Jumalan kristityt seurakunnat

Nro F028

 

 

 

 

Hoosean kommentaari

 

(Versio 2.0 20150131-20230701)

 

 

Luvut 1-14

 

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

E-mail: secretary@ccg.org

 

(Copyright © 2015, 2023 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

Hoosean kommentaari


Kahdentoista profeetan kaanonin ensimmäinen osa Hoosea seuraa ajallisesti Aamosta ja täydentää tämän tyyliä, mutta Jumala puhuu Hoosean kautta eri tavalla Israelin suhteen.  Kommentti perustuu KR92:n huomautuksiin. Bullingerin muistiinpanot ovat nähtävissä englanninkielisestä alkuperäistutkielmasta.

 
Johdanto
Hoosea on ensimmäinen kirja kahdestatoista profeetasta, mutta kronologisesti se on toinen Aamoksen jälkeen.

 
Aamos lähetettiin pohjoiseen käsittelemään siellä olevia epäjumalanpalvelusta harjoittavia pappeja ja profeettoja.  Hoosea oli hänen jälkeensä, mutta hän oli Aamoksen seuraaja, joka oli ainoa alkuperäinen profeetta pohjoisessa Israelissa. Hoosean työ on laajempi, ja se saattaa selittää, miksi hän edeltää Aamoksen edellä järjestyksessä. Hoosean sanoma koskee Israelia, mutta teksti suuntaa varoituksen myös Juudaan ja etelään.  Jumala on huolissaan molempien epäjumalanpalveluksesta ja turmeluksesta. Sitten tekstissä luvataan tulevia siunauksia molemmille Israelin tavoin.


Profeetat Elia ja Miika olivat edeltäneet heitä, mutta kahdeksannella vuosisadalla eaa. papit ja profeetat Samariassa ja Betelissä olivat rappeutuneet niin pahasti, että Aamos halveksui tulla luetuksi heidän joukkoonsa (Aamos 7:14). Hoosean oli myös määrä syyttää sekä pappeja että profeettoja täydellisestä vastuuttomuudesta virassaan ja täydellisestä tietämättömyydestä Jumalan todellisesta olemuksesta ja siitä, että he olivat ohjanneet kansaa pikemminkin pakanallisiin käytäntöihin kuin puhtaaseen uskoon. Näin on tähän päivään asti, ja nykyajan papit ovat aurinkokulttien epäjumalanpalveluspappeja. Monet Jumalan kirkkojen papit ovat pakanakulttien diteistejä tai binitaarisia.  Heillä ei ole mitään ymmärrystä profetiasta, eikä Jumala puhu heidän kauttaan.


Hoosea joutui kohtaamaan aikansa pappien ja profeettojen keskuudessa tapahtuneen täydellisen rappion, ja Jumala lähetti hänet tuomitsemaan heidät pelottomasti. Hän oli ensimmäisen temppelin aikana ennen vankeutta, mutta papisto ja profeetat olivat kuitenkin romahtaneet.  Hänen sanojensa tarkoituksena oli moittia tuota rappeutunutta uskonnollista järjestelmää. Merkityksiä eivät olleet tuottaneet myöhemmät temppelin jälkeiset talmudilaiset kirjoittajat ja myöhemmän kristillisen ajan trinitaariset oppineet (vrt. 4:4-6). 


Merkitys on suunnattu papiston ja profeettojen hierarkiaa vastaan, ja se kohdisti heihin suoraa ja jyrkkää kritiikkiä.  He olivat antaneet synnin läpäistä sekä korkeat että matalat hallitsijoista kansaan.  Papit, hallitsijat ja kansa olivat kaikki osallisina, ja yhteiskunnan perustuksia oli horjutettu laittomuudella, väkivallalla ja Jumalan hylkäämisellä aivan kuten nykyään aikakauden lopussa.


Israelille annettiin neljänkymmenen vuoden varoitus vuosina 761-721 eea. kuten näimme aikaisempien profeettojen Joonan ja Aamoksen kohdalla. Keskiajan tutkija Abraham ibn Ezra sijoittaa hänet neljäänkymmeneen vuoteen ennen Samarian kukistumista, mutta myöhemmät tutkijat rajaavat hänet kolmeenkymmeneen vuoteen ennen kukistumista (750-720) (vrt. Soncinon johdanto s. 1).


Ei ole epäilystäkään siitä, että Jumala ohjasi varoituksia Israelille neljänkymmenen vuoden ajan ennen Samarian kukistumista tavanomaisten profetian menettelytapojen mukaisesti.


Israelille annettiin 40 vuotta, ja niin annettiin myös Juudalle 40 vuotta vuodesta 30 jaa. Kristuksen kuoleman pääsiäisjuhlasta vuoteen 70 jaa. seitsemänkymmenen vuosiviikon loppuun ja Rooman suorittamaan temppelin tuhoamiseen (ks.
tutkielmat Joonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (nro 013) ja Sota Rooman kanssa ja temppelin kukistuminen (nro 298)).

 
Niinpä myös Joonan merkki ulottui 40 riemuvuoden ajan – periaatteella riemuvuosi vuodeksi – kirkon erämaassa, kuten Israel oli erämaassa vaelluksensa aikana. Niin myös Jumalan seurakunnille annettiin 40 vuotta temppelin mittaamista vuodesta 1987 vuoden 2027 riemuvuoteen (ks. myös
tutkielma Temppelin mittaaminen (nro 137)). 

 
Koko kaksitoista profeettaa ulottuu 40 vuodesta ennen Samarian kukistumista viimeisiin päiviin ja Messiaan tuloon ja Jerusalemin vankeuteen. Sitten Sakarja jatkaa prosessia tuhatvuotiseen järjestelmään.


Talmudissa ja midrashissa on monia viittauksia Hooseaan, ja siellä häntä pidetään profeetallisista aikalaisistaan suurimpana (vrt. Pes. 87a). Kommentoijat uskovat, että hänen isänsä Beeri oli profeetta ja että hänen profetiansa on sisällytetty Jesajan kirjaan 8:19 ja sitä seuraaviin kohtiin (vrt. Lev. Rabba 6, xv, 2). Kommentoijat ovat sitä mieltä, että kaikki Hoosean profetiat eivät ole kronologisessa järjestyksessä, mutta näemme, pitääkö tämä paikkansa historian valossa jälkikäteen tarkasteltuna.  Talmud myöntää, että kaanon ei myöskään ole järjestyksessä (B.B 14a).


HOOSEA.
Bullinger pitää rakennetta seuraavanlaisena:

 
KIRJAN RAKENNE KOKONAISUUTENA.

1:1. JOHDANTO.

1:2-3:5. SYMBOLINEN.

4:1-14:8. KIRJALLISESTI.

14:9. YHTEENVETO.

Rakenne on itse asiassa seuraava:


Kolmessa ensimmäisessä luvussa selitetään, miten Hoosea kutsuttiin profeetaksi Israeliin tuomitsemaan heidän uskottomuutensa Jumalaa kohtaan. Hänen viittauksensa vaimoonsa ja avioliittoonsa on suora viittaus Jumalan suhteeseen Israeliin. Jokaisessa luvussa julistetaan tuomio, mutta se päättyy toiveikkaaseen sävyyn, jossa esitetään Israelin tuomion jälkeinen ennalleenasettaminen viimeisinä päivinä.

 
Seuraavissa kymmenessä luvussa selitetään Israelia odottavat kauheat rangaistukset, ja näissä rangaistuksissa näemme, miten Jumala käsittelee heitä. Nämä tuomiot ovat kuin Aamoksen tuomiot siinä mielessä, että molempien kohdalla synnin palkka on kuolema, ja nämä tuomiot ovat väistämättömiä.

 
Aamos jyrisee Israelille, ja Hoosea (kuten
näemme myös Jeremiassa) vetoaa kansaan, ikään kuin Jumala rukoilisi heitä tulemaan järkiinsä ja palautumaan.


Aamos on huolissaan väestön peruskorruptiosta ja hyväksikäytöstä, kun taas Hoosea on huolissaan Israelin ja hänen Jumalansa välisen suhteen ja liiton täydellisestä hylkäämisestä. Israel ja Juuda ovat kelvottomia selviytymään, ja kansan hyväksikäyttö tekee heistä epävakaan yhteiskunnan, joka ei kykene selviytymään. Heidän on tehtävä parannus tai heidät on lähetettävä vankeuteen.


Ne kaikki ovat lyhyitä oraakkeleita, jotka paljastavat Israelin turmeltuneisuuden ja sen kyvyttömyyden selviytyä kansakuntana. Hoosea tuomitsee pappien ja profeettojen vastuuttomuuden, kuninkaiden ja ruhtinaiden kelvottomuuden hallita ja kansan hengellisen rappeutumisen.


Tilanne on nyt vakavampi ja rappeutuneempi kuin missään historian vaiheessa, ja niihin aiotaan puuttua nyt näinä viimeisinä päivinä. Aurinkokulttien mustiin kaapuihin pukeutuneet khemarimit ja sodomiitit ovat nyt pahempia kuin koskaan muinaisessa Israelissa, ja ne ovat paljastumassa kaikkialla maailmassa. Juuri nämä viimeisten päivien trinitaarilaiset ja
antinomistit jättävät huomiotta tai vääristelevät Hooseaa ja muita profeettoja välttääkseen epäjumalanpalveluksensa ja syntinsä seuraukset.


Viimeinen luku käsittelee Israelin ylevää oikaisua Jumalan alaisuudessa kutsumalla sitä parannukseen ja lunastukseen.


Hoosean tyyli on kryptinen, ja sille on ominaista viittaukset ja vihjailut hänen yleisölleen, joka ei ajallisesti rajoitu siihen yhteiskuntaan, jossa hän eli.


Se on itse asiassa profetia Israelista ja heidän yhteenkietoutumisestaan Gomerin poikien kanssa hajaannuksen jälkeen ja edelleen viimeisiin päiviin ja Messiaan alaisuudessa tapahtuvaan ennalleen palauttamiseen, kuten tekstien perusteella näemme.


Hoosean kirja viittaa tapahtumiin, jotka edeltävät välittömästi Samarian (kymmenen heimon pääkaupungin) kukistumista, joka tapahtui Hiskian kuudentena hallitusvuotena, ja viimeinen lausuma, Hoosean 13:16, on muka kauhea ennustus Samarian lopusta, mutta se viittaa edelleen tulevaisuuteen, viimeisiin päiviin.


Bullinger katsoo, että tämä tapahtuma tapahtui vuonna 611 eKr., ja Hoosean viimeisin ajankohta olisi näin ollen 613 eKr., jos 13:16 olisi esimerkiksi kaksi vuotta ennen Samarian kukistumista vuonna 611 eKr. Hän ajoittaa tämän Hiskian kuudenneksi hallitusvuodeksi, mutta jättää huomiotta sen tosiasian, että Hiskia aloitti hallituksensa Juudan regenttinä vuonna 727 ja hänen kuudes hallitusvuotensa regenttinä ajoittui vuoteen 721 eKr., jolloin Israel tosiasiassa kaatui ja joutui vankeuteen.


Hoosean profetia ajoittuu Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian hallituskausiin sekä Israelin kuninkaan Jerobeamin,
Joasin pojan, päiviin (Hoos. 1:1).


Hänen tyylinsä on täysin erilainen kuin Aamoksen, jota hän seuraa muutamaa vuotta myöhemmin.


Ussija hallitsi Juudassa vuodesta 775 alkaen ja Jootam hallitsi hänen jälkeensä vuonna 757 eaa. Näin ollen Hoosean on täytynyt aloittaa palvelutyönsä ennen vuotta 757 ja myös vuodesta 761 eaa. alkaneen 40-vuotisen koeajan mukaisesti.


Soncino ajoittaa Ussian hallituskaudeksi 789-740, mikä ei voi pitää paikkaansa. Interpreter's Dictionary ajoittaa sen vuosiksi 783-742, ja molemmat ovat virheellisiä. Interpreter's Dictionary ajoittaa Amasjan valtakauden Juudan kuninkaana vuosiin 800-783 eaa., mikä ei voi pitää paikkaansa, sillä 2. Kun. 12:1 osoittaa, että Joas hallitsi Jerusalemissa 40 vuotta Jehun seitsemännestä vuodesta alkaen.

 
Vuonna 753 Jerobeam II, Israelin kuningas, kuoli, ja Sakarjasta tuli Israelin kuningas. Vuonna 752 Sallumista tuli kuningas yhdeksi kuukaudeksi, minkä jälkeen Menahem alkoi hallita, ja myös Pekah oli kuningas, joka kilpaili Menahemin kanssa Gileadissa.


Vuonna 741 Israelin Menahem kuoli ja Pekahjasta tuli Israelin kuningas. 

 
Vuonna 739 Juudan kuningas Ussia kuoli.
Interpreter’s Dictionary ilmoittaa vuoden 742, koska Assyrian kronikoissa ei mainita asiasta mitään, ja hänen poikansa Jotam toimi käskynhaltijana viimeisinä elinvuosinaan hänen spitaalinsa vuoksi. Vuonna 734 Ahasista tuli Juudan kuningas, ja hän hallitsi vuoteen 717 asti (Interp. Dict. ilmoittaa 735-715).  Vuonna 727 Hiskia tuli Juudan regentiksi ja vuonna 717 hänestä tuli Juudan kuningas ja hän puhdisti temppelin. 


Vuonna 730 Hoseasta tuli Israelin kuningas ja hän kuoli vuonna 722 kaksi vuotta sen jälkeen, kun Sargon II:sta oli tullut Assyrian kuningas ja kun Israel joutui pakkosiirtolaisuuteen.


Näin ollen Hoosea oli profeetta ainakin vuodesta 761 vuoteen 727, jolloin Hiskia tuli regentiksi, ja sen jälkeen siihen asti, kunnes Israel joutui vankeuteen vuonna 722, ja ehkä Juudassa vuoteen 717 asti, jolloin Hiskiasta tuli virallisesti kuningas. Hän on siis saattanut olla profeettana pitkälle Hiskian restauraation ajan yli 50 tai useamman vuoden ajan.

 
Ks. myös Aikakauden pääpiirteittäinen aikataulu (nro 272).

 
Hoosean viittaukset (vrt. Eli, 1. Sam. 4:15). Hooseaa siteerataan Uudessa testamentissa
Matt. 2:16; 9:13; 12:7; Room. 9:25, 9:26; 1. Kor. 15:55; 1. Piet. 2:5; 2:10.

 
Huomaa tässä, että Hoosea oli sidottu Juudan kuninkaiden aikajärjestykseen, ja se ulottui Hiskian hallituskauden jälkeiseen aikaan, joka alkoi hänen hallituskautensa jälkeen, joka kesti vuodesta 727 vuoteen 717 Ahasin kuoltua.

 
Ensimmäisessä jaksossa näemme, että Jumala antaa käskyn, joka puhuu Hoosean kautta, ja Hän käskee Hooseaa menemään ja ottamaan porton vaimon. Profeetta ymmärtää, että tällä on tarkoitus olla rangaistus Israelin heimon epäjumalanpalveluksesta ja että heidät lähetetään vankeuteen ja valtakunta lopetetaan.


Hän valitsi naisen nimeltä Gomer, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan, ja Jumala käski antaa hänelle nimen Jisreel, koska Jumala aikoi rangaista Jehun sukua Jisreelin veren vuoksi. Nämä nimet on valittu, eivätkä ne ole sattumanvaraisia.


Gomer (SHD 1586) on Jaafetin pojan nimi, ja se tarkoittaa valmistumista, joka tulee käyttämättömästä alkujuuresta Gamar (SHD 1584, joka tarkoittaa loppua).  Nimeä Gomer käytetään tässä tapauksessa aina vain tästä naisesta. Kaikissa muissa tapauksissa sillä viitataan Gomerin ja hänen heimonsa poikiin.


Hoosea tiesi, että Israelin oli määrä loppua, mutta mikä tärkeämpää, hän tiesi, että assyrialaisten käytäntönä oli karkottaa heimot valtakunnan vastakkaisiin päihin. Hän siis tiesi, että Israel lähetettäisiin vankeuteen Araxesin tuolle puolen Gomerin poikien maille kelttiläisten heettiläisten joukkoon, ja se sulautuisi yhteen anglosaksien,
saalilaisten ja ripuaaristen frankkien ja muiden heettiläisten kelttien heimojen kanssa. Hän tiesi myös, että heidät lähetettäisiin noin kahdeksan vuosisataa myöhemmin parthialaisten kukistuttua kauas luoteiseen Eurooppaan sulautumaan Gomerin poikien länsiheettiläisten Vilusian-haaran kanssa Troijassa sekä Britanniassa että Roomassa. Myös Juudan itsensä oli määrä sulautua toisen haaran kanssa noin kuusi vuosisataa myöhemmin.


Diblaim (SHD 1691) on peräisin SHD 1690:n maskuliinista, joka tarkoittaa yhteen puristettua. Se on symbolinen nimi, joka viittaa puristetuista viikunoista valmistettuun kakkuun.  Nämä nimet kuvaavat hyvin symbolisesti sitä, että Israelin kansa on huoruuden tuote, joka on kuin puristettujen viikunoiden kakku, joka on valmistettu ja valmis lähetettäväksi vankeuteen epäjumalanpalveluksellisen huoruuden vuoksi.  
 
Jisreel tarkoittaa kirjaimellisesti "Jumala kylvää", ja symboliikka tässä oli se, että Israelia oli rangaistava siitä pahasta, joka kylvettiin Jehun aikana ja siitä eteenpäin Israelin heimon keskuudessa, ja heidät oli kylvettävä uudelleen syntiensä vuoksi.  Jakeessa 4 oleva "saa lopettamaan" ymmärretään siten, että Jehun huoneen syntien vuoksi Jumala kylväisi pohjoisen valtakunnan uudelleen. Profeetat ymmärsivät tämän symboliikan ja Jumalan aikomuksen lähettää heidät vankeuteen ja kylvää heidät Gomeriin. Parthialaisen hordean anglosaksilaisten keskuudessa on kahdeksan seemiläisen I(AS)-haaploryhmän alaluokkaa ja ainakin yksi myös I(Isles)Hg:n brittiläisten kelttien keskuudessa. Nämä ovat Tuatha De Danaan, jotka kylvettiin Irlannissa Jeremian aikana ja siirrettiin Britanniaan. Näitä selitetään asiakirjassa
Jafetin pojat Osa II: Gomer (nro 046B).


Jumala sanoo, että Hän aikoo rangaista Jehun sukua Jisreelin veren vuoksi ja tehdä lopun Israelin suvun valtakunnasta. Tässä on myös ristiviittaus siihen Jehuun, joka surmasi Joramin jousella 2. Kun. 10:11:ssä. Israelin voima Jisreelissä on viittaus 1. Moos. 49:24:ään.


Viranomaiset pitivät tytärtä aviottomana, ja
Lo-Ruhama tarkoitti ei-säälittyä, ja se symboloi kymmenen heimon kohtaloa, kun assyrialaiset veivät heidät pois Araxesin pohjoispuolella. Tämä oli Israelin kansa Gomerissa, joka kylvettiin Jumalan suunnitelman mukaisesti.

 
Jumala sanoo kuitenkin, että Hän säälii Juudaa, ja heidät säilytettiin myöhemmin babylonialaisia varten ja palautettiin sitten Messiasta ja heidän tuomiotaan varten.

 
Muistakaa, että Herran enkeli löi assyrialaiset Sennaheribin johdolla, kun he hyökkäsivät Juudaan Hiskian johdolla, eikä pelastus tapahtunut tavanomaisin sotakeinoin (2. K
un. 19:35).


Näemme nyt kolmen lapsen järjestyksen.


Hoosea, luvut 1-14 (KR92).


Luku 1

1Herran sana, joka tuli Hoosealle, Beerin pojalle. Hänen aikanaan olivat Juudan kuninkaina Ussia, Jotam, Ahas ja Hiskia, ja Israelin kuninkaana oli Jerobeam, Joasin poika. 2 Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee vieraita jumalia 3Niin Hoosea otti vaimokseen Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan. 4Herra sanoi Hoosealle: »Anna pojalle nimeksi Jisreel, sillä pian minä kostan Jehun suvulle verityöt, jotka hän on tehnyt Jisreelissä, ja teen lopun Israelin kuninkaista. 5Sinä päivänä minä särjen Israelin jousen Jisreelin tasangolla 6Hoosean vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären. Herra sanoi Hoosealle: »Anna hänelle nimeksi Lo-Ruhama, sillä minä en enää osoita rakkautta Israelia kohtaan enkä anna sille anteeksi. 7Mutta Juudan heimoa minä rakastan. Minä itse pelastan heidät, sillä minä olen heidän Jumalansa. Minä pelastan heidät, mutta en jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä sotavaunuilla 8Vieroitettuaan Lo-Ruhaman Hoosean vaimo tuli taas raskaaksi ja synnytti pojan. 9Herra sanoi Hoosealle: »Anna hänelle nimeksi Lo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani enkä minä ole teidän Jumalanne


Luvun 1 tarkoitus

Jae 8 Kun hän oli vieroittanut Ei-säälityn (mikä tulkittiin Lähi-idässä noin kolmeksi vuodeksi), ja Rashi lukee tähän viittauksen syntisen sukupolven menettämiseen ja ajassa eteenpäin siirtymiseen (vrt. Soncino alaviite jakeeseen 8), hän sai kolmannen lapsen.


Jae 9 Tämä kolmas lapsi oli
Lo-Ammi eli Ei minun kansani. Tällä haluttiin osoittaa, että Jumala hylkäsi Israelin ja että se oli määrä lähettää vankeuteen epäjumalanpalvelustapojensa, ahneutensa, väkivallan, moraalittomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi, jotka he olivat tuoneet maahansa harjoittamalla epäjumalanpalveluskauppaa ja -käytäntöjä pohjoisen ja etelän sekä idän ja lännen kuningaskuntien kanssa. Tämä profetia annettiin Jerobeam II:n aikana, jolloin ahneus, himo, väkivalta ja epäjumalanpalvelus olivat arkipäivää.

 
Heille annettiin 40 vuotta, vuodesta 761 vuoteen 722, aikaa tehdä parannus. He eivät tehneet eivätkä halunneet tehdä parannusta.  Siirrymme siis nyt historian kautta viimeisiin päiviin ja näemme tämän niskuroivan kansan katumattoman käytöksen.

 
Kaikessa heidän ahdistuksessaan Hän (Jumala) oli ahdistunut (Jes. 63:9), ja se on ilmeistä Hoosean vetoomuksissa. Jopa siinä määrin, että hänestä puhutaan hulluna (9:7).

 
Kaikki, mitä Hoosean tuli tehdä kolmessa ensimmäisessä luvussa, oli symbolista Jumalan jumalallista auktoriteettia, joka symboloi Hoosean kautta Israelin eksytystä.


2. luku

1 – Kerran Israelin jälkeläisiä on oleva kuin merenrannan hiekkaa, jota ei voi mitata eikä laskea. Sen sijaan että heille nyt sanotaan: »Te ette ole minun kansani», heille sanotaankin näin: »Te olette elävän Jumalan lapset 2 Silloin Juuda ja Israel kokoontuvat yhteen. He asettavat itselleen yhteisen johtajan ja leviävät yli koko maan. Totisesti, suuri on oleva Jisreelin päivä, Jumalan kylvön päivä! 3Sanokaa silloin veljillenne: »Te olette ’Minun kansani’ Sanokaa sisarillenne: »Teidän nimenne on ’Rakastettu’ 4– Käykää oikeutta äitiänne vastaan, syyttäkää häntä, hän ei ole enää minun vaimoni enkä minä ole hänen miehensä. Poistakoon hän kasvoiltaan portonmerkit, rinnoiltaan huoranhelyt. 5 Muuten minä riisun hänet alastomaksi, yhtä paljaaksi kuin hän oli syntyessään, teen hänet autiomaan kaltaiseksi, paljaaksi kuin kuiva aavikko, annan hänen kuolla janoon. 6Hänen lapsiaan en rakasta, he ovat porton lapsia. 7 Heidän äitinsä on harjoittanut haureutta, heidän synnyttäjänsä on häpäissyt itsensä. Hän on sanonut: »Minä haluan juosta rakastajieni perässä. He antavat minulle ruoan ja juoman, villavaatteet ja pellavapuvut, öljyvoiteet ja viinit 8Sen tähden minä tukin hänen tiensä orjantappuroilla, rakennan muurin hänen eteensä, ettei hän pääse poluilleen. 9Kun hän sitten juoksee rakastajiensa perään, ei hän enää tavoita heitä, turhaan hän heitä etsii. Viimein hän sanoo: »Minä palaan mieheni luo, hänen luonaan minulla oli parempi kuin täällä 10Sitä tämä nainen ei käsitä, että minulta hän on saanut viljan, viinin ja öljyn, minä olen antanut hopeaa ja kultaa runsain määrin. Senkin he ovat uhranneet Baalille. 11Sen tähden minä en enää anna viljaa enkä viiniä, satoa ei tule silloin kun pitäisi tulla. Minä otan pois villani ja pellavani peittämästä hänen alastomuuttaan. 12Minä riisun hänet alasti hänen rakastajiensa silmien edessä, eikä kukaan voi sitä estää. 13Minä teen lopun hänen ilonpidostaan: juhlat, uudenkuun päivät, pyhäpäivät, kaikki juhla-ajat minä otan häneltä pois. 14 Minä hävitän hänen viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa, joista hän on sanonut: »Ne ovat rakastajieni maksu minulle Villieläimet syövät niiden versot, ja minä annan metsän kasvaa niiden paikalle. 15 Minä rankaisen häntä niiden päivien tähden, jolloin hän poltti uhreja baaleille, koristi itsensä renkailla ja kaulaketjuilla ja juoksi rakastajiensa perässä mutta unohti minut. Näin sanoo Herra. 16 – Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun hänelle suloisesti. 17 Siellä minä annan hänelle viinitarhoja, minä muutan Akorinlaakson toivon portiksi. Siellä hän vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä, kuin silloin, kun hän lähti Egyptistä. 18Sinä päivänä – näin puhuu Herra – hän on sanova minulle: »Minun mieheni eikä hän enää sano: »Minun baalini!» 19 Minä poistan baalien nimet hänen huuliltaan, niitä ei enää mainita. 20 Sinä päivänä minä luon rauhan: Villieläimet, taivaan linnut, maan matelijat eivät enää tuota vaaraa. Minä särjen jousen ja miekan, niin ettei sotia enää käydä. Minä annan kansani asua turvassa. 21Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi, minä liitän sinut itseeni vanhurskauden ja oikeuden sitein, rakkaudella ja hyvyydellä. 22 Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein, ja sinä tulet tuntemaan Herran. 23Tuona päivänä minä vastaan pyyntöihin, sanoo Herra, minä vastaan taivaan pyyntöön, ja taivas vastaa maalle. 24Maa vastaa viljan, viinin ja öljyn pyyntöön, ja ne vastaavat Jisreelille.25 Minä kylvän Israelin tähän maahan omaksi kansakseni. Minä rakastan Lo-Ruhamaa,  minä sanon Lo-Ammille: »Sinä olet minun kansani!» Ja hän vastaa minulle: »Sinä olet minun Jumalani

 
Luvun 2 tarkoitus

Jisreelin, joka on ensimmäinen poika, jonka Jumala on kylvänyt gomerilaisten joukkoon, käsketään puhua veljelleen (gomerilaisten joukossa Ei minun kansani) ja aviottomalle sisarelleen ja sanoa, että he ovat nyt Jumalan kansaa ja että hän on saanut sääliä, ja heidän tulee anoa äitiään Gomeria, että tämä luopuisi huoruudestaan kasvoiltaan ja aviorikoksestaan. Hän ei ole enää miehensä vaimo, kuten Israel ei ole enää uskollinen vaimo Jumalalle. Niinpä Jumala ryhtyy rukoilemaan Israelia palaamaan Hänen luokseen yhdessä sen kansan kanssa, jonka kanssa se on sekaantunut.


Huomaa, että Israelin kansa oli naimisissa Baalin ja aurinkokulttien kanssa, ja Jumalan oli jatkuvasti käsiteltävä Israelia sen epäjumalanpalvonnan ja mustiin kaapuihin pukeutuneiden khemarimien eli Baalin pappien käytön vuoksi, jotka palvoivat sunnuntaisin ja auringonseisauksen aikaan sekä auringon- ja mysteerikulttien juhlapyhinä. He tekivät niin ennen kuin heidät lähetettiin vankeuteen ja he tekevät niin vielä tänäkin päivänä, ja heidän pappinsa saavat rangaistuksen nyt näinä viimeisinä päivinä, kuten kansaa rangaistiin sen epäjumalanpalveluksen vuosien aikana.


Messias lähetettiin heille pakanoiden pelastukseksi.


Huomaa, että Jumala rankaisi kansaa ja sen epäjumalanpalvelususkontoja ja Baalin pappeja.  Nämä Baalin juhlat olivat auringonseisauksen juhlat 24./25. joulukuuta ja Astorethin eli pääsiäisjumalattaren
(Easter) juhla. He palvovat näitä porttoja vielä tänäkin päivänä, ja Jumala rankaisee heitä siitä.  Nämä sunnuntai-, joulu- ja pääsiäisjuhlat leimataan pois maan päältä.  Katso tutkielma Joulun ja pääsiäisen alkuperä (nro 235). Niin myös Juuda loi väärän kalenterin hajaannuksen aikaan.


Niinpä Jumala on tänä aikana rukoillut Israelia ja Gomeria tekemään parannuksen ja kääntymään Hänen puoleensa ja karkottamaan keskuudestaan nämä Baalin loispapit, mustiin viittaan pukeutuneet khemarimit, ja kääntymään Jumalan puoleen parannuksessa, jotta he eivät kuolisi.


3 luku

1Herra sanoi minulle: »Sinun tulee vielä rakastaa naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion. Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka he kääntyvät muiden jumalien puoleen ja rakastavat rypälekakkuja, joita tuovat uhrilahjoiksi 2Minä ostin naisen ja maksoin hänestä viisitoista hopeasekeliä ja puolitoista homer-mittaa ohria. 3Sanoin hänelle: »Sinun täytyy nyt kauan aikaa olla täällä ja odottaa. Varo, ettet ole uskoton ja mene muiden miesten mukaan. Kun tottelet minua, niin aikanaan minä tulen luoksesi 4Samoin saavat israelilaiset olla kauan ilman kuningasta ja ruhtinasta, ilman uhria ja kivipatsasta, ilman efodia ja jumalankuvia. 5Mutta lopulta he kääntyvät ja etsivät Herraa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia. Tulevina aikoina israelilaiset lähestyvät vavisten Herraa ja panevat toivonsa hänen hyvyyteensä.

 

3 luvun tarkoitus

Huomaa, että sen jälkeen, kun heille on annettu mahdollisuus luvussa 2, jossa Hän lähetti heille Messiaan ja sitten apostolit sen jälkeen, kun he olivat tappaneet profeetat ja hylänneet Jumalan, Hän vetoaa jälleen Israeliin.
 
Näemme siis, että etenemme eteenpäin Messiaan viestistä monta päivää erämaassa. He pitivät aurinkokulttien juhlia, eikä heillä ollut sapattia, eivätkä heidän kuninkaansa ja ruhtinaansa olleet Juudassa, ja Efraimia hallitsivat sunnuntain aurinkokulttien Baalinpalvojat, jotka hallitsivat ja vaikuttivat kaikkeen, mitä he tekivät siitä suuresta huorasta, joka on nykyaikainen Babylon. He rakensivat temppelinsä korkeille paikoille kaikissa miehittämissään maissa, vaikka Jumala sanoo, että heidän tuli rakentaa matalalle, matalaan maahan (Jes. 32:19).  Viimeisinä päivinä he etsivät Jumalaa ja kääntyvät ja pelastuvat, ja nämä Baalin papit tuhotaan kansamme keskuudesta ja Messias karkottaa heidät maan päältä.


Silloin Jumala asettaa Israelin syyllisyyden sinne, minne se kuuluu, eli papistoon.  Se on ollut heidän vikansa koko ajan, ja viimeisinä päivinä Jumala käsittelee heidät kaikki. Hän aloitti Jumalan huoneesta, joka on Jumalan seurakunta. Hän poisti temppelin ja tuhosi sen ja lähetti Juudan vankeuteen. Seurakunta asetettiin erämaahan neljäkymmeneksi riemuvuodeksi, kunnes valitut otettiin pois 144 000:na ja Ilmestyskirjan 7. luvun suurena joukkona. Juuda oli hajaantuneena, kunnes profetioiden aikojen oli määrä täyttyä. Tuo viimeinen jakso alkoi 1900-luvun alkupuolella, kuten näemme profeetta Hesekielistä (ks. Egyptin kukistuminen (nro 036) ja osa II (nro 036_2)) ja sitä seuraavista kahdestatoista muusta profeetasta.


Huomaa, että antinomismi pappien ja profeettojen keskuudessa on näiden pappien ja heitä seuraavien ihmisten ongelman ydin, sillä se on yhteiskuntarakenteen tuhon ydin. Huomaa, että Jumala sanoo tuhoavansa pappien ja profeettojen äidin. Heidän äitinsä on Baal-järjestelmän äitijumalatar, Babylonin portto.


Luku 4

1 Kuulkaa, israelilaiset, mitä Herra sanoo! Herra käy oikeutta teidän kanssanne, sillä tässä maassa ei ole rehellisyyttä eikä uskollisuutta, kukaan ei tunne Jumalaa. 2 Väärät valat ja valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset rehottavat kaikkialla, veriteko seuraa veritekoa. 3 Sen tähden maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat. 4 – Kansaa ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua, pappi, minä syytän. 5Sinä kompastut päivänvalossa, ja yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat kansasi tuhoon. 6 Näin tuhoutuu minun kansani, sillä kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi. 7Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa häpeäksi. 8He ovat saaneet elantonsa kansani syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen. 9 Mutta lopulta kansan käy niin kuin papinkin. Minä rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan. 10 He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet Herran eivätkä kuule häntä enää. 11 Huoruus ja viini vievät kansalta järjen. 12 He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan, arvat antavat heille vastauksia. Huoruuden henki eksyttää heidät, he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota. 13 Vuorten huipuilla he uhraavat, polttavat suitsuketta kukkuloilla tammen, poppelin ja rautatammen alla. Ne luovat suloisen varjon. Onko siis ihme, että tyttäristänne tulee porttoja ja miniänne rikkovat avion! 14 Mutta minä en syytä tyttäriänne siitä, että he harjoittavat haureutta, enkä miniöitänne siitä, että he rikkovat avion. Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan, uhraavat temppeliporttojen kanssa. Ymmärtämätön kansa joutuu turmioon! 15 Vaikka sinä, Israel, harjoitat haureutta, älköön Juuda siihen syyllistykö. Älkää menkö Gilgaliin, älkää lähtekö Bet-Aveniin, älkää siellä vannoko: »Niin totta kuin Herra elää 16Israel on vikuroinut kuin niskuri lehmä. Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti kuin lampaat laitumella? 17Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan – tehkööt niin kuin tahtovat! 18Juhlat ja juomingit, huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho! 19Mutta myrsky iskee heihin, ja onnettomasti päättyvät heidän uhriateriansa.


Luvun 4 tarkoitus

Jakeet 1-8 Niin se on kuin ihmiset kuin papit. Synti on koko kansassa, koko uskonnollisesta rakenteesta se leviää hallitsijoihin ja tuomareihin. Sen ydin keskittyy kuitenkin pappeihin ja profeettoihin. Näitä pappeja rangaistaan siitä, mitä he ovat tehneet, ja aurinko- ja mysteerikultit poistetaan heidän mukanaan kokonaisuudessaan.


Jakeet 9-19
Juuri tällä hetkellä me tapamme lapsemme, ja harmaita hiuksia on päässämme, ja muukalaiset syövät voimamme, emmekä me sitä tiedä. Väestömme vanhenee ja rikkautemme menee muukalaisille. Hoosea varoittaa Juudaa tulemasta Israelin kaltaiseksi, mutta on jo liian myöhäistä, ja Juuda on kietoutunut syntiin seuraamalla väärää kalenteria ja palvomalla kulissien takana olevia mysteerikultteja. Poliitikkomme ovat korruptoituneita.

 
Luku 5

1– Kuulkaa tämä, te papit, kuunnelkaa tarkasti, te Israelin päämiehet! Kuningashuone, kuuntele, mitä sanon! Te kaikki joudutte tuomiolle, koska olette olleet ansana Mispassa, verkkona Taborin yllä, 2pyydyskuoppana Sittimissä. Minä kuritan teitä kaikkia! 3Minä tunnen Efraimin, Israel ei pääse minua piiloon. Sinä, Efraim, olet harjoittanut haureutta, sinä, Israel, olet tullut saastaiseksi. 4Sinun tekosi estävät sinua palaamasta Jumalan luo. Sinussa on huoruuden henki, sinä et tunne Herraa. 5 Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi. Israel ja Efraim kompastuvat rikoksiinsa, myös Juuda lankeaa niiden kanssa. 6Vaikka Israel lähtee Herran luo, vie hänelle lampaita ja härkiä, hän ei vastaa sille.nHän on vetäytynyt pois. 7 Israel on ollut uskoton Herralle, se on synnyttänyt äpärälapsia. Nyt uudenkuun juhla tekee Israelista lopun, se menettää perintömaan. 8 – Puhaltakaa torveen Gibeassa, soittakaa hälytys Ramassa! Huutakaa Bet-Avenissa: »Benjamin, vihollinen on kannoillasi 9Efraimia kohtaa rangaistus, lähellä on päivä, jolloin se tulee autioksi. Israelin heimoille minä teen nyt tiettäväksi, miten niiden lopulta käy. 10 Juudan ruhtinaat ovat tehneet väärin kuin rajakivien siirtäjät. Heidän päälleen minä syöksen vihani tulvan. 11Efraim on ruhjottu, se on saanut mitä on ansainnut. Täynnä intoa se tahtoi kulkea tyhjää seuraten. 12Minä olen Efraimille kuin jäytävä tauti, Juudan heimolle kuin märkivä haava. 13Kun Efraim huomasi sairautensa ja Juuda näki paiseensa, silloin Efraim lähti Assyriaan, lähetti sanan suurkuninkaalle. Mutta hän ei voinut tehdä teitä terveiksi, ei parantaa teidän paiseitanne. 14 Minä käyn Efraimin kimppuun kuin leijona, Juudan kimppuun kuin jalopeura. Minä revin, minä raatelen saaliini ja vien sen pois,ei kukaan voi sitä pelastaa. 15Sitten palaan takaisin paikalleni ja odotan, kunnes he katuvat ja etsivät minun kasvojani. Ahdistuksessaan he etsivät minua ja sanovat:


5 luvun tarkoitus

Huomaa, että Efraimia pidetään Israelin päämiehenä ja tilivelvollisuuden lähteenä.  Efraimille annettiin 1. Moos. 48:15-16:ssa juuri se synnyinoikeuslupaus, että hänessä pakanat löytäisivät pelastuksen ja hänestä tulisi kansojen joukko. Tuo siunaus on tuhonnut juuri hänen voimansa Jumalan voimana Israelissa. Aurinkokulttien väärät papit johtivat heidät harhaan, ja Efraimin ja koko Israelin ja Juudan on tehtävä parannus, kuten jäljempänä näemme.

 
Luku 6

1 »Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo haavat. 2 Vain päivä tai kaksi, ja hän virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme elää ja palvella häntä. 3Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan 4 – Mitä minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim, mitä sinulle, Juuda? Teidän uskollisuutenne on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu. 5Siksi olen lähettänyt profeettani lyömään teitä, olen lähettänyt sanani, sanan, joka surmaa. Minun oikeuteni on kirkas kuin valo. 6 Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja, Jumalan tuntemista, en polttouhreja. 7Te rikoitte liiton Adamissa, olitte siellä minulle uskottomia. 8Gilead on pahantekijöiden kaupunki, täynnä veritöiden jälkiä. 9Papit ovat kuin rosvojoukko, joka on asettunut väijyksiin. He tekevät murhia Sikemin tiellä, heidän tekonsa ovat iljettäviä! 10 Israelin heimon keskuudessa olen nähnyt tapahtuvan kauheita. Efraim on harjoittanut haureutta, Israel on saastuttanut itsensä. 11Myös sinua, Juuda, odottaa elonleikkuu, kun minä käännän kansani kohtalon.

 
Luvun 6 tarkoitus

Huomaa, että liittoa on rikottu ensimmäisestä lähtien Aatamin kanssa ja kaikissa Israelin maissa. Papit yhdistävät voimansa syyllistyäkseen roistoon, ja Jumala käsittelee Israelia ensin Gileadista ja itärannalta, joka johti heidät vankeuteen, ja sitten koko Efraimin ja heimojen kautta.  Papit olivat ne, jotka vehkeilivät ja liittoutuivat roistomaisuudessa tehdäkseen pahaa ja sekä Efraimissa, Israelin armeijoina, että Juudassa. Juudan sato oli vuodesta 70 jaa. lähtien, jolloin heidät hajotettiin, aina holokaustiin asti, koska he eivät olleet Juudaa vaan Hamin ja Jaafetin jäännöksiä yhdessä Edomin ja Eesaun ja Keturan jäänteiden kanssa. Heidän DNA:nsa kiistää heidät (ks. myös paperit Kansojen geneettinen alkuperä (nro 265); Abrahamin jälkeläiset osa V: Juuda (nro 212E); Abrahamin jälkeläiset osa VI: Israel (nro 212F)). Viimeisinä päivinä ennen Messiasta tapahtuu vielä paljon enemmän verenvuodatusta, eivätkä he vieläkään tee parannusta.


Luku 7

1Kun minä parannan Israelin vammat, tulevat näkyviin Efraimin rikokset ja Samarian pahat teot. Siellä rehottaa valhe ja petos: varkaat tunkeutuvat taloihin, rosvojoukot kuljeksivat ryöstellen. 2He eivät ajattele, että minä muistan heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa saartavat heidät, ne odottavat tuomiota minun edessäni. 3– He saavat kavaluudellaan kuninkaan hyvälle mielelle, tekevät valheillaan hovin iloiseksi. 4Pettureita kaikki tyynni, uskottomia kuningastaan kohtaan! He ovat kuin uuni, jonka leipuri on sytyttänyt: se hehkuu läpi yön taikinan alustamisesta happanemiseen asti,

eikä hiillosta tarvitse kohentaa. 5Kuninkaamme juhlapäivänä hänen hovinsa on sairas hehkuvasta viinistä, hän itse pahaa aavistamatta, puristaa kättä pettureiden kanssa. 6He ovat tulleet paikalle iskeäkseen. Väijyessään he olivat kuin uuni, joka hehkuu läpi yön, vaikka leipuri nukkuu. Aamulla roihusi ilmituli! 7 Koko joukko leimuaa kuin uuni: tuomarinsa he tuhoavat, kaikki kuninkaansa kaatavat. Kukaan ei kysy minun tahtoani! 8Efraim sekoittuu muihin kansoihin. Se on kuin leipä, jota paistaja ei ole kääntänyt. 9Vieraat kuluttavat Efraimilta voimat, mutta se ei sitä ymmärrä. Efraimin hiuksissa on jo harmaata, mutta se ei sitä huomaa. 10 Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi, mutta se ei silti palaa Herran, Jumalansa, luo, ei etsi häntä. 11 Efraim on kuin kyyhkynen, tyhmä ja ajattelematon. Se kutsuu avuksi Egyptiä, se kulkee Assyriaan. 12Mutta minne Efraim meneekin, minä levitän verkkoni sen päälle, minä pyydystän sen kuin lintuparven. Minä rankaisen sitä, niin kuin olen tehnyt kansalleni tiettäväksi. 13– Voi israelilaisia, he ovat paenneet luotani! Tuho kohdatkoon heitä, koska he ovat nousseet minua vastaan! Minä tahdoin vapauttaa heidät, mutta he puhuivat minulle pelkkää valhetta. 14He eivät huuda sydämestään minua avuksi vaan voihkivat vuoteillaan. He viileskelevät itseään rukoillessaan minulta viljaa ja viiniä. Näin he kapinoivat minua vastaan. 15Minä kasvatin heidät, vahvistin heidän käsivartensa, mutta he suunnittelevat minua vastaan pahaa. 16 Eivät he käänny minun, Korkeimman, puoleen. He ovat kuin löystynyt jousi. Heidän päällikkönsä kaatuvat Egyptissä miekkaan,

sillä he puhuivat julkeita sanoja.


Luvun 7 tarkoitus

Luku 7 käsittelee Samarian pahuutta ja Efraimin turmelusta, mutta vielä tänäkin päivänä he saastuttavat korkeille paikoille rakennetut palvontapaikat kuninkaidensa raadoilla ja aurinkokulttiensa symboleilla. Epäjumalanpalvelijoiden Feeniks nousee Baalin alttareille Efraimissa, jopa Windsorissa sijaitseville monarkin alttareille, joilla he palvovat Baalin ja Astorethin (Easter) aurinkokulttien juhlapyhinä.  Auringonlapsen auringonseisauksen juhlaa 24./25. joulukuuta vietetään kaikkialla tässä epäjumalanpalvelijakansassa maailman yhdeltä laidalta toiselle.

 He pystyttävät obeliskeja tai pylväitä kaikkiin kaupunkeihinsa, vaikka se on kielletty (3. Moos. 26:1). Asera on Baalin jumalattaren puoliso. Häntä esitettiin pylväinä, joille tanssittiin ja jotka pystytettiin kaikkialla heidän asuttamissaan maissa. Athirat-jumalattarena Arabiassa hän oli kuujumala Sinin puoliso, ja hän esiintyy Qamar-puolisona arabien keskuudessa vielä tänäkin päivänä, ja heidän moskeijansa todistavat heitä vastaan, mutta niin todistavat myös väärää Kristusta Messiaaksi väittävien aurinkokulttien temppelit.


Tämä käsite on tarkoituksellisesti salattu heidän käännöksissään, jotta heidän epäjumalanpalveluksensa olisi oikeutettua. Asera ja Baal ovat jumalatar ja jumala, joita palvotaan yhdessä auringonpäivänä eli sunnuntaina, ja auringon juhla on 24./25. joulukuuta auringonseisauksen ja heidän juhlansa jälkeen.  Muistopylväitä, jotka pystytettiin, kutsuttiin nimellä Aserah, mutta Egyptissä ne olivat obeli
skeja, joita kutsuttiin tarkemmin Beniksi tai Ben-beniksi ja jotka edustivat jumalan fallosta. Alkuperäinen egyptiläinen fallos seisoo nykyään Roomassa sijaitsevan Vatikaanin katedraalin edessä, jonka troijalainen Gomerin heettiläinen katedraali perusti. Jäljennös on Washington DC:n Capitolissa, ja Big Ben ja monet muut ovat ympäri Kansainyhteisöä. Kaikki epäjumalanpalveluskivet tuhotaan kokonaan, mukaan lukien niiden katedraalit, Messiaan saapuessa. Tuhoaminen aloitetaan Ilmestyskirjan 11:3-13 todistajien myötä.

 
Efraim ja Manasse ovat Israelin vahvuus, ja silti he ovat tyhmiä eivätkä tiedä mitään. Heistä on tullut lopunajan petovallan sotilasaseet, ja heidät tuhotaan sen vuoksi. He eivät pidä sapatteja, eivätkä uusikuu- eikä juhlapäiviä, ja heidän pappinsa juoksevat kuin huorat Baalin ja Ashtorethin temppeleihin tai pääsiäiseen, ja he jäävät rankaisematta. Heidän johtajansa, pappinsa ja profeettansa ovat kuin mykät koirat. Heidän ruhtinaansa ja rikkaat juoksevat pahuuteen.

 
Jumala profetoi sitten pahoja asioita tuleviksi heidän ylleen saadakseen heidät tekemään parannuksen.


Luku 8

1– Nosta torvi huulillesi! Pyhäkön yllä leijuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka, sillä kansani on rikkonut minun liittoni, kapinoinut lakiani vastaan. 2Se huutaa minulle: »Jumalani! Me tunnemme sinut, me olemme Israel 3Mutta Israel on torjunut hyvän, siksi vihollinen sitä vainoaa. 4Israel asettaa itselleen kuninkaita vastoin minun tahtoani. Se valitsee virkamiehiä kysymättä neuvoa minulta. Hopeastaan ja kullastaan se tekee itselleen jumalankuvia omaksi tuhokseen. 5 Hylkää sonnisi, Samaria! Minun vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa! 6 Israelissa tuo sonni on valmistettu, seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala. Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni! 7He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä ei kypsy viljaa. Jos maa jotain tuottaakin, vieraat syövät kaiken suihinsa. 8Israel on nielty! Se on kansojen joukossa kuin astia, jolla kukaan ei tee mitään. 9 Israel on käynyt yhtenään Assyriassa, villiaasi kulkee omia teitään. Efraim ostaa itselleen rakastajia. 10Vaikka efraimilaiset hierovat kauppoja vieraiden valtojen kanssa, minä kerään yhteen nämä kaikki. Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle ja hupenevat vähiin. 11Efraim on tehnyt syntiä, se on rakentanut paljon alttareita, synniksi ne ovat sille tulleet. 12Vaikka minä kirjoittaisin opetuksiani tuhansittain, ei Efraim niistä välittäisi.13 Halukkaasti se tuo uhreja ja syö niiden lihaa, mutta Herra ei niitä hyväksy. Herra muistaa Efraimin rikokset ja rankaisee sen synnit: se joutuu takaisin Egyptiin! 14Israel on unohtanut luojansa ja rakentanut palatseja, Juuda on linnoittanut monta kaupunkia. Mutta minä sinkoan tulen niiden kaupunkeihin, linnoista ei jää jäljelle mitään.

 

Luvun 8 tarkoitus

Israel lähetettiin viimeksi Juudasta erämaahan vuodesta 70 jaa. alkaen ja hajaantui sitten Eurooppaan parthialaisten kukistumisen jälkeen.  Heidän omat pappinsa pidättivät heiltä Jumalan lain tarkoituksellisesti 1400 vuoden ajan. Heille annettiin laki heidän omalla kielellään, ja he eivät piitanneet Jumalan laeista ja loivat Baalin järjestelmän ja julistivat itsensä antinomiaanisiksi vuosisatojen ajan. Heidän pappinsa yrittivät pysäyttää heidän ymmärryksensä, ja he turmelivat Israelia ja Gomeria jatkuvasti.  Sota ei poistunut heistä, ja heidän kansansa kärsi heidän ruhtinaidensa pappien ja profeettojensa ja heidän järjestelmiensä epäjumalanpalveluksen vuoksi.


9 luku

1– Älä iloitse, Israel, niin kuin muut kansat, älä juhli, niin kuin ne juhlivat! Sinä olet ollut uskoton Jumalaasi kohtaan, kaikilla puimatantereilla olet myynyt itseäsi, olet koonnut palkkaa huoruudellasi. 2 Sen tähden puimatanner ja viinikuurna eivät enää ole sinua varten, ei tule viiniä sinulle! 3 Sinä et saa enää jäädä Herran maahan. Efraim joutuu takaisin Egyptiin, Assyriassa sen täytyy syödä epäpuhdasta ruokaa. 4 Se ei enää saa vuodattaa Herralle uhriviiniä, ei tuoda hänelle teurasuhreja. Efraimin leipä on kuoleman leipää, jokainen saastuu, joka sitä syö. Efraim pitää ruokansa itsellään, mitään se ei vie Herralle uhriksi. 5Miten sinä sitten aiot viettää juhla-aikoja ja Herran juhlaa? 6 Katso: ne, jotka pakenevat hävitystä, joutuvat Egyptiin, ja Memfis on heidän hautansa! Heidän kalliit hopeansa peittyvät nokkosiin, ohdakkeet valtaavat heidän telttapaikkansa. 7Rangaistuksen päivä tulee, tilinteon hetki on ovella, Israel sen vielä kipeästi tuntee. »Profeetta on menettänyt järkensä, hengenmies on mieltä vailla – Näin te väitätte. Te vihaatte minua omien rikostenne vuoksi. 8Minä, profeetta, olen Jumalani asialla, minä olen Efraimin vartiomies. Mutta kaikille minun teilleni on viritetty ansa, Jumalani huoneessakin vihamielisyys kohtaa minut. 9 Te olette vaipuneet syvälle turmioon niin kuin gibealaiset muinoin. Jumala muistaa Efraimin rikokset, rankaisee sen synnit. 10 – Kuin viinirypäleet autiomaassa oli Israel, kun minä sen löysin. Kun näin teidän isänne, he olivat kuin viikunapuun keväthedelmät. Mutta heti kun he tulivat Baal-Peoriin, he vihkiytyivät Baalille ja tulivat inhottaviksi kuin tuo heidän rakastajansa. 11Niin kuin lintu lennähtää tiehensä, niin katoaa Efraimin loisto: ei enää synnytystä, ei raskautta, ei hedelmöitymistä! 12Vaikka Efraim saisikin lapsensa isoiksi, minä otan ne pois viimeistä myöten. Voi Efraimia itseään, kun minä käännyn pois! 13Kun ensi kerran näin Efraimin, se oli kuin palmu vehreällä laidunmaalla, mutta nyt Efraim joutuu viemään lapsensa surmaajan käsiin. 14– Anna, Herra, Efraimille – niin, mitä antaisit? Anna sen naisille hedelmätön kohtu ja kuivettuneet rinnat! 15 – Gilgalissa paljastui Efraimin koko pahuus, siellä minä aloin vihata sitä kansaa. Pahojen tekojen tähden minä karkotan sen maastani. En rakasta sitä enää! Kaikki Efraimin päälliköt ovat niskureita. 16Efraim on lyöty! Sen juuret ovat kuivuneet, se ei enää kanna hedelmää. Ja vaikka äidit vielä synnyttäisivätkin, minä surmaan heidän kohtunsa kalliit hedelmät. 17– Minun Jumalani on hylkäävä Efraimin, koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen seassa se joutuu kiertelemään.


Luvun 9 tarkoitus

Huomaa, että he eivät pitäneet Herran määrättyjä juhlia. Viimeisiä sapatteja ja Herran juhlia pidettiin vuoteen 664 jaa. asti.  Whitbyn synodissa Hildan luostarissa Huora otti Britannian haltuunsa anglien voimalla, jotka kutsuivat roomalaiskatoliset Britanniaan vuonna 597 jaa. Augustinus Canterburylaisen johdolla. 

 
Efraimille oli annettu parhaat maat, ja se oli hedelmällinen viinipuu, joka virtasi ympäri Israelia, mutta se epäonnistui ja sitä rangaistiin lastensa kuolemalla. Sen naisista tuli perverssejä kuten Sodoman miehistä ja naisista, ja kansa tuli vanhaksi, ja muukalaiset kuluttivat heidän voimansa.

 
Niinpä, mitä enemmän Jumala siunasi heitä, sitä enemmän epäjumalanpalvelus ja Baalin aurinkokultit ja heille kielletyt pylväät turmelivat heidät. Heidän mustiin kaapuihin pukeutuneet pappinsa pukeutuivat kuten edeltäjänsä, kun he palvoivat Baalia ja vestaalien gomerilaisia järjestelmiä ja Rooman kuuriaa ja Pontifex Maximusta. Kolmiyhteinen jumala tuli heidän osakseen, ja he kuolivat synteihinsä. Jopa viimeisten aikojen Jumalan kirkot alennettiin auringon- ja mysteerikulttien keskuudessa Attis-jumalan binitarismiin (ks. artikkelit Diteismi (nro 076B) ja Jumaluuden varhaisen teologian binitaristinen ja trinitaarinen vääristely (nro 127B)).


He eivät tee syntiä ilman rangaistusta, ja vuosien mittaan he joutuivat maksamaan siitä, mutta 1900-luvulla he maksoivat siitä kalliisti.  He hävittivät suvereenin Yhdysvalloista ja sitten he heikensivät sitä kaikissa maissa Etelä-Afrikasta alkaen ja sitten Irlantiin ja Skotlantiin ja sitten muuhun Kansainyhteisöön. Ne heikensivät omaa vahvuuttaan ja yhtenäisyyttään. Heidän valansa ovat tyhjiä ja he valehtelevat, ja sitten Jumala on päättänyt kaataa heidän pilarinsa viimeisinä päivinä.


 
Samarian
Sin-uskonto ja Baalin palvonta hävitetään vihdoin heidän keskuudestaan ja heidän pappinsa hävitetään. Äitijumalatar-kultti, jota heidän naisensa sokeasti palvovat, hävitetään.

 
Luku 10

1 Israel oli kukoistava viiniköynnös, joka kantoi paljon hedelmää. Mitä runsaammin se tuotti hedelmää, sitä enemmän se rakensi alttareita. Mitä vauraammaksi maa tuli, sitä komeampia patsaita Israel pystytti. 2Se luisui eroon Jumalasta,

nyt se saa katua. Herra kaataa sen alttarit, lyö murskaksi sen patsaat. 3Nyt he sanovat: »Meillä ei ole enää kuningasta, koska emme ole totelleet Herraa, mutta mitä hyötyä meillä enää olisi kuninkaasta 4Tyhjiä ovat kuninkaat puhuneet,

vannoneet väärin, tehneet liittoja. Mutta tuomio on versonut kuin myrkkykasvi pellon vaossa. 5 Bet-Avenin sonninkuvien vuoksi Samarian asukkaat joutuvat pelon valtaan. Kansa valittaa ja Samarian papit puhkeavat huutoon,

sillä kaupungin loisto on mennyttä. 6 Kansa kaikkineen viedään Assyriaan, annetaan lahjana suurkuninkaalle. Efraim saa surkean lopun, Israelin suunnitelmat sortuvat. 7Samaria ja sen kuningas tuhoutuvat, huuhtoutuvat pois kuin lastu aaltoihin. 8 Bet-Avenin uhrikukkulat hävitetään, sillä ne ovat olleet Israelille synniksi. Orjantappuraa ja ohdaketta

on kasvava niiden alttareilla. Ihmiset sanovat vuorille: »Peittäkää meidät», ja kukkuloille: »Kaatukaa meidän päällemme 9 – Israel, sinä olet tehnyt syntiä Gibean päivistä asti, et ole yhtään muuttunut. Saat olla varma, että Gibeassa syttyy sota ja se tuhoaa vääryydentekijät. 10 Minä rankaisen sinua niin kuin katson oikeaksi. Kansat kokoontuvat sinua vastaan, sinut vangitaan kaksinkertaisen rikoksesi vuoksi. 11 Efraim oli kuin vankka hieho, puimaan opetettu. Kun tulin sen luo ja näin sen vahvan niskan, minä valjastin sen. Juuda kynti, Jaakob äesti. 12 Minä sanoin: »Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta! Raivatkaa itsellenne uudispelto! Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä tulen varmasti ja annan teille siunauksen sateen 13Mutta te olette kyntäneet jumalattomuuden peltoa, korjanneet vääryyden satoa, syöneet valheen hedelmää. Te olette luottaneet omiin neuvoihinne ja suureen sotajoukkoonne. 14Teidän maassanne nousee taistelun pauhu, linnoituksenne tuhotaan niin kuin Salman tuhosi sodan päivinä Bet-Arbelin. Siellä äidit lapsineen ruhjottiin kuoliaaksi. 15 Samoin käy Betelille teidän määrättömän pahuutenne tähden. Aamunkoitteessa isketään kuoliaaksi Israelin kuningas.


10 luvun tarkoitus

Israelin sotakoneisto epäonnistuu, ja Juudan on kynnettävä ja Jaakob kyntää itse.  Efraim säästyi suurissa sodissa ja vuosisatojen kuluessa.  Niinpä viimeisinä päivinä heidät kaikki pannaan vanhurskauden työhön ja heidän kaikkien on tehtävä parannus. Israel kyntää vääryyttä ja niittää vääryyttä ja on syönyt valheidensa hedelmän.


Efraimia ja Juudaa rangaistaan yhdessä.


Jumala asetti Israelin maailman majakaksi, ja Israelista syntyi Messias, ja Egyptistä Jumala kutsui poikansa.  Kristus lähetettiin Egyptiin, jossa hän oli ollut valona Gosenissa Heliopolisissa ennen Herodeksen kuolemaa 1-13 Abib 4 eea. Ylipappi Onan IV oli rakentanut sinne alttarin noin vuonna 160 eaa. Jesajan 19:19:n profetian mukaisesti. Messias perusti kirkon Jumalan johdolla vuosina 27-30 eKr. ja Juuda hylkäsi hänet ja kirkon.  Juuda teki syntiä, ja hylätessään hänet kansat vakiinnuttivat aurinkokulttien palvonnan kristinuskon joukkoon ja kristinuskona.  Neljännellä vuosisadalla Attiksen papit Roomassa valittivat, että sikäläiset "kristityt" olivat varastaneet kaikki heidän oppinsa.


 Heidän synneistään huolimatta Jumala auttoi Efraimia ja Israelia ja opetti heitä vaeltamaan ja suojeli koko Israelia, mutta he eivät kuitenkaan tunteneet Häntä. He palasivat jatkuvasti assyro- babylonialaisiin kultteihin ja egyptiläisiin mysteereihin.

 
Luku 11


1 – Kun Israel oli nuori, minä rakastin sitä, Egyptistä minä kutsuin poikani. 2Sitten Israel kuuli muita kutsuja ja kääntyi pois. Se uhrasi baaleille, poltti uhreja kivipatsaille. 3 Minä opetin Efraimin kävelemään, kannattelin sitä käsivarsista. Mutta Efraim ei käsittänyt, että minä sitä hoidin. 4Lempeästi, rakkauden köysin minä vedin sitä luokseni. Niin kuin mies syöttäessään juhtaansa nostaa ikeen sen niskasta, niin minä käännyin Efraimin puoleen ja annoin sen syödä. 5Takaisin Egyptiin joutuu Efraim, Assyria on oleva sen kuningas, koska se ei halunnut kääntyä Herran puoleen. 6Sota raivoaa Efraimin kaupungeissa. Se tekee lopun ennustajapapeista ja heidän tyhjistä puheistaan. He kaatuvat miekkaan hankkeittensa tähden. 7Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta pois. Se huutaa avuksi Korkeinta mutta ei saa apua. 8 Miten minä voisin hylätä sinut, Efraim, jättää sinut, Israel! Miten voisin hylätä sinut niin kuin hylkäsin Adman, tehdä sinulle niin kuin tein Seboimille! Minun sydämeni heltyy, minut valtaa sääli. 9 En anna vihani raivota, enää en tuhoa Efraimia. Minä olen Jumala enkä ihminen. Minä olen Pyhä, olen sinun lähelläsi, en tule luoksesi vihan vimmassa. 10 Efraim seuraa jälleen Herraa. Herran ääni on kuin leijonan. Kun hän ärjyy, tulevat hänen lapsensa vavisten lännestä, 11peloissaan, arkoina kuin linnut he tulevat Egyptistä, saapuvat kuin kyyhkyset Assyrian maasta. Minä annan heidän palata koteihinsa, sanoo Herra.


Luvun 11 tarkoitus

Huomaa, että Jumala armahtaa Efraimia, ja heidän poikansa tulevat vapisten lännestä, jonne heidät oli lähetetty. Tällä hetkellä vain Juuda ei ole täysin auringon kulttien turmelema, vaikka heidän kabbalistinsa ovat turmelleet heidät Saatanan synagogiensa pimeydessä.


Näinä viimeisinä päivinä he moninkertaistavat synnin ja väkivallan, ja Juudaa rangaistaan myös heidän valheellisuutensa ja petoksensa massassa. Efraim on etsinyt rikkautta valheella, ja heidän rikkautensa ei voi koskaan korvata heidän syyllisyyttään, eikä myöskään Juudan rikkautta.


12 luku

1– Efraim ympäröi minut valheella, Israelin kansa petoksella. Mutta Juuda on yhä uskollinen, seisoo järkkymättä pyhän Jumalan edessä. 2 Efraim tavoittelee tuulta, ajaa takaa idän myrskyä, aina se valehtelee, aina se pettää. Assyrian kanssa se tekee liiton, mutta oliiviöljynsä se vie Egyptiin. 3– Herra käy oikeutta Juudan kanssa, rankaisee Jaakobia tekojen mukaan, kääntää hänen tekonsa häntä itseään vastaan. 4 Jo äidinkohdussa Jaakob petti veljensä, miehuutensa päivinä hän kamppaili Jumalan kanssa. 5 Hän paini enkelin kanssa ja voitti, hän itki ja anoi armoa. Betelissä hän kohtasi Jumalan, siellä Jumala puhui hänen kanssaan. 6Herra on kaikkivaltias Jumala, hänen nimensä on Herra! 7Käänny siis Jumalasi puoleen, ole uskollinen ja noudata oikeutta ja pane aina toivosi Jumalaan. 8– Efraim on kuin kanaanilainen kauppamies, kädessään väärä vaaka. 9Efraim sanoo: »Kylläpä olenkin rikastunut ja hankkinut paljon omaisuutta! Minun hankkeistani ette löydä mitään pahaa, kukaan ei voi syyttää minua vääryydestä 10 Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi, minä toin sinut Egyptistä. Minä panen sinut jälleen asumaan teltoissa, niin kuin asuit silloin, kun kohtasin sinut. 11Minä olen puhunut profeetoille, minä olen antanut heille näkyjä, he ovat puhuneet vertauskuvin ja ilmoittaneet minun tahtoni. 12 – Gilead oli täynnä pahuutta ja harhaa. Jo Gilgalissa Efraim uhrasi sonneja epäjumalille, mutta sen alttarit murskataan, niin että ne ovat kuin kivikasoja keskellä peltoa. 13 Jaakob pakeni Aramin maahan, hän joutui orjaksi naisen tähden, naisen tähden hän paimensi karjaa. 14 Herra toi Israelin Egyptistä, profeetta sitä johti, profeetta sitä paimensi. 15Nyt Efraim on katkeroittanut Herran mielen. Siksi Herra panee sen vastuuseen veritöistä, kääntää sen häpeälliset teot sitä itseään vastaan.

 
12 luvun tarkoitus

Viimeisinä päivinä Israel pannaan asumaan telttoihin kuin määrättyjen juhlien aikana, ja Efraimin moitteet käännetään takaisin häneen, kuten ne ansaitsevat (vrt. Sak. 14:16-19).


Huomaa, että juuri aurinko- ja mysteerikulttien kautta Efraim on tehnyt syntiä ja syyllisyyttä, ja hänet tapettiin sen vuoksi. Kultaisia epäjumalia on kaikkialla, ja heidän aikuiset miehensä suutelevat epäjumalia ja palvovat Baalia ja Ashtorethia Synnin Kuun Jumalan järjestelmässä. Temppelit on pystytetty aurinkoristeiksi, ja kaikki niiden symbolit perustuvat Baalin järjestelmän palvontaan.


Jos sanot palvova
si Kristusta, mutta palvot sunnuntaina, pidät niin sanottua "joulun" aurinkojuhlaa ja pidät pääsiäistä perjantaista sunnuntaihin päiväntasauksen täysikuun aikaan ja hylkäät Jumalan sapatit, uusikuun ja juhlat, et ole kristitty.  Olet Baalin ja Astorethin pappi tai palvoja. Palvontapaikkanne ovat täynnä jumalattaren ikoneita ja pakanallisten järjestelmien niin kutsuttuja pyhimyksiä, jotka esiintyvät kristittyinä.  Tämän vuoksi kansanne on heikentynyt synnin vuoksi, ja elävä Jumala rankaisee teitä.

 
13 luku

1Kun Efraim puhui, kaikki vapisivat kauhusta, hän kohosi yli muiden Israelin heimojen. Mutta hän alkoi palvella baaleja, se oli hänen syntinsä, siihen hän kaatui. 2 Yhä vielä Efraim jatkaa synnintekoa, valaa patsaita hopeastaan, tekee jumalankuvia parhaan taitonsa mukaan. Yhtä kaikki – sepän tekemiä ne vain ovat! Efraimista sanotaan: »Ihmisiä se uhraa, sonneja suutelee 3Mutta Efraim on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu, kuin akanat, jotka pöllyävät puimatantereella, kuin kattoaukosta kohoava savu. 4 – Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi, minä toin sinut Egyptistä. Muuta jumalaa sinulla ei ole, ei muuta auttajaa kuin minä yksin. 5 Minä otin sinut omakseni autiomaassa, polttavan kuumassa maassa. 6 Mutta päästyäsi lihaville laitumille sait syödä kylliksesi. Kun tulit kylläiseksi, sinun sydämesi ylpistyi ja sinä unohdit minut. 7 Siksi minä olen sinulle kuin leijona, kuin tien vierellä väijyvä pantteri. 8 Minä käyn sinun kimppuusi kuin karhu, jolta on riistetty pennut. Minä revin sydämen sinun rinnastasi, syön sinut suuhuni kuin leijona. Sinä jäät villieläinten raadeltavaksi. 9Omaa tuhoasi sinä valmistat, Israel, kun nouset minua, auttajaasi, vastaan! 10Missä on nyt kuninkaasi, joka pelastaisi sinut ja sinun kaupunkisi? Missä ovat tuomarisi, joille sanoit: »Anna minulle kuningas ja päämiehet»? 11 Minä annoin sinulle kuninkaan vihassani ja vihassani otin hänet sinulta pois! 12 Efraimin rikos on muistissa, kuin kirjakääröön talletettuna, hänen syntinsä eivät jää unohduksiin. 13 Synnytystuskien tullessa, ratkaisun hetkinä, hän oli kuin lapsi, joka ei aikanaan osannut tulla ulos äidinkohdusta. 14 Pitäisikö minun päästää teidät tuonelan vallasta, vapauttaa teidät kuolemasta? Missä on mahtisi, kuolema, missä on pistimesi, tuonela? Ei enää ole säälin aika. 15 – Efraim on kukoistanut veljiensä joukossa, mutta Herra lähettää polttavan tuulen. Se nousee idästä, puhaltaa autiomaasta. Efraimin kaivot kuivuvat, lähteet ehtyvät. Kaikki aarteet ryöstetään, kaikki kalleudet viedään pois.

 
Luvun 13 tarkoitus

Jumalan kurituksessa Efraim saadaan lopulta parannukseen. Heidät poistettiin Samariasta ja lähetettiin ulkomaille, ja 2745 vuoden ajan Jumala kohteli ja kohtelee heitä. Tarina heidän nuhteestaan ja Israelin palauttamisesta jatkuu kahdentoista profeetan kautta jokaisessa vaiheessa.

 
Jumala pyytää Israelia Hoosean kautta tässä viimeisessä luvussa. Liittoutuminen Assyrian kanssa ei pelasta heitä. Jumala kutsuu heidät ja he kääntyvät hänen puoleensa.  Perustamisen laajuus osoitetaan Aamoksen ja Hoosean jälkeen tulevissa profeetoissa. Viimeisten aikojen palauttamisen ja tuhatvuotisen järjestelmän järjestys avautuu jokaisen profeetan kohdalla, eikä siitä neuvotella tai tehdä kompromisseja.
 
Luku 14

1 Samaria joutuu tilille synneistään, se on kapinoinut Jumalaansa vastaan. Sen miehet kaatuvat miekkaan, sen pienet lapset murskataan, ja raskaana olevat naiset viilletään halki. 2Palaa, Israel, palaa Herran, Jumalasi luo! Syntisi ovat syösseet sinut onnettomuuteen. 3 Kääntykää Herran puoleen, huulillanne vilpittömät sanat, sanokaa hänelle: »Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi rukouksemme, huultemme hedelmän. 4Assyria ei meitä auta, ratsuihin emme enää turvaudu. Emme sano enää omien kättemme töille:’Jumalamme!’ Vain sinulta, Herra, saa orpo osakseen rakkautta 5– Minä parannan heidät heidän uskottomuudestaan. Minä rakastan heitä omasta tahdostani, vihani on väistynyt heistä pois. 6Minä virvoitan Israelin kuin aamukaste, ja niin se kukoistaa kuin lilja ja tunkee juurensa maahan kuin Libanonin setri. 7 Sen versot leviävät, se kasvaa kauniiksi kuin oliivipuu, se tuoksuu kuin Libanon. 8Sen katveessa ihmiset saavat jälleen asua ja viljellä peltojaan. He kukoistavat kuin viiniköynnös, jonka viini on kuin Libanonin viini. 9Efraim, mitä hyötyä sinulla on epäjumalistasi! Minä vastaan sinun pyyntöihisi, minä pidän sinusta huolen. Minä olen kuin ikivihreä sypressi, vain minä kannan sinulle hedelmää. 10 – Kuka on niin viisas, että ymmärtää nämä kirjoitukset? Kuka niin ymmärtäväinen, että käsittää ne? Herran tiet ovat oikeat. Vanhurskaat kulkevat niitä, mutta väärintekijät kaatuvat.


Luvun 14 tarkoitus

Jumala kutsuu siis Israelia ja osoittaa heille, että heidän epäjumalansa ovat loukkaus Häntä kohtaan ja että Hän haluaa vain vilpitöntä palvontaa nöyrältä ja rehelliseltä, rehdiltä kansalta.