala (Ps. 45:6-7; Heb. 1:8-9), mutta tämä oli myöhempi
tapahtuma, kuten tulemme näkemään. Jumala oli olemassa yksin Eloah'na, ennen
kuin Hän laajeni moninaisuudeksi luomalla eli synnyttämällä elohimeja, jotka
ovat Jumalan Poikia.
Hengellinen luominen edeltää loogisesti
fyysistä luomista.
Heprealaiskirje 11:3 Uskon avulla me ymmärrämme, että
maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. (KR92)
Tekstissä lukee, että aikakaudet sovitettiin
Jumalan sanalla (remati). Aikakaudet säädettiin siten, että asia, joka
tuli olemaan eli luotiin, syntyi siitä, mitä ei nähty tai mikä ei ole fyysistä.
Jos fyysinen luomus syntyi hengellisestä, tarkoittaako tämä sitä, että Jumala
henkenä on kaikessa aineessa? Ei, se ei tarkoita sitä. Tällainen väite on
animismia. Luotu hengellinen on luodun fyysisen perusta. Henki ei välttämättä
ole Jumalan laajennus, ellei Pyhä Henki anna sitä Jumalan voimana.
Alku, johon Raamatussa viitataan, on siis
Jumalan luomistyötä, joka on sovitettu Hänen aikaisemman hengellisen
toimintansa ja luomistyönsä mukaan. Tämä toiminta sisälsi elohimin luomisen,
joka oli Hänen ensimmäinen tekonsa eli lisääntymisensä. Hengellinen luominen alkoi näin, ja tästä
Jumalan toiminnasta Eloah'na elohim (monikkosana, joka on johdettu
Eloah'sta) alkoi sitten käsitellä fyysistä luomakuntaa
. Ymmärrämme,
että Kristus oli yksi näistä elohimeista ja hänellä oli keskeinen rooli tässä
luomistyössä.
Trinitaarit ja binitaristit siteeraavat usein
Joh 1:1: tä puolustaakseen Kristuksen iankaikkisuutta, koska heillä ei ole
vastausta lukuisiin teksteihin, jotka osoittavat, että on vain Yksi Todellinen
Jumala (Joh. 17:3; 1. Joh. 5:20), joka yksin on kuolematon (1. Tim. 6:16) ja
joka antoi Kristuksen elämään itsessään (Joh. 5:26).
Joh. 1:1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana
oli Jumala. (KR92)
Tästä tekstistä voi sanoa vain, että
kolminaisuusoppilaiset ovat kääntäneet sen väärin, kuten Jehovan todistajat
ovat johdonmukaisesti huomauttaneet. Jehovan todistajien käännöksen järjestys
on kuitenkin yritys noudattaa King James Versionia pikemmin kuin kirjaimellista
tekstiä. Tekstissä lukee:
En arche en ho logos,
Alussa oli sana
kai ho logos en pros ton theon,
ja sana oli Jumalan kanssa
kai theos en ho logos
ja jumala oli sana
[en pros ton theon pitäisi olla "oli
Jumalaa kohti", mikä tarkoittaa palveluksessa olemista].
On huomattava, että termiä ton theon
eli Jumalaa akkusatiivissa käytetään vain Isästä, kuten Johanneksen
evankeliumin jakeessa 1:18. Isä on siis Jumala. Kristukseen logoksena
viitataan nominatiivissa. Kreikassa ei ole epämääräistä artikkelia. Se on
pääteltävä tämän kohdan merkityksestä (katso Marshallin Interlinear,
Johd., s. ix). Tässä on selvä ero Jumalan ja sen jumalan välillä, joka oli
logos. Tämä vastaa Psalmien kohtaa 45:6-7 ja Heprealaiskirjeen kohtaa 1:8-9.
Siten Jehovan todistajien tekstin pitäisi
ehkä lukea ja jumala oli sana eikä ja sana oli jumala, mutta tämä
ei liene vakava ongelma. Ajatuksena on, että vain Jumala oli olemassa ennen
aikojen alkua ikuisuudessa. Vain hän on kuolematon (1. Tim. 6:16). Kristuksen
sanotaan olevan alussa Jumalan kanssa. Siksi hän oli Jumalan luomisen alku
(Ilm. 3:14). Johannes selittää Johanneksen kohdan 1:1 merkityksen Johanneksen
evankeliumin kohdassa 1:14-18; 1. Johanneksen kirjeen luvussa 5 (erityisesti
jakeessa 20); ja Ilmestyskirjan kohdassa 3:14.
Alku on jaettu vaiheisiin, joiden ymmärrämme
koskevan taivaan ja maan luomista.
1. Mooseksen kirja 1:1 - 2:7
1Alussa
Jumala loi taivaan ja maan.
Elohim (Heprean
paino athnach korostaa Jumalaa; katso Companion Bible, alaviite
jakeeseen 1) on täällä luomassa Eloah'n tahdon mukaisesti alfana,
singulariteettina. Tämä on Elohim eli Jumala Luojana, joka toimii yhdessä
olentoluokan päänä (1. Moos. 1:1 - 2:3). Tämä on materiaalisen luomisen alku.
Voimme vain päätellä aineen alirakenteen attribuutteja, koska sitä ei voida
tällä hetkellä mitata. Tiedämme paljon kausaaliteoriasta ja myös ajan
suunnasta. Nämä ovat monimutkaisia filosofisia ja tieteellisiä kysymyksiä. Ne
ovat erillisen teoksen aiheita. Tässä riittää yksinkertaisesti, että sanomme,
että syy-yhteys on singularistinen ja että singulariteetti on Eloah ja ajalla
on suunta, kuten osoitettiin tutkielmassa Luominen: Antropomorfisesta teologiasta teomorfiseen antropologiaan (Nro
B5) .
Kyseisessä kirjoituksessa osoitettiin, että absoluuttisen luomisen on
mahdotonta olla olemassa. Siinä mielessä, jos Jumalalla ei alun perin ollut
ominaisuuksiaan, Hänen olisi mahdotonta luoda niitä. Täten Hänen täytyy antaa
nuo ominaisuudet niille olennoille, jotka esiintyvät Hänen luomisensa
järjestyksessä. Siksi Jumalan täytyy antaa Kristukselle ja muille pojilleen eli
perillisilleen ominaisuuksia, kuten kuolemattomuus, kaikkitietävyys,
kaikkivoipaisuus, täydellinen hyvyys ja täydellinen rakkaus. Tämä on tehtävä
mekanismilla, joka antaa Hänen luonteensa ja voimansa. Tämä voi olla vain Pyhä
Henki. Näin näyttää olevan Roomalaiskirjeen kohdassa 1:4, mutta tutkimme asiaa
myöhemmin.
Fyysisen rakenteen luominen tapahtuu kahdessa
osassa. Pietari selittää tämän viittaamalla siihen maailmaan, joka silloin oli
(2. Piet. 3:5-6), sekä taivaisiin ja maahan, jotka ovat nyt (2. Piet. 3:7).
Voidaan väittää, että Pietari viittasi vain vedenpaisumusta edeltäviin ja sen
jälkeisiin ajanjaksoihin, mutta tämä on oletus. Tällainen olettamus ei myöskään
merkitse sitä, että silloisia taivaita ei jakaisi katastrofi edelleen.
Voidaankin olettaa, että tällainen käsitys sisältyi implisiittisesti
argumenttiin aikakausien jakautumisesta. On varmaa, että maailma on muinainen
ja sisälsi suuren määrän olentoja vaiheittain, jotka katastrofi tuhosi.
Sillä maailmalla, joka silloin oli, oli
tarkoitus ja tavoite, mutta se hävitettiin. Luomisen tarkoitus voidaan päätellä
vain Raamatun merkinnöistä ja siitä, mitä tiedämme tieteestä. Arkeologia kertoo
meille, että oli olemassa laaja luomakunta, joka koostui perimmiltään muista
kuin nisäkkäistä eikä sisältänyt ihmisiä eikä humanoideja. Tämä luomus oli
äkillisesti epäjatkuva. Humanoidirakenne näkyy maapallon historiassa viime
aikoina. Noin 100 000 vuotta sitten planeetalle ilmestyi humanoidimuoto, joka
teki tilaa toiselle lajille, joka ei ollut sille sukua ja joka ilmestyi noin 40
000 vuotta sitten. Moderni tiede katsoo nyt, että ihmisellä oli yhteinen
DNA-syntyperä jostain Afrikan/Lähi-idän järjestelmän lähteestä ja että aiemmat
teoriat ovat erehtyneet humanoidien iästä ja monimuotoisuudesta. Ne tunnustavat
yhteisen esi-isän kannan ja lukevan tuo yhteisyyden humanoideille tuon 100 000
vuoden ajanjakson kuluessa. Tämä käsitys tullaan näkemään virheelliseksi.
Tullaan näkemään, että humanoidit, jotka edeltivät Aadamin rakennetta, eivät
olleet sille sukua ja olivat toiseen tarkoitukseen. Tämä tarkoitus voidaan
rekonstruoida Raamatusta. Näiden humanoidien luomisella on kuitenkin täytynyt
olla sellainen tarkoitus, että näiden lajien DNA-vuorovaikutus oli mahdollista.
Tätä käsitellään tutkielmassa Nefilim (Nro 154) ja myös Luominen, ibid.
Tuolloin olleiden taivaiden
loppu
Ensimmäinen luomus näyttää tuhoutuneen
syistä, joita voimme vain yrittää rekonstruoida. Vedenpaisumuksen toinen tuho
on ainoa muistiinmerkintä. Ensimmäinen on pääteltävä.
1. Moos. 1:2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti
syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.
Yksi käsite tässä on, että luomakunnasta tuli
autio ja tyhjä eli tohu ja bohu. Termit tohu ja bohu
eivät edellytä, että elämää ei ole, koska termejä käytetään jälleen Jeremian
kohdassa 4:23, mutta Herra sanoo selvästi, että Hän ei tee täydellistä loppua
jakeessa 27. Tämä on jälleenluomisteoria, joka olettaa äskettäisen
uudelleenluomisen.
Voidaan myös väittää, että vedet olivat
Lähi-idän myyttien alkuvesiä, tai voidaan väittää, että vedet vastasivat aineen
alkuräjähdyksen luomista ja laajenevaa maailmankaikkeutta tietystä pisteestä
eikä mistään muusta, aika-avaruuden tilavuuden valinnasta 10:nteen 10:nteen
123. potenssiin (katso R. Penrose, The Emperor 's New Mind). Tätä
erityistä pistettä voidaan pitää luomispisteenä ei-fyysisestä fyysiseen.
Suhteellisuusteoriasta voimme päätellä, että energia, massa jne. ovat yhden
perustavan olemuksen vastaavia ilmentymiä. Kutsumme tätä substanssia Hengeksi.
Henkeä ei voi nähdä. Siten Raamattu on ymmärretävä sanoessaan, että se, mikä
nähdään, on tehty siitä, mitä ei nähdä.
Erottelu aineessa johtuu todennäköisesti henkisen
energian järjestäytymisestä ryhmiin ja rotaatioihin vaihtelevilla nopeuksilla,
jotka määrittävät subatomaaristen ja atomihiukkasten yhdistelmän ja rakenteen.
Atomirakenteen pilkkominen vapauttaa energiaa, joka on Hengen ilmentymä. Henki
voi myös päästä aineeseen vuorovaikutuksessa sen hiukkasten kanssa.
Teksteistä, jotka tätä teoriaa tukevat,
näemme, että tuhon on tapahduttava 1. Mooseksen kirjan myöhemmän toiminnan
selitysjärjestyksessä. Näyttää siltä, että epäjatkuvuus eli katkos luomisen
toiminnassa voidaan päätellä tästä tekstistä helpommin kuin muualta. Ei ole
silti epäilystäkään siitä, että fyysisen luomakunnan epäjatkuvuus eli
tuhoutuminen on raamatullinen kanta, eikä sitä voida kieltää uskon
näkökulmasta. Luomiskertomus näyttää tässä koskevan maapallon järjestelmää eikä
yleensä maailmankaikkeutta, mutta se voi edetä yleisestä erityiseen; toisin
sanoen maailmankaikkeudesta planeettajärjestelmään.
Taivas ja
maa, jotka nyt ovat: Luomistyö kuudessa päivässä
1. Moos. 1:3-5 Jumala sanoi: »Tulkoon valo!» Ja valo
tuli. 4Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, 5ja hän
nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu,
näin meni ensimmäinen päivä.
Jakeessa 3 käytetty termi ei ole verbi olla ja siten se on tulkoon
valoksi (katso alaviite jakeeseen 3 Companion Bible-Raamatussa).
Näin luomme edellytykset neljännen päivän järjestelmien luomiselle.
1. Moos. 1:6-31 Jumala sanoi: »Tulkoon kaartuva kansi
vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan.» 7Jumala teki kannen ja erotti
toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, 8ja
Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen
päivä. 9Jumala sanoi: »Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet
yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin.» Ja niin tapahtui.
10Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat
kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala
näki, että niin oli hyvä. 11Jumala sanoi: »Kasvakoon maa vihreyttä, siementä
tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin
lajinsa mukaista siementä.» Ja niin tapahtui. 12Maa versoi vihreyttä, siementä
tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman
lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 1313Tuli ilta ja
tuli aamu, näin meni kolmas päivä. 14Jumala sanoi: »Tulkoon valoja
taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa
määräaikoja, hetkiä ja vuosia. 15Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot
valoa maan päälle.» Ja niin tapahtui. 16Jumala teki kaksi suurta valoa,
suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
17Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, 18hallitsemaan päivää ja
yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 19Tuli
ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä. 20Jumala sanoi: »Viliskööt vedet
eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla.» 21Niin Jumala
loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot,
joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin
oli hyvä. 22Hän siunasi ne sanoen: »Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja
täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.» 23Tuli ilta ja tuli
aamu, näin meni viides päivä. 24Jumala sanoi: »Tuottakoon maa kaikenlaisia
eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit.» Ja
niin tapahtui. 25Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki
eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. 26Jumala sanoi:
»Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon
hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä,
joita maan päällä liikkuu.» 27Ja Jumala loi
ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi
heidät. 28Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: »Olkaa hedelmälliset,
lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja,
taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.»
29Jumala sanoi vielä: »Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita
maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne
teidän ravintonanne. 30Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit.» Niin
tapahtui. 31Ja Jumala katsoi kaikkea
tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes
päivä.
1. Moos. 2:1-7 Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja
kaikki mitä niissä on. 2Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä
päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. 3Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja
pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. 4Tämä on
kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin.
Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,5ei maan päällä ollut
vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala
ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata
viljelemässä. 6Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. 7Ja Herra
Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän
henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento. (KR92)
Ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, onko
kyseessä uudelleenluomistarina vai yleistys. Tämä prosessi on hyvä selitys
siitä, mitä tiedämme modernin tieteen valossa luomisprosessista, kun
tarkastelemme maailmankaikkeuden yleistä jakautumista ja aineen muodostumista.
Ihminen luotiin näin ollen tapahtumasarjan lopussa ja näyttää olevan fyysisen
luomisen kohde. Todellakin, moderni tiede näyttää olevan päätymässä siihen
johtopäätökseen, että älykäs ihminen on mahdollinen vain muutaman miljoonan
vuoden lyhyen ajan sisällä päätähtijärjestelmien elämässä. Siten planeetalla on
rajallinen tarkoitus, eikä fyysinen luominen ole luomisen kohde itsessään.
Hengellisen luomakunnan asettivat
järjestykseen elohimit, ja Kristus oli keskeinen henkinen olento tässä
prosessissa.
Kolossalaiskirje 1:15-16 Hän on näkymättömän Jumalan
kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 16Hänen välityksellään
luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä,näkyvä ja näkymätön,
valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan
ja häntä varten. (KR92)
Näin Kristuksesta tehtiin näkymättömän
Jumalan kuva. Hän oli prototokos eli kaikkien olentojen esikoinen.
Kolossalaiskirje 1:15-16 ja hän on näkymättömän Jumalan
kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. 16Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä
taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne
valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen
kauttansa ja häneen, (KR33/38)
Huomaa, että Kristus kaikkien olentojen
esikoinen (ktiseos sanasta ktisma) ja ektisthe ja siten
organisaatiorakenteen valmistaja eli tekijä. Hän teki
valtaistuimat ja herraukset, hallitukset ja vallat. Nämä eivät ole hengellisiä
olentoja. Ne ovat hallintoja. Hän ei tehnyt elohimia. Hän rakensi heidän
hallituksensa ja heidän järjestyksensä. Hän itse oli uskollinen Hänelle, joka teki
(Strong's Greek Dictionary 4160 poeio) hänet (Hepr. 3:2). Kristus
oli nimitetty (Strong's Greek Dictionary etheken sanasta theoo
asettaakseen (pystyyn)) kaiken perilliseksi (Hepr. 1:2).
Heprealaiskirjeessä 3:2 oleva sana on tekijä
, ja se käännetään tässä tapauksessa vain muotoon asettaja , jotta
vältetään ilmeiset seuraukset trinitaareille. Oikeaa sanaa, joka on käännetty
asettajaksi, ei käytetä.
Tämän kysymyksen esittävät sitten trinitaarit
tai binitaristit: "Miksi Jumala loisi Kristuksen ja muut olennot, joita
kutsutaan elohimeiksi eli enkelien sotajoukoksi (Jumalan pojat (Dan. 3:25);
Kald. elahin, jonka asuinpaikka ei ole ihmisten kanssa (Dan. 2:11;
4:8)), ja sitten vaivautuisi tekemään ihmislajin?" Mitä tarkoitusta nämä
kaksi luomisen osa-aluetta palvelevat?
Voidaan havaita, että tällainen päättely
herättää samoja kysymyksiä enkelien sotajoukon käsitteestä ja sitten
Kristuksesta muuna toisena ikuisena jumaluutena binitaristeille. Binitaari
on kohtelias termi kristitylle diteistille. He eivät kuitenkaan ole
monoteisteja eivätkä eroa filosofisesti muista diteisteistä, paitsi mitä tulee
jumalten toimintaan, kuten zarathustralaisuudessa. Trinitaarien tapauksessa
meille esitetään vielä salaperäisempi ongelma, joka on järjen vastainen ja jota
puolustetaan vetoamalla mysteeriin. Kolminaisuusoppineet ovat myös omaksuneet
mysteerikulttien kannan suhteessa taivaaseen nousemiseen tai helvettiin
laskeutumiseen ennemmin kuin Raamatun fyysisen ylösnousemuksen. Justinos
Marttyyri ja alkuseurakunta tuomitsivat erityisesti tämän gnostilaisuuden ja
mysteerien näkökulman. Se oli tapa, jolla kristityt erotettiin ei-kristityistä
huijareista.
Binitaarit (erityisesti ne, jotka omaksuvat Herbert
Armstrongin viimeisinä vuosina ilmaisemat näkemykset, jotka on ilmaistu
teoksessa Mystery of the Ages) ovat sitä mieltä, että enkelit ovat vain
järjestelmän ylläpitäjiä. Ehkä se on sopivammin nimetty Maailmankaikkeuden
suuren puutarhan teoriaksi, , jossa kapina sotki sen, ja Jumala loi sitten
nämä ihmiset korvaamaan nämä kapinalliset enkelit. Kristus oli toinen Jumala,
ikuinen yhdessä Isän kanssa, mutta jotenkin halukkaasti alempiarvoinen.
Valituista ihmisistä tulee ylivertaisia enkelien sotajoukkoihin nähden sekä eri
luokkaa ja tyyppiä. Enkeleistä ei voi koskaan tulla elohimeja, mikä on
monikkosana, joka koskee Jumalaa perheenä, mutta tällä hetkellä vain kahta
entiteettiä. Tämä näkemys jättää yksinkertaisesti huomiotta psalmien koko
rakenteen ja erilaiset tekstit, jotka käsittelevät elohimia. Se on Raamatun
kannalta vakavasti epäjohdonmukainen ja sisältää syytöksiä Jumalan
kaikkitietävyyttä ja kaikkivoipaisuutta vastaan.
Kristus oli Israelin toinen Jumala, mutta hän
ei ollut ikuinen. Tätä kohtaa on tarkastellut Alan F. Segal, Two Powers in
Heaven Early Rabbinic Reports About Christianity and Gnosticism, E. J.
Brill, Leiden, 1977, ja myös M. Barker, THE GREAT ANGEL A Study of Israel 's
Second God, SPCK, London, 1992. Larry Hurtado, teoksessaan One God One
Lord Early Christian Devotion and Ancient Jewish Monotheism, SCM Press,
1988, yrittää perustella alkuseurakunnan binitaarista luonnetta. Hän sanoo:
Väitän, että edellä mainitut hartauden
innovaatiot tukevat väitteitäni (a), että varhaista kristillistä
hartautta voidaan tarkasti kuvata muodoltaan binitaariseksi, jossa
ylösnousseelle Kristukselle annetaan näkyvä paikka Jumalan rinnalla, ja (b),
että tämä binitaarinen muoto on erottuva laajassa ja monimuotoisessa
juutalaisessa monoteistisessa perinteessä, joka oli ensimmäisten kristittyjen
välitön tausta, joista nämä hartauskäytännöt saivat alkunsa (s. 114).
Hurtado käsittelee
alkuseurakunnan ei-trinitaarista luonnetta, mutta ei käsittele oikein kysymystä
Suuresta Enkelistä, joka oli Kristus, mitä Barker yrittää selitellä
ortodoksisessa kehyksessä ja epäonnistuu. Kuitenkin kaikki osoittavat enemmän
tai vähemmän, että Suuri Enkeli oli elohim. Kukaan ei ole niin rohkea, että
rinnastaisi tämän elohimin Jumalaan. Hurtado osoittaa, että binitarismi on
kehittynyt koskien ylösnoussutta Kristusta, joka eroaa eikä välitä Suuren
enkelin pre-eksistenssistä juutalaisuudessa.
Alkuseurakunnan rakenteen voidaan
parhaimmillaankin väittää olevan binitaarinen vain ylösnousemusta seuraavasta
delegaatiosta (Room. 1:4) eikä Kristuksen iankaikkisesta olemassaolosta.
Kristus ja taivaan sotajoukot olivat kaikki Jumalan toiminnan ja tahdon
tulosta.
Jumala on kaikkitietävä, joten Hän tiesi
kapinallisen sotajoukon toiminnan lopputuloksen, kun heidät luotiin. Hän asetti
Kristuksen maailman perustamisesta lähtien teurastetuksi Karitsaksi ja
kirjoitti valittujen nimet elämän kirjaan ennen maailman perustamista.
Ilmestyskirja 13:8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset
kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan
elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta. (KR92)
Näin ei ollut tiedossa ainoastaan se, että
Kristus surmattaisii ennen maailman perustamista, vaan myös valittujen nimet
tunnettiin ja kirjattiin Jumalan kirjaan ennen maailman luomista. Tämä on
Jumalan kaikkitietävyyden laajuus. Kristus ei selvästikään ole kaikkitietävä,
koska oli asioita, joita hän ei tiennyt, kuten hänen paluunsa hetki (Mark.
13:32) ja myös Ilmestyskirja, jonka Jumala antoi hänelle.
Näin ollen Jumala tiesi, että taivaallinen
sotajoukko kapinoi, ja hän tiesi myös, että Kristusta ei tarvitsisi vain
uhrata, vaan että hän olisi kuuliainen kuolemaan asti ja siten ottaisi käyttöön
uuden ryhmän elohimin luokkaan (Sak. 12:8), koska hän itse oli elohim heidän
johdossaan.
Filippiläiskirje 2:5-11Olkoon teillä se mieli, joka myös
Kristuksella Jeesuksella oli, 6joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto,
katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,7vaan tyhjensi itsensä ja otti
orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan
sellaiseksi kuin ihminen; 8hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan
asti, hamaan ristin kuolemaan asti. 9Sentähden onkin Jumala hänet korkealle
korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,10niin että
kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka
taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan
alla ovat,11ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että
Jeesus Kristus on Herra. (KR92)
Näin Kristus oli Jumalan muodossa tai morphe
. Hän oli Jumalan kuva, kuten meidät sovitetaan Jumalan kuvaan Kristuksen kuvan
kautta (Room. 8:29). Näin tehdessämme me Kristuksen tavoin osallistumalla
jumalalliseen luontoon (2. Piet. 1:3-4). Olemme siis Kristuksen
kanssaperillisiä (Room. 8:17; Gal. 3:29; Tit. 3:7; Hepr. 1:14; 6:17; 11:9;
Jaak. 2:5; 1. Piet. 3:7). Tämä Jumalan tarkoitus oli muuttumaton (Hepr. 6:17).
Kristus ei yrittänyt, kuten Saatana yritti (Jes. 14:12-14; Hes. 28:14-18),
tavoittaa yhdenvertaisuutta Jumalan kanssa. Hänestä tuli ihminen ja hän oli
kuuliainen kuolemaan asti, aina kuolemaan asti paalussa. Kristus ei siis ole
tasavertainen Jumalan kanssa eikä tavoitellut tasavertaisuutta Hänen kanssaan.
Näemme siis, että Kristus totteli Jumalaa
tulemalla ihmiseksi. Hänen uhrinsa oli Isän käsky saavuttaa Isän tarkoitus,
joka oli tunnettu alusta asti ennen maailman perustamista.
Inhimillisen sotajoukon on selkeästi todettu
olevan enkelien veljiä (Ilm. 12:10; 22:9) ja valitut tulevat enkelien kanssa
tasavertaisiksi ylösnousemuksessa (Luuk. 20:36 isaggelos).
Siten luomisen on tarkoitus tuottaa
yhtenäinen kokonaisuus ja Ilmestyskirja 5 osoittaa, että valituista tulee tämän
rakenteen kuninkaita ja pappeja. Joten miksi Jumala ei yksinkertaisesti luonut
meitä kaikkia samaan aikaan samoilla ominaisuuksilla? Miksi rakenteita oli
kaksi, ja mitä tarkoitusta ne palvelivat? Vastaus on yksinkertainen.
Yhdessä luomisrakenteessa olisi silti ollut
kapinaa. Saatana olisi silti kapinoinut, vaikka hän oli täydellinen
luomakunnastaan lähtien. Jumalan pojilla, sekä enkelien että inhimillisessä
sotajoukossa, oli oltava vapaa valinnanvapaus tai he olisivat yksinkertaisesti
robotteja. Kristuksen täytyi pystyä tekemään syntiä tai hän olisi robotti, eikä
saatanan tuomiota olisi. Kaikissa kohdissa hän joutui kiusatuksi kuten mekin
(Hepr. 4:15).
Enkelien sotajoukolle piti antaa perhevastuu.
Se tehtiin huolenpidolla ihmisistä ja fyysisestä luomakunnasta. Hengellisen
olennon ei tarvitse harjoittaa uskoa Jumalan olemassaoloon, mutta fyysisen
taivaallisen sotajoukon täytyy. Vuorovaikutteisella testauksella jokainen
elementti sai opetusta ja koeteltiin omissa tehtävissään. Kristus harjoitti
uskoa luopumalla hengellisestä olemassaolostaan ja tulemalla ihmiseksi ja näin
ollen täysin riippuvaiseksi Jumalansa tahdosta ja voimasta, mitä tulee hänen
elämäänsä ja ylösnousemukseensa iankaikkiseen elämään.
Kristus teki sen kahdesta syystä. Ensimmäinen
syy oli se, että hän oli kuuliainen Jumalalleen. Toinen syy oli se, että
Yahovah'n enkelinä (katso tutkielma JHVH:n enkeli (Nro 024) ) hän oli Israelin hengellinen johtaja ja
ihmiset ja maailma olivat täysin riippuvaisia toisen olennon epäitsekkäästä
omistautumisesta, joka lunasti heidät Jumalalle. Hän oli elohim ja enkeli, joka
lunasti Israelin (1. Moos. 48:15-16).
1. Mooseksen kirja
48:15-16 Ja hän siunasi Joosefin sanoen: "Jumala, jonka kasvojen edessä
minun isäni Aabraham ja Iisak ovat vaeltaneet,
Jumala, joka on minua kainnut syntymästäni hamaan tähän päivään asti,16enkeli,
joka on minut pelastanut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia; heitä
mainittaessa mainittakoon minun nimeni ja minun isieni
Aabrahamin ja Iisakin nimi, ja he lisääntykööt suuresti keskellä maata".
(KR92)
Tämä elohim oli enkeli. Hän lunasti Israelin, joka oli sekä ihminen että kansa. Jumala valitsi hänet tekemään tuon työn, koska hänen oli määrä olla heidän ylipappinsa. Johtaaksemme meidän on oltava valmiita uhraamaan elämämme toistemme puolesta. Kristus oli halukas tekemään niin ja siten hän oli kelvollinen tulemaan Jumalan pojaksi voimassa ylösnousemuksestaan kuolleista Pyhän Hengen toiminnan kautta (Room. 1:4).