Jumalan kristityt seurakunnat

 

Nro F066

 

 

 

 

 

Ilmestyskirjan kommentaari:

Johdanto ja Osa 1

 

(Versio 2. 0 20210318-20220625)

 

Lukujen 1-5 kommentaari.

 

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

E-mail: secretary@ccg. org

 

 

 

(Copyright © 2021, 2022 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoituson saatavilla www-sivulta:
http://www. logon. org and http://www. ccg. org

 

 

Ilmestyskirjan kommentaari Osa 1

Johdanto

Jumala paljasti – apostoli Johannekselle annetun – Ilmestyskirjan Jeesukselle Kristukselle, joka sitten antoi sen Johannekselle (1:1; 4:9; 22:8), joka oli keisari Domitianuksen karkottamana Patmoksen saarella (jae 1:9). Monet ryhmät ja jotkut Rooman apologeetat ovat yrittäneet horjuttaa teoksen asemaa ja jotkut ovat yrittäneet poistaa sen Raamatun tekstistä, vaikka mikään näistä yrityksistä ei ole onnistunut pitkään, koska se osoittaa, että antinomistiset gnostilaiset uskomukset ovat erittäin ongelmallisia ja vääriä. Gnostilaiset opit taivaasta ja helvetistä sekä rikkaus ja prameus, josta oli tuleva Rooma, joutuivat arvostelun kohteeksi, kuten tulemme näkemään tarkastellessamme kutakin kahdestakymmenestäkahdesta luvusta ja sitä, mikä on Jumalan suunnitelma ja miten sen on määrä toteutua. Kaanonin historiaa tarkastellaan tutkielmassa Raamattu (Nro 164).

Teksti jatkaa Jumalan profetioita Jumalan luomistyön ja Vanhan Testamentin patriarkkojen ja profeettojen kautta, Aadamista Kristukseen ja apostoleihin, erityisesti Danielin (F027)ja Hesekielin (F026)sekä Joonan ja muiden kautta. Tässä tekstissä Jumala on ilmoittanut uskonnollisen maailman sellaisena, kuin sen oli määrä toteutua aikojen kuluessa ja osoittaa valtavirran uskonnollisten järjestelmien turmelevan uskon täydellisesti Saatanan, tämän maailman jumalan, alaisuudessa (2. Kor. 4:4). Se osoittaa maailman uskonnon turmeluksen tapahtumaketjun sekä uskonnollisen järjestelmän lopullisen tuhoutumisen Babylonian järjestelmän uskonnollisen porton alaisuudessa, samoin kuin lopullisen Pedon valtakunnan, joka kääntyy porttoa vastaan ja tuhoaa sen. Teksti puhuu seurakunnista ja niiden ongelmista (jakeet 2-3) ja kertoo ajasta, jolloin Messias täyttää vaatimukset ja astuu ylösnoustuaan Jumalan valtaistuinsaliin (jakeet 4-5). Tekstissä käsitellään seitsemää sinettiä (luku 6), elävän Jumalan palvelijoita (luku 7), seitsemää torvea (luku 8-9), viimeisiä profetioita (luku 10), temppelin ja todistajien mittaamista (luku 11), seurakunnan vainoa ja väärän järjestelmän tuhoamista (luku 12-16) sekä Jumalan vihan seitsemää maljaa (luku 17), jotka toteutuvat vuosituhansien kuluessa, sekä maailman ja suuren väärän järjestelmän tuhoamista (luvut 18-19) viimeisiin päiviin asti. Tekstissä kerrotaan sitten Messiaan ja taivaan sotajoukon tulemisesta alistamaan maailma ja johtamaan Messiaan tuhatvuotisen valtakunnan sapattihallintoa ja sitten koko maailman kuolleiden lopullista ylösnousemusta, mukaan lukien taivaan langennut sotajoukko, ja heidän uudelleenkoulutustaan hengelliseen olemassaoloon (jakeet 20-21). Teksti kertoo sitten Jumalan tulemisesta maan päälle, mukanaan Jumalan kaupunki (180), joka on taivaallinen Jerusalem, jonka ylipappi Kristus tulee olemaan Melkisedekin järjestyksen mukaan (F058), palvellen Jumalaa. Siitä lähtien Jumalan kaupunki hallitsee maailmankaikkeutta maan päältä, kuten näemme viimeisestä luvusta 22.

Kirjan yleiskatsaus - Ilmestyskirja

kirjoittanut E. W. Bullinger

KIRJAN RAKENNE KOKONAISUUDESSAAN.

Ilm. 1. JOHDANTO.
Ilm. 2-3. IHMISET MAAN PÄÄLLÄ.
Ilm. 4-5 TAIVAASSA. (Valtaistuin, Kirja ja Karitsa. )
Ilmestyskirja 6:1-Ilmestyskirja 7:8 MAAN PÄÄLLÄ. (Kuusi Sinettiä ja 144 000. )
Ilmestyskirja 7:9-Ilmestyskirja 8:6 TAIVAASSA. (Suuri joukko ja seitsemäs sinetti. )
Ilmestyskirja 8:7-Ilmestyskirja 11:14 MAAN PÄÄLLÄ. (Kuusi torvea. )
Ilmestyskirja 11:15-19 TAIVAASSA. (Seitsemäs torvea. )
Ilmestyskirja 11:19 MAAN PÄÄLLÄ. (Maanjäristys jne. )
Ilmestyskirja 12:1-12. TAIVAASSA. (Nainen, lapsi ja lohikäärme. ) [Saatanan ensimmäinen kapina. 4 ]
Ilmestyskirja 12:13-Ilmestyskirja 13:18 MAAN PÄÄLLÄ. (Lohikäärme ja kaksi petoa. )
Ilmestyskirja 14:1-5 TAIVAASSA. (Karitsa ja 144 000. )
Ilmestyskirja 14:6-20 MAAN PÄÄLLÄ. (Kuusi enkeliä. )
Ilmestyskirja 15:1-8. TAIVAASSA. (Seitsemän maljan enkelit. )
Ilmestyskirja 16:1-Ilmestyskirja 18:24. MAAN PÄÄLLÄ. (Seitsemän maljaa. )
Ilmestyskirja 19:1-16. TAIVAASSA. (Karitsan häät jne. )
Ilmestyskirja 19:17-Ilmestyskirja 20:15 MAAN PÄÄLLÄ. (Viimeiset viisi tuomiota. )
Ilmestyskirja 21:1-Ilmestyskirja 22:5. IHMISET UUDESSA MAASSA.
Ilmestyskirja 22:6-21. PÄÄTELMÄT.

(Huomaa. Huomautusten rakenteet on otettu tohtori E. W. Bullingerin kattavasta teoksesta The Apocalypse, mutta koska tässä ei esitetä kaikkia osia, kirjaimet eivät aina ole peräkkäisessä järjestyksessä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta esitettyjen rakenteiden tarkasteluun. )

JOHDANTOHUOMAUTUKSET.

1. KIRJAN NIMI. Ihminen kutsuu sitä"Pyhän Johanneksen ilmestykseksi". Mutta Jumalan antama otsikko sille on ensimmäisessä jakeessa, "Jeesuksen Kristuksen ilmestys", eli Herran Jeesuksen Kristuksen (Messiaan) ilmestys, paljastus ja esitys maan päälle ja taivaalle "kuninkaiden KUNINKAANA ja herrojen HERRANA". Siitä puhutaan seuraavasti: a) "Jumalan sana" (Ilmestyskirja 1:2), siinä merkityksessä, missä tämä termi esiintyy Vanhassa Testamentissa (Vrt. 1. Aik. 17:3). Jeremia 1:4, Jeremia 1:13. Hesekiel 1:3. Jooel 1:1; jne. ): b) "Tämä profetia" (Ilmestyskirja 1:3): näin ollen profeetallinen sanoma. Tässä luvattu "siunaus" tekee selväksi, että tästä jakeesta (eikä 4:1, kuten monet olettavat) aina loppuun asti kirja käsittelee asioita, jotka ovat vielä tulevaisuudessa: c) "Jeesuksen Kristuksen todistus" (Ilmestyskirja 1:2, Ilmestyskirja 1:9). Joko todistuksena Hänestä, joka oli Tuleva (objektiivinen genetiivi): tai todistuksena, jonka Hän antoi maan päällä (subjektiivinen genetiivi; Liite-17); todennäköisesti molemmat.

2. TEKIJÄ. Melitonin, Sardeksen piispan (n. 170), todistus, jota siteeraavat Eusebius; Irenaeus (n. 180); Muratorin kaanonin fragmentti (n. 200); Klemens Aleksandrialainen (n. 200); Tertullianus (n. 200); Origenes (n. 233); Hippolytos, Pontoksen piispa (n. 240); jne. . , joiden perusteella voidaan kohtuullisesti otaksua, että kirjoittaja on Johannes "rakastettu opetuslapsi" ja apostoli, vastoin oletetusta Johanneksesta, joka on "vanhin" (vrt. Pietarin vanhimmuus, 1. Pietari 5:1) ja asuu Aasian maakunnassa", jota "suurin osa nykyajan kriitikoista" pitää Johanneksen kirjeiden kirjoittajana (ks. Johdanto 1. Johanneksen kirjeeseen) ja Ilmestyskirjan kirjoittajana (Liite-197).

3. KIRJOITTAMISEN AJANKOHTA. Tästä vallitsee lähes täydellinen yksimielisyys kirkon varhaisten kirjoittajien keskuudessa, missä sesijoitetaan keisari Domitianuksen valtakauden loppuun noin vuonna 96 jKr. Tuolloin esiintyi niin sanottu toinen yleinen "kristittyjen" vaino.

4. Se, kenelle se alun perin lähetettiin, ei ole tiedossa. Meillä ei ole siitämitään käsitystä, ja siksi kaikki spekulaatiot aiheesta ovat turhia. (Ilmestyskirjan piirteet, laajuus, symboliikka jne. , katso Liite-197. )

>Erämaassa.

1. EFESOS. Israelin kihlaukset.
2. SMYRNA. Israelin paneminen koetteille.
3. PERGAMON. Israelin epäonnistuminen.
Maassa. Seurakuntia, joista Jeesus ei löytänyt mitään vikaa.
4. TYATIRA. Israelin kuninkaiden päivä.
5. SARDIS. Israelin poistaminen.
6. FILADELFIA. Juudan kuningasten päivä.
7. LAODIKEA. Juudan poistaminen.

Ilmestyskirja 4:1-Ilmestyskirja 5:14. ENSIMMÄINEN NÄKY TAIVAASSA.
Ilmestyskirja 4:1-8-. Valtaistuin, vanhimmat ja zō̂ia.
Ilmestyskirja 4:8-11. zō̂ia ja vanhimmat esittävät lausuman. Teema:luominen.
Ilmestyskirja 5:1-7. Valtaistuin ja kirja: Leijona ja Karitsa.
Ilmestyskirja 5:8-14. zō̂iaja vanhimmat laulavat uutta laulua. Muita taivaan lausumia. Teema:lunastus.

Ilmestyskirja 6:1-Ilmestyskirja 7:8. KUUSI SINETTIÄ JA SINETÖINTI.
Ilmestyskirja 6:1-2. Väärä Kristus lähtee sotaan pyhiä vastaan (1. sinetti). Matteus 24:4, Matteus 24:5.
Matteus 6:3-8. Tuomiot häntä ja hänen seuraajiaan vastaan (2. ja 3. sinetti sekä 4. sinetti). Matteus 24:6-7.
Matteus 6:9-11. Pyhimysten kanssa käydyn sodan seuraukset. Heidän marttyyrikuolemansa (5. sinetti). Matteus 24:8-28.
Matteus 6:12-17. Tuomiot hänelle ja hänen seuraajilleen (6. sinetti). Matteus 24:29, Matteus 24:30. Kysymys: "Kuka pystyy seisomaan?"
Ilmestyskirja 7:1-8. Vastaa kysymykseen sinetöimällä 144 000, jotta he voivat seisoa tuomiolla. Matteus 24:31.

Ilmestyskirja 7:9-Ilmestyskirja 8:6. TOINEN NÄKY TAIVAASSA.
Ilmestyskirja 7:9-12. Taivaan äänet ja lausumat.
Ilmestyskirja 7:13-14. Suuri väkijoukko. Mistä he tulivat.
Ilmestyskirja 7:15-17. Suuri väkijoukko. Missä he ovat.
Ilmestyskirja 8:1-6. Taivaan hiljaisuus ja toimet (seitsemäs sinetti).

Ilmestyskirja 8:7-Ilmestyskirja 11:14. TOINEN NÄKY MAAN PÄÄLLÄ.
Ensimmäiset kuusi torvea.
Ilmestyskirja 8:7-. ENSIMMÄINEN torvi.
Ilmestyskirja 8:7-. Maahan kajotaan (rakeita ja tulta jne. ).
Ilmestyskirja 8:7. Kolmas osa puista.
Ilmestyskirja 8:8-. TOINEN torvi.
Ilmestyskirja 8:8-. Mereen kajotaan (palavat vuoret jne. ).
Ilmestyskirja 8:8. Kolmas osa merta vereksi.
Ilmestyskirja 8:9. Merenelävien kuolema. Neljä torvea.
Ilmestyskirja 8:10-. KOLMAS torvi.
Ilmestyskirja 8:10-11-. Vesiin kajotaan (tähti putoaa, jne. ).
Ilmestyskirja 8:11-. Kolmas osa vesistä saastui koiruohosta.
Ilmestyskirja 8:11. Ihmisten kuolema.
Ilmestyskirja 8:12-. NELJÄS torvi.
Ilmestyskirja 8:12-. Taivaaseen kajotaan (aurinko, kuu ja tähdet).
Ilmestyskirja 8:12. Kolmas osa pimeni.
Ilmestyskirja 8:13. Kolme voi-huutoa on vielä tulossa.
Ilmestyskirja 9:1-11. VIIDES torvi. (Ensimmäinenvoi-huuto).
Ilmestyskirja 9:12. Ensimmäisen voi-huudon päättyminen ("Ensimmäinen voi-huuto on ohi"). Ensimmäiset kaksi
Ilmestyskirja 9:13-Ilmestyskirja 11:13 KUUDES torvi. (Toinenvoi-huuto, voi-huutojen torvet. )
Ilmestyskirja 11:14-. Toisen voi-huudon päättyminen ("Toinen voi-huuto on ohi").
Ilmestyskirja 11:14. "Kolmas voi-huuto tulee pian.

Ilmestyskirja 11:15-19. KOLMAS NÄKY TAIVAASSA.
Ilmestyskirja 11:15-. Seitsemäs torvi soi taivaassa.
Ilmestyskirja 11:15-. Suuria ääniä taivaassa.
Ilmestyskirja 11:15. Heidän lausumansa.
Ilmestyskirja 11:16. Kaksikymmentäneljä vanhinta.
Ilmestyskirja 11:17-18. Heidän lausumansa.
Ilmestyskirja 11:19-. Jumalan temppelin avaaminen taivaassa.

Ilmestyskirja 12:13-Ilmestyskirja 13:18. NELJÄS NÄKY "MAAN PÄÄLLÄ".
Ilmestyskirja 12:13-17. Vaikutukset Israelin kannalta.
Ilmestyskirja 13:1-18. Vaikutusta maapalloon.

Ilmestyskirja 14:6-20. VIIDES NÄKY"MAAN PÄÄLLÄ".
ja Ihmisen Poika.
Ilmestyskirja 14:6. Ensimmäinen enkeli
Ilmestyskirja 14:7. Hänen julistuksensa.
Ilmestyskirja 14:8-. Toinenenkeli.
Ilmestyskirja 14:8. Hänen julistuksensa.
Ilmestyskirja 14:9-. Kolmas enkeli.
Ilmestyskirja 14:9-13. Hänen tuomionsa (Ilmestyskirja 14:9-11). Hänen lohdutuksensa (Ilmestyskirja 14:12-13).
Ilmestyskirja 14:14-. Ihmisen Poika.
Ilmestyskirja 14:14. Mitä hänellä oli. Terävä sirppi.
Ilmestyskirja 14:15-. Neljäs enkeli.
Ilmestyskirja 14:15-16. Hänen käskynsä Ihmisen Pojalle (-15). Sen täytäntöönpano (16).
Ilmestyskirja 14:17-. Viides enkeli.
Ilmestyskirja 14:17. Mitä hänellä oli. Terävä sirppi.
Ilmestyskirja 14:18-. Kuudes enkeli.
Ilmestyskirja 14:18-20. Hänen käskynsä viidennelle enkelille (-Ilmestyskirja 14:18). Sen toteuttaminen (Ilmestyskirja 14:19-20).

Ilmestyskirja 15:1-8. KUUDES NÄKY"TAIVAASSA".
Ilmestyskirja 15:1. Seitsemän enkeliä.
Ilmestyskirja 15:2-4. Palvotaan.
Ilmestyskirja 15:5-7. Seitsemän enkeliä.
Ilmestyskirja 15:8. Palvonta ei enää mahdollista.

Ilmestyskirja 18:1-24. SUUREN KAUPUNGIN TUOMIO.
Ilmestyskirja 18:1-2. Babylonin tuomio. Sen ilmoittaminen.
Ilmestyskirja 18:3. Babylonin liittolaiset. Heidän syntinsä.
Ilmestyskirja 18:4. Jumalan kansa. Kutsu "Tulla ulos hänestä. "
Ilmestyskirja 18:5-8. Babylonin tuomio. Syy siihen.
Ilmestyskirja 18:9-19. Babylonin asukkaat. Heidän valituksensa.
Ilmestyskirja 18:20. Jumalan kansa. Kutsu "iloita hänestä".
Ilmestyskirja 18:21. Babylonin tuomio. Tapa jolla se tehdään.
Ilmestyskirja 18:22-23. Babylonin asukkaat. Heidän hiljaisuutensa.
Ilmestyskirja 18:24. Jumalan kansa. Heidän verensä"löytyi hänestä".

Ilmestyskirja 19:1-10. VIIMEISET TAIVAALLISET LAUSUMAT.
Ilmestyskirja 19:1-. Suuren väkijoukon ääni.
Ilmestyskirja 19:1. Halleluja. Ensimmäinen
Ilmestyskirja 19:2-3-. Syy. lausuma.
Ilmestyskirja 19:3. Savu ja porton tuho.
Ilmestyskirja 19:4. Vanhinten lankeaminen maahan kumartamaan (toinen lausuma).
Ilmestyskirja 19:5. Kehotus valtaistuimelta (Kolmas lausuma) Jumalan palvelijoille (Pos. )
Ilmestyskirja 19:6-. Suuren väkijoukon ääni.
Ilmestyskirja 19:6-7. Halleluja. Neljäs
Ilmestyskirja 19:7. Perustelut. lausuma.
Ilmestyskirja 19:8-9. Vaimon vaatetus ja siunaus.
Ilmestyskirja 19:9-10-. Johanneksen lankeaminen maahan kumartamaan.
Ilmestyskirja 19:10. Enkelin kehotus Johannekselle, hänen kanssapalvelijalleen (Neg. )

Ilmestyskirja 19:17-Ilmestyskirja 20:15. SEITSEMÄS (JA VIIMEINEN) NÄKY
"MAAN PÄÄLLÄ".
Ilmestyskirja 19:17-21. Ihmiset. Pedon ja väärän profeetan tuomio.
Ilmestyskirja 20:1-3. Saatana. Saatanan tuomio (ennen tuhatvuotista valtakuntaa).
Ilmestyskirja 20:4-6. Ihmiset. Voittaneiden tuomio. "Muut kuolleet"jätettiin tuomiolle.
Ilmestyskirja 20:7-10. Saatana. Saatanan tuomio. Vuosituhannen vaihteen jälkeen).
Ilmestyskirja 20:11-15. Suuren valkoisen valtaistuimen tuomio.

Ilmestyskirja 21:1-Ilmestyskirja 22:5. IHMISET UUDELLA MAAPALLOLLA.
Ilmestyskirja 21:1-2. Näkyjä (taivas ja maa jne. )
Ilmestyskirja 21:3-8. Äänet.
Ilmestyskirja 21:9-Ilmestyskirja 22:5. Näkyjä (morsian).

*****

Ilmestyskirjan luvut 1-5 (UT2020)

Luku 1

1Jeesuksen Kristuksen ilmestys, näky, jonka Jumala hänelle antoi. Jumala tahtoi näyttää palvelijoilleen, mitä väistämättä pian tapahtuu. Jeesus välitti näyn enkelinsä avulla palvelijalleen Johannekselle. 2Tämä vahvistaa Jumalan sanan ja Jeesuksen siitä antaman todistuksen oikeiksi näkemänsä perusteella. 3Onnellinen se, joka lukee nämä ennussanat kuulijoilleen. Onnellisia ne, jotka kuulevat ja ottavat vakavasti tämän kirjan ennustuksen. Pian kaikki näet tapahtuu. 4Minä, Johannes, lähetän tämän kirjan seitsemälle seurakunnalle Aasian maakunnassa. Toivon, että Jumala, hän joka on ja oli ja joka tulee, antaa teille armonsa ja rauhansa. Samoin tehkööt henget – ne seitsemän, jotka ovat Jumalan valtaistuimen juurella 5– ja Jeesus Kristus, luotettava todistaja. Hän nousi ensimmäisenä kuolleista ja on maailman kuninkaiden hallitsija. Kunnia ja voima hänelle! Hän rakastaa meitä, ja verellään hän päästi meidät synneistämme. 6Kunnia ja valta ikuisesti hänelle! Hän teki meistä kuningashuoneen ja papiston Jumalalle, hänen Isälleen. Aamen. 7Katso, Kristus tulee pilvien keskellä. Hänet näkee jokainen silmä, niidenkin, jotka lävistivät hänet. Kaikki kansat vaikeroivat kuin kuoleman edessä, kun hän ilmestyy. Näin on, aamen. 8»Minä olen kuin alfa ja omega, aakkosten ensimmäinen ja viimeinen kirjain. » Näin sanoo Herra Jumala, joka on ja oli ja joka tulee. Hän kykenee mihin vain. 9Minä olen veljenne Johannes, kohtalotoverinne. Osanani on se, minkä Jeesus antaa: ahdinko mutta myös kuninkuus ja kestävyys. Olin päätynyt Patmos-nimiselle saarelle Jumalan sanan ja Jeesuksen antaman todistuksen vuoksi. 10Herran määräämänä päivänä jouduin Hengen valtaan. Kuulin selkäni takaa kovan äänen, aivan kuin torveen olisi puhallettu. 11Se sanoi: »Kirjoita näkemäsi muistiin ja lähetä muistiinpanot seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan. » 12Käännyin katsomaan, mikä ääni minulle oli puhunut. Minä näin seitsemän kultaista lampunjalkaa 13ja niiden keskellä hahmon. Arvelin, että se oli Ihmisen Poika. Hän oli pukeutunut pitkään viittaan, ja rinnan yli kulki kultainen vyö. 14Pää ja hiukset olivat valkoiset kuin villa tai lumi, silmät kuin tulen liekki 15ja jalat kuin sulatusuunissa hehkuvaa pronssia. Hänen äänensä kuulosti suurten vesien kohinalta. 16Oikeassa kädessään hänellä oli seitsemän tähteä, ja suusta työntyi miekka, joka oli teroitettu molemmilta puolilta. Hän loisti kuin täydeltä terältä paistava aurinko. 17Kun näin hänet, kaaduin hänen jalkojensa juureen kuin kuollut. Hän laittoi oikean kätensä päälleni ja sanoi: »Älä pelkää! Minä olen ensimmäinen ja viimeinen. 18Minä elän. Olin kuollut, mutta nyt elän ikuisesti. Minulla on hallussani kuoleman ja manalan avaimet. 19Kirjoita siis muistiin se, mitä näet: nykyiset ja tulevat tapahtumat. 20Sinä näit kädessäni seitsemän tähteä. Niillä tähdillä ja seitsemällä kultaisella lampunjalalla on salattu merkitys. Tähdet merkitsevät enkeleitä, jotka seitsemällä seurakunnalla on. Lampunjalat puolestaan merkitsevät niitä seitsemää seurakuntaa. »

Luvun 1 tarkoitus

Jumalan Ilmestyskirja Jeesukselle Kristukselle käsitti pelastussuunnitelman kuudentuhannen vuoden ajalta ja seitsemännen vuosituhannen ajalta sekä suuren valkoisen valtaistuimen tuomion.

Ilmestyskirja koostuu Aadamin luomisesta ja hänen kolmekymmentä vuotta kestäneestä tuomiosta puutarhassa sekä väärän uskonnon konfliktista ja ihmiskunnan lankeemuksesta, joka oli seurausta ensimmäisestä sinetistä eli väärästä uskonnosta. Saatana aiheutti ihmisen lankeemuksen ottaen käyttöön muun uskon kuin Jumalan sanan. Väärä uskonto aiheutti ihmiskunnan turmeluksen, ja Seitsemää Sinettiä alettiin avata. Saatana käytti Auringonpalvonta- ja Mysteerikulttien oppeja tuhotakseen maailman, joka edelsi vedenpaisumusta. Nooa ja hänen perheensä pelastuivat ja ihmissuku sai alkunsa hänestä. Ensimmäiset viisi sinettiä ovat Väärä uskonto, Sota ja Valloitus sekä Rutto ja sitten Korkeimman Pyhien Kuolema ja Vaino. Väärä uskonto on ollut kaikkien sotien syynä alusta asti. Uudelleenorganisoinnin yhteydessä Saatana juurrutti jälleen auringonpalvonta- ja mysteerikulttien väärän uskonnon, ja niin sodan, valloituksen, ruton ja kuoleman kierteet alkoivat uudelleen.

Uskonvainon viides sinetti alkoi patriarkkojen ja profeettojen valinnasta, ja heitä vainottiin ja tapettiin aina Baabelista Egyptiin saakka ja edelleen Israelissa ja Juudassa. Joka kerran tehdessään syntiä Israel joutui vankeuteen, mikä kesti Messiaan tulemukseen asti. Kuudennen sinetin merkiksi Messiaan syntyessä ilmestyi taivaalle tähti, ja sitten aurinko kätkeytyi ja temppelin esirippu revittiin Messiaan kuoltua. Taivaalliset Merkit tulivat aktiivisiksi viimeisinä päivinä vuonna 1967, kun Jerusalem vallattiin takaisin, ja ne jatkuvat nyt Messiaan paluuseen asti. Seitsemäs sinetti avattiin lopun sotien alussa. (Katso tutkielmaSeitsemän sinettiä (Nro 140). )

Seitsemän henkeä ja seitsemän seurakunnan enkelit

Me tulemme näkemään, että Ilmestyskirjan ensimmäisen luvun rakenne on jaettu erillisiin vaiheisiin, jotka perustuvat seitsemän ja kahdeksan ryhmiin, jotka edustavat Jumalan seitsemää henkeä Kristuksen alaisuudessa ja Jumalan valtaistuimen neljää henkeä. (vrt. Jumalan seitsemän henkeä (Nro 064)).

Jakeet 1-6: Ensimmäinen osa on jakeen 6 rakenteessa, joka käsittelee pyhien valitsemista pappien valtakunnaksi Jumalalle ja Kristuksen Isälle. Kuusi on ihmisen ja aamenen luku. Johannes puhuu seitsemälle seurakunnalle Kristuksesta ja seitsemälle hengelle Jumalan valtaistuimen edessä. Ensimmäinen jakso päättyy kuusikkoon, koska se on Saatanan kuusituhatvuotisen hallinnon loppu, ja loppu oli tullut, minkä merkiksi oli Aamen. Sitten meille sanotaan "Katso, hän tulee" seitsemännessä jakeessa. Jaot eivät ole yksinkertaisia myöhempiä lisäyksiä, jotka tehtiin vahingossa – ne noudattavat tekstin rakennetta.

Jakeet 7-8: Seitsemäs jae päättyy aameniin. Kahdeksas jae on sitten julistus Jumalan ylivallasta Alfana ja Omegana. Tämä arvonimi annetaan myöhemmin Messiaalle hänen toimiessaan Ilmestyskirjan kautta (katso tutkielma Jumalan luomisen arkki Alfana ja Omegana (Nro 229)).

Sitten alamme tutkia seuraavan kahdeksikon jakeita, jotka selittävät symboliikan.

Jae 9: Johannes kertoo, missä hän oli, ja alkaa sitten puhua Herran päivästä. Tämä ei ole viikonpäivä, vaan Saatanan alaisen tapahtumaketjun loppu (katso tutkielma Herran päivä ja viimeiset päivät (Nro 192)).

Kuten olemme nähneet Filadelfian pilarista (Nro 283): Johannes oli ollut vangittuna todistuksensa vuoksi, ja hänet oli tosiasiassa pidetty elossa vastaanottamaan tämä Ilmoitus, jonka Jumala antoi Jeesukselle Kristukselle. Rooman järjestelmässä kirjan nimi on Johanneksen Ilmestys (kreikan sana merkitsee paljastamista) huolimatta siitä, että se on Jumalan Jeesukselle Kristukselle antama ilmestys, jonka tämä sitten antoi Johannekselle. Tämä tarkoittaa sitä, että Kristus ei ollut kaikkitietävä edes ylösnousemuksensa jälkeen, vaan oli riippuvainen Jumalan vapaaehtoisesta itseilmoituksesta, eikä hän siten ollut Jumala siinä mielessä, kuin Iankaikkinen Isä oli Jumala.

Tässä tekstissä Kristus kehottaa Johannesta kirjoittamaan, mikä silloin oli ja mitä sen jälkeen tapahtuisi. Hän selittää, että seitsemän tähteä ovat seitsemän seurakunnan seitsemän enkeliä ja että seitsemän kultaista lampunjalkaa ovat ne seitsemän seurakuntaa, joita he johtavat.

Tässä tekstissä meille kerrotaan moniakin asioita:

· Seitsemällä seurakunnalla on oma lamppu.

· Seitsemän enkeliä ovat tähtiä itseoikeutetusti.

·Viesti annetaan kullekin erikseen.

 

Tästä voimme päätellä, että jokainen seurakunta ja jokainen enkeli on suoraan vastuussa Jeesukselle Kristukselle, eikä seurakunnan jatkuvuutta vastaa ihmisten ja auktoriteetin jatkuvuus. . Jeesuksella Kristuksella on suustaan lähtevä kaksiteräinen miekka, joka on Jumalan lain sana ja Jeesuksen Kristuksen todistus. Tulemme näkemään, että epäonnistumisesta rangaistaan poistamalla auktoriteetti, jota symboloi kynttilänjalka tai itse lampunjalka. Tämä valta voi hyvinkin ulottua tulevaisuuteen, kun auktoriteetin jako ulottuu maapallon ulkopuolelle.

Viesti koski sitä, mikä silloin oli ja mitä tulossa oli. Näin tämä profetia kattoi seurakuntien aikajänteen. Voitaisiin väittää, kuten on esitettykin, että profetia kattoi yksinkertaisesti sikäläiset seurakunnat itsensä ja niiden hävitessä hävisi myös profetian aikakehys. Tätä näkemystä ei tue sikäläisten seurakuntien itsensä historia. Eteemme avautuu Efesoksen ja Smyrnan aikakauden asianmukainen järjestys, jossa hallinto todellakin siirtyi yhdeltä toiselle. Efesolaisseurakunta ei kuitenkaan toipunut sillä merkityksellisellä tavalla, jota teot ja profetiat edellyttävät tässä ilmoituksessa, jonka Jumala antoi Jeesukselle Kristukselle. Lisäksi asiaan liittyvän sanoman on oltava tärkeämpi, tai muuten profetiaa voitaisiin syyttää siitä, että se trivialisoi seurakunnille aikojen saatossa annetun profetian (vrt. Nro 283).

Jakeet 10-16: Johannes nimeää seitsemän seurakuntaa ja tunnistaa sitten kahdeksikon, joka ovat seitsemän kultaista lampunjalkaa, kahdeksannen ollessa Ihmisen Poika, joka seisoo heidän keskuudessaan ja komentaa heitä. Hänellä on kädessään seitsemän tähteä.

Jakeet 17-20: Tässä jakeiden nelikossa Kristus selittää Seitsemän tähden olevan Seitsemän seurakunnan enkeleitä ja seitsemän kultaisen lampunjalan olevan Seitsemän seurakuntaa.

Jokainen seurakunta on siis lampunjalka, josta enkeli on vastuussa. Sana on astḗr (SGD 792), joka on se sama, jota käytetään muualla tekstissä taivaallisen sotajoukon tähdistä. Sanan pohjalla on sanastrṓnnymi (näin ollen astronomia), joka kirjaimellisesti tarkoittaa levittää tai viskellä. Termiä käytetään taivaan sotajoukosta, koska sen tehtävä on levittää tietoa Jumalasta, ja se käyttää lampunjalkoja eli seurakuntaa niin tehdäkseen.

Pyhä Henki on seurakunnan lohduttaja ja hallitsee Jumalan Seitsemää Henkeä sen sisällä. Se tulee Jumalalta Kristuksen kautta valituille. Se on itse asiassa joki, joka jakautuu seitsemäksi kanavaksi, jotta ihmiset pääsisivät siihen ja voisivat käyttää sitä Jumalan kunniaksi ja tulla Jumalan pojiksi.

Luvut 2 ja 3 käsittelevät seitsemää seurakuntaa ja niitä tarkastellaan yksityiskohtaisesti myös tutkielmassa Filadelfian pilarit (Nro 283).

On tärkeää panna merkille tästä tekstistä, että seitsemälle seurakunnalle puhutaan yhdessä niistä vastaavien enkelien kanssa, jotta enkelit vastaisivat viestin ymmärtämisestä.

Kyse ei ole vain seitsemästä erillisestä seurakunnasta. Ne edustavat myös sitä seikkaa, että Jumalan Seitsemän Henkeä ovat läsnä kussakin seurakunnassa ja että jokainen seurakunta käsittää elementtejä kaikista seitsemästä.

Luku 2

1»Kirjoita Efesoksen seurakunnan enkelille: Näin sanoo hän, jolla on oikeassa kädessään seitsemän tähteä ja joka kulkee seitsemän kultaisen lampunjalan keskellä: 2Tiedän sinun tekosi. Tiedän, miten olet nähnyt vaivaa ja miten sinnikkääksi olet osoittautunut. Tiedän myös, ettet voi sietää pahoja ihmisiä. Olet koetellut niitä, jotka sanovat olevansa apostoleja vaikka eivät sellaisia ole. Olet paljastanut heidät valehtelijoiksi. 3Olet kestänyt väsymättä vastoinkäymisiä minun nimeni vuoksi. 4Olen silti tyytymätön sinuun, koska olet antanut alkuaikojen rakkautesi kuolla. 5Palauta siis mieleesi se, mistä olet luopunut. Ala tehdä samaa kuin alkuaikoina, tai tulen ja siirrän lampunjalkasi paikaltaan. 6Se hyvä piirre sinussa kuitenkin on, että inhoat Nikolaoksen kannattajien tekoja niin kuin minäkin. 7Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. Voittajan annan syödä elämän puusta, joka on Jumalan paratiisissa. » 8»Kirjoita Smyrnan seurakunnan enkelille: Näin sanoo ensimmäinen ja viimeinen – hän, joka kuoli mutta heräsi eloon: 9Tiedän ahdinkosi ja köyhyytesi, vaikka oletkin oikeastaan rikas. Tiedän, että sinua pilkkaavat ne, jotka ovat olevinaan juutalaisia vaikka ovat Saatanan synagogasta. 10Älä pelkää sitä, mitä joudut vielä kärsimään. Saatana heittää osan teistä vankilaan, missä teitä koetellaan. Ahdinkonne kestää kymmenen päivää. Ole uskollinen kuolemaan asti, niin annan sinulle voitonseppeleeksi elämän. 11Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. Voittajalle ei toinen kuolema tee vääryyttä. » 12»Kirjoita Pergamonin seurakunnan enkelille: Näin sanoo hän, jolla on molemmilta puolilta teroitettu miekka: 13Tiedän, että asut siellä, missä Saatanalla on valtaistuin. Silti uskallat tunnustaa minun nimeni. Et kieltänyt uskollisuuttamme toisillemme edes silloin, kun luotettava todistajani Antipas tapettiin luonanne – siellä, missä Saatana asuu. 14On sinussa silti vähän moitittavaakin: Luonasi on niitä, jotka tunnustavat Bileamin oppia. Bileamhan opetti Balakin viettelemään israelilaiset ennenkuulumattomaan häpeään: syömään epäjumalille uhrattua ruokaa ja olemaan muutenkin uskottomia. 15Samanlaisia ovat ne sinun luonasi asuvat, jotka noudattavat Nikolaoksen oppia. 16Muuta siis suuntaasi! Jos et tee niin, minä tulen ja aloitan sodan heitä vastaan suussani olevalla miekalla. 17Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. Voittajalle annan kätkettyä mannaa ja valkoisen kiven, johon on kirjoitettu uusi nimi. Sen saavat tietää vain ne, joille tuo kivi annetaan. » 18»Kirjoita Tyatiran seurakunnan enkelille: Näin sanoo Jumalan Poika, jolla on silmät kuin tulen liekki ja jalat kuin sulatusuunissa hehkuvaa pronssia: 19Tiedän sinun tekosi. Tunnen rakkautesi, uskollisuutesi, palvelualttiutesi ja periksiantamattomuutesi. Viime aikoina olet kunnostautunut aina vain enemmän. 20Sitä en kuitenkaan hyväksy, että siedät tuota Isebeliä. Se nainen kutsuu itseään profeetaksi ja harhauttaa opetuksillaan palvelijani huoraamaan epäjumalien kanssa ja syömään niille uhrattua ruokaa. 21Olen antanut hänelle aikaa parantaa tapansa, mutta hän ei tahdo luopua epäjumalistaan ja huoraamisestaan. 22Siksipä minä kaadankin hänet vuoteen omaksi. Lisäksi saatan pahaan ahdinkoon kaikki, jotka ovat hänen laillaan olleet uskottomia eivätkä kadu. 23Hänen lapsensa minä tapan. Kaikki seurakunnat saavat tietää, että juuri minä tutkin ajatukset ja tunteet ja annan jokaiselle ansionsa mukaan. 24Onhan siellä Tyatirassa teitäkin, jotka ette noudata väärää oppia ettekä ole niin sanotusti uppoutuneet Saatanan syvyyksiin. Teille lupaan, etten enää anna kannettavaksenne muuta taakkaa. 25Pitäkää kuitenkin kiinni entisestä kantamuksestanne, kunnes tulen. 26Voittaja on se, joka noudattaa minun käskyjäni loppuun saakka. Hänestä teen kansojen hallitsijan. 27Hän paimentaa niitä rautasauvalla ja pirstoo niitä kuin saviastioita. 28Hän saa saman vallan, jonka minä olen saanut Isältäni. Sen merkiksi annan hänelle aamutähden. 29Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. »

Luvun 2 tarkoitus

Jakeet 1-7: Rakenne on jälleen seitsikko viestissä Efesoksen seurakunnalle

Edelleen tutkielmasta Nro 283:

Johanneksen käskettiin kirjoittaa omalle seurakunnalleen. Tässä alkuseurakunnassa olemme lähellä tapahtumia, jotka sattuivat jo Johanneksen aikana. Ne suuret kiistat, jotka Johannes mainitsee Johanneksen kirjeissä, kattavat nämä kiistat Ilmestyskirjan aikaan asti. Tämä on sitä aikaa, johon viitataan ilmaisulla mikä on. Nykyiset kriitikot väittävät, että teksti viittaa Rooman toimintaan Neron aikana, mutta tämä ei pidä paikkaansa. Alkuseurakunta piti sitä profeetallisena satojen vuosien ajan. Tekstit kirjoitettiin ensimmäisen vuosisadan lopun kielellä ja sellaisten viitteiden mukaisesti, jotka he ymmärtäisivät, mutta kuitenkin tapahtumista vuosituhansiksi eteenpäin.

Efesoksen ja Antiokian merkitystä seurakunnalle ei pidä aliarvioida. Silti Antiokiaa, joka oli Pietarin ja hänen seuraajiensa alaisuudessa, ei näissä profetioissa mainita lainkaan. Tässähän mainitaan alueita, jotka eivät silloin olleet edes hiippakuntia.

Tämän aikakauden ja seurakunnan ensirakkauden katoaminen eli menetys on helppo tunnistaa ja se on kiistatonta. Kyse on aikakehyksen ja paikkojen merkityksestä Jumalan seurakuntien kannalta.

Efesoksen seurakunta oli epäilemättä alkuseurakunnan varhainen ja tärkein keskus.

(vrt. nro 283). Seurakuntien rakennetta käsitellään myös Koraanin suuraa 18 koskevassa kommentaarissa: Luola (Q018).

Jakeet 8-16: Siirrymme sitten seuraavaan seitsikon viestiin Smyrnan seurakunnalle (vrt. myös 283)

Kristinuskon saapumisesta Smyrnaan ei ole tietoa. Ensimmäiset merkit siitä ovat Ilmestyskirjassa näissä teksteissä. Johannes saa kuitenkin tietoja siitä, mitä Smyrnalle tapahtuisi tulevaisuudessa, ja hänen kirjoittaessaan sillä ei varmasti ollut minkäänlaista huomattavaa "lampunjalkaa". Ensimmäisen vuosisadan loppuun asti Smyrnan seurakunnasta ei ole muistiinmerkintää muualla kuin Ilmestyskirja.

Teksti jakeissa 8-11 viittaa Smyrnan vainoon. Smyrnan seurakunta itse asiassa otti johtoaseman Efesokselta Johanneksen kuoleman jälkeen ja opetuslapsi Polykarpos hallinnoi kirkkoa sieltä käsin, perustaen seurakuntia niinkin kauas kuin Lyoniin Galliassa, joka on nyt Etelä-Ranskaa, vuonna 120 jaa. Hänen avustajansa, joka oli Smyrnassa koulutettu hänkin, oli Hippolytus, josta tuli piispa Ostia Anticassa, joka on Rooman läheinen satamakaupunki ja jolla oli syytä olla erittäin kriittinen Rooman valtaa kohtaan. Roomalaiset papit myöhemmin yrittivät ohittaa hänet antipaavina, mutta sitä hän ei ollut eikä koskaan ollut Roomassa piispakaan.

Kymmenen päivää (jae 10) viittaa itse asiassa Diocletianuksen suureen vainoon, joka kesti lännessä kolme vuotta, mutta jatkui kymmenen vuotta idässä vuodesta 303 vuoteen 313 jaa. Vainot päättyivät vuonna 314 Milanon ediktiin, joka oli nimeltään Suvaitsevaisuusedikti, jonka Konstantinus antoi yrittäen sitten laillistaa kristillisen palvonnan Rooman valtakunnassa. Juutalaiset vainosivat seurakuntaa Smyrnan aikana aina juutalaisten arabikuningaskuntien loppuun asti, siis islamin nousuun asti. Juutalaisten vaikutusvalta oli tuolloin laaja ja ulottui Afrikkaan Afrikan sarven kautta Etiopiaan. Tänä aikana rabbiininen juutalainen järjestelmä otti käyttöön Hillelin kalenterin ja muutti päivämäärät temppelikauden jälkeisten myöhempien rabbiinisten perinteiden mukaisiksi. Kalenteria muutettiin vuonna 358 jaa. Rabbi Hillel II:n aikana kahden babylonialaisen rabbin vuonna 344 jaa. Babylonista tuoman laskentajärjestelmän perusteella (vrt. tutkielma Jumalan kalenteri (Nro 156)).

 

Smyrnan sapattilainen seurakunta hiipui neljännen vuosisadan lopulla valtaan päässeen kolminaisuusopin ja pakanallisen pääsiäis-/joulujärjestelmän vuoksi. Sapattilaiset pakotettiin sitten itään joksikin aikaa (katso tutkielma Joulun ja pääsiäisen alkuperä (Nro 235)) (vrt. Nro 283)).

Seurakunnan konfliktit syntyivät toisella vuosisadalla Kvartodesimaanikiistoina (Nro 277). Ne jatkoivat kehkeytymistään kolmannen ja neljännen vuosisadan yli ja tuloksena olivat Unitaarien ja trinitaarien sodat (Nro 268).

Pergamonin seurakunta(jakeet 12-17)

Jae 16 on kehotus katumukseen.

Pergamonin aikakausi oli sotilaallinen vaihe, johon osallistui Jumalan seurakunta Petrassa ja Bekkassa (vrt. Koraanin kommentaari: Koraanin kronologia Osa II: Bekka ja neljä oikeinohjattua kalifia (Nro Q001D)). Myös paulikiaanit osallistuivat siihen aina länsipuolelta Taurus-vuorille asti. (vrt. myös Seurakunnan perustaminen seitsemänkymmenen alaisuudessa (Nro 122D)).

Jae 17 ei aloita seuraavaa sarjaa, vaan korostaa sitä, että Jumala puhuu koko seurakunnalle eikä vain yhdelle seurakunnalle (vrt. myösP283 jäljempänä):

Antipaksen mainitseminen tapahtuu proleptisesti eli ennakoivasti, ja Bullinger pitää tätä viittauksena tulevaan todistajaan, koska Raamatun aikakaudella ei ollut ketään tämännimistä. Teksti on siis profeetallinen ja viittaa tuleviin tapahtumiin eikä ensimmäisen vuosisadan historiallisiin tapahtumiin. Antipas on yhdistelmä sanoista anti (SGD 473) eli "sijaan" tai "vuoksi" ja pater (SGD 3962), joka tarkoittaa "isä". Se on siis yleisluontoinen termi, jolla on sama merkitys kuin nimellä Antipater. Tässä merkityksessään siihen kuuluu terminologia, jonka merkitys on koki marttyyrikuolemaan isän takia. Pergamonin aikakaudella tilanne oli tosiaankin tämä. Marttyyrikuolemat toteutettiin siellä trinitaarien vainotessa unitaarisia paulikiaaneja, jotka kieltäytyivät hyväksymästä kolminaisuutta, johon Bysantin hallinto pakotti.

Kivi, jossa on uusi nimi (jae 17), symboloi kansalaisuutta. Se edustaa Jumalan kaupungin kansalaisuutta. Näemme myös Lähi-idän seurakuntien yksityiskohdat tutkielmasta 122Dedellä. Paulikiaanien tarina löytyy tutkielmasta Sapattilaisseurakuntien yleisestä jakautumisesta (Nro 122)ja myös Neljännen käskyn rooli Jumalan historiallisissa sapattilaisseurakunnissa (Nro 170).

Tämä seurakunta oli elossa ja toiminnassa aina 1800-luvulle saakka, ja 1900-luvulla se kärsi marttyyrikuoleman, ja eloonjääneet lähetettiin gulageihin Siperiaan. Se ei ole toiminnassa, mutta eloonjääneitä on yhä.

Tämä johdatteleekin meidät seuraavaan aikakauteen, jolle valta siirtyi Pergamonin aikakaudelta. Aikakausi on Tyatira. (vrt. nro 283).

Seuraava jakso alkaa jakeesta 18:

(vrt. Nikolaiitat (Nro 202)ja Bileamin oppi ja Bileamin profetia (Nro 204)).

Jakeet 18-29: Tyatiran jakso on täydellinen kaksitoistaluku. Ensimmäiset yksitoista jaetta on suunnattu Tyatiralle, mutta kahdestoista jae jatkaa painottaen, että Henki puhuu kaikille Jumalan seurakunnille.

Teoria, jonka mukaan Iisebel Ilmestyskirjan jakeessa 2:20 oli tämän pyhäkön papitar, ei voi olla totta, sillä Tyatiran seurakunta ilmeisesti hyväksyi Iisebelin jäseneksi ja vähemmistö näistä kristityistä hyväksyi hänet profeetaksi (vrt. myös 283). On hyvin todennäköistä, että siellä oli juutalaista asutusta. Ap. t. 16:14 tukee tätä johtopäätöstä. Kun Filippissä Paavali, Silas ja Timoteus etsivät sapattina juutalaista rukouspaikkaa ja tulivat "joen rannalle" portin ulkopuolelle, he löysivät joukon "naisia, jotka olivat kokoontuneet yhteen", ja heidän joukossaan oli "Lyydia Tyatiran kaupungista". Hän oli siellä "myymässä purppuratuotteita", jotka oli valmistettu Tyatirassa, ja hän oli ei-juutalainen "Jumalan palvoja", joka tunsi vetoa juutalaisuuteen, luultavasti oltuaan kosketuksissa juutalaisiin Tyatirassa, mutta joka ei kääntynyt.

Ei ole selvää, milloin kristillistä evankeliumia saarnattiin tuossa kaupungissa ensimmäisen kerran ja kuka sitä saarnasi. Yksi Apostolien tekojen jakeen 19:10 tarjoamista mahdollisuuksista on, että Paavalin Efesoksessa suorittaman palvelutyön aikana yksi tai useampi hänen avustajistaan tai käännynnäisistään meni Tyatiraan ja perusti sinne seurakunnan. Kun Ilmestyskirja kirjoitettiin noin vuonna 95, paikalla oli jo vahva seurakunta (Ilmestyskirja 2:18-29).

Eräs selitys on se, että kertomuksen ajankohtana näytti siltä, että osa (vähemmistö) seurakunnasta seurasi naista, jota symbolisesti kutsuttiin Iisebeliksi ja joka väitti olevansa profeetta. Hän opetti ja johdatti heidät haureuteen ja syömään epäjumalille uhrattua ruokaa. Tämä nainen oli katumaton ja näyttää siltä, että muu seurakunta sietää tätä. Tämän selityksen lisäksi näemme, että on olemassa paljon todellisempi ja vakuuttavampi selitys (vrt. Nro 283).

Ongelma ei kuitenkaan rajoittunut Tyatiraan. Se tavattiin myös Efesoksesta ja Pergamonista (Ilmestyskirja 2:6, 14-15). Killat eivät siis voi olla ainoa selitys. Libertinismi oli kristinuskolle uhka, jonka Paavali kohtasi ja joka jatkui myöhempinä vuosikymmeninä. Pakanalliselta maailmalta puuttui yleensä selkeä käsitys monoteismista sekä uskon ja moraalisen elämän välisestä siteestä. Toisinaan se puolusti itseään dualismilla, joka antoi anteeksi kaikki ruumiilliset pyrinnöt, koska ne eivät liity henkiseen elämään. Tyatira-järjestelmän elementtejä on hajallaan kaikkialla Itä-Euroopassa, vaikka niillä ei ole nyt muodollisia tehtäviä eikä lampunjalkaa.

Pienen vähemmistön oli vaikea hakeutua eroon ystävyyssuhteista ja sosiaalisesta elämästä, jota otaksui, että polyteismi ja ruumiillinen kurittomuus olivat oikeutettuja. Kuitenkin kristinusko oli tässä päätöksessä vaakalaudalla, ja Ilmestyskirjan kirjoittaja piti välttämättömänä rikkoa polyteistisiä ja moraalittomia käytäntöjä (Intepreter's Dictionary of the Bible, artikkeli ‘Thyatira‘, Vol. 4, s. 638-639).

Seikat, jotka puhuvat sen puolesta, että Tyatira on aikakausi, myös Iisebelin osalta jäljempänä, ovat paljon uskottavampia (vrt. Nro 283).

Luku 3

1»Kirjoita Sardeksen seurakunnan enkelille: Näin sanoo hän, jolla on Jumalan seitsemän henkeä ja kädessään seitsemän tähteä: Tiedän sinun tekosi. Nimesi on elävien kirjoissa, mutta olet silti kuollut. 2Herää ja pysy valveilla! Elvytä se vähäinen jäännös sinusta, jossa on vielä elämää. On näet selvää, etteivät tekosi riitä Jumalalleni. 3Pidä siis mielessäsi, kuinka kuulit ja otit vastaan ilosanoman. Ala taas noudattaa sitä ja kadu. Jos et pysy hereillä, minä tulen kuin varas: et yhtään tiedä, milloin. 4Onhan Sardeksessa muutama sellainenkin, joka ei ole liannut vaatteitaan. He saavat kuljeskella kanssani valkoisissa vaatteissa, sillä he ovat sen arvoisia. 5Voittaja saa vaatteekseen valkoisen viitan. Hänen nimeään en taatusti pyyhi elämän kirjasta, vaan tunnustan hänet omakseni Isäni ja hänen enkeliensä edessä. 6Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. » 7»Kirjoita Filadelfian seurakunnan enkelille: Näin sanoo Pyhä ja Todellinen, Daavidin avaimen haltija. Hänen avaamaansa ei kukaan sulje, eikä hänen sulkemaansa kukaan avaa. 8Tiedän sinun tekosi. Olet noudattanut käskyjäni etkä ole kieltänyt nimeäni, vaikka voimasi ovat vähäiset. Siksi olen avannut eteesi oven, jota kukaan ei voi sulkea. 9Annan sinulle Saatanan synagogasta valehtelijoita, jotka väittävät olevansa juutalaisia vaikka eivät ole. Laitan heidät heittäytymään jalkojesi juureen ja näytän heille, että rakastan sinua. 10Olet noudattanut käskyäni olla antamatta periksi. Siksi minä puolestani noudan sinut turvaan siitä koettelemusten ajasta, joka tulee koko asutun maailman osaksi. Silloin kaikki ihmiset koetellaan. 11Minä tulen pian. Pidä kiinni siitä, mitä sinulla on, ettei kukaan veisi voitonseppelettäsi. 12Voittajasta teen pylvään Jumalani temppeliin, eikä hänen tarvitse koskaan lähteä sieltä. Kirjoitan häneen Jumalani nimen ja Jumalani kaupungin nimen, uuden Jerusalemin nimen. Se laskeutuu taivaasta Jumalani luota. Kirjoitan häneen myös oman uuden nimeni. 13Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. » 14»Kirjoita Laodikean seurakunnan enkelille: Näin sanoo Aamen, luotettava todistaja, Jumalan luomakunnan alku: 15Tiedän sinun tekosi. Tiedän, ettet ole kylmä etkä kuuma. Kunpa olisitkin joko kylmä tai kuuma! 16Olet kuitenkin vain haalea etkä kuuma tai kylmä, ja siksi oksennan sinut suustani. 17Kehuskelet olevasi rikas – niin rikas, ettet tarvitse enää mitään. Et ymmärrä, että olet oikeasti surkea ja säälittävä. Olet köyhä, sokea ja alaston. 18Annan sinulle muutaman neuvon: Osta minulta tulessa puhdistettua kultaa, niin rikastut. Hanki valkoinen vaate ja pukeudu siihen, niin häpeällinen alastomuutesi ei näy. Osta silmävoidetta ja laita sitä silmiisi, niin näet. 19Minä kuritan ja kasvatan niitä, joita rakastan. Tartu toimeen ja paranna tapasi! 20Minä seison ovella ja koputan. Jos joku kuulee ääneni ja avaa oven, astun sisään hänen luokseen, ja me syömme illallista yhdessä. 21Voittajan annan istua kanssani valtaistuimellani. Niinhän minäkin voitettuani istuin Isäni kanssa hänen valtaistuimelleen. 22Jos teillä on korvat, niin kuunnelkaa, mitä Henki sanoo seurakunnille. »

Luvun 3 tarkoitus

Jakeet 1-6: Huomaa, että Sardes on kuusikko, ja kuusi on ihmisen luku, ja kuollut, joten Jumalan Henki ei saata työtään päätökseen tässä rakennuksessa (vrt. myös 283). Sardes saattaa esiintyä Vanhassa Testamentissa Obadjan jakeessa 20 Sefaradina, paikkana, jossa Jerusalemista karkotetut asuivat viidennellä vuosisadalla eaa. Vuonna 334 eaa. kaupunki antautui Aleksanterille, joka jätti sen akropoliille varuskunnan. Sardes pysyi hallintokeskuksena seleukidien dynastian kaudella. Vallananastaja Akhaioksen taistelussa Antiokhos III:tta vastaan alempi kaupunki poltettiin (216 eaa. ). Sardes luovutettiin roomalaisille vuonna 189 eaa. ja asetettiin Pergamonin vallan alaisuuteen vuoteen 133 eaa. saakka. Roomalaisten aikana Sareiksesta tuli keskus, jollaista kutsutaan nimellä conventus iuridicus, ja käsitti suuren määrän Lyydian kaupunkeja. Se oli erittäin vauras ensimmäisillä kolmella vuosisadalla jaa. Kauppa ja teollisuus kukoistavat. Vuoden 17 jaa. maanjäristyksen jälkeen Tiberius helpotti jälleenrakentamista anteliaisuudellaan (Tac. Ann. II. 24). Hadrianus vieraili Sardeksessa vuonna 123.

Kristinusko saapui Sardekseen jo ensimmäisellä vuosisadalla. Marcus Aureliuksen aikana Sardeksen piispa Meliton kirjoitti suuren määrän tutkielmia, joista yksi, saarna, on äskettäin löydetty Chester Beatty Papyri -kokoelmasta. Kun Diocletianus jälleenorganisoi Aasian maakunnan vuonna 297, Sardeksesta tuli Lyydian uudelleen henkiin heränneen piirikunnan pääkaupunki, ja siellä toimivat Sardeksen kuvernööri sekä metropoliitana ollut Sardeksen arkkipiispa.

Arabit valloittivat Sardeksen vuonna 716. Se säilyi asuttuna vielä sen jälkeen, kun Tamerlan tuhosi sen vuonna 1403. Tällä hetkellä sillä paikalla sijaitsee pieni kylä, joka edelleen säilyttää nimen Sart.

Sardeksen sanotaan kuolleen, mutta se toimii niin sanottuna kristittynä keskuksena Messiaan palatessa. Jälleen kerran kyse on jostakin muusta kuin täkäläisestä paikallisseurakunnasta (vrt. Nro 283).

3:1 sanoo, että sillä on se nimi, että se elää, mutta se on kuollut. Mikään seurakunta ei ole koskaan ottanut nimeä Elävä seurakunta, ennen kuin Living Church of God otti sen nimekseen Roderick Meredithin alaisuudessa Yhdysvalloissa vuosina 1997/8.

Jakeet 7-1 Filadelfia on myös kuusikko, joka juontaa juurensa Sardeksesta, jonka kanssa se muodostaa kahdentoista ryhmän. Sen sanomaan on lisätty seitsemäs elementti, joka jälleen korostaa, että Henki puhuu kaikille seurakunnille (jae 13), joita symboloivat myös kaksitoista sukukuntaa ja kaksitoista apostolia, jotka johtavat noita sukukuntia Jumalan temppelin perustuksena.

Jälleen, kuten näemme tutkielmasta (Nro 283), Filadelfia (nykyinen Alaşehir) oli Lyydian roomalainen maakunta. Sen strateginen sijainti oli tärkeimpiä syitä sen perustamiseen hellenistisellä aikakaudella. Pergamonista tarvittiin viestintäyhteyttä Sardeksen ja Filadelfian kautta Maiandrosjoen laaksoon ja eteläiselle valtatielle.

Filadelfian hallinto kuului Sardeksen piirikuntaan, joka säilytti asemansa Lyydian johtavana kaupunkina. Filadelfian vauraus perustui maatalouteen sekä tekstiili- ja nahkateollisuuteen. Viidennellä vuosisadalla kaupunki sai lempinimen "pieni Ateena" juhliensa ja palvontamenojensa vuoksi.

Filadelfian kunnia kristinuskon linnoituksena uudistettiin seldžukkien ja ottomaanien hyökätessä Bysantin valtakuntaa vastaan. Filadelfia piti itsensä eristyneenä kristittynä kaupunkina valloitetulla alueella ja tarjosi sankarillista vastarintaa kahdelle piiritykselle. Kun se kukistui vuonna 1391, se antautui Beyazit I:n ja hänen kreikkalaisten kannattajiensa yhdistetyille joukoille Manuel II:n kaudella (Interpreter's Dictionary, ibid. , s. 781-2).

Nimi tarkoittaa veljellistä rakkautta, mikä on muistona Attalos II:n (220-130 eaa. ) uskollisuudesta veljeään Eumenes II:ta kohtaan.

Filadelfian seurakunta on elossa Kristuksen palatessa, ja vaikka sen voima on vähäinen, sen saama kiitos onylenpalttista. On useita näkökohtia, joista sitä ylistetään, ja useita lupauksia, jotka sille annetaan ja jotka edellyttävät lisätarkastelua (vrt. Nro 283).

Jakeet 14-22: Seitsemäs tapahtumasarja alkaa viestillä Laodikealle.

Jälleen kerran tämä ketju on kuusinainen, ja sen päätös on kutsu katumukseen (jae 19). Seitsemäs on kutsu vastata ja Kristuksen lupaus syödä hänen kanssaan (jae 20). Toisin sanoen lunastaa hänet vuosittain parannuksenteon jälkeen, Herran ehtoollisen kautta. Ketjun kahdeksas jae välittää sitten lupauksen voitosta valloituksessa (jae 21).

Jae 22 on luvun viimeinen jae. Se on täydellisyyden luku, onhan heprean aakkosissakin 22 kirjainta, ja myös profetian rakenne perustuu tähän lukuun, samoin kuin lukuun 12.

Jälleen näemme tutkielmasta Nro 283: Laodikea (nykyinen Pamukkale) sijaitsi muinaisella maantiellä, joka johti Efesoksesta Maiandrosjoen ja Lykosjoen laaksojen halki itään ja lopulta Syyriaan. Plinius mainitsee Laodikean aikaisemmiksi nimiksi Diospolis tai Rhoas, joista jälkimmäinen ehkä edustaa sikäläistä fryygialaista kylää. Kaupungiksi Laodikean perustivat seleukidit, luultavasti noin vuonna 250 eaa. , perustajana Antiokhos II, joka nimesi sen vaimonsa Laodiken mukaan. Strategisen sijaintinsa vuoksi se oli tarkoitettu Seleukidien linnoitukseksi. Vuonna 190 eaa. Laodikea siirtyi Pergamonin vallan alle, mikä merkitsi kaupungin joltistakin rappeutumista. Sen vauraus kääntyi kuitenkin nousuun roomalaisaikana vuoden 133 eea. jälkeen, kun kaupungin annettiin kehittää taloudellista ja kaupallista potentiaaliaan.

Laodikean vauraus oli peräisin hedelmällisestä maaperästä ja lampaiden otollisesta laidunmaasta, tekstiiliteollisuudesta ja lääketieteellisestä koulusta. Tämän yltäkylläisen alueen vauraus johti rahoitustoiminnan ja pankkitoiminnan kehittymiseen Laodikeassa. Kaupunki löi toiselta vuosisadalta eaa. eteenpäin omia kolikoita, joissa oli ikonografiset viittaukset paikallisiin jokijumaliin ja kultteihin. Kaupungin väestöön kuului kreikankielisiä syyrialaisia, roomalaisia ja roomalaistuneita alkuperäiskansoja sekä merkittävä ja varakas juutalainen kansanosa. Vuonna 62 eaa. kuvernööri Flaccuksen määräyksestä takavarikoitiin vuotuiset maksut, jotka juutalaiset olivat tottuneet lähettämään Jerusalemiin, ja ne lähetettiin Roomaan. Juutalaisten erioikeudet lakkautettiin vuonna 70. Tämä johtui juutalaisten kapinasta Jerusalemissa ja siitä seuranneesta sikäläisen temppelin tuhoamisesta. Varhaiset kristityt Laodikeassa olivat yhteydessä Kolossain ja Hierapoliksen kristittyihin. Kaupunki kärsi seldžukkien ja turkkilaisten sodissa, ja se jäi hylätyksi pian 1200-luvun jälkeen. (Interpreter’s Dictionary, ibid. , ss. 70-71)

Sen suurin heikkous oli riittävän vesihuollon puute.

Sardeksen rajojen sisällä oleva seurakunta, joka oli nimeltään Elävä, julistettiin kuolleeksi, ja se katsottiin Jumalan valtakuntaan kelpaamattomaksi. Laodikea sai nuhteita siitä, että se oli surkea, säälittävä, sokea ja alaston, mikä johtui sen hengellisestä heikkoudesta, vaikkakin se oli voimakkain Jumalan seurakunnista viimeisinä päivinä. Laodikeassa, Filadelfiassa tai Sardiksessa ei ole seurakuntaa. Puhumme siis uskon lopun ajoista, emme Turkin pienistä tai olemattomista muslimikaupungeista. Käsitys, että tämä kaupunki oli elossa Messiaan palatessa, ei pitänyt paikkaansa. Kaupungin rauniot eivät olleet edes varsinaisesti näkyvissä, kunnes siellä suoritettiin kaivauksia viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Näin ollen profetian täytyy puhua myös aikakausista eikä teksteissä mainituista erityisistä paikoista. (vrt. Nro 283)

 

Luku 4

1Myöhemmin huomasin, että taivaaseen oli avautunut ovi. Kuulin taas äänen, joka muistutti torven soittoa. Se sanoi: »Nouse tänne! Näytän sinulle, mitä seuraavaksi täytyy tapahtua. » 2Jouduin heti Hengen valtaan. Näin taivaassa valtaistuimen ja jonkun istumassa sillä. 3Hän oli ulkonäöltään kuin jalokivi, jaspiksen tai sardin kaltainen. Valtaistuinta ympäröi smaragdinvihreä valokehä. 4Valtaistuimen ympärillä oli 24 muuta valtaistuinta. Niillä istui 24 vanhinta. Heillä oli yllään valkoinen viitta ja päässään kultainen seppele. 5Valtaistuin salamoi ja jyrisi. Sen edessä paloi seitsemän soihtua, seitsemän Jumalan henkeä. 6Sen edessä kimmelsi myös jotain kristallin kaltaista, kuin lasinen meri. Lisäksi valtaistuimen ympärillä oli neljä olentoa, jotka olivat joka puolelta täynnä silmiä. 7Yksi niistä oli kuin leijona, toinen kuin härkä. Kolmannella oli kasvot kuin ihmisellä. Neljäs taas muistutti lentävää kotkaa. 8Jokaisella olennolla oli kuusi siipeä, ja niiden ruumis oli silmiä täynnä. Olennot eivät levänneet päivällä eivätkä yöllä vaan toistivat lakkaamatta: »Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Jumala, kaiken hallitsija, joka oli ja on ja joka tulee. » 9Aina kun olennot osoittavat kunnioitustaan, arvostustaan ja kiitollisuuttaan ikuisesti valtaistuimella istuvalle, 10heittäytyvät nuo 24 vanhinta hänen eteensä. He kumartavat hänelle kunnioittavasti yhä uudelleen, ikuisesti. He heittävät seppeleensä valtaistuimen eteen ja sanovat: 11»Herramme ja Jumalamme! Olet kaiken kirkkautesi, kunniasi ja valtasi arvoinen. Sinä olet luonut kaiken. Sinun tahdostasi kaikki syntyi ja luotiin. »

Neljännen luvun tarkoitus: (vrt. myös 4:1 – 5:14, mitä tulee Jumalan ja Karitsan täydellisiin näkyihin).

Jakeet 1-5: Tämä seuraava luku käsittelee profetian ja Jumalan hallituksen eri puolia. Ensimmäisessä jakeessa teksti osoittaa käskyn (vrt. myös 1:10) ja toisessa jakeessa vastauksen kuuliaisuudessa Hengessä (valtaistuin: (vrt. Hes. 1:26-28). Järjestyksessä kolmas on Jumalan näkeminen (kuvattuna kallisarvoisiksi jalokiviksi), ja sitten hallinto selitetään neljännessä jakeessa, sillä hallitus on neljänä elementtinä, jossa kaksi kahdentoista erää muodostavat kaksikymmentäneljä vanhinta, jotka ovat Jumalan valtaistuimen ympärillä. Kruunut kertovat vallasta ja auktoriteetista.

Viides jae osoittaa voimaa ja kertoo armosta. Juuri tässä jaksossa Jumalan seitsemän henkeä ovat valtaistuimen edessä seitsemänä tulisoihtuna. Nämä ovat Jumalan voiman käytön ymmärryksen henkiä.

Jakeet 6-8: Jumalan Seitsemän Hengen kautta ihmiskuntaa voidaan kasvattaa ja se voidaan lunastaa. Ne ovat siis järjestyksessä kuudentena, ja neljä elävää olentoa (Hes. 1:5, 10) käsittävät myös ne, jotka on lunastettu maan päältä. Seitsemäs jakso sitten selittää ne. Kahdeksas jakso osoittaa heidän arvoasteensa ja tarkoituksensa. (kuusi siipeä. . . pyhä, pyhä, pyhä (Jes. 6:3)

Jakeet 9-11: Seuraavat kolme jaetta eli jaksoa näyttävät, että johtajuus annetaan kunniassa ja palvonnassa Jumalalle, joka on luomakunnan Luoja ja Jumala. Tämä jakso koostuu yhdestätoista jaksosta, sillä yksitoista on puolivälissä täydellisyyttä ja tässä vaiheessa meillä on kaksi elohimia, jotka ovat päteviä hallitsemaan, mutta kukaan ei voi lunastaa heitä kuolemasta; ja joukko tarvitsi yhden heistä lunastamaan kaikki kapinasta. Jumalan suunnitelma täytyi toteuttaa, mutta kukaan ei ollut sen arvoinen. Kunnianosoitus Jumalalle on jakeessa 11, jossa tunnustetaan, että nämä asiat olivat olemassa Jumalan mielessä hamasta iankaikkisuudesta.

Luku 5

1Minä näin kirjakäärön, jota valtaistuimella istuva piti oikeassa kädessään. Käärössä oli kirjoitusta molemmilla puolilla, ja se oli sinetöity seitsemällä sinetillä. 2Minä näin myös voimaa uhkuvan enkelin, joka julisti kovalla äänellä: »Kuka on tarpeeksi arvokas avaamaan kirjan ja rikkomaan sen sinetit?» 3Taivaassa, maan päällä tai sen allakaan ei kuitenkaan ollut ketään, joka olisi voinut avata kirjan ja lukea sitä. 4Itkin lohduttomasti, koska kukaan ei ollut tarpeeksi arvokas avaamaan kirjaa ja katsomaan sitä. 5Yksi vanhimmista sanoi kuitenkin minulle: »Älä itke. Juudan heimosta tuleva leijona on saanut voiton. Tämä Daavidin juuresta kasvava verso avaa kirjan ja sen seitsemän sinettiä. » 6Minä näin, että valtaistuimen, neljän olennon ja vanhinten keskellä seisoi Karitsa. Se oli kuin teurastettu, ja sillä oli seitsemän sarvea ja seitsemän silmää. Ne olivat ne seitsemän Jumalan henkeä, jotka on lähetetty kaikkialle maailmaan. 7Karitsa meni ja otti kirjan valtaistuimella istuvan oikeasta kädestä. 8Kun Karitsa otti kirjan, nuo neljä olentoa ja 24 vanhinta heittäytyivät sen eteen. Vanhimmilla oli käsissään lyyra ja kultainen malja, joka oli täynnä suitsuketta, pyhien rukouksia. 9He lauloivat aivan uutta laulua: »Sinun arvollesi sopii ottaa kirja ja rikkoa sen sinetit, koska sinut teurastettiin, ja verelläsi ostit väkeä Jumalalle kaikista heimoista, kansoista ja maista, kaikkien kielten puhujista. 10Teit heistä Jumalallemme kuningashuoneen ja papiston; heistä tulee hallitsijoita maan päällä. » 11Valtaistuimen, olentojen ja vanhinten ympärillä minä näin suuren joukon enkeleitä. Heitä oli lukemattomia, miljoonittain. 12Kuulin heidän lausuvan mahtavalla äänellä: »Teurastetun Karitsan arvolle sopii ottaa valta, rikkaus, viisaus ja mahti, kunnia, kirkkaus ja ylistys. » 13Minä kuulin, miten kaikki luodut taivaassa, maan päällä ja sen alla ja meressä lausuivat: »Ikuinen ylistys, kirkkaus, kunnia ja voima valtaistuimella istuvalle ja Karitsalle. » 14Ne neljä olentoa sanoivat: »Aamen. » Vanhimmat heittäytyivät kasvoilleen osoittaakseen kunnioitustaan.

Viidennen luvun tarkoitus:

Jakeet 1-4: Neljässä ensimmäisessä jaksossa peräänkuulutetaan kelvollisuutta, eikä kukaan ollut kelvollinen. Viides jakso on jälleen Armon jakso, jossa Juudan leijona ja Daavidin juuri ja jälkeläiset todettiin arvollisiksi (jae 5). Tämä tapahtui hänen ylösnousemuksessaan kuolleista, kun hän oli heilutuslyhdeuhrina sunnuntaina klo 9 aamulla odottamassa hyväksyntää 9. huhtikuuta 30 jaa. Jumalan valtaistuimen edessä, kun hänet hyväksyttiin Jumalan Karitsana, joka on kelvollinen avaamaan sinetin.

Jae 6: Kuudennessa jaksossa näemme teurastetun Karitsan, joka seisoi Jumalan ja neljän elävän olennon välissä osoittaen valtansa koko luomakuntaan nähdentoimien Jumalan puolesta. Hänellä oli seitsemän sarvea, mikä on seurakuntien lukumäärä, joka symboloi pyhien hallintoa kuninkaina ja pappeina. Seitsemän silmää ovat Jumalan Seitsemän Henkeä, joiden kautta hän hallitsee ja valvoo Jumalan luomakuntaa ja valittuja.

(vrt. Heilutuslyhdeuhri (Nro 106B)ja Neljäkymmentä päivää Kristuksen ylösnousemuksen jälkeen (Nro 159A)).

Jakeet 7-8: Seitsemäs jakso osoittaa hänen tärkeän tehtävänsä täyttymyksen sekä sen, että hän saa vallan ja voiman Jumalan suunnitelmaan nähden. Ketjun kahdeksas jakso osoittaa hänen alkavan hallita Jumalan oikealta puolelta saadulla voimalla.

Jakeet 9-12: Yhdeksännessä jaksossa, joka seuraa sitä, kun Kristus oli suorittanut tehtävänsä ja pätevöitynyt hallitsemaan, taivaan sotajoukkojen valituille annetaan uusi laulu. Heidät tunnustetaan lunastetuiksi, ja he tulevat hallitsemaan maan päällä kuninkaina ja pappeina. Tämän ketjun rakenne on kolme kertaa kolme, mikä merkitsee itsessään hengellistä täydellisyyttä Pyhässä Hengessä. Kahdestoista jae saattaa päätökseenjakson, joka koskee Karitsan pätevyyttä ja voimaa.

Jakeet 13-14: Kolmastoista ja neljästoista jae osoittavat Jumalan ja sen Karitsan kirkkauden täyttymyksen, joka lunasti meidät ja sai voiman ja vallan hallita Jumalaltaan ja Isältään ja meidän Jumalaltamme ja Isältämme.

Karitsa avaa sitten Seitsemän Sinettiä, joita tarkastellaan tutkielmissa Seitsemän Sinettiä (nro 140)ja Seitsemän Torvea (Nro 141).

Nämä tekstin seitsemän jaksoa kuvaavat yksityiskohtaisesti Jumalan suunnitelmaa Jumalan seitsemän hengen alaisuudessa.

Ilmestyskirjan kahdeksas luku on kahdeksas osa Jumalan suunnitelmaa, joka huipentuu Kristuksen alaisuudessa. Se koskee seitsemättä sinettiä, ja kun se avataan, pyhien rukoukset vuodatetaan Jumalan alttarille. Kaksikymmentäneljä vanhinta olivat vastuussa näistä rukouksista. Seitsemän seurakunnan seitsemälle enkelille annetaan sitten valta ja Jumalan voiman torvet kutsua ja tuhota.

*****