Jumalan
kristityt seurakunnat
Nro F040i
(Versio 2.0
20220407-20220511-20220607)
Evankeliumin
järjestyksen selitys ja Lukujen 1-4 kommentaari.
Christian
Churches of God
Sähköposti: secretary@ccg.org
(Copyright © 2022 Wade
Cox)
(tr. 2023)
Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti
sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta
tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on
mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä
lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin
tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org
Matteuksen kommentaari:
Johdanto ja Osa 1
Johdanto
Evankeliumien
järjestys
Matteus
on järjestyksessä ensimmäinen evankeliumeista, mutta tämä ei välttämättä vastaa
kronologista järjestystä. On hyvä syy olettaa, että se olikin yksi myöhemmistä
evankeliumeista. Se, että se on perinteisesti ensimmäisenä, tukisi sitä
näkemystä, että kyse on varhaisesta teoksesta. Useimmat tutkijat ovat nyt
laajalti sillä kannalla, että Markus edeltää Matteusta ja että sekä Matteus
että Luukas perustuvat Markukseen. Palestiinan kirkon ongelmien käsittely siinä
osoittaa, että se saattaa hyvinkin seurata Luukasta kokoelmissa, mutta tätä on
mahdotonta vahvistaa, sillä kumpikaan niistä ei heijastu toisiinsa.
Järjestyksen uskotaan olevan Markus, Luukas, Matteus ja Johannes, ja tämän
järjestyksen on katsottava olevan vahvistettu arkeologisesti. Grant katsoo,
että ne on ehkä kirjoitettu välillä 90-115 eaa. (vrt. Interpreters
Dictionary of the Bible.–Matthew, Gospel of, Vol. 3, s. 302.). Tätä käsitystä on pidettävä virheellisenä, koska
Matteus kirjoitettiin hepreaksi ja todennäköisesti ennen temppelin
tuhoutumista. Muussa tapauksessa sillä ei olisi ollut juurikaan
tarkoitusta. Johanneksen katsottiin olevan kirjoitettu, ja todennäköisesti
kirjoitettiinkin, jo kauan ennen kuin Ilmestyskirja julkaistiin Patmoksella.
Markus ja Luukas kirjoitettiin ennen Matteusta, joten on todennäköisempää, että
kaikki kirjoitettiin ennen Temppelin kukistumista ja jaeskeltiin ennen 70:ttä
eaa. Myöhempien tutkijoiden vastahakoisuus hyväksyä tämä merkitsee myös heidän
vastahakoisuuttaan hyväksyä Joonan merkkiä ja Kristuksen lausuntoja
evankeliumeissa profetioina.
Grant
katsoo, että Irenaeuksen ajoista lähtien (n. 180 eaa. (Harhaoppeja vastaan
III, 11.8) nämä neljä petoa on samastettu apostoleihin sen kaanonin
neljässä evankeliumissa, joka koottiin yli kolmekymmentä vuotta ennen häntä.
Hän yhdistää niihin neljä kerubia. Tämä oli myöhemmän järjestelmän fiktiota ja
epätodennäköistä.
Perinteinen
teoria evankeliumeista, joiden mukaan Matteus oli ensimmäinen evankeliumi,
perustuu Papiaksen lausuntoon (100-luku), jota Eusebius lainasi (Kirkkohistoria).
III, 39.16). Kirjattiin, että Matteus oli kirjoittanut hepreaksi ja termiä
käytettiin viittaamaan siihen, mitä hän kirjoitti, logion eli oraakkelit.
Jotkut, kuten ebioniitit, käyttivät yksinomaan Matteuksen evankeliumia, mikä
johtikin teologisiin virheisiin.
Papias
itse, kirjoituksissaan, siten kuin Eusebius niitä lainaa, ottaa Markuksen
evankeliumin puheeksi ennen Matteuksen evankeliumia, minkä useimmat tutkijat
jättävät huomiotta, ja Grant (ibid) panee tämän merkille, s, 303, palsta 2).
Augustinus omaksui tämän virheellisen näkemyksen, ja siitä tuli kirkkojen
yhteinen näkemys.
Lisätodisteita
evankeliumien järjestyksestä löytyy mosaiikista Galla Placidian mausoleumista
San Vitalen kirkon ulkopuolelta Ravennasta. Hän oli lännen keisari Honoriuksen
sisar. Hän oli hyvin seikkailunhaluinen, mutta kuoli pian mausoleuminsa
rakentamisen jälkeen. Mosaiikin päivämäärä oli noin 440 jälkeen ajanlaskumme
alun ja mosaiikissa on matala antiikkikirjahylly, joka on vinossa. Mosaiikissa
evankeliumit ovat seuraavassa järjestyksessä:
Marcus
Lucas
Matteus
Ioannes
Ajankohta
oli hieman yli vuosisata jälkeen Nikean kirkolliskokouksen vuonna 325 jaa. ja vain
yhdeksän vuotta sen jälkeen, kun Efesoksen kirkolliskokous pidettiin vuonna 431
jaa. Tämä mosaiikki on ajalta, jolloin ei ollut vielä yleisesti hyväksytty
Augustuksen käsitystä, joka perustui Papiaksen työhön, jättäen kuitenkin
huomiotta Papiaksen kommentin, jossa mainittiin Markus ensimmäiseksi. Hän
oletti, että Matteus tuli ensin ja sitten Markus, joka lyhensi sen, ja sitten
Luukas ja Johannes. Todellisuus on se, että Markus oli ennen Matteusta ja
Matteus laajensi Markusta ja kirjoitti hepreaksi, ja tulos lähetettiin
Vähä-Aasiaan ja käännettiin kreikaksi, arameaksi ja sitten arabiaksi. Se
vietiin Intiaan ja aloitti siellä seurakunnan (vrt. 122D).
Muut
luettelot ovat saatavilla käsikirjoituksista, joissa näkyy muita järjestyksiä,
mukaan luettuna apostolin nimien sijoittaminen tärkeysjärjestykseen, kuten
Clermontin luettelossa Egyptistä n. 300 jaa. Matteus, Johannes, Markus ja
Luukas, tai Cheltenhamin luettelossa, jonka Mommsen löysi vuonna 1885 ja jota
joskus kutsutaan Mommsen luetteloksi ja joka on peräisin Pohjois-Afrikasta n.
360 jaa..
Kuitenkin
näyttää siltä, että mosaiikki Galla Placidian mauseoleumissa Ravennassa
järjestyksineen perustui vanhaan italialaiseen kirkon perinteeseen, joihin eivät
vaikuttaneet Augustinuksen myöhempi pohdinta ja jota tukee Irenaeus
lyonilainen, joka lapsei istui Johanneksen jalkain juuressa ja puhui niiden
kanssa, jotka tunsivat Kristuksen ja jonka opettajia olivat Polykarpos ja
myöhemmät opetuslapset.
Lisää
tukea saamme Venetsian Accademiasta, missä Sala Della Presentazionen katossa
olevat medaljonkireliefit säilyttävät saman järjestyksen (Grant, s. 303 ibid).
Grant esittää vielä lisätukea ja näyttää melko selvältä, että varhainen
roomalainen näkemys oli säilyttää tämä järjestys.
Perinteinen
teoria siitä, että Matteus oli varhaisin evankeliumi, perustui Eusebiuksen
lainaamaan Papiaksen lausuntoon (Kirkkohistoria. III. 39:16) ”Matteus kokosi
logiat [oraakkelit] heprean murteella (sic) ja jokainen tulkitsi ne parhaan
kykynsä mukaan.” Tästä näkökulmasta ne kaikki olivat lyhennettyjä tai sopivaksi
katsotulla tavalla tulkittuja. Tämä on mahdotonta, kun otetaan huomioon
Johanneksen ja synoptisten evankeliumien eroavaisuudet.
Kaanonin
muodostuminen ja sen virallinen tunnustaminen innoitetuksi tekstiksi on
listattu tutkielmassa Raamattu (Nro 164). Kun
kaanon oli koossa, tehtiin monia väärennöksiä ja virheellisiä käännöksiä
kolminaisuushypoteesin vahvistamiseksi (vrt. 164C, 164F ja 164G), ja
lopputulos, missä oli eniten väärennöksiä, muutoksia ja virheellisiä
käännöksiä, oli Elzevirin veljeksien Textus Receptus, ja King James
Version oli sen huonoin tulos. Täydellinen riippuvuus KJV:stä ei koskaan johda
täydelliseen tai kunnolliseen ymmärrykseen. Jos sitä on käytettävä, on tärkeää
alaviitteissä käyttää Bullingerin Companion Biblea, kuten tässä.
Jokaisella
evankeliumilla on tarkoituksensa. Matteuksen evankeliumi ei todellisuudessa ole
määrittää kuninkaallista linjaa, kuten jotkut oppineet ovat väittäneet, vaan
pikemminkin osoittaa, miksi Kristuksesta ei voisi tulla Israelin ja Juudan
kuningasta ilman Jumalan suoraa väliintuloa. Konjan jälkeläinen ei voisi istua
Israelin valtaistuimella ilman Jumalan suoraa väliintuloa (vrt.Messiaan sukuluettelo (Nro 119))
jäljempänä. Sukuluettelon aiheena ovat sekä Joosef nyt Matteuksen
evankeliumissa että Maria, Kristuksen äiti, Luukkaan luvussa 3. Tämä on
laajalti hyväksytty Mariamin sukuluetteloksi heprealaisten sekä kristillisten
tutkijoiden keskuudessa. Kreikkalainen teksti noudattaa perinteisiä
sukuluetteloita, joissa vaimoa ei mainita, mutta joissa perinteistä
kieliopillista puuttumista sovelletaan aviomiehen nimeen, mikä osoittaa, että
nainen on luettelossa. Walesilaisten kautta meille välittynyt Aristobuluksen
perustaman kelttiläisen kirkon historia (Nro 122D)
osoittaa, että Britannian kuningas Bran meni naimisiin Anan kanssa, jonka isä
oli brittien kanssa metallikauppaa käynyt juutalainen Joosef Arimatealainen.
Brania kutsuttiin nimellä Bran Siunattu, koska hän oli naimisissa
neitsyt Jeesuksen Kristuksen äidin serkun kanssa ja koska Joosef oli neitsyen
setä ja Messiaan isosetä. Tämän vuoksi Arviragus, silurilaisten kuningas, jonka
veli oli Caradog, Cantii- ja Catevelauni-kansojen kuningas, antoi 12
"hide"-alaa maata Glastonburyn kirkon perustamiseksi Britanniaan
hänen appivanhemmalleen Joosefille ja hänen veljenpojalleen Linus ap
Caradogille, joka oli Kristuksen vihkimä ja josta tuli Rooman ensimmäinen
piispa. Näin ollen jokainen britti, joka polveutuu näistä kuninkaista, on
Kristuksen sukulainen. Eurooppalaiset ovat tehneet paljon kumotakseen tämän
historian, mutta walesilaiset ovat säilyttäneet sen hyvin ja tosiasiat ovat
hyvin dokumentoituja ja niiden tueksi on laajalti tukea (vrt. myös Ashley. M, Mammoth
Book of British Kings and Queens, Carroll and Graf Publishers, 1998/9).
Tätä näkemystä tukee se, että Pilatus antoi Kristuksen ruumiin Joosefille tämän
omaan hautaan, koska hänen veljensä Heli oli kuollut ja hän olisi ollut vanhin
perheenjäsen ja Sanhedrinin jäsen.
Meurig
oli Arviraguksen pojanpoika, ja hänen appensa oli Cyllin ap Caradog, jonka setä
oli Linus, Rooman piispa. He palasivat Britanniaan roomalaisten vasalleina.
Meurig ja hänen vaimonsa aloittivat seurakunnan Glastonburyssa. Historia tuntee
hänet nimellä Pyhä Marius.
Niinpä
myös Kristuksen sukuluettelo osoittaa Raamatun leviraatin lakien täydellisen
soveltamisen osana Jumalan lain (L1)soveltamista.
*****
Matteus
luvut 1-4 (RSV)
Luku
1
Tämä on Jeesuksen Kristuksen, Daavidin Pojan, Abrahamin jälkeläisen, sukuluettelo:
2Abrahamille
syntyi Iisak, jolle syntyi Jaakob. Jaakobille syntyivät Juuda ja tämän veljet.
3Juudalle ja Tamarille syntyivät Peres ja Serah. Serahille syntyi Hesron, jolle
syntyi Ram. 4Ramille syntyi Amminadab, Amminadabille Nahson ja Nahsonille
Salma. 5Salmalle ja Rahabille syntyi Boas ja Boakselle ja Ruutille Obed, jolle
syntyi Iisai. 6Kuningas Daavid oli Iisain poika. Daavidille syntyi Salomo,
jonka äiti oli Urian vaimo. 7Salomolle syntyi Rehabeam, jolle syntyi Abia, ja
Abialle syntyi Asaf. 8Asafille syntyi Josafat, Josafatille Joram, Joramille
Ussia. 9Ussialle syntyi Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia. 10Hiskialle
syntyi Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia. 11Kun kansa oli pakotettu
muuttamaan Babyloniaan, Josialle syntyivät Jekonja ja tämän veljet.
12Väestönsiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Salatiel, jolle syntyi Serubbabel.
13Serubbabelille syntyi Abihud, Abihudille Eljakim ja Eljakimille Asur.
14Asurille syntyi Sadok, Sadokille Jakin ja Jakinille Elihud. 15Elihudille
syntyi Eleasar, jolle syntyi Mattan. Mattanille syntyi Jaakob, 16ja Jaakobille
syntyi Joosef, joka oli Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota kutsutaan
Kristukseksi. 17Abrahamista Daavidiin on siis 14 sukupolvea. Daavidista
väestönsiirtoon on myös 14 sukupolvea, ja samoin on 14 sukupolvea
väestönsiirrosta Kristukseen. 18Jeesus Kristus syntyi näin: Maria, Jeesuksen
äiti, oli luvattu vaimoksi Joosefille. Ennen kuin he ehtivät olla yhdessä,
Marian huomattiin olevan raskaana Pyhästä Hengestä. 19Joosef oli oikeamielinen
mies, eikä hän tahtonut häpäistä Mariaa vaan päätti purkaa kihlauksen kaikessa
hiljaisuudessa. 20Kun Joosef suunnitteli tätä, hänelle ilmestyi unessa Herran
enkeli, joka sanoi: »Joosef, Daavidin poika. Älä pelkää ottaa Mariaa
vaimoksesi. Se, mikä hänessä on saanut alkunsa, on peräisin Pyhästä Hengestä.
21Maria synnyttää pojan, ja sinun on annettava pojalle nimeksi Jeesus. Hän näet
pelastaa kansansa sen synneistä.» 22Tämä tapahtui, jotta profeetan välittämä
Herran ilmoitus toteutuisi:23 »Neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan,
jolle annetaan nimeksi Immanuel.» Immanuel tarkoittaa: Jumala on kanssamme.
24Unesta herättyään Joosef teki niin kuin enkeli oli käskenyt ja otti Marian
vaimokseen. 25 Hän ei kuitenkaan maannut vaimonsa kanssa, ennen kuin tämä oli
synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.
Luvun
1 tarkoitus
Jakeet
1-17 käsittelevät Kristuksen sukuluetteloa, jota käsitellään tutkielmassa Messiaan
sukuluettelo (Nro 119). (vrt. myös Luuk. 3:23-38) Kyseisessä tutkielmassa
selitetään, mikä merkitys on Messiaan sukuluettelolla Aatamista. ”Matteuksen
evankeliumin luvun 1 ja Luukkaan evankeliumin luvun 3 tekstejä tutkitaan ja
myös niiden ilmeinen ristiriitaisuus Aikakirjojen kanssa selitetään. Niiden
oikea ja todellinen merkitys osoittaa, että Messias todellakin lähetettiin
pelastamaan syntisiä. Messiaan sukuluettelo on tärkeä väline sen
ymmärtämiseksi, kuka Messias oli. Vielä tärkeämpää on, että sukuluetteloista
välittyy tärkeää ymmärrystä profetian ja myös Raamatun lain toteutumisesta.”
Linja kulkee kuningas Daavidin kautta (22:41-45) (Room. 1:3) aina Aabrahamiin
asti (Gal. 3:16). 3-6: Ruut 4:18-22; 1. Aik. 2:1-15; 11:
Pakkosiirtolaisuus, 2. Kun. 24:8-16; Jer. 27:20; 12: Jekonia tai
Joojakim, (2. Kun. 24:6; 1. Aik. 3:16). Sealtielin kautta kulkeutui
leviraattilinja Pedajasta 1. Aik. 3:16-19; (vrt. myös Esra. 3:2; Hag. 2:2;
Luuk. 3:27; ks. oikeudellisen polveutumisen linja Serubbabeliin edellä olevan 119mukaisesti).
13-16: Henkilöt Abihudista Jaakobiin lienevät muuten tuntemattomia (119edellä).16:
Kristus on kreikankielinen käännös Messiaasta, joka tarkoittaa voideltua (3.
Moos. 4:3, 5. 16; 2. Sam. 1:14-16)
Mariam tulee raskaaksi Pyhän Hengen kautta ja Jeesuksen Kristuksen syntymä (jakeet 18-25).
Tässä
osiossa Matteus osoittaa, että Mariam tuli raskaaksi Pyhän Hengen kautta. Hänet
kihlattiin Joosefille, jolle ilmestyi Herran enkeli vakuuttamaan, että hänen
oli määrä ottaa Mariam (väärin nimitetty Mariaksi) vaimokseen ja että hänen oli
määrä kutsua poikaansa Jeesukseksi (Jahoshua tai Joshua), joka pelastaisi
kansansa sen synneistä. Nämä asiat tapahtuivat, jotta täyttyisi Jesajan
profetia (Jes.7:14) jakeessa 23. (vrt. myös Luuk. 1:26 -2:40).
Niinpä
Joosef meni naimisiin Mariamin kanssa, mutta ‘tunsi hänet’ vasta Jeesuksen
Kristuksen syntymän jälkeen.
20: Enkelit ovat Jumalan (elohim) henkiä, jotka on lähetetty sanansaattajiksi (Hebr. Malak) palvelemaan Jumalaa ihmiskunnan suhteen.
21: Jeesus (Gr. Iesou; Heb. Jahoshua tai eng. Joshua) Aramea ja heprea ovat samankaltaiset ja molemmat tarkoittavat hän pelastaa. Hänen piti pelastaa kansa sen synneistä.
22-23: neito (vrt. Jesaja 7:14n Annotated RSV)
25:
Roomalaiskatoliset väittävät, että sana "kunnes" ei seemiläisessä
kielenkäytössä tarkoita, että heillä olisi ollut sukupuolisuhteita Kristuksen
syntymän jälkeen. Monikaan muu lahko ei hyväksy tätä merkitystä, ja Raamatun
teksti osoittaakin toisin.
Luku
2
Kun
Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä kuningas Herodes Suuren aikana,
Jerusalemiin saapui idästä tietäjiä, jotka tulkitsivat ennusmerkkejä. 2»Missä on se juutalaisten
kuningas, joka on juuri syntynyt?» he kysyivät. »Me näimme idässä hänen
tähtensä ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitusta.» 3Tämän kuullessaan
kuningas Herodes järkyttyi, ja koko Jerusalem alkoi kohista. 4Herodes kutsui
koolle kaikki ylipapit ja oppineet ja kysyi heiltä, missä Kristus syntyisi.
5»Juudean Betlehemissä», he vastasivat. »Profeetan kirjassa näet sanotaan:
6’Sinä, Juudan Betlehem, et suinkaan ole vähäisin heimosi johtajista. Sinusta
syntyy hallitsija, joka paimentaa kansaani Israelia.’» 7Silloin Herodes kutsui
tietäjät salaa luokseen ja kyseli heiltä tarkasti, milloin tähti oli
ilmestynyt. 8Hän lähetti heidät Betlehemiin ja sanoi: »Menkää sinne ja ottakaa
perusteellisesti selvää tästä lapsesta. Ilmoittakaa minulle, kun löydätte
hänet, niin että minäkin voin tulla osoittamaan hänelle kunnioitustani.»
9Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan. He huomasivat taivaalla
saman tähden, jonka olivat nähneet idässä. Tähti johdatti heitä ja pysähtyi sen
paikan ylle, missä lapsi oli. 10Tähden nähdessään tietäjät olivat riemuissaan.
11He menivät taloon, näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian ja heittäytyivät
maahan osoittaakseen kunnioitustaan. Sitten he avasivat aarrearkkunsa ja
antoivat lapselle lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa, kallista voidetta.
12Tietäjät saivat unessa Jumalalta kehotuksen olla palaamatta Herodeksen
luokse. Niinpä he menivät toista kautta takaisin omaan maahansa. 13Tietäjien
mentyä Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa ja sanoi: »Nouse, ota lapsi ja
hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes ilmoitan toisin, sillä
Herodes etsii lasta tappaakseen hänet.» 14Joosef nousi keskellä yötä, otti
mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Egyptiin. 15He viipyivät siellä
Herodeksen kuolemaan asti. Näin toteutui se, minkä Herra oli ilmoittanut
profeetan kautta: »Egyptistä minä kutsuin poikani.» 16Herodes huomasi, että
tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan. Hän raivostui ja lähetti miehensä
tappamaan kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat Betlehemin alueelta.
Ikäraja perustui siihen, mitä hän oli saanut selville tietäjiltä. 17Näin
toteutuivat profeetta Jeremian sanat: 18»Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova
valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä kuuntele lohdutusta, sillä heitä ei enää
ole.» 19Kun Herodes oli kuollut, Herran enkeli ilmestyi Joosefille unessa
Egyptissä 20ja sanoi: »Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin
maahan. Ne, jotka halusivat tappaa lapsen, ovat kuolleet.» 21Joosef nousi, otti
lapsen ja hänen äitinsä ja lähti Israelin maahan. 22Juudean kuninkaana hallitsi
Arkelaos isänsä Herodeksen seuraajana. Kuultuaan tästä Joosef pelkäsi mennä
Juudeaan, mutta hän sai unessa Jumalalta kehotuksen mennä Galileaan. 23Siellä
hän asettui kaupunkiin, jonka nimi on Nasaret. Näin toteutui profeettojen
ennustus, että Jeesusta kutsutaan lisänimellä Nasaretilainen.
Luvun
2 tarkoitus
Jeesus
(Jahoshua tai Joosua) syntyi Betlehemissä, Juudeassa, kuningas Herodeksen
päivinä (jae 1). Herodes kuoli Abib-kuun 1.-14. päivän välisenä aikana vuonna 4
eaa., joten Kristus ei voinut syntyä tammikuun 4 eea:n jälkeen (vrt. Kristuksen ikä kasteessa ja
Hänen palvelutehtävänsä kesto (Nro 019)).
Tietäjät (Magi – oppinut luokka muinaisessa Persiassa) saapuivat etsimään
‘kuningasta, joka nyt on syntynyt’ (vrt. 1-2; vrt. Jer. 23:5; 4. Moos. 24:17),
joka sai Herodeksen pelästymään (jae 3), ja Jerusalemin ylipapit ja
kirjanoppineet ilmoittivat hänelle profetiasta Miikassa 5:2 (jae 4-6) (vrt.
Joh. 7:42). Herodes kehotti tietäjiä etsimään lapsen ja ilmoittamaan
Herodekselle hänen sijaintinsa. Tietäjät seurasivat tähteä ja toivat lahjaksi
kultaa, suitsuketta ja mirhamia. Sen jälkeen heitä varoitettiin palaamasta Jerusalemiin
ja he palasivat omaan maahansa (vrt. 7-12) (vrt. Luuk. 2:7 huomautukset).
Joosefin
käsketään sitten paeta Egyptiin, koska Herodes aikoi tappaa lapsen. He jäävät
Egyptiin Herodeksen kuolemaan asti. Tämä täyttää profetian Hoosea 11:1: ssa:
"Egyptistä minä kutsuin poikani." (vrt. 13-15) (vrt. 2. Moos. 4:22).
Jakeet
16-18 käsittelevät kaikkien alle 2-vuotiaiden lasten verilöylyä. Herodes on
vihainen Tietäjille, koska he huijasivat häntä, ja käyttää Tietäjien
ilmoittamaa aikaikkunaa, jonka sisällä he olivat alun perin nähneet tähden,
tappaakseen kaikki alle kaksivuotiaat miespuoliset lapset Betlehemissä ja sillä
alueella.
Tämä
täytti Jeremian 31:15 (jae 18) ennustuksen, joka sanoo:
"Ramasta
kuuluu huuto, katkera itku ja valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta
huoli, sillä heitä ei enää ole."
Rama
on noin 8 kilometriä pohjoiseen Jerusalemista. Jaakobin vaimo Raakel kuoli
synnytykseen, ja hänet haudattiin lähelle Betlehemiä (vrt. 1. Moos. 35:16-20).
Rama Jerusalemin pohjoispuolella oli kansallissurun näyttämö (Jer. 40:1), jonka
vihollinen, tässä tapauksessa idumealainen Herodes, oli aiheuttanut.
Kristus syntyi ennen 4 eKr ja Herodeksen kuolema Abib-kuun 1. ja 13. päivän välillä vuonna 4 eaa. Näiden tapahtumien ajoitusta käsitellään asiakirjassa Kristuksen ikä kasteessa ja hänen palvelustyönsä kesto (Nro 019).
Jakeet
19-23 kertovat perheen paluusta Israeliin. Kuultuaan, että Arkhelaos,
Herodeksen poika, hallitsi Juudeassa (hallitsi 4 eaa. - 6 jaa.), Joosef päätti
mennä Galileaan ja asettua Nasaretiin.
Aramealaiseksi
Nasaretin ääntämyksessä ja mahdollisessa merkityksessä on samankaltaisuus
hepreankielisen sanan kanssa, joka tarkoittaa oksaa (vrt. Jes. 11:1).
Luku
3
1Aikanaan
Johannes Kastaja nousi esiin ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: 2
»Muuttakaa elämänne suunta, koska taivaiden valtakunta on lähellä!» 3Hän oli
se, josta profeetta Jesaja on sanonut: »Ääni huutaa asumattomalla seudulla:
’Valmistakaa Herralle tie, oikaiskaa hänen polkunsa mutkat!’» 4Johanneksen
vaatteet oli tehty kamelinkarvoista, ja hänen vyötäröllään oli nahkavyö.
Ravinnokseen hän söi heinäsirkkoja ja villimehiläisten hunajaa. 5Hänen luokseen
tulivat kaikki Jerusalemista, Juudeasta ja koko Jordanjoen alueelta. 6Hän
kastoi heidät Jordanissa, ja he tunnustivat syntinsä. 7Kasteelle tuli myös
paljon fariseuksia ja saddukeuksia. Tämän nähdessään Johannes sanoi: »Kuka
teille kyynpoikasille on näyttänyt, miten vältätte tulevan vihan? 8No,
tuottakaa sitten hedelmiä, jotka ovat uuden elämäntapanne arvoisia. 9Älkää
luulko, että riittää, kun sanotte toisillenne: ’Meidän isämme on Abraham.’ Minä
vakuutan teille, että Jumala voi tehdä lapsia Abrahamille vaikka näistä
kivistä. 10Puiden juurella on jo kirves. Kaikki ne puut, joiden hedelmät eivät
ole hyviä, kaadetaan ja heitetään tuleen. 11Minä kastan teidät vedellä, jotta
elämänne suunta muuttuisi. Minun jälkeeni tulee kuitenkin mies, joka on minua
mahtavampi. En ole tarpeeksi arvokas edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän
kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. 12Hänellä on kädessään työkalu,
jolla hän puhdistaa puidun viljan. Jyvät hän kokoaa varastoon, mutta kaiken
muun hän polttaa sammumattomassa tulessa.» 13Silloin Jeesus tuli Galileasta
Jordanille Johanneksen kastettavaksi. 14Johannes esteli ja sanoi: »Sinäkö tulet
minun luokseni? Minunhan tässä pitäisi saada kaste sinulta.» 15Jeesus kuitenkin
sanoi: »Suostu nyt, sillä näin meidän kuuluu tehdä.» Niinpä Johannes suostui
kastamaan hänet. 16Heti kasteen saatuaan Jeesus nousi vedestä. Samassa taivaat
avautuivat ja Jeesus näki, miten Jumalan Henki laskeutui hänen päälleen kuin
kyyhkynen. 17Samalla taivaista kuului ääni: »Tämä on minun rakas Poikani, johon
minä olen kiintynyt.»
Luvun
3 tarkoitus
Johannes
Kastajan taustatarina on Luukkaan luvussa 1. Jakeista 1-3 eteenpäin Johannes
saarnaa Juudean erämaassa ja varoittaa ihmisiä taivaan valtakunnan lähestyvästä
tulemuksesta, kuten Jesaja on ennustanut (Jesaja 40:3).
Sillä tämä on se, josta
profeetta Jesaja puhui, kun hän sanoi: "Ääni huutaa asumattomalla
seudulla: Valmistakaa Herralle tie, oikaiskaa hänen polkunsa mutkat! (jae 3)
Johannes
saarnasi katumusta. Katukaa tarkoittaa kirjaimellisesti paluuta Jumalan
ja ihmisen väliseen liittoon (2. Moos. 19:3-6; 24:3-8; Jer. 31:31-34).
Jae 4 kuvaa hänen vaatetustaan ja ruokaansa (vrt. 2. Kun. 1:8; Sak. 13:4 ja
Jes. 40:3, Mal. 3:1) (vrt. 3:3 ja 17:10-12). Mal. 4:5 viittaa profeetta Eliaan,
jonka on määrä tulla viimeisinä päivinä (vrt. Kaksi todistajaa (Nro 135;ja Lopun sodat Osa II: 1260
Todistajien päivää (Nro 141D)). Monet ihmiset Jerusalemista ja Juudeasta tulivat
hänen luokseen kuulemaan hänen sanomaansa ja heidät kastettiin Jordanin
virrassa. (jakeet 5-6) (vrt. Mark. 1:4).
Kun fariseukset ja saddukeukset tulivat hänen luoksensa, hän suuttui ja sanoi: "Te kyykäärmeiden jälkeläiset! Kuka varoitti teitä pakenemasta tulevaa vihaa?
Viittaa
Jumalan tuomioon (1. Tess. 1:10) (vrt. myös 22:23 ja Ap. t. 23:6-10). Kolmas
juutalainen lahko Palestiinassa oli essealaiset (vrt. Josefus B.J. 11.8.
2-13). Kuolleenmeren kirjakääröt (Dead Sea Scrolls, DSS) valottavat
heidän käytäntöjään, mutta termi tuli alun perin pakanoiden lahkosta Syyriassa,
Pliniuksen kautta, eikä Qumranin lahko kutsunut itseään essealaisiksi ja olisi
suhtautunut termiin torjuvasti.
Johannes
puhui valtakunnasta (vrt. myös 4:17). Hän varoittaa heitä näyttämään katumuksen
hedelmiä. Ei riitä väittää Aabrahamin olevan heidän Isänsä, koska Jumala voi
kasvattaa lapsia Aabrahamille kivistä (jakeet 7-9). Tarkoituksena oli viitata
pakanain pelastukseen, joka on evankeliumien todellinen tarkoitus. Johannes
varoittaa lisäksi, että kirves on jo puiden juurella ja että ne, joilla ei
tuota hedelmää, kaadetaan (jae 10) (vrt. Luuk. 3:7-9; Joh. 8:33).
Hänen vaikutusvaltansa
laajuudesta vrt. Ap.t. 18:25; 19:1-7.
Johannes kastoi vedellä
katumusta ja totesi, että se, joka oli tulossa, oli häntä itseään väkevämpi ja
hänen sandaaleitakin hän oli kelvoton kantamaan.
Kristus
kastaa Pyhällä Hengellä ja tulella (jae 11). Näin meille esitellään Pyhä Henki
(Nro 117).
Jamieson,
Fausset and Brown Commentary sanoo jakeesta 12 seuraavaa.
"Viskain
— puhdistukseen käytetty viskain.
on hänen
kädessään—
käyttövalmiina. Tämä ei ole mitään muuta kuin evankeliumin saarnaamista, joka
alkoi jo nyt ja jonka vaikutuksesta kiinteä aines erotettaisiin hengellisesti
arvottomasta, kuten vehnän akanoista, leyhyttävän viuhkan avulla. (Vertaa
vastaavaa esitystä: Mal_3:1-3).
ja hän
puhdistaa kauttaaltaan puimatantereensa— puimatantereen, eli näkyvän
kirkon.
ja kerää
jyvänsä—
Hänen sydämeltään uskolliset pyhät; niin kutsuttuja, koska niillä on todellista
arvoa (Vertaa Aamos
9:9;Luuk.
22:31).
aittaan—
"Isänsä valtakuntaan," koska Herra selittää tämän "aitan"
tai "ladon" kauniisti selittänyt vertauksessa vehnästä ja akanoista (Matt.
13:30,Matt.
13:43).
mutta hän
polttaa ruumenet—
tyhjät ja arvottomat uskonnon tunnustajat, vailla mitään vakaata uskonnollista
periaatetta ja luonnetta (ks. Psa_1:4).
sammumattomalla
tulella—
Tämän lukujen ilmeisen ristiriidan voima on huikea: - poltettavaksi, mutta
sammumattomalla tulella; yksi ilmaisee sen kaiken täydellistä tuhoa,
joka muodostaa ihmisen todellisen elämän, toinen jatkuvaa tietoisuutta
olemassaolosta tuossa hirvittävässä tilassa.”
Ks.
myös Luuk. 3:18-20; 12:49n; Ap.t. 2:17-21; 18:24-26; 19:1-7.
Jakeet
13-17 käsittelevät Kristuksen kastetta.
Johanneksen mielestä Kristuksen piti kastaa hänet, koska hän oli kelvoton, mutta Kristus vaati, että se on välttämätöntä, tunnustaen katumuksen kasteen ja sanoen: "Suostu nyt, sillä näin meidän kuuluu tehdä."
Kun
Jeesus nousi vedestä, hän näki Jumalan Hengen laskeutuvan taivaasta kuin
kyyhkysen ja tulevan lepäämään hänen päällensä.
Ja he
kuulivat äänen taivaasta sanovan:
"Tämä
on minun rakas Poikani, johon minä olen kiintynyt." (jae 17).
(vrt. myös Mark. 1:9-11; Luuk. 3:21-22; Joh.1:31-34. Näin vahvistettiin
Kristuksen tehtävä voimassa.
Tutkielma
Katumus ja kaste (Nro 052) selittää,
että on välttämätöntä katua ja ottaa kaste ja saada kätten päällepano ja Pyhä
Henki, sillä Pyhä Henki oli tarkoitus antaa vasta pääsiäisenä ja
ylösnousemuksen ajankohtana (Ristiinnaulitsemisen ja Ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159)) ja
sitten Kristuksen hyväksyminen Jumalan valtaistuimella heilutusuhriksi (Nro 106B) ja sen
toimittaminen kirkolle helluntaina 30 jaa. Kaikki tämä oli tehtävä Jumalan kalenterin (Nro 156) mukaisesti.
Johannes
kastoi Kristuksen keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena, eli 27
jaa., joka itse oli riemuvuosi, jonka Kristus julisti sovituspäivänä Herran
otolliseksi vuodeksi. Hänen palvelustyönsä alkoi pääsiäisen jälkeen vuonna 28
jaa. sen jälkeen, kun Johannes oli vangittu Joonan merkin jne. (Nro 013)
mukaisesti.
Huomaa, että aikuisten kaste ja Pyhän Hengen vastaanottaminen oli välttämätöntä
Jumalan
liiton (Nro 152) ja Hengen säilyttämiseksi Jumalan valtakunnassa.
Tästä alkoi Jumalan seurakunnan tehtävä. Kuten näemme luvusta 4 jäljempänä.
Luku
4
1Sitten
Henki vei Jeesuksen asumattomalle seudulle Paholaisen koeteltavaksi. 2Kun
Jeesus oli paastonnut neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä, hänelle tuli
lopulta nälkä. 3Silloin Koettelija tuli ja sanoi Jeesukselle: »Jos tosiaan olet
Jumalan Poika, käske näiden kivien muuttua leiviksi.» 4Mutta Jeesus vastasi:
»Pyhissä kirjoituksissa sanotaan: ’Ei ihminen elä vain leivästä vaan jokaisesta
sanasta, jonka Jumala lausuu.’» 5Silloin Paholainen vei Jeesuksen mukanaan
pyhään kaupunkiin. Hän asetti Jeesuksen temppelin katolle 6ja sanoi: »Jos
tosiaan olet Jumalan Poika, hyppää tästä alas. Kirjoituksissahan sanotaan:’Hän
käskee enkeliensä kantaa sinua käsillään, ettet loukkaisi jalkaasi kiveen.’»
7Jeesus vastasi: »Kirjoituksissa sanotaan myös: ’Älä koettele Herraa,
Jumalaasi.’» 8Paholainen otti taas Jeesuksen mukaansa ja vei hänet hyvin
korkealle vuorelle. Sieltä hän näytti tälle kaikki maailman valtakunnat ja
niiden loiston 9ja sanoi: »Annan sinulle tämän kaiken, jos heittäydyt maahan ja
osoitat minulle kunnioitusta.» 10 Silloin Jeesus sanoi: »Häivy, Saatana!
Kirjoituksissa sanotaan: ’Kumarra Herraa, Jumalaasi, ja palvo ainoastaan
häntä.’» 11 Silloin Paholainen lähti. Jeesuksen luokse tuli enkeleitä, jotka
pitivät hänestä huolta. 12Kun Jeesus kuuli, että Johannes oli vangittu, hän
vetäytyi Galileaan. 13Jätettyään Nasaretin hän asettui Kapernaumiin, joka on
järven rannalla Sebulonin ja Naftalin heimojen alueella. 14Näin toteutui
profeetta Jesajan sana: 15»Sebulonin maa ja Naftalin maa, Merentie, Jordanin
takainen maa ja muukalaisten Galilea – 16pimeydessä kyhjöttävä kansa näki
suuren valon. Kuoleman varjon maassa asuville valkeni päivä.» 17Tästä lähtien
Jeesus alkoi julistaa: »Muuttakaa elämänne suunta, koska taivaiden valtakunta
on tullut lähelle!» 18Galileanjärven rannalla kulkiessaan Jeesus näki kaksi
veljestä kalastamassa heittoverkoilla. He olivat Simon, toiselta nimeltään
Pietari, ja hänen veljensä Andreas. He olivat kalastajia. 19Jeesus sanoi
heille: »Tulkaa minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.» 20He
jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. 21Matkaa jatkettuaan
Jeesus näki toisen veljesparin. Sebedeuksen pojat Jaakob ja Johannes olivat
isänsä kanssa veneessä kunnostamassa verkkojaan. Jeesus kutsui heidätkin
mukaansa. 22He jättivät heti veneen ja isänsä ja seurasivat Jeesusta. 23Jeesus
kiersi ympäri Galileaa. Hän opetti synagogissa ja julisti sanomaa taivaiden
valtakunnasta. Hän paransi kaikki ihmisten sairaudet ja vaivat, 24ja hänen
maineensa levisi koko Syyriaan. Jeesuksen luokse tuotiin kaikki, jotka kärsivät
erilaisista sairauksista ja kivuista. Hän paransi kaikki, niin riivatut,
epileptikot kuin halvaantuneetkin, 25ja suuri väkijoukko seurasi häntä. Ihmisiä
oli tullut Galileasta, Dekapoliksen alueelta, Jerusalemista, Juudeasta ja
Jordanin toiselta puolelta.
Jakeet
1-11 kertovat Kristuksen kiusauksesta erämaassa. Tämä on myös saatanan tai
kiusaajan tuomio (vrt. 3, 10) (vrt. Mark. 1:12-13; Luuk. 4:1-13; Hebr. 2:18;
4:15). Paha on henkilökohtainen tahto, joka on aktiivisesti vihamielinen
Jumalaa kohtaan (ks. Luuk. 13:11, 16 n.)
Jae
2; Neljäkymmenen päivän paasta (vrt. 2. Moos. 34:28; 1. Kun. 19:8)
Jae
3; jos olet Jumalan Poika, vrt. Jumalan ilmoitus 3:17.
Jae
4 - vrt. 2. Moos. 8:3
Jae
5 - Pyhä kaupunki Jerusalem
Jae
6 - Psalmi 91:11-12
Jae
7 - 5. Moos. 6:16
Jae
10 – 5. Moos. 6:13; 11:13.
Jakeista
12-17 eteenpäin Johannes Kastaja on pidätettynä ja Kristus aloittaa
palvelustehtävänsä. Hän lähti Galileasta ja meni asumaan Kapernaumiin,
Sebulonin ja Naftalin alueelle, täyttääkseen Jesaja 9:1-2:n ennustuksen ja
alkoi saarnata ja kutsua ihmisiä katumukseen (vrt. Mark. 1:14-15; Luuk.
4:14-15).
Jakeet
15-16 – Jes. 9:1-2.
Matteus
käyttää Taivaan valtakuntaa viitaten Jumalan valtakuntaan.
TutkielmastaJoonan
merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (Nro 013)näemme
näiden tapahtumien ajoituksen.
“Kristus
aloitti palvelustehtävänsä vasta sen jälkeen, kun Johannes Kastaja oli alkanut
opettaa. Johannes aloitti opettamisensa Tiberius Caesarin viidentenätoista
hallitusvuotena. Käyttämällä Tisrissä alkanutta siviilivuotta (syys-lokakuu/lokakuu)
ja Tiberiuksen valtakautta Augustuksen kuolinpäivästä senaatin julistuksen
sijaan, aikaisin mahdollinen päivämäärä tälle olisi lokakuu vuonna 27 jaa. (ks.Ristiinnaulitsemisen ja
Ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159)). Tiedämme, että Johannes oli jo jonkin aikaa
kastanut, kun Jeesus tuli hänen kastettavakseen. Tarkemmin sanottuna voimme
rekonstruoida päivät hänen kasteestaan aina pääsiäiseen 28 jaa. eli kaikkiaaan
nähtävästi noin viisikymmentä päivää. Matteuksen evankeliumin jakeesta 4:17
tiedämme, että Jeesus aloitti työnsä vasta, kun Johannes oli pantu vankeuteen
(Matt. 4:12). Joh. 3:22 osoittaa, että vuoden 28 eaa:n pääsiäisen jälkeen
Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kastamassa Juudeassa (vaikka Kristus itse
ei kastanut (Joh. 4:2)). Johannes ei ollut vielä joutunut vankilaan ja oli
kastamassa Ainonissa lähellä Salimia (Joh. 3:23-24). Niinpä Kristus aloitti
työnsä vasta pääsiäisen jälkeen vuonna 28 jaa. Näin ollen Kristuksella oli alle
kahden vuoden palvelutehtävä. Yhdessä Johannes Kastajan palvelustyön ja hänen
kasteensa sekä opetuslasten valinnan kanssa palvelustehtävä kesti kaksi ja
puoli vuotta. Joonan profetia toteutui tältä osin
päivä-vuodeksi-periaatteella."
Matteus
opetti Jumalan lain vallan todellisuutta (vrt. Luuk. 10:18; 11:20: 17:21) ja
sen tuleva toteutumista ja soveltamista (Matt. 6:10; Mark. 1:15n).
Jakeet
18-22 - vrt. Mark.1:16-20; Luuk. 5:1-11; Joh. 1:35-42.
Jae
24 – Riivatut viittaa henkilöihin, jotka ovat demonien tai pahojen henkien
hallitsemia (vrt. Matt. 8:16,28; 9:32; 15:22; Mark. 5:15; vrt. Luuk. 13, 16,
n). Demonit – vrt. Luuk. 4:33n.
Jae
25 - Dekapolis vrt. Mark. 5:20n.
q