JUMALAN KRISTITYT SEURAKUNNAT

 

Laki ja ensimmäinen käsky (Nro 253)

 

(Laitos 1.0 19981005-19981005)

 

Ensimmäisen suuren käskyn ensimmäinen osa on ensimmäinen kymmenestä käskystä. Tämä laki kehittyy kokonaiseksi

lainsäädäntökokonaisuudeksi, josta muodostuu Jumalan laki.

 

 

 

 

Jumalan kristityt seurakunnat

 

PO Box 369, WODEN ACT 2606, AUSTRALIA

 

Sähköposti: secretary@ccg.org

 

(Copyright ã 1998 Wade Cox)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan

mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:

http://www.logon.org ja http://www.ccg.org

 

 

 

 

    Laki ja ensimmäinen käsky

 

Ensimmäinen käsky lainsäädännössä

 

Näemme, että ensimmäinen suuri käsky rakentuu ensimmäisen käskyn varaan. Koko usko rakentuu ainoan todellisen Jumalan pelkoon ja palvontaan. Hän ilmoitti itsensä laissaan Siinailla Jehovan enkelin kautta, joka oli Israelin johdossa oleva elohim (Sak. 12:8).

 

2. Moos. 20:18-21 18 Koko kansa oli todistamassa jylinää ja leimahtelua, Se kuuli, miten torvi soi, ja näki, miten vuori savusi. Ihmiset vapisivat tämän nähdessään ja pysyttelivät loitolla. 19 He sanoivat Moosekselle: Puhu sinä meille, me kuuntelemme. Mutta Jumala älköön puhuko meidän kanssamme, se on meille kuolemaksi. 20 Mooses vastasi kansalle: Älkää pelätkö. Jumala on tullut tänne pannakseen teidät koetukselle ja herättääkseen teissä pelon ja kunnioituksen häntä kohtaan, ettet enää tekisi syntiä. 21 Niin kansa pysytteli loitolla, mutta Mooses lähestyi tummaa pilveä, jossa Jumala oli. (Vuoden 1992 käännös)

 

Jumalan voima annettiin heille näin ollen esimerkiksi, koska heillä ei ollut Pyhää Henkeä eivätkä he voineet kansana kulkea pelkästään uskossa.

 

Jakamaton sana

 

Jumalan sana on täydessä mitassaan jakamaton ja oikein määritelty totuus (3. Moos. 19:36, 37). Meidän on pidettävä kaikki hänen lakinsa, sillä hän on Herra, joka meidät pyhittää omaksi kansakseen (3. Moos. 20:8; 22:31-33; 5. Moos. 7:6-8;

8:1-18; 10:14-17; 11:1-8; 13:18; 26:16-19).

 

Herra meidän Jumalamme on kuluttava tuli, ja hän kulkee meidän edellämme pelastaakseen meidät ja varjellakseen meitä. Kun Israel meni Egyptiin, heitä oli vain 70, mutta nyt me olemme lukuisia maan päällä (5. Moos. 9:1-6; 10:21, 22).

 

Liittoon osallistumisen lait

 

Liittoon osallistumisen lait esitetään tai niitä käsitellään seuraavissa Raamatun kohdissa.

 

[2. Moos. 20:1-3; 1. Moos. 17:1, 9, 14; 18:17-19; Room. 4:9-12; Kol. 2:11-13; 3. Moos. 12:3; 2. Moos. 12:48-49; Luuk. 1:59; 2:21, 24; Fil. 3:5; Gal. 2:3; 5. Moos. 10:16; Jer. 4:4; 6:10; Room. 2:28-29; Kol. 2:11; 3. Moos. 12; 2. Moos. 40:12; 3. Moos. 15; 16:26, 28; 17:15; 22:4, 6; 4. Moos. 19:8; Hes. 36:25, 26; Jer. 31:31-34; 3. Moos. 12; 13:1-10, 11-16; 4. Moos. 9:1-14; 5. Moos. 16:3, 4; 2. Moos. 23:18; 1. Kor. 5:7, 8; 1. Moos. 15:1-21; Joh. 15:13; Room. 6:23; Ps. 49:7, 8; 3. Moos. 17:11; Mark. 10:45; Ap. t. 20:28; Joh. 10:17-18; Luuk. 22:37; Jes. 53:12; 1. Kor. 11:27-30; 1. Moos. 9:5, 6; 2. Moos. 13:1, 2; 5. Moos. 15:19-20; Room. 11:16; 2. Moos. 4:22, 23; 5. Moos. 14:23; 15:19-22; 23:8; 3. Moos. 23:10, 17; 5. Moos. 26:1-11; Room. 8:13; 11:16; Room. 8:23; Ilm. 14:4; 2. Moos. 9:29; 5. Moos. 10:14; Ps. 24:1; 1. Kor. 10:26; 2. Moos. 36:3-7; 3. Moos. 22:21]; (vrt. tutkielma Jumalan liitto (Nro 152)).

 

Täydellisyys

 

Jumala sanoi Abrahamille olevansa Kaikkivaltias Jumala ja käski häntä vaeltamaan koko sydämestään hänen tahtonsa mukaisesti (1. Moos. 17:1).

 

Hänet on määrä tuntea hänen nimellään Jahve (2. Moos. 6:3). Kaikki olennot ovat korkeampien voimien alaisia, ja meidät on määrätty hänen kansakseen (vrt. Room. 13:1-6).

 

Ensimmäinen käsky ja Israelin sema

 

Kuule, Israel! Jehova Elohenu (on) Jehova Ekhad (5. Moos. 6:4). Jehova Elohenu on yhtenäinen Jumala; hän on ensimmäinen eli ensisijainen, pääasiallinen Jehova (vrt. Strong’s Hebrew Dictionary SHD 259).

 

Jotta voisimme osallistua liittoon, meitä vaaditaan pyhittymään palvonnassa, kuten Abrahamia vaadittiin tekemään (1. Moos. 12:1). Meitä vaaditaan palvomaan ja palvelemaan häntä (5. Moos. 10:12, 13; Matt. 22:37; Mark. 12:30; Luuk. 10:27). Jumala on meidän kuninkaamme, mutta me olemme sidotut hänen lakiinsa, emmekä saa tehdä sitä, minkä itse hyväksi näemme (Tuom. 17:6; 21:25; 5. Moos. 12:8).

 

Jumalan palveleminen Pojan kautta perustuu kirjoituksiin (Ps. 2:11, 12).

 

Herra on vakaa eikä muutu (Mal. 3:6).

 

Me pidämme yllämme sinipunaisia lankoja muistutuksena laista ja merkkinä uskollisuudestamme Jumalaa kohtaan (4. Moos. 15:37-41]; (vrt. tutkielma Sinipunaiset nauhat (Nro 273)).

 

Meidän on painettava Jumalan laki tarkoin mieleemme ja tunnukseksi otsallemme ja käteemme (5. Moos. 11:18-20). Tämä edellyttää jatkuvaa opiskelua. Ne eivät ole aineellisia symboleja.

 

Herra on kärsivällinen mutta ei jätä rankaisematta väärintekijöitä, ja hän puolustaa omiaan (Nah. 1:1-3; Room. 13:4)

 

Älkää koetelko Herran, Jumalanne, kärsivällisyyttä (5. Moos. 6:16; Matt. 4:7, 10). Pelätkää Jumalaa, palvelkaa häntä, pysykää hänelle uskollisina (5. Moos. 10:20). Hän ruokkii meitä mannalla (5. Moos. 8:3) ja suunsa sanalla kaikilla matkoillamme (Matt. 4:4; 2. Moos. 17:1-7).

 

Laissa säädetään, että kukaan, joka palvoo muita muita jumalia ja palvoo niitä harjoittaen noituutta, ei saa elää.

 

2. Moos. 22:17 17 Noitanaisen älä anna elää.

 

Noituus oli yhteydenpitoa vainajien henkiin ja ilmeni pakanallisena palvontajärjestelmänä.

 

2. Moos. 22:19 19 Jos joku uhraa muille jumalille kuin Herralle, hänet tuomittakoon tuhon omaksi.

 

Palvonnan kohde oli taivaallisten sotajoukkojen Jehova, Eloah. Kaikki hengelliset olennot, jotka toimivat hänen hyväkseen, kantoivat tätä Jehovan nimeä. Palvonnan kohde oli hän, eivät he. Sekä hengelliset että ruumiilliset olennot, jotka toimivat hänen hyväkseen, olivat kaikki elohimeja ainoan todellisen Jumalan, Eloah'n laajentumana, ELOHIMINA. Kukaan

ei saanut kapinoida heitä vastaan eikä herjata heitä.

 

2. Moos. 22:27-30 27  Älä herjaa Jumalaa äläkä kiroa kansaasi kuuluvaa päämiestä. 28 Uhraa minulle viivyttelemättä ensi hedelmä viljastasi ja viinistäsi: Anna minulle myös esikoinen pojistasi. 29 Sama koskee nautoja, lampaita ja vuohia. Niiden esikoinen saa olla seitsemän päivää emänsä kanssa, mutta kahdeksantena päivänä sinun tulee antaa se minulle. 30 Olkaa minun pyhä kansani, älkää syökö pedon raateleman eläimen lihaa, vaan heittäkää se koirille.

 

Samalla tavoin ensihedelmät oli annettava viipymättä, sillä ne kuuluivat Jumalalle. Tällä tavoin ensimmäisen käskyn vaikutuksen havaitaan ulottuvan muihin käskyihin.

 

Samalla tavoin juhla-ajat ja koko järjestelmä on ainoan todellisen Jumalan palvonnan laajentuma.

 

2. Moos. 23:17 17 Kolmesti vuodessa näyttäytykööt kansasi kaikki miehet Herran, sinun valtiaasi, kasvojen edessä.

 

2. Moos. 23:20-33 20 Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. 21 Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä; Hän ei anna anteeksi niskoittelua, sillä

hän toimii minun nimissäni. 22 Mutta jos tottelet häntä ja teet kaiken, mitä minä käsken, niin minä olen sinun vihollisesi vihollinen ja vastustajiesi vastustaja. 23 Minun enkelini kulkee sinun edelläsi ja vie sinut amorilaisten, heettiläisten, perissiäisten, kanaanilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan, ja minä tuhoan heidät. 24 Älä kumarra heidän jumaliaan, älä palvele niitä, älä tee niin kuin he tekevät, vaan hävitä kaikki jumalankuvat ja murskaa heidän kivipatsaansa. 25 Palvelkaa Herraa, Jumalaanne, niin hän siunaa teidän ruokanne ja juomanne. Minä, Herra, otan taudit pois teidän keskuudestanne:  26 yksikään nainen sinun maassasi ei saa keskenmenoa tai jää hedelmättömäksi, ja minä annan teidän saavuttaa päivienne täyden määrän. 27 Minä lähetän kauhun kulkemaan

edelläsi ja saatan sekasortoon kaikki kansat, joiden maahan sinä tulet. Minä ajan pakoon kaikki vihollisesi. 28 Minä lähetän herhiläisparvia karkottamaan hivviläiset, kanaanilaiset ja heettiläiset sinun tieltäsi. 29 Silti minä en karkota heitä yhtenä ainoana vuotena, ettei maa autioituisi ja etteivät villieläimet lisääntyisi ja tulisi sinulle vaivaksi, 30 vaan minä ajan heidät pois vähä vähältä, kunnes teitä on niin paljon, että voitte ottaa haltuunne koko maan. 31 Minä ulotan sinun rajasi Kaislamerestä

filistealaisten mereen ja Siinain autiomaasta Eufratvirtaan saakka. Minä annan sen asukkaat teidän käsiinne, ja te voitte karkottaa

heidät tieltänne. 32 Älä tee mitään liittoa heidän ja heidän jumaliensa kanssa. 33 He eivät saa jäädä sinun maahasi asumaan, etteivät he viettelisi tekemään syntiä minua vastaan. Jos alat palvella heidän jumaliaan, joudut niiden pauloihin.

 

Jumala asetti enkeli Jehovan heidän eteensä, ja häntä oli toteltava. Jos he tottelisivat häntä ja palvoisivat ainoata todellista Jumalaa ja vain häntä, hän suojelisi ja siunaisi heitä, ja hän lupasi tässä yhteydessä, että hän antaisi heille maan Kaislamerestä Eufratvirtaan saakka ja Välimerestä autiomaahan saakka. Heistä tulisi myös elohim, kuten heidän johdossaan oleva enkeli (Sak. 12:8).

 

Herran enkeli

 

Herran enkeliä käsitellään seuraavissa raamatunkohdissa (1. Moos. 16:10, 13; 18:2-4, 13, 14, 33; 22:11, 12, 15, 16; 31:11, 13; 32:30; Joos. 5:13-15; 6:2; Jes. 63:9; Sak. 1:10-13; 3:1-2).

 

(Uuden Testamentin viitteet: Ap. t. 5:19; 12:7-11; 1. Kor. 10:9; Ilm. 22:18-19)

 

Kyse on pohjimmiltaan kahden palvontajärjestelmän välisestä taistelusta. Jumalan palvonnan ja Molokin järjestelmän välinen taistelu heijastuu joulun ja pakanallisen pakanallisen pääsiäisen järjestelmään.

 

Jumala vastaan Molok

 

Tästä taistelusta kerrotaan seuraavissa raamatunkohdissa:

 

[5. Moos. 18:9-22; 13:1-4; 3. Moos. 18:21; 19:26, 31; 5. Moos. 12:29-32; 1Kgs. 11:7, 33; Sef. 1:4, 5; Jer. 32:35; 49:1, 3; 1Kgs. 6:5, 33; 11:7, 8; 1Sam. 8:7-9, 11-18; 28:1-25; 15:10-35; Jes. 47:10-14; 5. Moos. 12:23; Ap. t. 15:20; 1. Moos. 9:6; 3. Moos. 17:10-14; 5. Moos. 12:15, 16; 1. Kor. 10:16; Efe. 2:13; Hepr. 9:14, 22; 10:19, 20; 1. Piet. 1:2, 29; 1. Joh. 1:7; Ilm. 7:14; 12:11; 3. Moos. 19:2; 11:44; 20:26; 1. Tess. 4:7; 1. Piet. 1:15, 16; 2. Moos. 20:8; Sak. 14:21; 2. Kor. 7:1; 5. Moos. 13:1-18; 18:13-22; Jes. 8:18, 19].

 

Kymmenykset

 

Jumala asetti kymmenysjärjestelmänsä kokonaisuudessaan merkiksi paluustamme hänen puoleensa ja uskollisuudestamme hänelle (vrt. Mal. 3:7-12) (vrt. tutkielma Kymmenykset (Nro 161)).

 

Juudan lapset eivät päässeet mukaan niskoittelunsa vuoksi (Hepr. 4:6). Samoin patriarkat panivat Jumalan (elohim) koetteille ja hyväksyivät hänet (1. Moos. 28:20-22).

 

Kymmenysjärjestelmä ulottui veroihin ja sotasaaliiseen (4. Moos. 31:25-54). Perustettaessa tätä kymmenysjärjestelmää tarkoituksena oli mahdollistaa palvontajärjestelmän noudattaminen (5. Moos. 14:22-29) ja köyhien suojeleminen (5. Moos. 26:12-15). Heimojen on asetettava erilleen paikka, jossa juhla-aikoja voidaan noudattaa, eikä juhla-aikoina saa syödä omilla asuinsijoillaan (5. Moos. 12:6,7,17,18; vrt. 5. Moos. 16:2,7). Jumalan juhla-ajoiksi laskettavia juhla-aikoja on lukumäärältään kolme (5. Moos. 15:3, 10-16). Hänen järjestelmänsä on sidottu tai se perustuu riemuvuosijärjestelmään (3. Moos. 25:1-7; 2. Moos. 23:11)

 

Kaikki, mikä tehdään Jumalan hyväksi, tapahtuu sen mukaan, mihin tahto ja mieli ovat valmiit, sekä kyvyn mukaan. Kenen tahansa hänen järjestelmäänsä kuuluvan on toimittava kutsumuksensa oikeuttamiseksi (2. Kor. 8:12; vrt. Mal. 3:7-12).

 

 

Osa II

 

Liitto Jumalaksi pääsystä Jumalan temppeliin

 

2. Moos. 24:1-18 1 Herra sanoi Moosekselle: Nouskaa minun luokseni, sinä ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta, ja kun olette vielä jonkin matkan päässä, heittäytykää kasvoillenne maahan. 2 Mooses yksin astukoon luokseni, muut älkööt tulko lähemmäksi. Kansa älköön nousko vuorelle. 3 Mooses palasi ilmoittamaan kansalle, mitä Herra oli sanonut ja säätänyt. Kansa vastasi yhteen ääneen: Me teemme kaiken, mitä Herra on käskenyt.

 

Tässä Jumalan ja hänen kansansa välille asetettiin välittäjä, ja Mooses edusti tätä hengellistä välittäjää ruumiillisesti. Ja kahdentoista heimon kaksitoista pylvästä kuvastivat Jumalan temppelin kahtatoista pylvästä. Kaksitoista tuomaria viittasivat ennakolta niihin kahteentoista pylvääseen, joita Messiaan apostolit olivat.

 

4 Mooses kirjoitti muistiin kaikki Herran antamat määräykset. Seuraavana aamuna Mooses rakensi vuoren juurelle alttarin ja pystytti sen luo kaksitoista kivipatsasta Israelin kahdentoista heimon mukaan. 5 Hän lähetti israelilaisia nuorukaisia uhraamaan polttouhreja ja teurastamaan sonneja yhteysuhriksi Herralle. 6 Puolet niiden verestä Mooses pani uhrimaljoihin, ja puolet hän vihmoi alttarille. 7 Sitten hän otti liiton kirjan ja luki sen kansan kuullen, ja kansa sanoi: Me teemme kuuliaisesti kaiken, mitä Herra on käskenyt. 8 Mooses otti veren, vihmoi sillä kansaa ja sanoi: Tämä on sen liiton veri, jonka Herra nyt tekee teidän kanssanne näillä ehdoilla.

 

Tämä liitto ennakoi liiton verta, joka oli Messiaan veri, ja uusi liitto perustui näin ollen ensimmäisen perustamiseen

(vrt. tutkielma Jumalan liitto (Nro 152)).

 

9 Mooses ja Aaron, Nadab ja Abihu sekä seitsemänkymmentä Israelin vanhinta lähtivät vuorelle. 10 He näkivät Israelin Jumalan, ja se millä hän seisoi oli kuin safiirikiveä, kirkas kuin taivas itse. 11 Näitä Israelin valittuja vastaan hän ei nostanut kättään: He saivat katsella Jumalaa, ja he söivät uhriaterian. 12 Herra sanoi Moosekselle: Nouse tälle vuorelle minun luokseni ja odota täällä. Minä annan sinulle kivitaulut, joihin olet kirjoittanut lain ja käskyt, että voisit opettaa ne kansalle. 13 Mooses lähti palvelijansa Joosuan kanssa nousemaan Jumalan vuorelle. 14 Vanhimmille hän sanoi: Pysykää täällä, kunnes palaamme luoksenne. Ovathan Aaron ja Hur täällä teidän luonanne. Jos jollakulla on kysyttävää, kääntyköön heidän puoleensa. 15 Sitten Mooses nousi vuorelle, ja vuori peittyi pilveen. 16 Herran kirkkaus laskeutui Siinainvuorelle. Pilvi peitti vuoren kuudeksi päiväksi, ja seitsemäntenä päivänä Herra kutsui Moosesta pilven keskeltä. 17 Israelilaiset näkivät Herran kirkkauden vuoren laella, ja se oli kuin tuli, joka polttaa kaiken. 18 Niin Mooses astui pilven peittoon ja nousi vuoren huipulle. Hän viipyi siellä neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä.

 

Jumalan pyhäkköteltta tai Jumala temppeli oli rakennettava vapaaehtoisista lahjoista, joita antoivat ne, jotka halusivat osallistua rakentamiseen. Tämän oli määrä ennakoida Jumalan temppelin osaksi tulevan ihmisen vapaaehtoista itseuhrautumista, ja tämä temppeli olemme me (1. Kor. 3:17).

 

2. Moos. 25:1-40 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

2. Moos. 25:1-40 käsittelee pyhäkköteltan rakennusta. Annettavat lahjat oli määritelty rakennustarpeiden mukaan, mutta ne oli annettava vapaaehtoisesti. Pyhäkköteltan rakennusohjeet olivat selkeitä ja käsittivät sisustuksen. Näitä ohjeita oli noudatettava tarkasti.

 

Kymmenen kangaskaistan rakenne toistuu Salomon temppelin kymmenessä lampunjalassa. Jumalan lopulliseen valtakuntaan pääsemiseksi oli kuljettava näiden kymmenen kangaskaistan läpi. Tämä kokoonpano ennakoi Messiasta, seitsemää seurakuntaa ja kahta todistajaa, joilla jokaisella oli oma lampunjalkansa. Yhdestoista on yksi kymmenestä ja ennakoi Messiaan paluuta ja Jumalan tuhatvuotisen valtakunnan perustamista.

 

2. Moos. 26:1-37 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Pyhäkköteltan kangaskaistoista ja tukiraudoista annettiin taaskin tarkat ohjeet. Lukumäärät ja värit määrätään yksityiskohtiaan myöten, ja mittoja ja koristelua koskevat ohjeet ovat tarkkoja, samoin kuin ohjeet siitä, miten

ne oli kiinnitettävä ja mitä valmistusaineita oli käytettävä. Kangaskaistan ylijäämäpalatkin oli otettava käyttöön. Joka ikinen asia, joka annettiin vapaaehtoisesti telttamajan rakennukseen, oli käytettävä sen rakentamiseen, niin että

kaikki rakennusaineet tulivat käytetyiksi. Tämä ennakoi hengellisen rakennuksen rakentamista. Mitään ei heitetty hukkaan, kadotettu eikä jätetty käyttämättä.

 

Kerubien mittasuhteet kuvastavat myös heidän tehtäviään maailmankaikkeuden neljässä osassa. Ilmestyskirjan 4. ja 5. luvun neljä olentoa ovat jako-osiaan hallitsevia kerubeja (vrt. Hes. 1:1 ss).

 

2. Moos. 27:1-21 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Telttamajan jaottelu ja pylväät edustavat määrällisesti Jumalan temppelin pylväitä. Kokonaismäärät kuvastavat Jumalan hallintoa.

 

Pappien puvut kuvastavat myös Pyhän Hengen tulemista, sillä se tulee pappien rintaan, kuten uurim ja tummim on ylipapin rintakilven sisällä.

 

2. Moos. 28:1-43 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

2. Moos. 28 kuvailee Aaronin ja hänen poikiensa pukuja. Kutakin vaatekappaletta kuvaillaan selittämällä, miten sitä on pidettävä. Puvut ovat pyhiä, ja niiden on oltava Pyhän Hengen täyttämien käsityöläisten valmistamia.

 

Kaksitoista kiveä edustavat kahtatoista sukukuntaa ja kansakunnan yhtenäisyyttä. Valittujen Pyhässä Hengessä muodostama papisto on temppelin lopputulos. Temppelin papisto itsessään ennakoi valittujen papistoa, joka on Jumalan valtakunnan hengellinen temppeli. Se rakennetaan hajaannuksessa elävistä kivistä, ja se hallitsee maailmaa Pyhässä Hengessä Jumalan hallitsemana Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa tuhatvuotisessa valtakunnassa.

 

2. Moos. 29:1-46 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

2. Moos. 29 käsittelee Aaronin ja hänen poikiensa virkaan vihkimistä. Asianomaisia uhreja kuvaillaan, ja juhlamenot esitellään yksityiskohtaisesti.

 

Messias pyhitti kaikki valitut uhrinsa verellä, joka valui hänen korvalleen orjantappurakruunusta ja varpaalleen nauloista. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on sama alkuperä. Kaikki on lunastettu Messiaan uhrissa, ja tämän ennuskuvana oli puolen sekelin vero. Sen saattoi maksaa vain Messias.

 

2. Moos. 30:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

2. Moos. 30 kertoo, kuinka Aaronia opastettiin valmistamaan alttari. Sitä on määrä käyttää tuoksuvien suitsukkeiden polttamiseen ikuisesti. Sitä ei saa käyttää mihinkään väärään suitsukkeeseen eikä polttouhriin taikka ruoka- tai juomauhriin. Aaronin oli ylipappina suoritettava siellä kerran vuodessa puhdistusmenot.

 

Valitut on kuninkaallisena papistona voideltava pyhiksi Pyhän Hengen öljyllä.

 

Jumala kutsuu kaikki valitut nimeltä ja pyhittää heidät Jumalan työhön temppelinsä rakennukseen.

 

2. Moos. 31:1-11 Herra sanoi Moosekselle: Minä olen valinnut Urin pojan Besalelin, Hurin pojanpojan Juudan heimosta, 3 ja täyttänyt Jumalan hengellä, niin että hänellä on viisautta ja ymmärrystä, tietoa ja taitoa 4 suunnitella ja valmistaa taidokkaita töitä kullasta, hopeasta ja pronssista, 5 hioa ja kiinnittää korukiviä, veistää puuta ja tehdä kaikkia taitoa vaativia töitä. 6 Hänen apulaisekseen minä määrään Oholiabin, Ahisamakin pojan Danin heimosta, ja käsityöläisille minä annan taitoa, niin että he pystyvät tekemään kaiken, mitä olen käskenyt sinun valmistaa: 7 pyhäkköteltan, liitonarkun ja sen päälle tulevan kansilevyn sekä teltan muut varusteet, 8 pöydän varusteineen, puhtaasta kullasta tehtävän lampunjalan varusteineen ja suitsutusalttarin, 9 polttouhrialttarin varusteineen ja vesialtaan jalustoineen, 10 virkapuvut, pappi Aaronin pyhät vaatteet ja hänen poikiensa papinpuvut, 11 pyhän öljyn ja hyväntuoksuisen suitsukkeen pyhäkköä varten. He tekevät kaiken tarkalleen sen ohjeen mukaisesti, jonka olen sinulle antanut.

 

Israel ailahtelee uskollisuudessaan, ja ihmiset epäröivät, koska Jumala viivytteli voideltunsa Mooseksen tuli, kuten hän viivytteli voideltunsa Messiaan tuloa, ja kansa lankesi epäjumalanpalvelukseen silloin, kuten nykyäänkin.

 

2. Moos. 32:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Exodusta edeltävän järjestelmän jumalia edustivat korvarenkaat, jotka olivat muodoltaan jumaluuksia edustavia symboleja. Niitä käytettiin kultaisen vasikan kultaan, ja niin heidät poistettaisiin Israelista.

 

Kultainen vasikka oli entisen uskonnollisen järjestelmän keskipiste, joka liittyi kuun jumalan Sinin palvontaa eri muodoissaan. Tämä järjestelmä liittyi myös tammen palvontaan sekä pakanoiden joulu- ja pääsiäisjärjestelmään

(vrt. tutkielmat Kultainen vasikka (Nro 222) ja Joulun ja pakanallisen pääsiäisen alkuperä (Nro 235)).

 

2. Moos. 33:1-23 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Herra käskee Moosesta lähtemään matkaan ja menemään luvattuun maahan. Enkeli kulkee heidän edellään; ja heidän vihollisensa ajetaan pakoon. Mooses pystytti pyhäkköteltan leirin ulkopuolelle. Siellä Mooses puhui Herralle. Hän pyysi Jumalan läsnäoloa kulkemaan heidän kanssaan. Moosekselle kerrottiin, että yksikään ihminen, joka näkee Jumalan, ei jää eloon. Mooseksen sai kuitenkin nähdä hänen kirkkautensa ja hänen takaosansa.

 

Messias on Herran kirkkaus. Kukaan ei ole koskaan nähnyt Jumalaa, eikä kukaan ole nähnyt hänen muotoaan eikä koskaan kuullut hänen ääntään (Joh. 1:18; 5:37; 1. Tim. 6:16; 1. Joh. 5:20).

 

2. Moos. 34:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Lain molemmat taulut korvataan. Mooses rukoilee anteeksiantoa kansalle. Jumala karkottaa heidän vihollisensa heidän tieltään, mutta he eivät saa tehdä liittoa sen maan asukkaiden kanssa, johon he ovat matkalla. Heidän on revittävä maahan heidän alttarinsa, murskattava heidän kivipatsaansa ja hakattava poikki heidän asera-paalunsa. He eivät saa kumartaa mitään muuta jumalaa. He eivät saa avioitua muiden rotujen kanssa, sillä heidät joutuisivat heidän jumaliensa pauloihin. He eivät saa tehdä itselleen jumalankuvia.

 

Happamattoman leivän juhlaa on vietettävä. Kaikki miespuoliset esikoiset ovat Jumalan, lukuun ottamatta aasin ensimmäistä varsaa, joka lunastetaan karitsalla, tai muuten siltä on taitettava niska. Kaikki esikoispojat on lunastettava. Kukaan ei saa tulla Jumalan eteen tyhjin käsin. Sapatteja, viikkojuhlaa ja korjuujuhlaa on vietettävä. Kolme kertaa vuodessa kaikkien miehenpuolten on tultava Herran, Israelin Jumalan eteen. Silloin Jumala hävittää kansat tieltämme ja ulottaa kauas rajamme ja suojelee maatamme. Jumalan ja kansan välinen liitto tehdään siitä hetkestä. Mooses paastosi 40 päivää ja yötä, kun hän kirjoitti kymmenen käskyä ja liiton ehdot.

 

Jäljempänä olevan tekstin on tarkoitus osoittaa, että Jumalan omaehtoisen itseilmoituksen piiri kasvaa niihin, jotka hän kutsuu ja joiden vallan hän vahvistaa. Rakenne ennakoi Messiasta ja hänen toimiaan hänen lihaksitulemisessaan.

 

2. Moos. 35:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Mooses opetti kansalle lakia. Herra vaatii lahjan niiltä, jotka haluavat antaa. Halukkaat toivat kaiken, mitä tarvittiin Jumalan työhön. Ne, joilla on Pyhän Hengen lahja, tekevät taitoa vaativaa työtä kaikesta, jonka halukkaat osallistujat tarjoavat, temppelin rakennukseen.

 

Pyhäkköteltta perustetaan ensimmäisen kuun ensimmäisestä päivästä alkaen. Tämä ajoitus on ennuskuvana valittujen pyhityksestä pyhän kalenterin mukaan alkaen temppelin pyhittämisestä ensimmäisessä kuussa. Juuda vääristää tätä järjestelmää ja menettelyä ajoittamalla uuden vuoden seitsemänteen ja joskus kahdeksanteen kuukauteen. Rosh Hashanah'n vietto on myöhäinen temppelin jälkeinen rabbiininen tapa, joka levisi käyttöön Babylonista ja vahvistettiin ajanlaskumme kolmannella vuosisadalla. Sitä ei koskaan vietetty temppelin aikakautena siihen saakka, kun se tuhoutui ajanlaskumme vuonna 70 (vrt. tutkielma Jumalan temppelin pyhittäminen (Nro 241)) sekä myös R. Samuel. Kohn, The Sabbatarians in Transylvania, toim. Cox käänt. McElwain ja Rook, CCG Publishing, 1998, vrt. Esipuhe s. v).

 

2. Moos. 40:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Kun temppeliä rakennetaan, Herran kirkkaus täyttää pyhäkköteltan. Pyhä Henki ohjaa Israelin lapsia kaikkeen toimintaan

tuli- ja pilvipatsaassa ilmestyvän Messiaan alaisuudessa.

 

Uhrit ja lahjat

 

Nämä seuraavat tekstit käsittelevät Jumalalle annettavien lahjojen merkitystä palvontamuotona ensimmäisen käskyn rakenteen kannalta.

 

2. Moos. 1:1-17 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tämän tekstin mukaan lahjoiksi on annettava nauta, lammas tai vuohi. Sen on oltava virheetön uros, joka tarjotaan Herran edessä vapaaehtoisesti. Polttouhrit voivat olla myös lintuja eli metsäkyyhkyjä tai nuoria kyyhkysiä.

 

3. Moos. 2:1-16 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tämä osa sisältää ruokauhreja koskevat ohjeet.

 

Ensihedelmiä koskevan lain rajoituksia ovat rikkoneet jatkuvasti langenneet taivaalliset sotajoukot ja Jumalan lain viholliset.

 

3. Moos. 3:1-17 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Nämä ovat yhteysuhreja koskevat ohjeet. Ne voivat olla uros- tai naarasnautoja, -lampaita tai vuohia, ja niiden on oltava virheettömiä. Ikuisena säädöksenä on, että verta tai rasvaa ei saa syödä.

 

3. Moos. 4:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

Tässä käsitellään käskyihin kohdistuvia syntejä, jotka johtuvat tietämättömyydestä. Sovitus ennakoi Jeesusta Kristusta, mutta sitä pidettiin jatkuvasti hallitsijoiden ja yksittäisten ihmisten velvollisuutena.

 

3. Moos. 5:14-19 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Teksti käsittelee uhreja, jotka on tarjottava tietämättömyydestä johtuvista synneistä Jumalan pyhiä esineitä vastaan. Tässä uhrina on virheetön pässi. Myös sakot on maksettava viidesosan lisäämällä. Tietämättömyydestä johtuva lain rikkominen on kuitenkin rikkomus ja edellyttää lunastusta. Tietämättömyys ei ole puolustus, ja kansat ovat tuomion alaiset.

 

3. Moos. 6:8-30 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tässä annetaan lisää ohjeita polttouhreista. Alttarilla palakoon aina tuli; se ei saa sammua.

 

3. Moos. 7:1-38 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tässä annetaan lisää ohjeita uhreista ja lahjoista. Papisto on pyhitettävä uhraamalla ja voitelemalla palvontamenoin, jotka ovat valittujen ennuskuvana. Koko uhrilaki ennakoi Messiasta ja Israelin uutta ja suurempaa rakennetta

laajennetun papiston alaisuudessa.

 

3. Moos. 8:1-36 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tämä teksti käsittelee Aaronin ja hänen poikiensa virkaan vihkimistä.

 

Jumala määrää tarjottavan uhrin. Hän kutsuu, kenet tahtoo, eikä hän salli järjestelmänsä tai lakinsa luvatonta käyttöä.

 

3. Moos. 10:1-20 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Nadab ja Abihu, Aaronin pojat, toivat Herran eteen tulta, jota ei ollut tehty hänen käskynsä mukaisesti, ja he kuolivat. Myös viinin tai muiden juovuttavien juomien nauttiminen ennen Herran palvelusta pyhäkköteltassa on kielletty.

 

Aaronin, hänen poikiensa ja tyttäriensä on syötävä uhrit on syötävä pyhässä paikassa. Syötäviksi kelpaavat erityiset osat selitetään. Koko uhri- ja teurastusjärjestelmä on omistettu Jumalalle. Eläinten tappaminen tunnustamatta Jumalaa on näin ollen itsessään syntiä.

 

3. Moos. 17:7-9 7 Israelilaiset eivät enää eläimiä teurastaessaan saa omistaa niitä aavikon paholaisille, joita he ovat minusta luopuneina palvoneet. Tämä on heille pysyvä määräys sukupolvesta toiseen. 8 Sano heille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuuteen asumaan tullut siirtolainen uhraa polttouhrin tai teurasuhrin, 9 eikä tuo eläintään pyhäkköteltan ovelle Herralle uhrattavaksi, hänet on poistettava kansansa keskuudesta.

 

Jumalalle omistamattoman lihan nauttiminen ei ole synti, kun lihan tappaminen ei tapahdu henkilön valvonnassa (vrt. tutkielma Vegetarismi ja Raamattu (Nro 183)).

 

3. Moos. 19:5-8 5 Kun uhraatte teuraan Herralle yhteysuhrina, toimittakaa uhri oikein, jotta Herra olisi teille suosiollinen. 6 Uhrieläin on syötävä teurastuspäivän ja sitä seuraavan päivän kuluessa, mutta jos siitä jää jotakin tähteeksi kolmanteen päivään, tähteet on poltettava. 7 Jos lihaa kuitenkin syödään vielä kolmantena päivänä, jolloin siitä on tullut uhriksi kelpaamatonta, Herra ei hyväksy uhria, 8 vaan jokainen, joka sitä syö, joutuu vastaamaan teostaan. Hän on häpäissyt Herran pyhyyden, ja hänet on poistettava kansansa keskuudesta.

 

Rajoitus on osa uhria koskevia yleisiä säädöksiä, jotka huipentuivat Messiaan uhriin.

 

Kaiken luomakunnassa on oltava puhdasta ja pyhää Herralle. Valittujen velvollisuutena on varmistaa, että näin tehdään.

 

3. Moos. 19:19 19 Noudata näitä minun lakejani. Älä anna karjassasi kahden erilaisen eläimen pariutua keskenään. Älä kylvä samaan peltoon kahta erilaista siementä. Älä pue yllesi vaatekappaletta, joka on kudottu kahdesta erilaisesta kankaasta.

 

3. Moos. 19:21-22 21 Miehen on kuitenkin tuotava pyhäkköteltan ovelle pukki omana hyvitysuhrinaan Herralle. 22 Kun pappi on toimittanut sovitusmenot Herran edessä uhraamalla pukin hyvitysuhriksi, mies saa tekemänsä synnin anteeksi.

 

Jumala valvoo luomakuntansa hyödyntämistä ja vahvistaa lakeja, joilla suojellaan ympäristöä ja yksilön hyvinvointia pitkällä aikavälillä.

 

3. 19:23-25 23 Kun tulette omaan maahanne ja istutatte sinne erilaisia hedelmäpuita, pidättykää kolme vuotta koskemasta niiden hedelmiin, ikään kuin ne olisivat ympärileikkaamattomia ja siksi epäpuhtaita. Kolmen vuoden ajan ne ovat teiltä kiellettyjä; älkää siis syökö niitä. 24 Mutta neljäntenä vuotena hedelmäpuiden koko sato pyhitettäköön Herralle ilojuhlassa. 25 Vasta viidentenä vuotena saatte syödä hedelmiä. Näin puut tuottavat teille suuremman sadon. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

 

Pyhyys Jumalan kansan keskuudessa

 

Elämän hallitseminen ja palvonta suuntautuu yhteen ainoaan Jumalaan noudattamalla hänen kalenteriansa hänen lakinsa mukaisesti.

 

3. Moos. 19:26 26 Älkää syökö lihaa, jossa vielä on verta. Älkää harjoittako ennustamista tai noituutta.

 

Me emme saa olla tekemisissä vainajahenkien emmekä manaajien kanssa emmekä saastuttaa itseämme niiden kanssa.

 

3. Moos. 19:31 31 Älkää kääntykö vainajahenkien puoleen älkääkä kysykö neuvoa tietäjiltä, ettette saastuttaisi itseänne. Minä olen Herra, teidän Jumalanne.

 

3. Moos. 20:27  27 Jos jossakussa miehessä tai naisessa puhuu vainaja- tai tietäjähenki, hänet on surmattava. Hänet kivitettäköön hengiltä, sillä hän on itse ansainnut kuolemansa.

 

5. Moos. 18:9-14 9 Kun tulette siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille, älkää ruvetko noudattamaan siellä asuvien kansojen iljettäviä tapoja. 10 Keskuudessanne ei saa olla ketään, joka panee poikansa tai tyttärensä kulkemaan tulen läpi, ei myöskään ketään taikojen tekijää, enteiden tai ennusmerkkien selittäjää, noitaa, 11 loitsujen lukijaa, henkienmanaajaa, tietäjää eikä ketään, joka kysyy neuvoa kuolleilta. 12 Jokainen, joka sellaista harjoittaa, on iljetys Herralle, ja juuri näiden iljettävien tapojen vuoksi Herra, teidän Jumalanne, hävittää ne kansat teidän tieltänne. 13 Olkaa koko sydämestänne uskolliset Herralle, Jumalallenne. 14 Nuo kansat, joiden maan te pian otatte haltuunne, turvautuvat ennustajiin ja taikojen tekijöihin, mutta teille Herra, teidän Jumalanne, ei ole antanut lupaa tehdä samoin.

 

Ohjeet ovat erittäin selkeät. Ennustaminen kääntymällä astrologian ja nekromantian tai vainajahenkien puoleen on kielletty, ja rangaistuksena on vankeus tai maastakarkotus. Niiden palvontajärjestelmästä ei saa olla jälkeäkään meissä tai meidän keskuudessamme.

 

3. Moos. 19:27 27 Älkää leikatko hiuksianne lyhyiksi ohimoilta älkääkä leikkaamalla turmelko parran reunaa.

 

3. Moos. 19:28 28 Älkää vainajaa surressanne viillelkö itseänne älkääkä tatuoiko mitään merkkejä ihoonne. Minä olen Herra.

 

Me emme saa tarjota uhreja niille tai niiden raakalaismaisiin menoihin, joissa uhrattiin ja syötiin kannibalistisesti lapsia (vrt. tutkielmat Kultainen vasikka (Nro 222); Joulun ja pakanallisen pääsiäisen alkuperä (Nro 235) sekä Ilmestyskirjan 14. luvun sanomat (Nro 270)).

 

3. Moos. 20:1-7 1 Herra sanoi Moosekselle: 2 Sano israelilaisille: Jos joku israelilainen tai israelilaisten keskuudessa asuva siirtolainen uhraa lapsensa Molokille, hänet on surmattava; sen seudun väki kivittäköön hänet hengiltä. 3 Näin minä käännyn häntä vastaan ja poistan hänet kansansa keskuudesta, koska hän on uhrannut lapsensa Molokille ja siten saastuttanut minun pyhäkköni ja häpäissyt minun pyhän nimeni. 4 Jos seudun väki kuitenkin ummistaa silmänsä siltä, että hän on uhrannut lapsensa Molokille, eikä surmaa häntä, 5 minä itse käännyn häntä ja hänen perhettään vastaan ja poistan kansansa keskuudesta sekä hänet että kaikki muut, jotka hänen esimerkkiään seuraten ovat olleet minulle uskottomia ja ryhtyneet palvelemaan Molokia. 6 Jos joku luopuu minusta ja kääntyy vainajahenkien ja tietäjien puoleen, minä käännyn häntä vastaan ja poistan hänet kansansa keskuudesta. 7 Olkaa puhtaat ja pyhät, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne.

 

Kansamme ja papistomme on oltava pyhiä.

 

3. Moos. 21:1-24 1 Herra sanoi Moosekselle: Sano papeille, Aaronin pojille, näin: Älköön kukaan pappi saattako itseään epäpuhtaaksi menemällä edes sukuunsa kuuluvan vainajan lähelle, 2 paitsi jos vainaja on hänen oman perheensä jäsen: äiti, isä, poika, tytär tai veli. 3 Epäpuhtaaksi hän saa tulla myös, jos vainaja on hänen luonaan asunut naimaton sisar. 4 Mutta hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä sellaisen vainajan lähelle, jolle hän on sukua avioliiton kautta. 5 Papit eivät saa ajaa päätään paljaaksi, eivät leikata partaansa sivuilta eivätkä viillellä merkkejä ruumiiseensa. 6 Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä, eivätkä he saa loukata Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia tuliuhreja, Jumalalle tuotavaa ruokaa. Sen tähden heidän on oltava pyhät ja puhtaat. 7 Pappi ei saa ottaa vaimokseen porttoa eikä neitsyytensä menettänyttä naista, ei myöskään miehensä hylkäämää naista, sillä papin on oltava Jumalalle pyhitetty. 8 Teidän tulee kohdella pappia pyhänä, koska hän uhraa ruokaa teidän Jumalallenne. Hän on teille pyhä, sillä minä, joka olen pyhittänyt teidät omaksi kansakseni, olen pyhä. 9 Jos papin tytär häpäisee itsensä harjoittamalla haureutta, hän samalla häpäisee isänsä; siksi hänet on poltettava. 10 Ylipappi on sukunsa joukossa korkein: hänen päänsä on voideltu pyhällä öljyllä, hänet on vihitty virkaansa ja puettu pyhiin vaatteisiin. Hänen ei sovi surun merkiksi avata hiuksiaan levälleen eikä repiä vaatteitaan. 11 Hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä kuolleen lähelle, ei edes surressaan isäänsä tai äitiään. 12 Hän ei saa suruaikanaan poistua pyhäköstä, ettei hän häpäisisi Jumalansa pyhäkköä, sillä hänet on voideltu ja vihitty Herran pyhällä öljyllä. Minä olen Herra. 13 Vaimokseen hänen tulee ottaa neitsyt. 14 Hän ei saa ottaa itselleen vaimoksi leskeä, miehensä hylkäämää eikä neitsyytensä menettänyttä naista eikä porttoa, vaan hänen tulee ottaa vaimokseen isänsä sukuun kuuluva neitsyt, 15 ettei hän saisi pappissukuun kelpaamattomia jälkeläisiä. Minä, Herra, olen pyhittänyt hänet omaksi palvelijakseni. 16 Herra sanoi Moosekselle: 17 Sano Aaronille: Kukaan jälkeläisesi, jolla on jokin ruumiinvamma, ei saa milloinkaan tulla uhraamaan ruokaa Jumalalle. 18 Uhraamaan ei saa tulla kukaan, joka on sokea, rampa tai kasvoiltaan tai ruumiiltaan epämuodostunut, 19 kukaan, jolta on katkennut jalka tai käsi, 20 joka on kyttyräselkäinen tai kitukasvuinen, jonka silmäterä on samentunut tai jolla on ihottuma, rupitauti tai vialliset kivekset. 21 Kukaan pappi Aaronin suvun jäsen, jolla on jokin vamma, ei saa astua uhraamaan Herralle kuuluvia tuliuhreja; vammansa takia hän on kelpaamaton uhraamaan ruokaa Jumalalle. 22 Hän saa silti syödä Jumalan ruokaa, sekä erityisen pyhää että pyhää, 23 mutta väliverhon luo tai alttarin ääreen hän ei saa vammansa vuoksi astua, ettei hän häpäisisi mitään, minkä minä, Herra, olen julistanut pyhäksi. 24 Näin Mooses puhui Aaronille, hänen pojilleen ja kaikille israelilaisille.

 

3. Moos. 21:1-6 1 Herra sanoi Moosekselle: Sano papeille, Aaronin pojille, näin: Älköön kukaan pappi saattako itseään epäpuhtaaksi menemällä edes sukuunsa kuuluvan vainajan lähelle, 2 paitsi jos vainaja on hänen oman perheensä jäsen: äiti, isä, poika, tytär tai veli. 3 Epäpuhtaaksi hän saa tulla myös, jos vainaja on hänen luonaan asunut naimaton sisar. 4 Mutta hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä sellaisen vainajan lähelle, jolle hän on sukua avioliiton kautta. 5 Papit eivät saa ajaa päätään paljaaksi, eivät leikata partaansa sivuilta eivätkä viillellä merkkejä ruumiiseensa. 6 Heidän tulee olla Jumalalleen pyhitettyjä, eivätkä he saa loukata Jumalansa kunniaa. He uhraavat Herralle kuuluvia tuliuhreja, Jumalalle tuotavaa ruokaa. Sen tähden heidän on oltava pyhät ja puhtaat.

 

3. Moos. 21:10-12 10 Ylipappi on sukunsa joukossa korkein: hänen päänsä on voideltu pyhällä öljyllä, hänet on vihitty virkaansa ja puettu pyhiin vaatteisiin. Hänen ei sovi surun merkiksi avata hiuksiaan levälleen eikä repiä vaatteitaan. 11 Hän ei saa saattaa itseään epäpuhtaaksi menemällä kuolleen lähelle, ei edes surressaan isäänsä tai äitiään. 12 Hän ei saa suruaikanaan poistua pyhäköstä, ettei hän häpäisisi Jumalansa pyhäkköä, sillä hänet on voideltu ja vihitty Herran pyhällä öljyllä. Minä olen Herra.

 

Se, että ylipappi repi vaatteensa tutkiessaan Jeesusta Kristus, kuvasti ylipappeuden riistämistä Leeviltä ja sen antamista

Messiaalle ja valituille Melkisedekin järjestyksen mukaan (vrt. Matt. 26:65; Mark. 14:63).

 

Pyhäkköteltta ja uhrileivät

 

Pyhäkköteltan koko vertauskuvasto ennakoi seurakunnan hengellistä suhdetta Jumalaan Pyhässä Hengessä viimeisinä päivinä (vrt. tutkielma Herran päivä ja viimeiset päivät (Nro 192)). Juuda oli sokea tälle vertauskuvallisuudelle eikä siis pystynyt kääntymyksen alkuun melkein kahteen tuhanteen vuoteen joitakin yksittäistapauksia lukuun ottamatta.

 

3. Moos. 24:1-9 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Temppelissä olevien lamppujen on määrä palaa jatkuvasti. Se on pappien vastuulla. Uhrileivät on asetettava pöydälle kahteen riviin suitsutuksen kanssa. Ne on asetettava paikoilleen Herran eteen joka sapatti. Uhrileivät asetettiin

Herran eteen joka sapatti, ja ne olivat muistona kansalle siitä, että se asetettiin heimoiksi johtajien alaisuuteen Jumalan valtakuntaa varten. Palvelumenot ennakoivat todistusta valituissa olevasta Pyhästä Hengestä Israelin heimojen keskuudessa olevana Jumalan temppelinä.

 

Jumala kehotti uskollisuuteen ja kielsi epäjumalille uhraamisen (vrt. Laki ja toinen käsky (Nro 255)). Elävän Jumalan sana selittää yksityiskohtia myöten liiton rikkomisesta seuraavan rangaistuksen. Jos Jumalan lakia ei noudateta eikä häntä palvota, rangaistuksina ovat kulkutauti, taudit ja rutto sekä sota ja vankeus.

 

3. Moos. 26:1-46 1 Teillä ei saa olla epäjumalia. Älkää pystyttäkö jumalien kuvia tai patsaita. Älkää veistäkö maassanne kuvia kiviin älkääkä palvoko niitä, sillä minä olen Herra, teidän Jumalanne. 2 Pitäkää kunniassa sapatti ja määräykset, jotka olen siitä antanut. Pelätkää ja kunnioittakaa minun pyhäkköäni. Minä olen Herra. 3 Jos te elätte minun säädöksieni mukaan ja noudatatte minun käskyjäni, 4 minä annan teille sateet ajallaan, ja maa tuottaa niin paljon satoa ja puut niin paljon hedelmää, 5 että teillä riittää puitavaa viininkorjuuseen asti ja viininkorjuuta kestää kylvämiseen saakka. Teillä on syötävää yllin kyllin, ja te saatte asua turvallisesti maassanne. 6 Minä annan maahanne rauhan, ja te saatte nukkua yönne minkään häiritsemättä. Minä hävitän maastanne petoeläimet, eivätkä viholliset pääse tuhoamaan maata, 7 vaan te ajatte heidät pakosalle ja kukistatte heidät. 8 Viisi teistä ajaa pakoon sata vihollista, sata teistä ajaa pakoon kymmenentuhatta, ja he kaatuvat teidän miekkaanne. 9 Minä katson teidän puoleenne, teen teidät hedelmällisiksi ja annan teidän saada suuren joukon jälkeläisiä. Minä pidän voimassa teille antamani lupaukset. 10 Satoa riittää teillä syötäväksi uuden sadon kypsymiseen saakka, niin että joudutte vielä heittämään vanhaa viljaa pois uuden tieltä. 11 Minä pystytän asumukseni teidän keskellenne enkä väsy teihin, 12 vaan vaellan teidän mukananne ja olen teidän Jumalanne, ja te olette minun kansani. 13 Minä olen Herra, teidän Jumalanne, joka toin teidät pois Egyptistä, missä olitte orjina. Minä murskasin ikeen teidän niskastanne, niin että te saatoitte kulkea pystypäin. 14 Jos ette kuuntele minua ettekä noudata kaikkia näitä säädöksiä 15 ja jos te halveksitte minun käskyjäni ja ylenkatsotte minun lakejani ettekä noudata kaikkia minun säädöksiäni, vaan rikotte liiton, 16 niin minä rankaisen teitä. Minä lähetän teille varoitukseksi hivuttavan taudin ja kuumeen, jotka riuduttavat silmänne ja kuluttavat elinvoimanne. Te kylvätte turhaan, sillä teidän vihollisenne syövät sadon. 17 Minä käännyn teitä vastaan, niin että viholliset lyövät teidät taistelussa. Teidän vihamiehenne hallitsevat teitä, ja lopulta te pakenette silloinkin, kun kukaan ei aja teitä takaa. 18 Jos ette sittenkään tottele minua, minä kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden. 19 Minä murskaan teidän voimanne ja ylpeytenne, taivas teidän yllänne tulee raudankovaksi ja maa teidän allanne pronssin kaltaiseksi. 20 Teidän voimanne kuluvat hukkaan, kun maa ei tuota satoa eivätkä puut kanna hedelmää. 21 Jos te yhä vain niskoittelette ettekä suostu kuulemaan minua, minä kuritan teitä vielä seitsemän kertaa ankarammin syntienne tähden. 22 Minä lähetän teidän kimppuunne villipetoja, ja ne riistävät teiltä teidän lapsenne, raatelevat karjanne ja tappavat teidät niin vähiin, että tiet tulevat autioiksi. 23 Jos ette tästäkään kurituksesta ota opiksenne vaan edelleen vastustatte minua, 24 minä itse käännyn teitä vastaan ja kuritan teitä seitsemän kertaa ankarammin syntienne vuoksi. 25 Minä lähetän teidän kimppuunne vihollisen kostamaan teille liiton rikkomisen, ja jos vetäydytte kaupunkeihinne, minä lähetän ruton teidän keskuuteenne ja te joudutte vihollistenne armoille. 26 Minä estän teitä saamasta ruokaa, niin että kymmenelle naiselle riittää yksi ainoa uuni heidän vähien leipiensä paistamiseen. He joutuvat jakamaan leivät vaa'alla punniten, eikä kukaan tule niistä kylläiseksi. 27 Jos ette tämänkään jälkeen suostu tottelemaan vaan edelleen vastustatte minua, 28 käännyn minäkin vihassani teitä vastaan ja kuritan teitä seitsenkertaisesti syntienne tähden. 29 Te joudutte syömään poikienne ja tyttärienne lihaa. 30 Minä hävitän teidän uhrikukkulanne, kaadan kumoon suitsutusalttarinne ja kokoan teidän omat ruumiinne röykkiöiksi epäjumalankuvienne sirpaleiden päälle. Minä alan inhota teitä 31 ja muutan teidän kaupunkinne rauniokasoiksi, annan pyhäkköjenne autioitua enkä enää välitä teidän uhrisavunne tuoksusta. 32 Minä teen teidän maanne niin autioksi, että teidän vihollisennekin, jotka tulevat sinne asumaan, kammoksuvat sitä. 33 Ja teidät minä hajotan vieraiden kansojen sekaan, minä karkotan teidät paljastettu miekka kädessäni. Teidän maastanne tulee autiomaa, ja teidän kaupunkinne muuttuvat rauniokasoiksi. 34 Niin maa saa autiona levätessään hyvityksen sapattivuosista, joita te ette sille antaneet. Te itse olette vihollismaassa, mutta oma maanne lepää ja saa hyvityksen sapattivuosistaan. 35 Koko autiona olonsa ajan se saa viettää sapattia, jota sillä ei ollut teidän siellä asuessanne. 36 Teistä jäljelle jääneet, jotka asuvat vihollismaassa, minä teen niin aroiksi, että kun he kuulevat selkänsä takaa lehden kahinan, he karkaavat pakoon kuin miekan tieltä ja kaatuvat, vaikka kukaan ei aja heitä takaa. 37 Kuin miekkaa paeten he kompastelevat toisiinsa, vaikka kukaan ei heitä ahdista. Te ette kestä vihollistenne edessä, 38 vaan katoatte vieraiden kansojen sekaan, ja vihollistenne maa nielee teidät. 39 Teistä jäljelle jääneet riutuvat vihollismaassa syntiensä tähden, ja myös isiensä syntien tähden he riutuvat. 40 Sitten he tunnustavat omat syntinsä ja isiensä synnit, luopumuksensa ja niskoittelunsa, 41 joiden takia minä asetuin heitä vastaan ja vein heidät vihollismaahan. Jos heidän paatunut mielensä silloin nöyrtyy ja he sovittavat syntinsä, 42 minä muistan lupaukseni, jonka annoin Jaakobille, Iisakille ja Abrahamille, ja muistan myös heidän maataan. 43 Mutta maan on ensin tultava tyhjäksi ja oltava autiona korvaukseksi pitämättä jääneistä sapateista. He itse joutuvat sovittamaan syntinsä, koska hylkäsivät minun lakini ja halveksivat minun säädöksiäni. 44 Mutta vaikka he ovat vihollismaassa, minä en hylkää heitä enkä vihastu heihin niin, että tekisin heistä lopun ja rikkoisin liiton, joka on välillämme, sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa. 45 Minä muistan heitä ja liittoa, jonka tein heidän esi-isiensä kanssa, kun toin heidät kaikkien kansojen nähden pois Egyptistä ja osoitin olevani heidän Jumalansa. Minä olen Herra. 46 Nämä ovat ne käskyt, lait ja opetukset, jotka Herra Siinainvuorella ilmoitti Moosekselle asettaen ne israelilaisten kanssa solmimansa liiton ehdoiksi.

 

Jumala lupasi suojelevansa Israelia ja antavansa sateen ajallaan, jos he olisivat kuuliaisia hänen lailleen.

 

Lunastuksessa annettava palkinto määräytyy iän ja kyvykkyyden perusteella. Jumalan avulla kaikkien on mahdollista päästä valtakuntaan sen mukaan, mikä on kunkin kyky tehdä työtä ja palvella. Kelle paljon annetaan, siltä paljon vaaditaan.

 

3. Moos. 27:1-34 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

3. Moos. 27:1-34 käsittelee lahjojen lupaamista ja henkilön, eläimen tai maan vihkimistä Jumalan palvelukseen ja tällaisen lahjan lunastusta; arvon arvioi pappi. Vihittyyn maahan liittyvät riemuvuosilait selitetään. Nautojen, lampaiden tai vuohien esikoiset ovat jo Jumalan, eikä niitä voi näin ollen pyhittää. Lunastushintaan lisätään viidesosa niiden arvosta.

 

Leevi temppelissä

 

Papisto on vastuussa pyhäkköteltan pystytyksestä ja siirtämisestä. Tämä velvollisuus siirtyy papiston muodostaville valituille, jotka ovat töillään vastuussa elävien kivien temppelin pystyttämisestä.

 

4. Moos. 1:47-54 47 Leeviläisiä ja heidän sukujaan ei otettu lukuun väenlaskussa. 48 Herra sanoi Moosekselle: 49 Leevin heimoa sinun ei pidä tarkastaa sotapalvelusta varten, äläkä laske leeviläisten lukua, kun lasket muiden israelilaisten lukumäärän. 50 Pane leeviläiset huolehtimaan liitonarkun asumuksesta, sen kalustosta ja kaikesta muusta siihen kuuluvasta. Heidän tehtävänään on telttamajan ja kaikkien sen varusteiden kuljetus. Heidän tulee palvella pyhäkössä ja asua leirissä sen ympärillä. 51 Kun telttamaja siirretään uuteen leiripaikkaan, leeviläisten on purettava maja, ja kun pyhäkkö on saapunut perille, heidän tulee pystyttää se. Jos joku ulkopuolinen puuttuu näihin tehtäviin, hänet on surmattava. 52 Israelilaisten tulee asettua leiriin heimoittain, kunkin heimon joukkoineen oman tunnuksensa ympärille. 53 Leeviläisten on leiriydyttävä telttamajan ympärille, ettei Herran viha kohtaisi Israelin kansaa. Leeviläisten tulee huolehtia liitonarkun majasta ja siellä suoritettavasta palveluksesta. 54 Israelilaiset tekivät kaiken sen käskyn mukaisesti, jonka Herra oli Moosekselle antanut.

 

Valitut ovat erillään kansasta syntyjään, ja nyt pelastus on juutalaisten ulkopuolisista kansoista, sillä heistä on tullut osa Israelin kansaa, koska he ovat Jumalan temppeli.

 

4. Moos. 2:33 33 Leeviläisiä ei tarkastettu eikä laskettu muiden israelilaisten mukana; tämän määräyksen Herra oli Moosekselle antanut.

 

Papiston suvut sijoitettiin pyhäkön ympärille pyhäkköteltan oman vertauskuvaston mukaisesti. Jokainen tehtävistä liittyi pyhäkköteltan sijoituksen ja rakenteen tärkeyteen.

 

4. Moos. 3:1-51 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

4. Moos. 3 käsittelee Aaronin ja Mooseksen sukua. Leeviläisten lukumäärät, perhekunnat ja velvollisuudet ja vastuualueet luetellaan. Leeviläiset olivat Herran. Israelin esikoiset laskettiin ja merkittiin muistiin, ja heistä perittiin lunastusmaksu. Esikoisten lunastaminen oli ennuskuva valittujen lunastamisesta ja vihkimisestä pappeuteen Messiaan alaisuudessa. Leevi on ennuskuva heimojen pappeudesta, jonka runkojoukon Leevi muodosti. Valitut kutsuttiin ja nimettiin puhdistauduttuaan syntymästä.

 

Järjestelmä, jonka perusteella henkilö voitiin vihkiä nasiiriksi, oli myös valittujen ennuskuva. Tämä järjestelmä ei itsessään voinut johtaa pelastukseen eikä johtanutkaan. Johanneksen kaste ei riittänyt Pyhän Hengen saamiseen, vaikka hän oli ollut nasiiri syntymästään lähtien ylipapin poikana.

 

4. Moos. 6:1-27 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tässä tekstissä selitetään nasiireja koskevat säädökset.

 

4. Moos. 4:1-49 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Kehatin, Gersonin ja Merarin pojat laskettiin ja merkittiin kirjoihin 30-vuotiaista 50-vuotiaisiin, ja heille määrättiin pyhäkköteltassa suoritettavat tehtävät.

 

Melkisedekin pappeudella ei ole sukuluetteloa, eikä hänen elinpäivillään ole alkua eikä loppua. Valittujen pappeudella Messiaan alaisuudessa ei ole äitiä, ei isää eikä sukuluetteloa, eikä hänen elinpäivillään ole alkua eikä loppua (Hepr. 7:1-10). Tämä pappeus jatkuu kuoleman jälkeen ylösnousemukseen, kun taas Leevin pappeus lakkaa fyysisten vuosien mukaan (50 vuotta temppelijärjestelmässä) ja jatkuu toisessa ylösnousemuksessa, jollei Pyhä Henki ole erikseen osoittanut henkilöä ensimmäiseen ylösnousemukseen.

 

4. Moos. 7:1-89 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

4. Moos. 7 käsittelee Israelin heimojen lahjoja ainoan todellisen Jumalan palvontaan tarkoitetun pyhäkköteltan vihkimyksessä. Uhrit ovat kokonaisuudessaan peräisin heimoilta taivaallisten sotajoukkojen luvun mukaan, ja myös esineiden merkitys liittyy taivaallisiin sotajoukkoihin. Jokainen uhri on rakenteen ennuskuva samoin kuin vuosittaiset, kuukausittaiset ja viikoittaiset uhrit ovat 144 000 valitun ennuskuva, kun taas suurta kansanjoukkoa kuvastaa iltauhri.

 

Samoin myös lamput ovat rakenteeltaan ennuskuvia.

 

4. Moos. 8:1-4 1 Herra sanoi Moosekselle: 2 Käske Aaronin asettaa öljylamput paikoilleen seitsenhaaraiseen lampunjalkaan niin, että niiden valo lankeaa lampunjalan etupuolelle. 3 Aaron noudatti ohjetta, jonka Mooses oli saanut Herralta. Hän asetti öljylamput paikoilleen niin, että niiden valo lankesi lampunjalan etupuolelle. 4 Lampunjalka oli tehty kullasta, taottu jalustoineen ja kukkakoristeineen yhdestä kappaleesta. Se oli tehty täsmälleen sellaiseksi kuin Herra oli Moosekselle näyttänyt.

 

4. Moos. 8:5-26 [LUETTAVA KOKONAISUUDESSAAN]

 

Leeviläisten puhdistaminen ja pyhittäminen on tämän tekstin aiheena. Jumalan palveleminen temppelissä oli kovaa työtä 25-vuotiaasta 50-vuotiaaseen asti, ja 50-vuotiaasta alkaen tehtävät koostuivat ainoastaan opettamisesta. Temppelissä opetusta

alettiin antaa 3-vuotiaasta. Henkilö palveli ja opetteli toimimaan opettajana 25-vuotiaasta aina 30-vuotiaaksi.

 

Jumala varmistaa kansansa hyvinvoinnin. Valittaminen on loukkaavaa

 

4. Moos. 11:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Kansa valitti lihan puutteesta exoduksen aikana. Sille annettiin mannaa. Tämä oli erämaan neljänkymmenen riemuvuoden ennuskuva ja valittujen leipä ja vesi olisivat turvatut. Mooses ilmaisi Jumalalle rukouksessa, että Israelin hallitseminen oli hänelle liian raskas taakka. Moosesta auttamaan määrättiin sitten 70 vanhinta. Israelin 70 vanhimmasta tuli Sanhedrin. Seitsemänkymmenen hengen ryhmän muodostaminen hengen avulla, joka lepäsi Mooseksen yllä, ennakoi Messiasta ja 70 valittua, joista tuli Israelin uusia vanhimpia, jotka lähetettiin matkaan kaksittain kuten edellä mainitun kaksitoistahenkinen ryhmä (vrt. Luuk. 10:1, 17).

 

Israelin lapsille annettiin viiriäisiä heidän valittaessaan lihan puutteesta, mutta liha, jota heille annettiin, oli heille liian vahvaa, koska he olivat ahneita, ja monet kuolivat. Tällä on hengellinen merkitys. Merkitys on se, että Jumala ruokki Israelia sen mukaan, kuin heitä pystyi ruokkimaan, ja kelvottomat kuolivat. Takana oleva ajatus on ennuskuvana myös Pyhän Hengen voimasta ja Jumalan salaisuuksien ymmärtämisestä (vrt. tutkielma Jumalan salaisuudet (Nro 131)).

 

Jumala antoi Israelille alun perin myös tilaisuuden päästä luvattuun maahan, ja tämän tilaisuuden he hylkäsivät. Heidän oli määrä tehdä samoin myös Messiaan aikana tilaisuuden saadessaan, mutta Juuda ja Leevi hylkäsivät sen jopa ylösnousemuksen jälkeen.

 

4. Moos. 13:1-33 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Kaksitoista miestä lähetettiin tutkimaan luvattua maata tuodakseen takaisin kertomuksen näkemästään. Heidän kertomuksensa osoittaa luottamuksen Jumalaa kohtaan puuttuvan heiltä täysin.

 

4. Moos. 14:1-45 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Israelin uskon puute luetaan heitä vastaan. Kansankokous oli peloissaan ja valitti Moosesta ja Aaronia vastaan. Joosua ja Kaaleb, jotka olivat ainoat, joilla oli uskoa, eivät pystyneet saamaan kansaa vakuuttuneeksi siitä, että heidän oli otettava perintönsä haltuun uskossa ja että he pystyisivät siihen. Jumala vihastui heihin, ja ainoastaan Mooseksen rukousten ansiosta heitä he ei silloin tuhottu. Kansa tuomittiin sitten vaeltamaan erämaassa neljäkymmentä vuotta uskon puutteen tähden. Ainoastaan Kaalebin ja Joosuan annettiin päästä luvattuun maahan.

 

Mooses asetettiin koetteille, eikä hän epäonnistunut. Jumala oli perustanut järjestelmänsä ja pappeutensa ja kansansa, ja hän koetteli heitä, jotta me voisimme ymmärtää viimeisinä päivinä, mitä tulisi tapahtumaan. Juudalle annettiin neljäkymmentä vuotta aikaa katua Messiaan kuoleman jälkeen, eivätkä he katuneet, jolloin heidät tuhottiin ja lähetettiin vankeuteen (vrt. Joonan merkki ja temppelin jälleenrakennuksen historia (Nro 13)).

 

Koko palvonta- ja uhrijärjestelmän oli määrä olla yhdenmukainen sekä pakanoille että syntyperäisille israelilaisille.

 

4. Moos. 15:1-41 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

4. Moos. 15 esittää toistamiseen lahjat ja uhrit, jotka on suoritettava tultaessa luvattuun maahan. Rangaistus sapatin rikkomisesta on kuolema. Vaatteiden kulmiin on ripustettava sinipunaiset nauhat muistutukseksi

käskyistä.

 

Herran käsky on se, että Israelin on kannettava vaatetuksessaan vertauskuvaa kymmenestä käskystä, jotka on kirjoitettava heidän sydämeensä.

 

5. Moos. 22:12 12 Tee tupsut viittasi kaikkiin neljään kulmaan.

 

Juuda on vääristänyt tämän säädöksen ja muuttanut sen valkoisiksi tupsuiksi, jotka riippuvat alusvaatteista.

 

4. Moos. 16:1-50 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Korahin kapinasta kertoo 4. Moos. 16. Kaikki kapinaan osallistuneet kuolivat. Rutto päättyi, kun Aaron seisoi kuolleiden ja elävien välissä. Tämä teko kuvasti papiston esirukousta kansan puolesta ja ennakoi seurakuntaa ja sen tehtäviä ja velvollisuuksia. Israelin lapsien kapina sai itse asiassa alkunsa Israelin papistosta ja hallitsijoista. Tämä luopumus oli toistuva monta kertaa heimojen keskuudessa sekä Israelissa ja seurakuntien keskuudessa hajaannuksen jälkeen aina 20. vuosituhannelle.

 

4. Moos. 17:16-22 16 Herra sanoi Moosekselle: 17 Sano israelilaisille, että jokaisen sukukunnan päämiehen on annettava sinulle sauva, yksi kutakin heimoa kohti eli yhteensä kaksitoista sauvaa. Kirjoita sitten kunkin päällikön sauvaan hänen nimensä. 18 Leevin heimon sauvaan kirjoita kuitenkin Aaronin nimi. Kutakin heimon päämiestä kohti saa olla vain yksi sauva. 19 Pane sauvat pyhäkkötelttaan liitonarkun eteen, missä saatte kohdata minut. 20 Minun valitsemani miehen sauva puhkeaa lehteen, ja niin minä vaiennan israelilaisten nurinan ja pääsen kuulemasta heidän ainaista valitustaan teitä vastaan. 21 Mooses ilmoitti tämän israelilaisille, ja jokaisen heimon päämies antoi hänelle sauvan. Sauvoja oli yksi kutakin heimoa kohti eli yhteensä kaksitoista sauvaa, ja Aaronin sauva oli niiden joukossa. 22 Mooses vei sauvat Herran eteen liitonarkkua suojaavaan telttaan.

 

Aaronin sauvan alaiset kaksitoista sauvaa viittasivat kahteentoista heimoon tuomarien ja sitten apostolien alaisuudessa. Jumalan kaupungin perustus lepää näiden kahdentoista apostolin ja heidän tekojensa varassa (vrt. Ilm. 21:10-14).

 

23 Kun hän seuraavana päivänä meni sinne, Leevin sukukuntaa edustava Aaronin sauva oli puhjennut lehteen ja siinä oli lehtien lisäksi kukkia ja kypsäksi ehtineitä manteleita. 24 Mooses vei sauvat ulos pyhäkköteltasta ja näytti ne israelilaisille. Sauvat nähtyään kukin päämies otti niistä omansa. 25 Herra sanoi Moosekselle: Vie Aaronin sauva takaisin liitonarkun eteen säilytettäväksi todisteena niille, jotka vielä aikovat kapinoida. Näin pääsen kuulemasta heidän nurinaansa, eikä heidän tarvitse kuolla. 26 Mooses teki Herran käskyn mukaisesti. 27 Mutta israelilaiset sanoivat Moosekselle: Me olemme hukassa, me tuhoudumme, olemme kaikki tuhon omat! 28 Jos jokainen, joka menee Herran asumuksen lähelle, kuolee, niin mehän kuolemme kaikki!

 

Pyhäkön vääryydestä ovat vastuussa sen johtajat, ja sama pätee elävään temppeliin.

 

4. Moos. 18:1-32 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Valitut lähetetään maailmaan kuin lampaat susien sekaan, ja tämä Leeville kuulunut perintö pätee yhtä lailla valittuihin. Valitut ovat valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo (1. Piet. 2:9).

 

Moosesta estettiin pääsemästä maahan, koska hän hakkasi kallioon. Hän ja Aaron kuolivat Israelin ulkopuolella muistutukseksi meille siitä, että meidän on määrä kuulua ensimmäiseen ylösnousemukseen ja mennä Israeliin Mooseksen kanssa hengellisinä olentoina. Jos Mooses olisi kuollut Israelissa, he olisivat tehneet hänen jäännöksistään epäjumalia ja fetissejä. Tästä syystä arkkienkeli Mikael kiisteli Saatanan kanssa Mooseksen ruumiista (Juudas 9).

 

4. Moos. 20:1-14 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tästä tekstistä näemme, että Herran kansan estäminen johtaa rangaistukseen.

 

4. Moos. 20:14-29 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Heidät tuomittiin kanaanilaisten tavoin.

 

4. Moos. 21:1-35 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Israel kukisti kanaanilaiset, mutta lannistui myöhemmin ja valitti jälleen Jumalaa vastaan. Jumala lähetti sitten rangaistukseksi tulisia käärmeitä. Mooses rukoili Jumalaa ja valmisti niin sanotun pronssikäärmeen heidän parannuksekseen. Tämä esine oli itse asiassa serafi. Serafi oli yliluonnollinen olento, jolla oli kuusi siipeä, ja käännöksen eivät näytä tämän toiminnan yliluonnollisuutta. Jumala suojeli Israelia ja saattoi heidät perintöönsä. Israelia uhanneet heimot poistettiin järjestelmällisesti. Israelin perintö laajennettiin tässä yhteydessä Jordanin toiselle puolelle, eikä koko Israel ollut Israelissa Jordanin samalla puolella. Tämä ennakoi viimeisiä päiviä ja myös valittujen toimia. Israelin johtivat harhaan epäjumalanpalvelukseen kuitenkin väärät papit, jotka suunnittelivat heidän perikatoaan.

 

Balaamin profetia

 

4. Moos. 22:1-41 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

4. Moos. 22 kertoo Israelin leiriytymisestä Mooabin tasangolle Jordanin tälle puolen lähelle Jerikoa. Mooab pelkää kansaa, koska se on niin lukuisa. Mooabilaiset lähettävät hakemaan Balaamin, Beorin pojan, kiroamaan israelilaiset. Balaamin lahjojen tarkoitus oli heikentää Israelia, jota suojelivat Jumalan seitsemän henkeä, jotka ilmenevät jälleen seitsemän seurakunnan enkeleinä.

 

4. Moos. 23:1-30 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tämän profetian merkitys on pysyvä, koska se liittyy Jumalan profeetoille antamaan opastukseen siitä, miten Israelia on suojeltava ja siunattava. Se liittyy myös vuokrattujen opettajien oppeihin ja Raamatun lain väärinkäyttöön maksua vastaan, mistä tuli muiden kansojen tapaan Israelin papiston lähes perinnöllinen sairaus.

 

4. Moos. 24:1-25 1 Bileam ymmärsi nyt, että oli Herran tahdon mukaista siunata Israel, eikä mennyt entiseen tapaansa tutkimaan enteistä, mitä hänen tulisi sanoa, vaan käänsi kasvonsa autiomaahan päin. 2 Sinne katsoessaan hän näki israelilaiset, jotka olivat leiriytyneet heimoittain. Silloin Jumalan henki tuli häneen, 3 ja hän lausui nämä sanat: -- Näin sanoo Bileam, Beorin poika, näin sanoo mies, joka näkee selvästi, 4 näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: 5 Kuinka ihanat ovatkaan sinun telttasi, Jaakob, sinun asumuksesi, Israel! 6 Ne levittäytyvät kuin joenuomat, ne ovat kuin puutarhat virran varrella, kuin aaloepuut, Herran istuttamat, kuin setrit veden partaalla! 7 Vesi läikkyy heidän sangoistaan, ja heidän kylvönsä on runsaasti kasteltu. Heidän kuninkaansa tulee Agagia suuremmaksi, mahtava on heidän valtansa. 8 Jumala toi heidät pois Egyptistä; heillä on villihärän voimat. He ahmivat suuhunsa viholliskansat, purevat murskaksi heidän luunsa, niittävät heidät nuolillaan. 9 Kun he lepäävät, he lepäävät kuin leijona, kuin jalopeura -- kuka uskaltaa häiritä heitä? Siunattuja ovat ne, jotka sinua siunaavat, kirottuja ne, jotka sinua kiroavat. 10 Silloin Balak vihastui Bileamiin, löi nyrkillä kämmeneensä ja sanoi: Minä kutsuin sinut tänne, jotta kiroaisit viholliseni, mutta nyt sinä olet jo kolme kertaa siunannut heidät! 11 Painu sinne, mistä tulit! Minä lupasin palkita sinut runsain mitoin, mutta nyt Herra on riistänyt sinulta palkkiosi. 12 Bileam sanoi Balakille: Minähän sanoin jo sanantuojillesi, jotka lähetit luokseni: 13 'Vaikka Balak antaisi minulle palatsinsa täydeltä hopeaa ja kultaa, minä en voisi rikkoa Herran käskyä vastaan enkä tehdä mitään oman mieleni mukaan, en hyvää enkä pahaa. Niin kuin Herra puhuu, niin on minunkin puhuttava.' 14 Minä palaan nyt oman väkeni luo, mutta sitä ennen ilmoitan sinulle, mitä tuo kansa on tulevina aikoina tekevä sinun kansallesi. 15 Ja hän lausui nämä sanat: -- Näin sanoo Bileam, Beorin poika, näin sanoo mies, joka näkee selvästi, 16 näin mies, joka kuulee Jumalan puhuvan, joka saa tietonsa Korkeimmalta, mies, joka maahan kaatuneena, avoimin silmin, saa katsella Kaikkivaltiaan näkyjä: 17 Minä näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä, minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista. Se murskaa Moabin ohimot, kaikkien Setin jälkeläisten kallot. 18 Edom joutuu voittajan omaksi, Seir vihollisten käsiin. Israel tekee voimallisia tekoja, 19 Jaakobista polveutuu hallitsija, joka tuhoaa vihollisensa, vaikka he suojautuvat kaupunkeihin. 20 Kun Bileam näki amalekilaiset, hän lausui nämä sanat: -- Amalek on kansoista ensimmäinen, mutta se hävitetään ikiajoiksi. 21 Sitten Bileam näki keniläiset ja lausui nämä sanat: -- Järkkymätön on sinun asuinsijasi, kallioille on sinun pesäsi rakennettu. 22 Kuitenkin Kainin perii tuho; ei aikaakaan, niin Assur vie sinut vankeuteen. 23 Bileam lausui vielä nämä sanat: -- Voi, keitä ovat nuo, joiden laumat tulevat pohjoisesta, 24 nuo, jotka ovat lähteneet kittiläisten maasta? He kukistavat Assurin, he kukistavat Eberin, mutta heidätkin hävitetään ainiaaksi. 25 Sitten Bileam lähti paluumatkalle kohti kotiseutuaan, ja myös Balak lähti omalle taholleen.

 

Profetia liittyi Israelin pakkosiirtolaisuuteen Assyriassa ja myös Eberin tuhoutumiseen. Myös viimeisten päivien hävitys ja lopunajan sodat hahmotellaan myös tässä yksinkertaisessa tapahtumasarjassa (vrt. Balaamin oppi ja Balaamin profetia (Nro 204). Seuraukset ovat selvät.

 

4. Moos. 25:1-18 1 Kun israelilaiset olivat asettuneet Sittimiin, Israelin miehet luopuivat Herrasta ja alkoivat elää moabilaisnaisten kanssa. 2 Naiset kutsuivat heitä omien jumaliensa uhrijuhliin, ja miehet söivät uhrilihaa ja kumarsivat heidän jumaliaan. 3 Näin israelilaiset antautuivat palvelemaan Baal-Peoria, ja siksi Herra vihastui heihin. 4 Herra sanoi Moosekselle: Kokoa kaikki kansan johtomiehet ja teloita heidät julkisesti minun edessäni, että hehkuva vihani kääntyisi pois Israelista. 5 Mooses sanoi Israelin tuomareille: Surmatkaa heimolaisistanne kaikki, jotka ovat antautuneet Baal-Peorin palvojiksi. 6 Itkiessään pyhäkköteltan ovella israelilaiset, Mooses ja koko kansa, saivat nähdä, kuinka muuan mies palasi heimonsa pariin midianilainen nainen mukanaan. 7 Pinehas, joka oli pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, astui silloin esiin väkijoukosta. Hän otti käteensä keihään, 8 meni miehen jäljessä teltan perälle ja lävisti keihäällä molemmat, israelilaisen miehen ja midianilaisen naisen, nauliten heidät siihen paikkaan. Silloin israelilaisia ahdistanut vitsaus lakkasi, 9 mutta heitä oli jo kuollut kaksikymmentäneljätuhatta. 10 Herra sanoi Moosekselle: 11 Pinehas, pappi Aaronin pojan Eleasarin poika, on lauhduttanut minun vihani. Hän on israelilaisten parissa kiivaasti puolustanut minun kunniaani, ja siksi minä en omassa kiivaudessani tyystin hävittänyt israelilaisia. 12 Sano hänelle, että minä teen hänen kanssaan liiton ja annan hänen menestyä. 13 Tämän liiton nojalla hän ja hänen jälkeläisensä saavat ikuisesti olla pappeja, koska hän kiivaili Jumalansa puolesta ja näin sovitti israelilaisten synnin. 14 Israelilainen mies, joka surmattiin yhdessä midianilaisnaisen kanssa, oli Simri, Salun poika, Simeonin heimoon kuuluvan suvun päämies. 15 Surmatun midianilaisnaisen nimi oli Kosbi. Hänen isänsä Sur oli midianilaisen heimokunnan päällikkö. 16 Herra sanoi Moosekselle: 17 Käykää midianilaisten kimppuun ja hävittäkää heidät. 18 He ovat juonillaan pyrkineet vahingoittamaan teitä. He viettelivät teidät Baal-Peorin palvojiksi ja käyttivät siinä apunaan Kosbia, midianilaisen päällikön tytärtä, joka surmattiin, kun vitsaus kohtasi kansaa Peorin palvonnan tähden.

 

Myös Midian oli tuhoutuva tässä epäjumalallisessa juonittelussa.

 

Päivittäisissä uhreissa karitsat lähetettiin matkaan ja uhrattiin kaksittain, kuten kaikki valitut. Suuri kansanjoukko, josta Ilmestyskirjan 7:9 ss. puhuu, liittyy näin ollen päivittäiseen uhriin.

 

4. Moos. 28:1-31 1 Herra sanoi Moosekselle: 2 Anna israelilaisille tämä käsky: Huolehtikaa siitä, että tuotte määräaikana kaikki minulle kuuluvat uhrilahjat, minun tuliuhriruokani, tuoksuvat tuliuhrini, jotka ovat minulle mieluisat.

3 Sano heille: Tuliuhriksi teidän on tuotava Herralle päivittäin kaksi virheetöntä vuoden ikäistä urospuolista karitsaa. 4 Uhratkaa toinen karitsa aamulla ja toinen iltahämärissä. 5 Lisäksi uhratkaa aamulla ruokauhriksi kymmenesosa eefa-mittaa parhaita vehnäjauhoja, joihin on sekoitettu neljännes hin-mittaa oliiveista survottua öljyä. 6 Tämä on päivittäinen polttouhri. Tällainen uhri toimitettiin ensi kerran Siinainvuoren luona tuoksuvana tuliuhrina, joka on Herralle mieluisa. 7 Juomauhriksi tuokaa neljännes hin-mittaa viiniä kumpaakin karitsaa kohden; vuodattakaa pyhäkössä vahvaa viiniä Herralle uhriksi. 8 Uhratkaa toinen karitsa iltahämärissä ja toimittakaa siihen kuuluvat ruoka- ja juomauhrit samalla tavoin kuin aamullakin. Tämä on tuoksuva tuliuhri, joka on Herralle mieluisa. 9 Sapattina teidän tulee uhrata kaksi vuoden ikäistä virheetöntä urospuolista karitsaa. Lisäksi teidän on tuotava ruokauhriksi kaksi eefa-mitan kymmenesosaa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa sekä juomauhri. 10 Tämä polttouhri tulee uhrata joka sapatti päivittäisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi. 11 Jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä teidän on tuotava Herralle polttouhriksi kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden ikäisiä. Kaikkien uhrieläinten tulee olla virheettömiä. 12 Lisäksi teidän on tuotava ruokauhriksi kumpaakin sonnia kohden kolme eefa-mitan kymmenesosaa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa ja pässiä kohden kaksi kymmenesosaa 13 sekä kutakin karitsaa kohden yksi kymmenesosa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa. Tämä polttouhri on tuoksuva tuliuhri, joka on Herralle mieluisa. 14 Siihen kuuluu juomauhreina puoli hin- mittaa viiniä kumpaakin sonnia, kolmasosa hin-mittaa pässiä ja neljäsosa hin-mittaa kutakin karitsaa kohden. Tämä on vuoden jokaisen kuukauden ensimmäisenä päivänä uhrattava polttouhri. 15 Teidän tulee myös uhrata pukki syntiuhriksi Herralle. Kaikki nämä uhrit on tuotava päivittäisen polttouhrin ja siihen kuuluvan juomauhrin lisäksi. 16 Ensimmäisen kuun neljäntenätoista päivänä vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi, 17 ja saman kuun viidentenätoista on juhlapäivä. Seitsemän päivän ajan teidän tulee syödä happamatonta leipää. 18 Tämän juhlan ensimmäisenä päivänä on pidettävä pyhä juhlakokous. Sinä päivänä ette saa tehdä mitään työtä. 19 Tuokaa tuliuhriksi, Herralle uhrattavaksi polttouhriksi, kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden ikäisiä. Pitäkää huoli siitä, että kaikki uhrieläimet ovat virheettömiä. 20 Niiden mukana annettavaksi ruokauhriksi tuokaa parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa kolme eefa-mitan kymmenesosaa kumpaakin sonnia kohden, kaksi kymmenesosaa pässiä kohden 21 ja yksi kymmenesosa kutakin karitsaa kohden. 22 Syntienne sovittamiseksi uhratkaa pukki. 23 Nämä kaikki teidän tulee uhrata päivittäisen aamupolttouhrin lisäksi. 24 Samat uhrit teidän on uhrattava juhlan kaikkina seitsemänä päivänä. Ne ovat tuliuhriruokaa, tuoksuva uhri, joka on Herralle mieluisa. Tuokaa nämä uhrit ja niihin kuuluvat juomauhrit päivittäisen polttouhrin lisäksi. 25 Myös seitsemäntenä päivänä teidän tulee pitää pyhä juhlakokous; silloinkaan ette saa tehdä mitään työtä. 26 Kun elonleikkuun päivänä viikkojuhlanne aikaan tuotte Herralle tuoreen ruokauhrin, pitäkää pyhä juhlakokous älkääkä sinä päivänä tehkö mitään työtä. 27 Tuokaa kaksi nuorta sonnia, yksi pässi ja seitsemän karitsaa, joiden on oltava vuoden ikäisiä, ja antakaa ne tuoksuvaksi polttouhriksi, joka on Herralle mieluisa. 28 Tuokaa siihen kuuluvana ruokauhrina parhaista vehnäjauhoista ja öljystä tehtyä taikinaa kolme eefa-mitan kymmenesosaa kumpaakin sonnia kohden, kaksi kymmenesosaa pässiä kohden 29 ja yksi kymmenesosa kutakin karitsaa kohden. 30 Syntienne sovittamiseksi uhratkaa pukki. 31 Kaikki nämä uhrit ja niihin kuuluvat juomauhrit teidän tulee tuoda päivittäisen polttouhrin ja siihen kuuluvan ruokauhrin lisäksi. Teidän on pidettävä huoli siitä, että uhrieläimet ovat virheettömiä.

 

Tapahtumasarja käsittää näin ollen päivät ja siten 144 000:sta suureen kansanjoukkoon yli 40 riemuvuoden ajan.

 

Maan haltuunoton aikainen laki

 

Jumala antoi lain Moosekselle Jeesuksen Kristuksen kautta, ja hän alkoi kirjoittaa sitä Mooabissa Jordanin toisella puolella, ja valloituksen säädökset olivat näin ollen valmiina ennen Israelin saapumista. Samoin tulee tapahtumaan viimeisinä päivinä.

 

5. Moos. 1:1-46 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Neljänkymmenen vuoden lopussa Mooses kertasi, mitä tapahtui erämaassa vietettyjen vuosien aikana. Hän muistutti kansaa sen nurinasta ja sanoi sille, että Joosua ja Kaaleb pääsisivät luvattuun maahan mutta heidän isänsä eivät, mihin oli syynä heidän uskon puutteensa ja tottelemattomuutensa elävää Jumalaa kohtaan.

 

Mooseksen seuraajaksi määrättiin näin ollen Joosua sotajohtajana, ja Joosua vei Israelin luvattuun maahan. Tämä taas ennakoi Messiaan määräämistä Mooseksen seuraajaksi Jehosuana eli Joosuana, joka oli hänen etunimensä Juudassa. Jeesus Kristus on johdettu kreikkalaistuneesta aramealaisesta nimestä, joka onkin Joosua Messias. Septuaginta kääntää Joosuan sanalla Ièsous.

 

5. Moos. 2:1-37 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

5. Moos. 2:1-37 kertoo, kuinka Mooses jatkuvasti muistutti Israelia sen erämaavaelluksen historiasta, sen taisteluista ja sen voitoista. Kaikkien kansojen kohtalona oli näin ollen joutua Israelin käsiin, sen komennon alaiseksi Jumalan ohjauksen mukaan. Tämä lupaus toteutettiin, jotta käskyt ja Jumalan laki iskostuisi sen kansalliseen tietoisuuteen, ja se ennakoi tuhatvuotista järjestelmää Messiaan alaisuudessa.

 

5. Moos. 3:1-29 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tekstin kertoo taistelusta Ogia, Basanin kuningasta vastaan. Voiton johdosta luvatun maan ulkopuolinen maa jaettiin siellä oleville heimoille, ja johtajuus uskottiin Joosualle eli Joshualle.

 

Jumala oli Israelin kanssa, kun se oli kuuliainen sille määrättyjen johtajien alaisuudessa. Tämä tapahtumasarja ennakoi viimeisiä päiviä ja Israelin vahvistamista perintöönsä sekä Israelin sijoittamista Herran sotajoukkojen johtajien

alaisuuteen. Perintöosaansa johdetut heimot eivät vapautuneet sotapalveluksesta, ennen kuin koko valloitusajanjakso oli saatettu päätökseen ja kaikki heimot olivat perintöosassaan.

 

Israelin oli pidettävä käskyt mitään lisäämättä tai pois jättämättä. Juuda on lisännyt elävän Jumalan käskyihin suullista perimätietoa, ja se sai siitä syystä osakseen Messiaan nuhteet, ja se lähetettiin sen jälkeen vankeuteen.

 

5. Moos. 4:1-40 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tässä tekstissä Israelia varoitetaan, että sen on pidettävä liitto ja käskyt sekä Jumalan säädökset. Tässä Mooses kertoo heille, etteivät he tekisi niin ja että heidät hajotettaisiin kansojen sekaan. Mooses ei itse myöskään ylittäisi Jordania.

 

5. Moos. 4:40-49 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

5. Moos. 4:40-49 kertoo, että Mooses vahvisti oikeusjärjestelmän luvatun maan ulkopuolella Jordanin itärannalla. Tällä on myös merkitystä viimeisten päivien kannalta. Lupaukset, jotka Jumala antaa Israelille, sitovat jotkin heidän perintönsä näkökohdat sen velvollisuuksiin (vrt. 1. Moos. 49:1-33).

 

Valloitusajan oikeusjärjestelmän luominen saatettiin päätökseen, ennen kuin Israel ylitti Jordanin, ja samoin tapahtuu viimeisinä päivinä. Koko järjestelmä aloitettiin kymmenestä käskystä, jotka toistettiin 5. Mooseksen kirjassa.

 

5. Moos. 5:1-33 1 Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: Kuulkaa, israelilaiset, ne lain käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne ja eläkää tarkoin niiden mukaan. 2 Herra, meidän Jumalamme, teki meidän kanssamme liiton Horebilla. 3 Hän ei tehnyt tätä liittoa vain meidän isiemme kanssa, vaan myös meidän kanssamme, kaikkien meidän, jotka nyt olemme elossa ja täällä. 4 Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä kasvoista kasvoihin. 5 Minä seisoin silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen sanansa, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Näin Herra puhui: 6 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. 7 'Sinulla ei saa olla muita jumalia. 8 'Älä tee itsellesi patsasta äläkä muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 9 Älä kumarra äläkä palvele niitä, sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista, vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 10 Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat minua ja noudattavat minun käskyjäni. 11 'Älä käytä väärin Herran, Jumalasi, nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen nimeään. 12 'Pidä lepopäivä mielessäsi ja pyhitä se, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt. 13 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida kaikkia tehtäviäsi, 14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, härkäsi, aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin. 15 Muista, että itse olit orjana Egyptissä, kun Herra, sinun Jumalasi, kohotti voimakkaan käsivartensa ja johdatti sinut sieltä pois. Sen tähden Herra, sinun Jumalasi, käski sinun viettää lepopäivää. 16 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi, niin kuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt, että saisit elää kauan ja menestyisit siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa. 17 'Älä tapa. 18 'Älä tee aviorikosta. 19 'Älä varasta. 20 'Älä todista väärin toista ihmistä vastaan. 21 'Älä tavoittele toisen vaimoa. Älä myöskään havittele toisen taloa, peltoa, orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen.' 22 Nämä sanat Herra puhui vuorella teille, koko Israelille, tulen ja synkkien pilvien keskeltä mahtavalla äänellä. Muuta hän ei sanonut. Hän kirjoitti sanansa kahteen kivitauluun ja antoi taulut minulle. 23 Kun te kuulitte äänen pimeyden keskeltä ja vuori leimusi liekeissä, kaikki teidän heimojenne päämiehet ja vanhimmat tulivat minun luokseni 24 ja sanoivat: 'Herra, meidän Jumalamme, on antanut meidän nähdä kirkkautensa ja suuruutensa, ja me olemme kuulleet hänen äänensä tulen keskeltä. Tänään olemme nähneet, että ihmiset voivat jäädä eloon, vaikka Jumala puhuukin heille. 25 Mutta pitäisikö meidän nyt uudelleen vaarantaa henkemme? Tuo suuri tuli saattaa polttaa meidät, ja jos me vielä kerran kuulemme Herran, Jumalamme, äänen, me kuolemme. 26 Onko yksikään kuolevainen meidän laillamme kuullut elävän Jumalan puhuvan tulen keskeltä ja silti jäänyt henkiin? 27 Mene sinä Herran, meidän Jumalamme luo. Kuuntele ja kerro meille kaikki, mitä hän sinulle puhuu, niin me tottelemme ja elämme hänen käskyjensä mukaan.' 28 Kun Herra kuuli, mitä te puhuitte, hän sanoi minulle: 'Minä olen kuullut, mitä tämä kansa puhui sinulle. Se, mitä he sanoivat, on oikein. 29 Kunpa he aina yhtä mielellään kunnioittaisivat minua ja noudattaisivat minun käskyjäni. Jos he niin tekevät, he ja heidän lapsensa menestyvät polvesta polveen. 30 Käske heidän nyt palata teltoilleen, 31 mutta jää sinä tänne minun luokseni, niin minä ilmoitan sinulle koko lain, kaikki käskyt ja säädökset. Ne sinun tulee opettaa israelilaisille, ja niitä heidän on noudatettava siinä maassa, jonka minä annan heidän omakseen.' 32 Noudattakaa siis näitä käskyjä ja eläkää niiden mukaan, niin kuin Herra, teidän Jumalanne, on teitä käskenyt. Älkää poiketko oikealle älkääkä vasemmalle, 33 vaan kulkekaa vakaasti sitä tietä, jota Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt teidän kulkea. Silloin menestytte ja saatte elää kauan siinä maassa, jonka otatte omaksenne.

 

Nämä käskyt määrättiin elämän antamiseksi paitsi Israelin kansalle Israelissa ja Israelin kautta myös koko maailmalle Messiaan alaisuudessa Jumalan palvomalla.

 

5. Moos. 6:1-25 1 Nämä ovat ne lait, käskyt ja säädökset, jotka Herra, teidän Jumalanne, on käskenyt opettaa teille. Eläkää niiden mukaan siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne. 2 Teidän, teidän lastenne ja teidän lastenne lasten tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, ja noudattaa koko elämänne ajan hänen lakejaan ja käskyjään, jotka minä annan teille. 3 Kuunnelkaa siis, israelilaiset! Noudattakaa näitä käskyjä ja eläkää niiden mukaan. Silloin te menestytte ja kasvatte suureksi kansaksi siinä maassa, joka tulvii maitoa ja hunajaa. Näin on Herra, teidän isienne Jumala, luvannut. 4 Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin. 5 Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi. 6 Pidä aina mielessäsi nämä käskyt, jotka minä sinulle tänään annan. 7 Teroita niitä alinomaa lastesi mieleen ja puhu niistä, olitpa kotona tai matkalla, makuulla tai jalkeilla. 8 Sido ne merkiksi käteesi ja pidä niitä tunnuksena otsallasi. 9 Kirjoita ne kotisi ovenpieliin ja kaupunkisi portteihin. 10 Herra, teidän Jumalanne, vie teidät nyt siihen maahan, jonka hän on esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille vannomallaan valalla luvannut teille. Te saatte omaksenne suuria ja kauniita kaupunkeja, joita ette ole rakentaneet, 11 taloja, jotka ovat täynnä kaikenlaista hyvää, mitä ette ole niihin hankkineet, kallioon hakattuja vesisäiliöitä, joita ette ole itse hakanneet, viinitarhoja ja oliivipuita, joita ette ole istuttaneet. Kun sitten syötte itsenne kylläisiksi, 12 varokaa unohtamasta Herraa, joka johdatti teidät pois Egyptistä, orjuuden maasta. 13 Teidän tulee pelätä Herraa, Jumalaanne, palvella häntä ja vannoa yksin hänen nimeensä. 14 Älkää antautuko palvelemaan vieraita jumalia, joita teidän ympärillänne asuvat kansat palvovat, 15 ettei Herra, teidän Jumalanne, joka on keskellänne, vihastuisi teihin ja hävittäisi teitä maan päältä, sillä Herra vaatii omiltaan uskollisuutta.  16 Älkää koetelko Herran, Jumalanne, kärsivällisyyttä, niin kuin teitte Massassa, 17 vaan noudattakaa tinkimättä hänen käskyjään, niitä määräyksiä ja säädöksiä, jotka hän on teille antanut. 18 Tehkää sitä, mikä Herran sanan mukaan on oikeaa ja hyvää, että menestyisitte ja pääsisitte ottamaan haltuunne sen hyvän maan, josta Herra valalla vannoen antoi lupauksen esi-isillenne, 19 ja että voisitte karkottaa tieltänne kaikki vihollisenne, kuten Herra on luvannut. 20 Poikasi kysyy sinulta aikanaan: 'Mitä tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän Jumalamme, on antanut teille?' 21 Sano silloin pojallesi: 'Me olimme faraon orjia Egyptissä, mutta Herra johti meidät väkevällä kädellään pois Egyptistä 22 ja teki suuria ja tuhoisia ihmeitä ja tunnustekoja faraolle ja hänen hovilleen meidän silmiemme nähden. 23 Mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan, kuten hän oli valallaan luvannut esi-isillemme. 24 Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi meidän elää. 25 Kun me tarkoin noudatamme tätä lakia, jonka Herra, meidän Jumalamme, on antanut, niin Herra katsoo meidät vanhurskaiksi.'

 

Kansat pyrkivät jatkuvasti houkuttelemaan Israelin palvomaan epäjumaliaan. Epäjumalanpalveluksen rakenne ja taivaallisten sotajoukkojen palvominen kielletään kaikissa muodoissaan.

 

5. Moos. 4:19 19 Kun kohotatte katseenne taivasta kohden ja näette auringon, kuun ja tähdet, taivaan kaikki joukot, älkää langetko niiden lumoihin, älkää kumartako älkääkä palvoko niitä. Ne on Herra, teidän Jumalanne, jättänyt muille kansoille. Laki ja kalenteri pysyvät Jumalan palvomisessa koskemattomina

 

Käskyjä seuraa säädöksiä, ja lain rakenne pysyy koskemattomana.

 

5. Moos. 4:40 40 Noudattakaa hänen lakejaan ja käskyjään, jotka minä teille tänään annan, että te ja teidän jälkeläisenne menestyisitte ja saisitte elää vanhoiksi siinä maassa, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa teille ikuisiksi ajoiksi.

 

Israelin liiton rakenne ulottuu seurakuntaan Messiaan alaisuudessa ja Israelin kansan ulkopuolelle.

 

5. Moos. 5:1-7 1 Mooses kutsui koolle kaikki israelilaiset ja sanoi heille: Kuulkaa, israelilaiset, ne lain käskyt ja säädökset, jotka minä teille tänään julistan. Painakaa ne mieleenne ja eläkää tarkoin niiden mukaan. 2 Herra, meidän Jumalamme, teki meidän kanssamme liiton Horebilla. 3 Hän ei tehnyt tätä liittoa vain meidän isiemme kanssa, vaan myös meidän kanssamme, kaikkien meidän, jotka nyt olemme elossa ja täällä. 4 Herra puhui teille vuorella tulen keskeltä kasvoista kasvoihin. 5 Minä seisoin silloin Herran ja teidän välissänne ja ilmoitin teille hänen sanansa, sillä te pelkäsitte tulta ettekä nousseet vuorelle. Näin Herra puhui: 6 'Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä, orjuuden maasta. 7 'Sinulla ei saa olla muita jumalia.

 

Jumalan lain rakennetta ja hänen järjestelmäänsä edustaa sapatti ja pyhä kalenteri.

 

5. Moos. 5:14 14 mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, härkäsi, aasisi eikä mikään muu juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. Näin sinun orjasi ja orjattaresi saavat levätä kuten sinä itsekin.

 

Israelin on kirjoitettava lain sanat kahteen suureen kivitauluun, kuten jokaisen kodin on tehtävä kymmenen käskyn suhteen. Tämän kivitaulun rakenteen on oltava kansan lain alkuperäiskappale.

 

5. Moos. 27:1-26 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Tämä teksti on lisävaroituksena siitä, että käskyt on pidettävä. Heidän on rakennettava alttari ja kirjoitettava lain sanat kivitauluihin. Teksteissä esitetään nimenomaiset kiroukset, jos lakia ei noudateta.

 

Siunaukset ja kiroukset

 

5. Moos. 28:1-68 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Kirouksia seuraa siunaukset, jotka seuraavat kuuliaisuudesta. Tottelemattomuudesta annetaan lisää varoituksia. Niitä tutkitaan tutkielmassa Siunaukset ja kiroukset (Nro 75).

 

Ihmeet suojeluksessa

 

5. Moos. 29:1-29 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

5. Moos. 29:1-29 kertoo, että Israelin kansaa muistutetaan ihmeistä, jotka he olivat nähneet Punaisenmeren jälkeen. Heidän vaatteensa ja kenkänsä eivät kuluneet. Heille kerrotaan, että Jumalan ja heidän välisensä liitto on voimassa, ja

heitä varoitetaan uudestaan liiton rikkomisen seurauksista. Tämän esimerkin oli oltava ikuisesti osa lakia.

 

5. Moos. 30:1-20 1 Kun olette kokeneet siunauksen ja kirouksen, jotka annoin teidän valittavaksenne, te alatte miettiä tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra, teidän Jumalanne, on teidät hajottanut. 2 Silloin te ja teidän lapsenne palaatte Herran, Jumalanne, luo ja tottelette häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne sekä noudatatte kaikkia hänen käskyjään, jotka minä teille nyt annan, 3 ja Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät hajottanut. 4 Vaikka olisitte hajaantuneet maailman kaikkiin ääriin, Herra, teidän Jumalanne, kokoaa ja noutaa teidät sieltäkin. 5 Hän tuo teidät siihen maahan, jonka esi-isänne aikoinaan omistivat, ja te saatte ottaa sen jälleen haltuunne. Herra osoittaa hyvyytensä teitä kohtaan ja antaa teidän lisääntyä lukuisammiksi kuin esi-isänne olivat. 6 Herra, teidän Jumalanne, taivuttaa teidän sydämenne ja jälkeläistenne sydämet kuuliaisiksi, niin että rakastatte häntä koko sydämestänne ja koko sielustanne. Silloin te saatte elää, 7 ja Herra, teidän Jumalanne, antaa näiden kirousten kohdata teidän vihollisianne ja vihamiehiänne, jotka vainosivat teitä.  8 Te käännytte jälleen Herran puoleen, olette hänelle kuuliaisia ja täytätte kaikki hänen käskynsä, jotka minä nyt teille annan, 9 ja Herra, teidän Jumalanne, antaa teille runsain mitoin menestystä kaikessa, mitä teette. Teille syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja maanne tuottaa suuren sadon. Herra iloitsee jälleen teidän menestyksestänne, kuten hän iloitsi teidän esi- isiennekin menestyksestä. 10 Teidän tulee totella Herraa, Jumalaanne, ja noudattaa kaikkia hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka on kirjoitettu tähän lain kirjaan. Silloin te palaatte taas Herran luo koko sydämestänne ja sielustanne.  11 Tämä laki, jonka minä teille nyt annan, ei ole liian vaikea, ei etäinen eikä salattu. 12 Se ei ole taivaassa, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka nousee meidän puolestamme taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?' 13 Se ei myöskään ole meren takana, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka käy hakemassa sen meren takaa ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?' 14 Se on aivan teidän lähellänne, teidän suussanne ja sydämessänne, valmiina noudatettavaksi. 15 Minä olen tänään pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon. 16 Jos te noudatatte Herran, Jumalanne, lakia, jonka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa, vaellatte hänen teitään ja noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja määräyksiään, te saatte elää. Teistä tulee suuri kansa, ja Herra, teidän Jumalanne, siunaa teitä siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan omaksenne. 17 -- 18 Mutta minä ilmoitan teille tänään, että jos sydämenne kääntyy pois Herrasta ettekä tottele häntä, vaan eksytte kumartamaan ja palvomaan vieraita jumalia, teidät perii tuho ettekä saa kauan elää siinä maassa, jota olette nyt menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. 19 Taivas ja maa ovat todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän jälkeläisenne saisitte elää. 20 Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina. Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua siinä maassa, josta hän valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.

 

Jumalan lain lukeminen

 

5. Moos. 31:1-30 [LUETTAVA KOKONAAN]

 

Mooses oli sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen, ja sitten hänen elämänsä loppui. Hän rohkaisi kansaa, ja hän rohkaisi Joosuaa. Mooses ryhtyy sitten kirjoittamaan lakia, ja se sijoitettiin Herran liitonarkkuun. Mooses esitti sitten Jumalalta saamansa käskyt, joiden mukaan tätä lakia on luettava ääneen, ja sanoi:

 

Joka seitsemäs vuosi, velkojen anteeksiantovuonna, 11 kun israelilaiset ovat kokoontuneet lehtimajanjuhlaan Herran, teidän Jumalanne, kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, teidän on luettava tämä laki kaikkien israelilaisten kuullen. 12 Kutsukaa silloin koolle koko kansa, miehet, naiset ja lapset, ja keskuudessanne asuvat muukalaiset, että kaikki kuulisivat ja oppisivat lain, pelkäisivät Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin noudattaisivat tämän lain käskyjä. 13 Näin myös teidän lapsenne, jotka eivät lakia ennestään tunne, saavat kuulla sen ja oppivat pelkäämään Herraa, teidän Jumalaanne, eläessään siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen.

 

Mooseksen toinen laulu

 

Jumala uskoi lakinsa ja järjestelmänsä uskollisen palvelijan haltuun. Kun hän oli tehnyt kaiken, mitä Jumala oli käskenyt hänen tehdä, Jumala sanoi Moosekselle hänen kuolinhetkensä tulleen. Mooses ja Joosua näyttäytyivät pyhäkköteltassa,

ja Herra ilmestyi heille. Hän sanoi heille, että hän tiesi kansan rikkovan liiton ja että hän vihastuisi heihin ja että heidän osakseen tulisi monia vitsauksia. Heidän oli opeteltava ja laulettava tämä laulu: Tämä on toisena Mooseksen lauluna

tunnettu laulu kirkkaudesta.

 

5. Moos. 32:1-52  1 -- Kuuntele, taivas, mitä minä puhun, kuulkoon maa minun sanani. 2 Sateena virratkoon minun opetukseni, kastepisaroina vierikööt sanani, niin kuin vihma nuorelle nurmelle, niin kuin kuurosade ruohikolle. 3 Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa!4 Hän on turvamme, kalliomme, teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea. 5 Kelvottomasti rikkoi häntä vastaan tämä kiero ja katala sukupolvi, ne, jotka eivät enää ole hänen lapsiaan vaan kansansa häpeätahra. 6 Näinkö sinä palkitset Herran, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa? Eikö hän ole sinun isäsi ja luojasi? Hän sinut teki ja rakensi. 7 Muistelkaa muinaisia aikoja, ajatelkaa menneiden sukupolvien päiviä. Kysykää isiltänne, niin he kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne, niin saatte kuulla. 8 Kun Korkein jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan. 9 Herran osuus on hänen kansansa Israel, ja Jaakob hänen perintömaansa. 10 Hän löysi sen autiosta maasta, karulta seudulta, joka huusi tyhjyyttään. Hän otti sen hoiviinsa ja huolehti siitä, hän varjeli sitä kuin silmäteräänsä. 11 Niin kuin kotka suojelee pesäänsä ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään, niin Herrakin kuljetti kansaansa. 12 Herra yksin johdatti omiaan, ei hänellä ollut muuta jumalaa rinnallaan. 13 Hän nosti heidät vuorten valtiaiksi, ja he saivat syödä pellon antimia, kerätä hunajaa kallionkoloista ja oliivisatoa kivikkoisilta mailta. 14 He saivat maitoa ja voita karjastaan, söivät pukkien rasvaa, oinaita, Basanin pässejä ja puhdasta ydinvehnää, he joivat rypälemehua, kuohuvaa viiniä. 15 Niin Jesurun lihoi ja alkoi oikutella, niin Israelista tuli lihava, mahtava ja äksy. Se hylkäsi Jumalan, joka oli sen luonut, alkoi halveksia turvakalliotaan. 16 Israel sai hänet kiivastumaan vierailla jumalillaan, vihastutti hänet iljettävillä menoillaan. 17 Se uhrasi pahoille hengille, epäjumalille, joista ei ennen tiennyt, uusille, äsken löytämilleen jumalille, joita isät eivät tunteneet. 18 Te unohditte kallion, joka antoi teille elämän, ette muistaneet Jumalaa, joka oli teidät synnyttänyt. 19 Kun Herra näki Israelin teot, hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä ja hylkäsi heidät. 20 Hän sanoi: Minä käännän kasvoni heistä pois ja katson, miten heidän lopulta käy. He ovat kapinoiva sukupolvi, lapsia, joihin ei voi luottaa. 21 He ovat ärsyttäneet minua väärillä jumalillaan, vihastuttaneet minut joutavilla patsaillaan. Siksi minä panen heidän kiusakseen kansan, joka ei kansalta näytä, typerysten heimolla minä vihastutan heidät.22 Minun vihani on syttynyt, sen liekki yltää syvyyksiin saakka. Se kärventää maan ja sen sadon, kalvaa vuorten perustukset. 23 Minä kasaan heille onnettomuuksia onnettomuuksien päälle, kulutan heihin kaikki nuoleni. 24 He nääntyvät nälkään, he menehtyvät ruttoon, kulkutauti korjaa heidät. Minä lähetän heidän kimppuunsa raatelevia petoja ja myrkkykäärmeitä. 25 Ulkona heidän lapsensa tappaa miekka ja kodeissa kauhu. Kuolema vie niin nuorukaisen kuin neidon, niin sylilapsen kuin vanhuksen. 26 Minä voisin hävittää heidät, pyyhkiä pois heidän muistonsakin ihmisten mielistä, 27 mutta minä en halua kuulla vihollisteni pilkkasanoja, en salli, että he ymmärtävät kaiken väärin ja sanovat: 'Tämä hävitys on meidän kättemme työtä, ei suinkaan Herran.' 28 Israel on ymmärtämätön kansa, se ei ota opikseen neuvoista. 29 Jos se olisi viisas, se ymmärtäisi tämän, tajuaisi, miten sen lopulta käy. 30 Kuinka voisi yksi ainoa vihollinen ajaa takaa tuhatta, kuinka voisi kaksi miestä karkottaa kymmenentuhatta, ellei Herra, Israelin kallio, olisi myynyt kansaansa, ellei hän olisi antanut sitä vihollisten käsiin? 31 Vihollistemmekin luulisi ymmärtävän, ettei heidän kallionsa ole niin kuin meidän. 32 Sodomasta ovat peräisin vihollistemme viiniköynnökset, Gomorran rinnemailla ne ovat kasvaneet. Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän rypäleterttunsa karvaita maultaan. 33 Liskojen myrkkyä on heidän viininsä, sarvikyiden julmaa myrkkyä. 34 Tämä kaikki on minulla mielessäni, sinetillä suljettuna aitoissani 35 koston ja rangaistuksen päivään saakka, siihen päivään, jona he sortuvat. Heidän perikatonsa on lähellä, se, mikä heitä odottaa, tulee pian. 36 Herra puolustaa kansaansa, hän säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. 37 Vastustajilleen hän sanoo: Missä ovat nyt teidän jumalanne, missä se kallio, johon turvasitte? 38 Nouskoot nyt teitä auttamaan ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasvan ja juotitte juomauhrienne viinin! Seiskööt ne teidän suojananne. 39 Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei ole muuta jumalaa minun rinnallani. Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän, minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki. 40 Minä kohotan käteni taivasta kohti ja vannon: Niin totta kuin elän ikuisesti, 41 minä teroitan salamoivan miekkani, käyn toteuttamaan tuomiota, minä kostan vihollisilleni, rankaisen vihamiehiäni. 42 Minun nuoleni juopuvat kaatuneiden ja vankien verestä, minun miekkani ahmii vihollisruhtinaiden päitä. 43 Ylistäkää Herran kansaa, te vieraat kansat! Herra kostaa palvelijoittensa kuoleman, hän rankaisee vihollisiaan, hän puhdistaa synnin kirouksesta kansan ja maan. 44 Mooses lausui Joosuan, Nunin pojan, kanssa tämän laulun sanat koko kansan kuullen. 45 Puhuttuaan kaiken tämän israelilaisille 46 Mooses sanoi heille vielä: Painakaa mieleenne kaikki määräykset, jotka minä tänään olen teille antanut. Käskekää lapsianne tarkoin noudattamaan tätä lakia ja elämään sen käskyjen mukaisesti. 47 Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko elämänne. Kun noudatatte tätä lakia, saatte aina asua siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. 48 Tuona samana päivänä Herra sanoi Moosekselle: 49 Mene nyt Abarimin vuoristoon ja nouse Nebonvuorelle, joka on Moabin maassa vastapäätä Jerikoa. Sieltä saat katsella Kanaaninmaata, jonka minä annan israelilaisille omaksi. 50 Vuorella, jolle sinä nouset, sinun on kuoltava, ja sinut otetaan isiesi luo, kuten veljesi Aaron, joka kuoli Horinvuorella. 51 Näin tapahtuu siksi, että te Meribat-Kadesin vesipaikalla Sinin autiomaassa rikoitte minua vastaan kaikkien israelilaisten edessä, kun ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä. 52 Sinä saat katsella sitä maata Jordanin tältä puolen, mutta et pääse sinne, tuohon maahan, jonka minä annan israelilaisille.

 

 

Heimojen siunaaminen

 

Mooses siunasi sitten Israelin heimot.

 

5. Moos. 33:1-29 1 Tämä on se siunaus, jonka Mooses, Jumalan mies, ennen kuolemaansa lausui israelilaisille. 2 Hän sanoi:

-- Herra tuli Siinailta, Seiristä hän loisti kirkkaana kuin aurinko, hän ilmestyi Paranin vuorelta ja saapui Meribat-Kadesiin. Tuli loimusi hänen oikealla puolellaan. 3 Herra rakastaa heimojaan, hän varjelee kaikkia omiaan. He laskeutuvat hänen jalkojensa juureen ja ottavat opikseen hänen sanansa. 4 Mooses antoi meille lain, perinnöksi Jaakobin seurakunnalle. 5 Jesurun sai kuninkaan, kun kansan päämiehet kokoontuivat, kun Israelin heimot olivat koolla. 6 Sitten Mooses sanoi: -- Eläköön Ruuben, älköön hänen sukunsa kuolko, vaikka vähäinen on hänen miestensä määrä. 7 Juudan hän siunasi näin: -- Kuule, Herra, Juudan huuto, tuo hänet takaisin kansansa luo. Hän taistelee kaikkien puolesta, auta sinä häntä hänen vihollisiaan vastaan. 8 Leevistä hän sanoi: -- Herra, sinä annoit urimin ja tummimin Leeville, uskolliselle palvelijallesi, jota sinä Massassa koettelit, jonka kanssa sinä kamppailit Meriban vesipaikalla. 9 Hän sanoi vanhemmistaan: En tunne heitä. Hän ei myöntänyt veljiään veljikseen eikä lapsiaan lapsikseen. Hän noudatti sinun käskyjäsi, piti kunniassa sinun liittosi. 10 Hän opettaa sinun säädöksesi Jaakobille, sinun lakisi Israelille. Hän tarjoaa sinulle uhrisavun tuoksua, hän tuo kokonaisuhrit sinun alttarillesi. 11 Siunaa, Herra, hänen voimaansa. Ole suopea hänen työtään kohtaan. Murskaa hänen vastustajiensa luut, lyö hänen vihamiehensä, niin etteivät he enää nouse.12 Benjaminista hän sanoi: -- Herran lemmikki asuu turvassa. Korkein varjelee häntä alituisesti ja asuu hänen luonaan vuorten keskellä. 13 Joosefista hän sanoi: -- Herra siunatkoon hänen maataan parhaalla, mitä taivas antaa, siunatkoon kasteella ja vedellä, joka kumpuaa maan syvyyksistä, 14 parhaalla, mikä auringon voimasta kypsyy, vuodenaikojen parhailla antimilla, 15 parhaalla, mitä ikivanhat vuoret tarjoavat, mitä ikuiset kukkulat tuottavat, 16 parhaalla, mitä maa runsaudestaan antaa. Hän, joka asuu palavassa pensaassa, siunatkoon häntä suosiollaan. Kaikki tämä tulkoon Joosefin osaksi, hänen, joka on päämies veljiensä joukossa. 17 Hänen esikoispoikansa on hänen ylpeytensä, sonni, jolla on sarvet kuin villihärällä. Niillä hän lävistää kansakuntia, puskee ne maan ääriin saakka. Sellaisia ovat Efraimin kymmenettuhannet, sellaisia Manassen tuhatpäiset joukot. 18 Sebulonista hän sanoi: -- Iloitse, Sebulon, retkilläsi, ja sinä, Isaskar, teltoillasi. 19 He kutsuvat kansoja vuorelleen, he uhraavat siellä määräuhreja. He keräävät merten rikkauksia ja hiekkaan kätkettyjä aarteita. 20 Gadista hän sanoi: -- Ylistetty olkoon Herra, joka tekee laajaksi Gadin maan! Gad on asettunut aloilleen kuin leijona, valmiina raatelemaan käsivarren ja pään. 21 Hän valitsi itselleen parhaan osan, hän sai ruhtinaan osuuden. Kun kansan päämiehet kokoontuivat, hän teki Herralle otollisia tekoja, täytti hänen käskynsä yhdessä Israelin kanssa. 22 Danista hän sanoi: -- Dan on leijonanpentu, joka hyökkää Basanista. 23 Naftalista hän sanoi: -- Naftalilla on onnea ylen määrin, runsain mitoin Herran siunausta. Hän ottaa haltuunsa lännen ja etelän. 24 Asserista hän sanoi: -- Siunatuin kaikista pojista on Asser. Olkoon hän veljiensä suosikki, saakoon hän kahlata oliiviensa öljyssä. 25 Hänen salpansa ovat rautaa ja pronssia, hänen voimansa on uusi päivästä päivään. 26 Ei ole, Jesurun, ketään sinun Jumalasi kaltaista! Yli taivaan hän ratsastaa avuksesi, saapuu pilvien päällä suuressa voimassaan. 27 Sinun turvasi on ikiaikojen Jumala, sinua kantavat ikuiset käsivarret. Hän karkotti tieltäsi viholliset ja käski sinun hävittää heidät. 28 Israel saa asua turvassa, Jaakobin jälkeläiset omassa rauhassaan viljan ja viinin maassa, missä taivaskin tihkuu kastetta. 29 Onnellinen olet sinä, Israel, kansa vailla vertaa! Herra auttaa sinut voittoon. Hän on kilpesi ja turvasi, voittoisa miekkasi sodassa. Sinun vihollisesi ryömivät edessäsi maassa, ja sinä tallaat heidät jalkoihisi.

 

Mooses ja valitut

 

Mooseksen annettiin nähdä luvattu maa, mutta hänet otettiin pois ennen maan haltuunottoa, ja näin tapahtuu valittujen elämässä, sillä he näkevät Israelin Messiaan alaisuudessa henkiolentoina.

 

5. Moos. 34:1-12 1 Mooses nousi Moabin tasangolta Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, 2 Naftalin, Efraimin ja Manassen alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, 2 Negevin sekä Jordanin alangon, sen syvänteen, joka ulottuu Jerikosta, Palmukaupungista, Soariin asti. 4 Herra sanoi Moosekselle: Tämä on se maa, josta olen puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut antavani heidän jälkeläisilleen. Minä olen antanut sinun nähdä sen, mutta sinä et pääse sinne. 5 Mooses, Herran palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra oli määrännyt. 6 Herra hautasi hänet laaksoon, joka on Bet-Peorin lähellä Moabissa, mutta kukaan ei tähän päivään mennessä ole saanut tietää hänen hautansa paikkaa. 7 Mooses oli kuollessaan sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen, mutta hänen näkönsä ei ollut hämärtynyt ja hän oli vielä täysissä voimissaan. 8 Israelilaiset itkivät Moabin tasangolla Mooseksen kuolemaa, kunnes kolmenkymmenen päivän suruaika kului umpeen. 9 Joosua, Nunin poika, oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen ja siunannut hänet. Israelilaiset tottelivat häntä ja tekivät niiden ohjeiden mukaisesti, jotka Herra oli Moosekselle antanut. 10 Israelin kansasta ei ole enää koskaan noussut toista sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra puhui kasvoista kasvoihin. 11 Kukaan muu ei ole tehnyt sellaisia suuria ja pelottavia mainetekoja, joita Herra lähetti Mooseksen tekemään faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko Egyptin maalle, 12 ihmetekoja, jotka Mooses teki koko Israelin kansan nähden Herran väkevän käden voimalla.

 

Taivaallisten sotajoukkojen Jehovana Jumala pyhittää meidät palvelukseensa Jehovan alaisten profeettojen kautta ja välityksellä. Meillä ei saa olla muita jumalia kuin Jumala. Ei ole muuta Eloah'ta kuin Eloah. Jehova on meidän elohimimme, ja meillä ei saa olla muita elohimeja kuin hän. Jumala ulotti elohimiksi tulemisen kyvyn Jehovan viestintuojaan Pyhän Hengen kautta. Hänestä tuli ylipappi, ja hän avasi meille tien tulla Jumalan lapsiksi voimassa elohimina, samoin kuin hän, kuolleiden ylösnousemuksesta alkaen (vrt. Room. 1:4). Hänestä tehdään elohim Jehovan enkelinä meidän johdossamme (Sak. 12:8). Ollessamme kuuliaisia laille kuolemaan saakka meistäkin tulee Jumalan lapsia Korkeimman jumalina ja lapsina, kaikista meistä, eikä kirjoituksia voi tehdä tyhjäksi (Ps. 82:6; Joh. 10:34-35).

 

 

 

 

 

 

 

Jumalan kristityt seurakunnat

PO Box 369 Woden, ACT 2606 Australia

PO Box 45 Rockton Ontario LOR 1XO Canada

Sähköposti:   CCG Secretary

 

 

 

Tekijänoikeus:   Tällä sivustolla olevia kirjoituksia saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että ne jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijänoikeushuomautus on mainittava. Jaettujen kappaleiden vastaanottajilta ei saa periä maksua. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

 

 

| Etsi | Aakkosellinen sisällys | Pitkä luettelo | Aloitussivu | Web-vastaava | Lisäaineistoa |