JUMALAN KRISTITYT SEURAKUNNAT
Laki ja toinen suuri käsky (Nro 257)
(Laitos 1.1 19981008-19990526)
Toinen on yhtä
tärkeä: Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Kymmenen käskyä jaettiin
kahteen suureen käskyyn. Tämä rakenne on helposti tunnistettavissa, sillä neljässä
ensimmäisessä käskyssä on kyse Jumalan rakastamista ja kuudessa viimeisessä lähimmäisen
rakastamisesta.
Jumalan kristityt seurakunnat
PO Box 369, WODEN ACT 2606, AUSTRALIA
Sähköposti: secretary@ccg.org
(Copyright ã 1998, 1999 Wade Cox)
Tätä
kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se
jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan
nimi ja osoite sekä tekijänoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä
maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää
kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on
saatavilla seuraavilta verkkosivustoilta:
http://www.logon.org ja http://www.ccg.org
Toinen suuri käsky
Osa I
[Luettava ennen viidennen käskyn ja sitä
seuraavien käskyjen selitystä].
Jumala
ilmoitti lain rakenteen Moosekselle. Kymmenen käskyä jaettiin kahteen suureen
käskyyn, kuten näimme ensimmäistä suurta käskyä käsitellessämme (vrt. tutkielma
Ensimmäinen suuri käsky (Nro 252)).
2. Moos. 20:1-3 1 Niin Jumala puhui kaiken tämän: 2
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka johdatin sinut pois Egyptistä,
orjuuden maasta.
[I] 3 "Sinulla ei saa olla muita jumalia. (KJV)
[II] 4 "Älä tee itsellesi patsasta äläkä
muutakaan jumalankuvaa, älä siitä, mikä on ylhäällä taivaalla, älä siitä, mikä
on alhaalla maan päällä, äläkä siitä, mikä on vesissä maan alla. 5 Älä kumarra äläkä palvele niitä,
sillä minä, Herra, sinun Jumalasi, olen kiivas Jumala. Aina kolmanteen ja
neljänteen polveen minä panen lapset vastaamaan isiensä pahoista teoista,
vaadin tilille ne, jotka vihaavat minua. 6
Mutta polvesta polveen minä osoitan armoni niille tuhansille, jotka rakastavat
minua ja noudattavat minun käskyjäni.
[III] 7 "Älä käytä väärin Herran, Jumalasi,
nimeä, sillä Herra ei jätä rankaisematta sitä, joka käyttää väärin hänen
nimeään.
[IV] 8 "Muista pyhittää lepopäivä. 9 Kuutena päivänä tee työtä ja hoida
kaikkia tehtäviäsi, 10 mutta
seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti. Silloin et saa tehdä mitään
työtä, et sinä eikä sinun poikasi eikä tyttäresi, orjasi eikä orjattaresi, ei
juhtasi eikä yksikään muukalainen, joka asuu kaupungissasi. 11 Sillä kuutena päivänä Herra teki
taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on, mutta seitsemännen päivän
hän lepäsi. Sen vuoksi Herra siunasi
lepopäivän ja pyhitti sen.
[V] 12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että
saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
[VI]
13 "Älä tapa.
[VII] 14 "Älä tee aviorikosta.
[VIII] 15 "Älä varasta..
[IX] 16 "Älä todista valheellisesti toista
ihmistä vastaan.
[X] 17 "Älä tavoittele toisen taloa. Älä
tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä
hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."
Lain
jakautuminen kahteen suureen käskyyn esiintyy myöhemmin 5. Mooseksen kirjassa. Rakenne
on helppo tunnistaa, sillä neljän ensimmäisen käskyn aiheena on Jumalan
rakkaus, ja viimeisen kuuden käskyn aiheena lähimmäisen rakkaus.
Laki
teroitettiin sitten kansan mieliin.
Velvollisuutemme
on kohdistuu ensiksi Jumalaan ja sitten lähimmäiseemme. Velvollisuutenamme on
tulla elävän Jumalan kelvolliseksi ja asianmukaiseksi astiaksi. Hän on elävien
Jumala eikä kuolleiden.
Matteus 22:29-40 29 Jeesus vastasi heille: "Te
kuljette eksyksissä, koska ette tunne pyhiä kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.
30 Ei
ylösnousemuksessa oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin
enkelit taivaassa. 31
Mutta ylösnousemuksesta puheen ollen -- ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on
teille sanonut: 32
'Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala'? Ei hän ole
kuolleiden Jumala, vaan elävien." 33 Kun väkijoukko kuuli tämän, se oli ihmeissään hänen
opetuksestaan. 34 Kun fariseukset kuulivat, että Jeesus oli tukkinut
saddukeuksilta suun, he kokoontuivat neuvonpitoon. 35 Sitten yksi heistä, joka oli
lainopettaja, kysyi Jeesukselta pannakseen hänet koetukselle: 36 "Opettaja, mikä on lain
suurin käsky?" 37
Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko
sielustasi ja mielestäsi. 38
Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. 39 Toinen yhtä tärkeä on tämä: Rakasta lähimmäistäsi niin
kuin itseäsi. 40
Näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat."
Lain
ensimmäinen osa käsittelee Jumalan rakkautta. Sitä on noudatettava koko sydämestä
ja mielestä ja sielusta.
Toinen osa
käskee rakastamaan lähimmäistä niin kuin itseään. Sillä jos emme rakasta lähimmäistämme,
jonka olemme nähneet, kuinka voimme rakastaa Jumalaa, jota emme ole nähneet?
1. Joh. 4:20-21 20 Jos joku sanoo rakastavansa
Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta
veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. 21 Tämän käskyn me
olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään.
Ensimmäisen
suuren käskyn rakenteeseen perustuu toinen suuri käsky, ja näiden kahden käskyn
varassa on koko laki ja
profeetat. Näin
ollen kymmenen käskyä jakautuvat vastaavasti kahteen ryhmään, ja muu laki jakautuu
kymmenen käskyn mukaan kymmeneen ryhmään.
Toinen suuri
käsky koostuu kymmenen käskyn kuudesta viimeisestä käskystä. Toisen suuren
käskyn hengellisessä täytäntöönpanossa. Osoitamme harkintakykymme lain muiden
näkökohtien suhteen.
Toisen suuren
käskyn rakenne noudattaa samaa ajatuskulkua eli logiikkaa kuin ensimmäinen
suuri käsky. Samoin kuin Jumala on keskeinen ensimmäiselle, samoin ruumiillinen
isä ja äiti ovat toiselle. Jumalan perhe elohimina on ensimmäisen kohde, ja
ihmiskunta elohimina on toisen suuren käskyn kohde. Ne molemmat julistavat
Jumalan (eli Eloah’n) laajenemisen elohimiksi taivaallisen ja ruumiillisen
sotajoukon keskuudessa.
[V] 12 "Kunnioita isääsi ja äitiäsi, että
saisit elää kauan siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.
Ensimmäinen
käsky, johon liittyy lupaus, koskee iankaikkisen elämän suunnitelmaa elohimina.
Tämä oli tarkoitus alusta alkaen.
[VI]
13 "Älä tapa.
Kyky tappaa on
peräisin synnistä ja halusta nähdä toisen olennon tuho. Sellainen on vihollisen
näkemys. Jumalan tahto ei ole, että mikään liha tuhoutuisi vaan että kaikki
johdatetaan pelastukseen ennen pitkää, sotajoukkoa myöten. Sellainen on näet
Jumalan täydellinen rakkaus (vrt. tutkielma Kadonneet lampaat ja Tuhlaajapoika
(Nro 199)).
[VII] 14 "Älä tee aviorikosta.
Perheen
eheyden suojeleminen ja yksikön uskollisuus on osoituksena lahjomattomuudesta
ja uskollisuudesta Jumalaa kohtaan. Avioliitto kuvastaa Kristuksen ja
seurakunnan välistä suhdetta. Yhtä ei voida rikkoa vahingoittamatta toista. Jokainen
suhde, joka haittaa perheen eheyttä ja vähentää aviomiehen aseman suhteessa
vaimoon on osittain haureellinen. Näin ollen seurakunnat, jotka asettavat papit
asemaan, joka haittaa aviomiehen ja vaimon suhdetta, ovat haureellisia, ja
niiden vaikutuksesta aviovaimolle kehittyy osittain haureellinen asenne. Aviomies
on oman kotinsa pappi hänen noudattaessaan Jumalan lakeja. Suuri osa nykyaikaisesta
niin sanotusta kristinuskosta johtaa tähän asenteeseen ja asettaa papiston
aviomiehen ja vaimon väliin. Jotkin lahkot jopa suvaitsevat haureuden pappien
niin vaatiessa. Lahkon koko tai papiston selibaatti ei näytä hillitsevän käytäntöä.
[VIII] 15 "Älä varasta.
Yksilön
hyvinvointi kuvastuu lain rakenteesta, sellaisena kuin se koskee kykyä suojella
yksilöä henkilökohtaisissa pyrkimyksissään ja elämää, joka hänellä on
velvollisuus rakentaa. Yhteiskunta ja sen organisoitunut rakenne varastaa
yksilöltä järjestelmällisemmin kuin nykyaikaisen yhteiskunnan rikolliset. Näinä
viimeisinä päivinä sorto ja feodalismi ovat kullatumpia mutta yhtä tehokkaita. Me
tulemme kokemaan väärän järjestelmän koko kauheudessaan viimeisinä
päivinä.
[IX] 16 "Älä todista valheellisesti toista
ihmistä vastaan.
Koko
oikeusjärjestelmä perustuu totuuteen. Koko pelastussuunnitelma voi olla turvattu
ainoastaan, jos sen perustana ja suojana on totuus. Meidän velvollisuutenamme
on olla Jumalan lain järjestelmän ja hänen totuutensa todistajia.
[X] 17 "Älä tavoittele toisen taloa. Älä
tavoittele hänen vaimoaan, älä orjaa tai orjatarta, älä hänen härkäänsä, älä
hänen aasiaan äläkä mitään, mikä on hänen."
Lain
hengellisiä näkökohtia käsitellään tältä osin neljännellä käskyllä, jossa
kaikki rikkomukset ovat mielen tuotteita ja koko lain rikkomuksia.
Vain
vastustamalla mielen houkutuksia voimme todella oppia rakastamaan toisiamme hengessä
ja totuudessa.
Rakkaus on
lain loppu.
1. Kor. 13:1-13 1 Vaikka minä puhuisin ihmisten ja
enkelien kielillä mutta minulta puuttuisi rakkaus, olisin vain kumiseva vaski
tai helisevä symbaali. 2
Vaikka minulla olisi profetoimisen lahja, vaikka tuntisin kaikki salaisuudet ja
kaiken tiedon ja vaikka minulla olisi kaikki usko, niin että voisin siirtää
vuoria, mutta minulta puuttuisi rakkaus, en olisi mitään. 3 Vaikka jakaisin kaiken
omaisuuteni nälkää näkeville ja vaikka antaisin polttaa itseni tulessa mutta
minulta puuttuisi rakkaus, en sillä mitään voittaisi. 4 Rakkaus on kärsivällinen,
rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, 5 ei käyttäydy sopimattomasti, ei
etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, 6 ei iloitse vääryydestä vaan
iloitsee totuuden voittaessa. 7
Kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii. 8 Rakkaus ei koskaan katoa. Mutta
profetoiminen vaikenee, kielillä puhuminen lakkaa, tieto käy turhaksi. 9 Tietämisemme on
näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista, 10 mutta kun täydellinen tulee,
vajavainen katoaa. 11
Kun olin lapsi, minä puhuin kuin lapsi, minulla oli lapsen mieli ja lapsen
ajatukset. Nyt, kun olen mies, olen jättänyt sen mikä kuuluu lapsuuteen. 12 Nyt katselemme
vielä kuin kuvastimesta, kuin arvoitusta, mutta silloin näemme kasvoista
kasvoihin. Nyt tietoni on vielä vajavaista, mutta kerran se on täydellistä,
niin kuin Jumala minut täydellisesti tuntee. 13 Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus. Mutta
suurin niistä on rakkaus.
Lain loppu on
rakkaus. Itse lain tarkoitus on suojella fyysisellä tasolla sitä, mikä Pyhän
Hengen on tarkoitus teroittaa mieliin hengellisellä tasolla. Yksi ei tule
täydellisesti toimeen ilman toista. Pyhä Henki on välttämätön vapauden
täydellisen lain asianmukaiselle noudattamiselle.
Jumalan
vapauden täydellisen lain tarkoitus on luoda täydellinen suhde hänen ja meidän
välillemme ja toistemme kanssa.
Näin ollen
ensimmäisen käskyn ja sitä seuraavien käskyjen tarkoituksena on, että rakastaisimme
lähimmäistä niin kuin itseämme.
Osa II
[Luettava kymmenenteen käskyyn päättyvän toisen
toisen ryhmän selityksen jälkeen]
Jumala asetti
Israelin perintöönsä, ja sitä käskettiin noudattamaan lakeja.
5. Moos. 26:1-19 1 "Kun olette tulleet siihen
maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, antaa omaksenne, ja kun olette ottaneet
sen haltuunne ja asettuneet sinne asumaan, 2 erottakaa vuosittain ensi hedelmät kaikesta sadosta, jonka
Herralta saamanne maa tuottaa teille. Pankaa ne koriin ja lähtekää siihen
paikkaan, jonka Herra, teidän Jumalanne, on valinnut nimensä asuinsijaksi. 3 Menkää sen papin luo, joka
kulloinkin on virassa, ja sanokaa hänelle: 'Minä ilmoitan tänään Herran, sinun
Jumalasi edessä, että olen päässyt siihen maahan, jonka hän esi-isillemme
vannomallaan valalla lupasi meille.' 4
"Pappi ottakoon korin ja asettakoon sen Herran alttarin eteen. 5 Lausukaa sitten Herran, Jumalanne
edessä: 'Isäni oli harhaileva aramealainen, joka muutti vähälukuisen väkensä
kanssa Egyptiin ja asui siellä muukalaisena, ja hänestä kasvoi suuri, mahtava
ja monilukuinen kansa. 6 Mutta
egyptiläiset kohtelivat meitä huonosti, sortivat meitä ja teettivät meillä
raskasta työtä. 7 Silloin me
huusimme avuksi Herraa, isiemme Jumalaa, ja Herra kuuli huutomme ja näki meidän
kärsimyksemme, ahdistuksemme ja kurjuutemme. 8 Herra vei meidät pois Egyptistä kohotetun kätensä ja
pelottavien ihmeiden ja tunnustekojen voimalla, 9 toi meidät tänne ja antoi meille tämän maan, joka tulvii
maitoa ja hunajaa. 10 Nyt olen
tuonut sadon parhaat hedelmät siitä maasta, jonka sinä, Herra, minulle annoit.'
Pankaa lahjanne sitten Herran, Jumalanne eteen, kumartukaa rukoilemaan häntä 11 ja iloitkaa kaikesta siitä
hyvästä, minkä Herra, teidän Jumalanne, on teille ja teidän perheillenne antanut.
Myös leeviläiset ja keskuudessanne asuvat muukalaiset saavat iloita kanssanne. 12 "Joka kolmas vuosi,
kymmenysten vuotena, teidän tulee asuinsijoillanne erottaa sadosta kaikki
leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille kuuluvat kymmenykset. Kun
olette tehneet tämän ja kaikki ovat saaneet syödä itsensä kylläisiksi, 13 sanokaa Herran, Jumalanne edessä:
'Olen vienyt talostani pois kaiken Herralle pyhitetyn ja antanut sen
leeviläisille, muukalaisille, orvoille ja leskille, niin kuin olet käskenyt
minun tehdä. En ole rikkonut enkä unohtanut käskyjäsi. 14 En ole suruaikana syönyt
kymmenyksistä, en ole koskenut niihin epäpuhtaana enkä antanut niistä mitään
vainajille. Olen totellut Herraa, Jumalaani, olen tehnyt kaiken niin kuin olet
käskenyt minun tehdä. 15
Katso alas taivaasta, pyhästä asunnostasi, ja siunaa kansaasi Israelia sekä
maata, jonka olet antanut meille, kuten valallasi lupasit esi- isillemme, tätä
maata, joka tulvii maitoa ja hunajaa.' 16 "Tänään Herra, teidän Jumalanne, käskee teidän noudattaa
näitä määräyksiä ja säädöksiä. Eläkää niiden mukaisesti ja seuratkaa niitä koko
sydämestänne ja koko sielustanne. 17 Te olette tänään tunnustaneet Herran Jumalaksenne ja
luvanneet vaeltaa hänen teitään, noudattaa hänen lakejaan, käskyjään ja säädöksiään
ja totella häntä. 18
Myös Herra on tänään ilmoittanut, että hän lupauksensa mukaan pitää teidät
omana kansanaan, kun vain noudatatte kaikkia hänen käskyjään. 19 Hän on luvannut asettaa teidät
kaikkien luomiensa kansojen yläpuolelle, että ylistäisitte häntä ja
tuottaisitte hänelle kunniaa ja mainetta. Silloin te olette Herran lupauksen
mukaisesti hänen pyhä kansansa."
Israel
asetettiin esimerkkikansaksi. Sen oli määrä olla Jehovan osa ja Jumalan
suunnitelman polttopiste.
Jumalan
antamien siunausten yhteydessä oli suoritettava joitakin symbolisia tekoja.
5. Moos. 27:1-26 1 Mooses ja Israelin vanhimmat
sanoivat kansalle: "Noudattakaa tarkoin tätä käskyä, jonka nyt saatte. 2 Heti kun olette päässeet Jordanin
yli siihen maahan, jonka Herra, teidän Jumalanne, teille antaa, teidän tulee
pystyttää suuria kiviä, sivellä ne kalkilla 3 ja kirjoittaa niihin tämän lain kaikki käskyt. Silloin saatte
asettua, niin kuin Herra, teidän isienne Jumala, on teille luvannut, siihen
maahan, jonka hän antaa teille, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. 4 Kun olette kulkeneet Jordanin yli,
teidän tulee pystyttää Ebalinvuorelle kivet, joista olen teille juuri puhunut,
ja sivellä ne kalkilla. 5
Rakentakaa sinne kivistä alttari Herralle, Jumalallenne. Älkää koskeko kiviin
millään rautaisella työkalulla, 6
vaan rakentakaa Herran, Jumalanne, alttari kokonaisista luonnonkivistä ja
uhratkaa sen päällä polttouhreja Herralle. 7 Uhratkaa myös yhteysuhreja, syökää ja iloitkaa Herran,
Jumalanne edessä. 8
Kirjoittakaa kiviin selvästi tämän lain kaikki käskyt." 9 Mooses ja leeviläispapit sanoivat
Israelin kansalle: "Olkaa hiljaa, israelilaiset, ja kuunnelkaa! Tänä
päivänä teistä on tullut Herran, teidän Jumalanne, kansa. 10 Totelkaa Herraa, Jumalaanne, ja
noudattakaa hänen käskyjään ja säädöksiään, jotka minä teille annan." 11 Tämän jälkeen Mooses sanoi
kansalle: 12 "Kun olette
ylittäneet Jordanin, seuraavat heimot asettukoot Garisiminvuorelle siunaamaan
kansaa: Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar, Joosef ja Benjamin. 13 Seuraavat heimot asettukoot
Ebalinvuorelle julistamaan kirousta: Ruuben, Gad, Asser, Sebulon, Dan ja
Naftali. 14 Leeviläisten on
kuulutettava Israelin kansalle kovalla äänellä: 15 "'Kirottu on jokainen, joka veistämällä tai valamalla
valmistaa jumalankuvan tai teettää itselleen sellaisen kuvan ja palvoo sitä
salassa, sillä se on Herralle iljetys.' Ja koko kansa vastatkoon: 'Aamen.' 16 "'Kirottu on jokainen, joka
ei kunnioita isäänsä ja äitiänsä.' Ja koko kansa sanokoon: 'Aamen.' 17
"'Kirottu on jokainen, joka siirtää rajamerkkejä.' Ja kansa sanokoon:
'Aamen.' 18 "'Kirottu on
jokainen, joka johtaa sokean harhaan.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' 19 "'Kirottu on jokainen, joka
riistää muukalaiselta, orvolta tai leskeltä hänen oikeutensa.' Ja kansa
sanokoon: 'Aamen.' 20
"'Kirottu on jokainen, joka makaa isänsä vaimon kanssa, sillä hän häpäisee
isänsä.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' 21
"'Kirottu on jokainen, joka sekaantuu eläimeen.' Ja kansa sanokoon:
'Aamen.' 22
"'Kirottu on jokainen, joka makaa sisarensa tai sisarpuolensa kanssa.' Ja
kansa sanokoon: 'Aamen.' 23
"'Kirottu on jokainen, joka makaa anoppinsa kanssa.' Ja kansa sanokoon:
'Aamen.' 24
"'Kirottu on jokainen, joka murhaa toisen ihmisen, vaikka teko ei
tulisikaan ilmi.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' 25 "'Kirottu on jokainen,
joka maksusta surmaa syyttömän ihmisen.' Ja kansa sanokoon: 'Aamen.' 26 "'Kirottu
on jokainen, joka ei tunnusta tämän lain käskyjä eikä elä niiden mukaisesti.'
Ja kansa sanokoon: 'Aamen.'
Garisim oli
kansan siunausten paikka, ja kansaa käskettiin sanomaan aamen kuhunkin
siunaukseen ja kiroukseen. Samarialaiset viettävät vielä tänäkin päivänä pääsiäisiltaa
14. päivän teurastuksen iltapäivänä ja 15. päivän pyhitettyä yötä, kuten
muinoin käskettiin, konjunktion mukaan Garisiminvuorella ja valvovat siellä yön
ja palaavat aamulla pääsiäisen juhla-ajan viettoon. Ne jatkuvat juhlan loppuun
saakka, siten että jakso, jonka nimenä on happamattoman leivän juhla viimeiseen
pyhään päivään saakka on happamattoman leivän päivä.
Tässä esitetyt
siunaukset ja kiroukset riippuivat niiden tekojen luonteesta, jotka voitiin
suorittaa yksityisesti, ja niin kansa pääsi perintöönsä julkisen ja yksityisen
moraalin tunnustamalla. Papit ja leeviläiset seisoivat laaksonpohjalla ja
esittivät julistuksen, joka huudettiin molemmin puolin sijaitsevilta vuorilta,
siten että heimot pantiin kahtia, niin että kummallakin puolella oli kuusi.
Jumalan lain
julkinen tunnustaminen kokonaisuudessaan oli määrä kirjoittaa kiveen, kun
julkinen alttari pystytettiin. Lain kaksi suurta taulua oli määrä kirjoittaa kiveen
julkiselle paikalle, niin että lain koko rakenne kirjoitettiin siihen koko
kansan muistiluetteloksi. Näin ollen Jumalan koko laki oli esitettävä julkisesti,
ja sitä oli pidettävä yllä julistamalla kuuliaisuus avoimesti. Yksityisen suullisen
perinteen ajatus, joka on vastoin tätä lain julkista ja kirjoitettua rakennetta,
on nurinkurinen ja syytös esi-isiämme kohtaan, jotka perustettiin Ainoan
todellisen Jumalan alaisuuteen.
Jumala antoi
lupauksen laista Israelille, samoin kuin 5. Moos. 28:1-68:n siunausten ja kirousten
yksityiskohdat (vrt. tutkielma Siunaukset ja kiroukset(Nro 75)).
Jumala asetti autiomaassa
olevan Israelin meille esimerkiksi ja ennakoimaan Messiaan paluuta ja
neljääkymmentä riemuvuotta autiomaassa Pyhän Hengen alaisuudessa (vrt. myös Ap.
t. 7:1-60). Lain asianmukainen noudattaminen edellytti Pyhää Henkeä. Jumalan
laki on peräisin Jumalasta, ja se on hänen luonteensa mukainen. Näin ollen
Jumalan kuva Pyhän Hengen kautta on välttämätön lain noudattamiselle. Jumala
kirjoittaa sen sydämiimme ja mieliimme.
Jeremia 31:31-40 31 "Tulee aika", sanoo
Herra, "jolloin minä teen uuden liiton Israelin kansan ja Juudan kansan
kanssa. 32 Tämä liitto ei ole
samanlainen kuin se, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin kun tartuin
heidän käteensä ja vein heidät pois Egyptin maasta. Sen liiton he rikkoivat,
vaikka minä olin ottanut heidät omakseni, sanoo Herra. 33 "Tämän liiton minä teen Israelin kansan kanssa tulevina
päivinä, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä, kirjoitan sen
heidän sydämeensä. Minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani. 34 Silloin ei
kukaan enää opeta toista, veli ei opeta veljeään sanoen: 'Oppikaa tuntemaan
Herra!' Sillä kaikki, pienimmästä suurimpaan, tuntevat minut, sanoo Herra. Minä
annan anteeksi heidän rikoksensa enkä enää muista heidän syntejään." 35 -- Herra on pannut auringon
valaisemaan päivää, kuun ja tähdet radoilleen valaisemaan yötä. Hän panee meren
kuohumaan, aallot pauhaamaan -- Herra
Sebaot on hänen nimensä, 36 ja
hän sanoo näin: -- Yhtä varmasti kuin minä pidän voimassa tämän järjestyksen, yhtä
varmasti pidän huolen siitä,että Israelin jälkeläiset ovat aina minun kansani. 37 Näin sanoo Herra: -- Yhtä vähän
kuin voidaan mitata taivaan avaruus tai tutkia maan perustukset, yhtä mahdoton
minun on hylätä Israelin jälkeläisiä edes kaiken sen jälkeen, mitä he ovat
tehneet, sanoo Herra. 38
"Aika tulee", sanoo Herra, "jolloin Jerusalem rakennetaan minun
kaupungikseni, Hananelintornista aina Kulmaporttiin asti. 39 Sieltä mittanuora vedetään vielä
edemmäs, suoraan Garebinkukkulalle ja sieltä Goaan. 40 Koko laakso, johon kuolleet on haudattu ja uhrieläinten tuhka
hajotettu, sekä kaikki penkereet Kidroninpurolle ja idässä aina Hevosportin
kulmaan saakka ovat silloin Herralle pyhitettyä maata. Sitä kaupunkia ei milloinkaan
enää revitä eikä tuhota."
Tämä Henki
annettiin ajanlaskumme vuonna 30 helluntaina. Ajanlaskumme vuodesta 27 alkaen
Jumala oli alkanut kutsua valittujensa jäännöstä, sellaisena kuin profeetat ja
apostolit sen puhuivat.
Ap. t. 2:16-36 16 Tämä on sitä, mikä profeetta
Joelin suulla on ilmoitettu: 17
-- Viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, minä vuodatan Henkeni kaikkiin ihmisiin. Teidän
poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaiset näkevät näkyjä ja vanhukset
ennusunia. 18 Näin teen: palvelijoihini
ja palvelijattariini minä vuodatan Henkeni niinä päivinä, ja he profetoivat.19 Minä näytän ihmeitä ylhäällä
taivaalla, merkkejä alhaalla maan päällä: verta, tulta ja suitsevaa savua. 20 Aurinko pimenee, kuu värjäytyy
vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja häikäisevä. 21 Mutta joka huutaa avuksi Herran
nimeä, se pelastuu. 22
"Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli
Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla,
merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän
keskuudessanne, niin kuin tiedätte. 23
Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat
naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin
Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. 24 Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta.
Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan,
25 sillä Daavid sanoo hänestä:
-- Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten
horjahtaisi. 26 Siksi minun
sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa, 27 sillä sinä et
hylkää sieluani tuonelaan etkä salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua. 28 Sinä osoitat
minulle elämän tien. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sinä täytät minut ilolla. 29 "Veljeni,
kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet
haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme. 30 Mutta Daavid oli profeetta, ja
Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle hänen oman
jälkeläisensä. Daavid tiesi tämän 31
ja näki ennalta Kristuksen ylösnousemuksen. Sitä hän tarkoitti sanoessaan,
ettei Herra hylkää häntä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu. 32 Tämän Jeesuksen on Jumala
herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. 33 Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on
ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin
te voitte nähdä ja kuulla. 34
Ei Daavid itse noussut taivaisiin. Hänhän sanoo: -- Herra sanoi minun herralleni: Istu
oikealle puolelleni. 35 Minä
kukistan vihollisesi, panen heidät korokkeeksi jalkojesi alle. 36 Tästä siis saa koko Israelin kansa
olla varma: Jumala on tehnyt Jeesuksen Herraksi ja Messiaaksi -- tämän
Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte."
(vrt. Joel
2:28-31)
Joelin tekstin
loppu ennakoi jäännöstä, jonka Herra kutsuu, ja pelastusta Jerusalemista.
Joel 2:32 32 Mutta jokainen, joka huutaa avukseen
Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin Herra
on luvannut. Ne, jotka
Herra kutsuu, ne pelastuvat.
He ovat niitä,
jotka kutsutaan Jumalan liittoon.
Jumalan liitot
vahvistettiin Siinailta alkaen, ja ne jatkuivat Messiaaseen asti ja vieläkin
pitemmälle.
5. Moos. 28:69-29:28 69 Nämä ovat sen liiton ehdot,
jonka Herra Horebilla tekemänsä liiton lisäksi teki Mooseksen välityksellä
israelilaisten kanssa Moabin maassa. 1 Mooses kutsui koolle kaikki
israelilaiset ja sanoi heille:
"Te olette itse nähneet, mitä Herra teki
Egyptissä faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko hänen maalleen. 2 Nuo suuret koettelemukset, nuo
suuret ihmeet ja tunnusteot te saitte omin silmin nähdä. 3 Mutta ennen tätä päivää Herra ei
ole antanut teidän ymmärtää sitä, minkä silmänne ovat nähneet ja korvanne
kuulleet. 4 Neljäkymmentä
vuotta minä johdatin teidän kulkuanne autiomaassa. Vaatteet eivät kuluneet
päältänne eivätkä kengät jaloistanne. 5
Te ette saaneet leipää syödäksenne, ette viiniä ettekä olutta juodaksenne,
jotta ymmärtäisitte, että Herra on teidän Jumalanne. 6 Kun me tulimme tälle seudulle, Hesbonin kuningas Sihon ja
Basanin kuningas Og lähtivät taistelemaan meitä vastaan, mutta me löimme
heidät. 7 Me otimme haltuumme
heidän maansa ja annoimme sen perintöosaksi Ruubenin ja Gadin heimoille sekä
Manassen heimon toiselle puoliskolle. 8
Noudattakaa siis tämän liiton ehtoja ja eläkää niiden mukaisesti, että
menestyisitte kaikissa toimissanne. 9
"Tänään te olette kaikki asettuneet Herran, Jumalanne eteen: päämiehet,
tuomarit, vanhimmat ja kirjurit, kaikki Israelin miehet, 10 samoin naiset, lapset ja
leirissänne olevat muukalaiset puunhakkaajia ja vedenkantajia myöten. 11 Te olette täällä astuaksenne
Herran, Jumalanne, liittoon, jonka hän tänään solmii kanssanne, ja
sitoutuaksenne noudattamaan sen velvoitteita. 12 Hän korottaa teidät omaksi kansakseen ja on oleva teidän
Jumalanne, kuten hän on luvannut teille ja valallaan vannonut esi-isillenne
Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille. 13
Mutta tätä liittoa ja sopimusta ei tehdä vain teidän kanssanne. 14 Se tehdään paitsi kaikkien meidän
kanssamme, jotka nyt seisomme tässä Herran, Jumalamme, edessä, myös niiden
kanssa, jotka tulevat meidän jälkeemme. 15
"Tehän tiedätte, että me asuimme Egyptissä ja että me matkallamme tänne
jouduimme kulkemaan monien vieraiden kansojen alueiden halki. 16 Te näitte noiden kansojen
iljettävät epäjumalankuvat, jotka olivat puusta, kivestä, hopeasta ja kullasta.
17 Pitäkää huoli siitä, ettei
joukossanne ole ainoatakaan miestä eikä naista, ei sukua eikä heimoa, joka
hylkää Herran, meidän Jumalamme, ja ryhtyy palvelemaan noiden kansojen jumalia.
Teidän joukossanne ei saa olla ketään, joka kylvää ympärilleen synnin myrkkyä
ja turmion siementä 18 ja joka
tästä liitosta välittämättä itsevarmasti ajattelee, että hänen käy hyvin,
vaikka hän mielensä paaduttaen pysyykin luopumuksessaan. Hän saattaisi tuhoon
teidät kaikki, niin hyvät kuin pahatkin. 19
Tällaiselle luopiolle Herra ei anna anteeksi, vaan kääntää hehkuvan vihansa ja
kiivautensa häntä vastaan. Hän saa kantaa kaikki ne kiroukset, jotka on kirjoitettu
tähän kirjaan. Herra pyyhkii hänen nimensä pois maan päältä, 20 erottaa hänet Israelin heimojen
joukosta ja antaa hänen osakseen kaikki ne rangaistukset, jotka tässä lain
kirjassa on säädetty liiton rikkojalle. 21
"Seuraavat sukupolvet, teidän lapsenne, jotka tulevat teidän jälkeenne, ja
kaukaisista maista saapuvat muukalaiset näkevät, miten Herra on kurittanut
maatanne sairauksilla ja muilla vitsauksilla 22 ja miten maa on niin tulikiven ja suolan polttama, ettei
siihen voi kylvää mitään eikä siitä verso ainoakaan ruohonkorsi. Koko maa on
kuin Sodoma ja Gomorra tai Adma ja Seboim, jotka Herra vihassaan ja
kiivaudessaan hävitti. 23
Silloin he kysyvät: 'Miksi Herra on kohdellut tätä maata näin? Miksi hänen
vihansa hehku oli niin suuri?' 24
Heille vastataan: 'He hylkäsivät liiton, jonka Herra, heidän isiensä Jumala,
oli tehnyt heidän kanssaan, kun hän toi heidät pois Egyptistä, 25 ja rupesivat palvelemaan ja
kumartamaan vieraita jumalia, joita he eivät tunteneet ja jotka Herra on
jättänyt muille kansoille. 26
Siksi Herran viha syttyi tätä maata kohtaan, niin että hän antoi sen osaksi
kaikki ne kiroukset, jotka on kirjoitettu tähän kirjaan. 27 Suuressa vihassaan ja
kiivastuksessaan Herra tempaisi heidät pois heidän omasta maastaan ja heitti
heidät toiseen maahan, missä he ovat vielä tänäkin päivänä.' 28 "Salatut asiat ovat vain
Herran, meidän Jumalamme, tiedossa, mutta ne asiat, jotka hän on ilmoittanut,
ovat tarkoitetut meille ja lapsillemme, että aina täyttäisimme tämän lain
käskyt.
Israelin
hajottaminen ennustettiin alusta alkaen, ja Jumala sanoi, että tämän lain
noudattaminen palauttaisi sille sen ymmärryksen. Laki kirjoitettaisiin hänen
kansansa sydämiin ja mieliin Pyhän Hengen kanssa, ja silloin kansa
palautettaisiin ennalleen.
5. Moos. 30:1-20 1 "Kun olette kokeneet
siunauksen ja kirouksen, jotka annoin teidän valittavaksenne, te alatte miettiä
tätä kaikkea niiden kansojen keskellä, joiden sekaan Herra, teidän Jumalanne,
on teidät hajottanut. 2 Silloin
te ja teidän lapsenne palaatte Herran, Jumalanne, luo ja tottelette häntä koko
sydämestänne ja koko sielustanne sekä noudatatte kaikkia hänen käskyjään, jotka
minä teille nyt annan, 3 ja
Herra on teille armollinen ja kääntää teidän kohtalonne. Hän kokoaa teidät
jälleen yhteen niiden kansojen joukosta, joiden sekaan hän on teidät
hajottanut. 4 Vaikka olisitte
hajaantuneet maailman kaikkiin ääriin, Herra, teidän Jumalanne, kokoaa ja
noutaa teidät sieltäkin. 5 Hän
tuo teidät siihen maahan, jonka esi-isänne aikoinaan omistivat, ja te saatte
ottaa sen jälleen haltuunne. Herra osoittaa hyvyytensä teitä kohtaan ja antaa
teidän lisääntyä lukuisammiksi kuin esi-isänne olivat. 6 Herra, teidän Jumalanne, taivuttaa teidän sydämenne ja
jälkeläistenne sydämet kuuliaisiksi, niin että rakastatte häntä koko sydämestänne
ja koko sielustanne. Silloin te saatte elää, 7 ja Herra, teidän Jumalanne, antaa näiden kirousten kohdata
teidän vihollisianne ja vihamiehiänne, jotka vainosivat teitä. 8 "Te käännytte jälleen Herran
puoleen, olette hänelle kuuliaisia ja täytätte kaikki hänen käskynsä, jotka
minä nyt teille annan, 9 ja
Herra, teidän Jumalanne, antaa teille runsain mitoin menestystä kaikessa, mitä
teette. Teille syntyy paljon lapsia, karjanne lisääntyy ja maanne tuottaa
suuren sadon. Herra iloitsee jälleen teidän menestyksestänne, kuten hän iloitsi
teidän esi- isiennekin menestyksestä. 10
Teidän tulee totella Herraa, Jumalaanne, ja noudattaa kaikkia hänen käskyjään
ja säädöksiään, jotka on kirjoitettu tähän lain kirjaan. Silloin te palaatte
taas Herran luo koko sydämestänne ja sielustanne. 11 "Tämä laki, jonka minä teille nyt annan, ei ole liian
vaikea, ei etäinen eikä salattu. 12
Se ei ole taivaassa, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka nousee meidän
puolestamme taivaaseen noutamaan sen ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme
sitä noudattaa?' 13 Se ei
myöskään ole meren takana, niin että joutuisitte sanomaan: 'Kuka käy hakemassa
sen meren takaa ja ilmoittaa sen meille, jotta voisimme sitä noudattaa?' 14 Se on aivan teidän lähellänne,
teidän suussanne ja sydämessänne, valmiina noudatettavaksi. 15 "Minä olen tänään pannut
teidän valittavaksenne elämän ja kuoleman, menestyksen ja tuhon. 16 Jos te noudatatte Herran,
Jumalanne, lakia, jonka minä teille nyt annan, ja jos rakastatte Herraa,
vaellatte hänen teitään ja noudatatte hänen käskyjään, säädöksiään ja
määräyksiään, te saatte elää. Teistä tulee suuri kansa, ja Herra, teidän
Jumalanne, siunaa teitä siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan omaksenne. 17 -- 18 Mutta minä ilmoitan teille tänään, että jos sydämenne kääntyy
pois Herrasta ettekä tottele häntä, vaan eksytte kumartamaan ja palvomaan
vieraita jumalia, teidät perii tuho ettekä saa kauan elää siinä maassa, jota
olette nyt menossa ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen. 19 "Taivas ja maa ovat
todistajinani, kun nyt sanon: Minä olen pannut teidän valittavaksenne elämän ja
kuoleman, siunauksen ja kirouksen. Valitkaa siis elämä, että te ja teidän
jälkeläisenne saisitte elää. 20
Rakastakaa Herraa, Jumalaanne, totelkaa häntä ja pysykää hänelle uskollisina.
Silloin te saatte elää, ja Herra antaa teidän aina asua siinä maassa, josta hän
valalla vannoen antoi lupauksen teidän esi-isillenne Abrahamille, Iisakille ja
Jaakobille."
On pantava
merkille, että lain omaksuttuaan Israel pelastetaan ja asetetaan ennalleen. Kiroukset
kohtaavat niitä kansoja, jotka vainoavat sitä sen hajaannuksessa ja
rangaistuksessa. Vertaus lampaista ja vuohista Matteuksen 25. luvussa on
peräisin tästä tekstistä.
Matteus 25:31-46 31 "Kun Ihmisen Poika tulee
kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa
valtaistuimelle. 32 Kaikki
kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin
paimen erottaa lampaat vuohista. 33
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. 34 Sitten kuningas sanoo oikealla
puolellaan oleville: 'Tulkaa tänne, te Isäni siunaamat. Te saatte nyt periä
valtakunnan, joka on ollut valmiina teitä varten maailman luomisesta asti. 35 Minun oli nälkä, ja te annoitte
minulle ruokaa. Minun oli jano, ja te annoitte minulle juotavaa. Minä olin
koditon, ja te otitte minut luoksenne. 36
Minä olin alasti, ja te vaatetitte minut. Minä olin sairas, ja te kävitte minua
katsomassa. Minä olin vankilassa, ja te tulitte minun luokseni.' 37 "Silloin vanhurskaat
vastaavat hänelle: 'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi ja annoimme
sinulle ruokaa, tai janoissasi ja annoimme sinulle juotavaa? 38 Milloin me näimme sinut
kodittomana ja otimme sinut luoksemme, tai alasti ja vaatetimme sinut? 39 Milloin me näimme sinut sairaana
tai vankilassa ja kävimme sinun luonasi?' 40 Kuningas vastaa heille: 'Totisesti: kaiken, minkä te olette
tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet
minulle.' 41
"Sitten hän sanoo vasemmalla puolellaan oleville: 'Menkää pois minun
luotani, te kirotut, ikuiseen tuleen, joka on varattu Saatanalle ja hänen
enkeleilleen. 42
Minun oli nälkä, mutta te ette antaneet minulle ruokaa. Minun oli jano, mutta
te ette antaneet minulle juotavaa. 43 Minä olin koditon, mutta te ette ottaneet minua luoksenne.
Minä olin alasti, mutta te ette vaatettaneet minua. Minä olin sairas ja
vankilassa, mutta te ette käyneet minua katsomassa.' 44 "Silloin nämäkin kysyvät:
'Herra, milloin me näimme sinut nälissäsi tai janoissasi, kodittomana tai
alasti, tai sairaana tai vankilassa, emmekä auttaneet sinua?' 45 Silloin hän vastaa heille:
'Totisesti: kaiken, minkä te olette jättäneet tekemättä yhdelle näistä
vähäisimmistä, sen te olette jättäneet tekemättä minulle.' 46 "Ja niin he lähtevät,
toiset iankaikkiseen rangaistukseen, mutta vanhurskaat iankaikkiseen
elämään."
Tässä
tekstissä siirrytään Israelista Jumalan kansana ja sitä vainoavista kansoista
Israeliin Jumalan valittuina, joita vainotaan, ja kansoihin, jotka tuomitaan
sen kohtelusta. Tästä meillä on kaksi todistusta. Ensimmäinen on heimoista ja
kansoista koostuvan Israelin todistusten fyysiset puolet. Toinen on Israelin
eli seurakunnan todistus. Nämä molemmat puolet jatkuvat lopun päiviin (vrt.
tutkielma Todistajat (Nro 135)).
Näemme, että
Mooses puhui sitten tulevaisuuden Israelille ja puhui sen laulamasta laulusta
ja hänelle annetusta Herran kirkkauden laulusta. Nämä molemmat laulut
osoittavat viimeisten päivien valitut ja ennalleen asettamisen ajan. Karitsan kanssa
neljällekymmenelle vanhimmalle annetaan uusi laulu (Ilm. 5:9), ja tämä laulu
annetaan myös 144 000:lle (Ilm. 14:3). Siihen aikaan asti nämä molemmat laulut
muodostavat valittujen perustan Messiaan kasteessa.
5. Moos. 31:1-30 1 Kun Mooses oli puhunut
israelilaisille kaiken tämän, 2
hän sanoi heille: "Minä olen nyt sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen. En
enää pysty johtamaan teitä. En myöskään saa mennä Jordanin yli, niin on Herra
minulle sanonut. 3 Mutta Herra,
teidän Jumalanne, kulkee itse teidän edellänne. Hän hävittää kansat teidän
tieltänne, ja te otatte haltuunne niiden maat. Joosua johtaa teidät joen yli;
näin on Herra luvannut. 4 Herra
tekee noille kansoille, niin kuin hän teki amorilaisten kuninkaille Sihonille
ja Ogille. Heidät ja heidän maansa hän tuhosi. 5 Hän antaa nuo kansat teidän käsiinne, ja teidän tulee toimia
sen käskyn mukaan, jonka olen teille antanut. 6 Olkaa vahvoja ja rohkeita, älkää pelätkö älkääkä säikkykö
noita kansoja, sillä Herra, teidän Jumalanne, kulkee teidän kanssanne. Hän ei
jätä teitä yksin eikä hylkää teitä." 7 Mooses kutsui luokseen Joosuan ja sanoi hänelle kaikkien
israelilaisten ollessa läsnä: "Ole vahva ja rohkea. Sinä viet tämän kansan
siihen maahan, jonka Herra esi-isillemme vannomallaan valalla sille lupasi, ja
sinä jaat sen maan israelilaisille perinnöksi. 8 Herra itse kulkee sinun edelläsi. Hän on sinun kanssasi, hän
ei jätä sinua yksin eikä hylkää sinua. Älä lannistu, älä pelkää." 9 Mooses kirjoitti kirjaan tämän lain
ja antoi sen leeviläispapeille, joiden tehtävänä oli kantaa Herran
liitonarkkua, sekä Israelin vanhimmille. 10
Hän antoi heille tämän käskyn: "Joka seitsemäs vuosi, velkojen
anteeksiantovuonna, 11 kun
israelilaiset ovat kokoontuneet lehtimajanjuhlaan Herran, teidän Jumalanne,
kasvojen eteen siihen paikkaan, jonka hän valitsee, teidän on luettava tämä
laki kaikkien israelilaisten kuullen. 12
Kutsukaa silloin koolle koko kansa, miehet, naiset ja lapset, ja keskuudessanne
asuvat muukalaiset, että kaikki kuulisivat ja oppisivat lain, pelkäisivät
Herraa, teidän Jumalaanne, ja tarkoin noudattaisivat tämän lain käskyjä. 13 Näin myös teidän lapsenne, jotka
eivät lakia ennestään tunne, saavat kuulla sen ja oppivat pelkäämään Herraa,
teidän Jumalaanne, eläessään siinä maassa, jonka nyt menette ottamaan haltuunne
Jordanin tuolta puolen." 14
Herra sanoi Moosekselle: "Sinun kuolinhetkesi on jo lähellä. Kutsu Joosua
luoksesi ja tulkaa pyhäkkötelttaan, niin minä asetan hänet tehtäväänsä."
Mooses ja Joosua menivät pyhäkkötelttaan ja jäivät odottamaan. 15 Herra ilmestyi heille
pilvipatsaassa, joka asettui teltan ovelle. 16 Herra sanoi Moosekselle: "Kun sinä olet mennyt lepoon
isiesi luo, tämä kansa luopuu minusta siinä maassa, johon se on päässyt, ja
eksyy minulle uskottomana palvelemaan sen maan vieraita jumalia. Kun
israelilaiset hylkäävät minut ja rikkovat liittoni, jonka tein heidän kanssaan,
17 minussa herää viha heitä
kohtaan. Minä hylkään heidät ja käännän kasvoni heistä pois, niin että he
joutuvat kärsimään paljon ja heitä kohtaavat suuret onnettomuudet ja vaivat.
Silloin he sanovat: 'Nämä onnettomuudet ovat kohdanneet meitä siksi, ettei
Jumalamme ole meidän kanssamme.' 18
Mutta minä käännän kasvoni heistä pois kaiken sen pahan tähden, mitä he ovat
tehneet kääntyessään vieraiden jumalien puoleen. 19 "Kirjoita siis muistiin tämä laulu ja opeta se israelilaisille.
Pane sen sanat heidän suuhunsa, että voin käyttää niitä todisteena heitä
vastaan. 20 Minä vien heidät
nyt siihen maahan, jonka lupasin heille heidän esi-isilleen antamallani
valalla, maahan, joka tulvii maitoa ja hunajaa. Kun he ovat syöneet itsensä
kylläisiksi ja lihaviksi, he kääntyvät vieraiden jumalien puoleen ja alkavat
palvella niitä. Minua he halveksivat, minun liittoni he rikkovat. 21 Mutta kun suuret onnettomuudet ja
vaivat kohtaavat heitä, tämä laulu, jota heidän jälkeläisensäkään eivät unohda,
on todisteena heitä vastaan. Minä tiedän, minkälaiset heidän ajatuksensa jo nyt
ovat, ennen kuin olen vienyt heidät siihen maahan, jonka valallani lupasin
heille." 22 Mooses
kirjoitti sinä päivänä muistiin tämän laulun ja opetti sen israelilaisille. 23 Herra antoi Joosualle, Nunin
pojalle, tämän käskyn: "Ole vahva ja rohkea, sillä sinä viet israelilaiset
siihen maahan, jonka vannoin antavani heille. Minä olen sinun kanssasi." 24 Kun Mooses oli kirjoittanut
kirjaan koko tämän lain viimeistä sanaa myöten, 25 hän antoi leeviläisille, Herran liitonarkun kantajille, tämän
käskyn: 26 "Ottakaa tämä
lain kirja ja pankaa se Herran, Jumalanne, liitonarkun viereen
todistuskappaleeksi teitä vastaan. 27
Minä tiedän, miten niskoittelevia ja kapinoivia te olette. Kun te nytkin,
vaikka minä vielä olen elossa, niskoittelette Herraa vastaan, kuinka paljon
enemmän te niskoittelettekaan minun kuolemani jälkeen! 28 "Kootkaa minun luokseni heimojenne vanhimmat ja
kirjurinne. Minä aion puhua kaikki nämä asiat heidän kuultensa ja otan taivaan
ja maan todistajikseni heitä vastaan. 29
Minä tiedän, että te minun kuoltuani lankeatte syntiin ja käännytte pois siltä
tieltä, jota käskin teidän kulkea. Tulevina päivinä teitä kohtaa onnettomuus,
koska te rikotte Herran tahtoa vastaan ja herätätte teoillanne hänen
vihansa." 30 Koko Israelin
kansa oli kokoontunut kuulemaan, kun Mooses lausui sille tämän laulun sanat
alusta loppuun saakka:
Jumala näki
ennakolta kaiken, mikä kansaa kohtaisi. Laki määrättiin luettavaksi kierron
joka seitsemännen vuoden lopussa lehtimajan juhlassa, niin että kansa ei
unohtaisi ja laiminlöisi lakia eikä Jumalansa pelkoa.
Jumalan lain
ongelma on se, että kansa näyttää yrittävän panna täytäntöön osan siitä ja
hylkäävän ne asiat, jotka se katsoo sopiviksi hylätä. Esimerkiksi sapattijärjestelmä
poistettiin käytöstä alkuaikoina sillä verukkeella, että Kristus oli muuttanut
sapatin sunnuntaiksi, vaikka tämän väitteen tueksi ei ole vähäisintäkään
todistetta. Koko kalenterijärjestelmä poistettiin käytöstä omia
juhla-aikajärjestelmiä käyttävien pakanoiden rauhoittamiseksi. Rikkaat horjuttivat
rahoitusta koskevia lakeja orjuuttaakseen kansan ja riistääkseen sitä vastoin
lakia. Haureelliset ja askeettiset papit vesittivät lait salliakseen oman
haureutensa. Israel joutui kokonaan väärien järjestelmien valtaan ja on nyt
synnin kourissa vastoin Jumalan lakeja eikä ole siitä edes tietoinen. Väärä
uskonto tuhoaa koko maapallon, eikä Jumalan lakia panna täytäntöön eikä opeteta
missään. Messiaan kaikki viimeiset sukulaiset tapettiin järjestelmällisesti
Rooman kirkon yllytyksestä, kun he vaativat lain palauttamista kristinuskoon
(vrt. Neitsyt Maria ja Kristuksen perhe (Nro 232)). Nämä mullistavat tapahtumat
olivat yksi varhaisimpia Mooseksen kautta ilmoitettuja profetioita.
Tässä on Mooseksen laulu.
5. Moos. 32:1-43 1 Kuuntele, taivas, mitä minä
puhun, kuulkoon maa minun sanani. 2
Sateena virratkoon minun opetukseni, kastepisaroina vierikööt sanani, niin kuin
vihma nuorelle nurmelle,niin kuin kuurosade ruohikolle. 3 Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Jumalamme kunniaa! 4 Hän on turvamme, kalliomme,
teoissaan täydellinen. Kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Hän on uskollinen
Jumala, ei hän vääryyttä tee. Hän on vanhurskas, tuomioissaan oikea. 5 Kelvottomasti rikkoi häntä vastaan tämä
kiero ja katala sukupolvi, ne, jotka eivät enää ole hänen lapsiaan vaan
kansansa häpeätahra. 6 Näinkö
sinä palkitset Herran, sinä tyhmä ja ymmärtämätön kansa? Eikö hän ole sinun
isäsi ja luojasi? Hän sinut teki ja rakensi. 7 Muistelkaa muinaisia aikoja, ajatelkaa menneiden sukupolvien
päiviä. Kysykää isiltänne, niin he kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne,
niin saatte kuulla. 8 Kun
Korkein jakoi kansoille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän
määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan. 9 Herran osuus on hänen kansansa Israel, ja Jaakob hänen
perintömaansa. 10 Hän löysi sen
autiosta maasta, karulta seudulta, joka huusi tyhjyyttään. Hän otti sen
hoiviinsa ja huolehti siitä, hän varjeli sitä kuin silmäteräänsä. 11 Niin kuin kotka suojelee pesäänsä
ja liitelee poikastensa yllä, niin kuin se kantaa niitä siivillään, niin
Herrakin kuljetti kansaansa. 12
Herra yksin johdatti omiaan, ei hänellä ollut muuta jumalaa rinnallaan. 13 Hän nosti heidät vuorten
valtiaiksi, ja he saivat syödä pellon antimia, kerätä hunajaa kallionkoloista ja
oliivisatoa kivikkoisilta mailta. 14
He saivat maitoa ja voita karjastaan, söivät pukkien rasvaa, oinaita, Basanin
pässejä ja puhdasta ydinvehnää, he joivat rypälemehua, kuohuvaa viiniä. 15 Niin Jesurun lihoi ja alkoi oikutella,
niin Israelista tuli lihava, mahtava ja äksy. Se hylkäsi Jumalan, joka oli sen
luonut, alkoi halveksia turvakalliotaan. 16
Israel sai hänet kiivastumaan vierailla jumalillaan, vihastutti hänet
iljettävillä menoillaan. 17 Se
uhrasi pahoille hengille, epäjumalille, joista ei ennen tiennyt, uusille, äsken
löytämilleen jumalille, joita isät eivät tunteneet. 18 Te unohditte kallion, joka antoi teille elämän, ette
muistaneet Jumalaa, joka oli teidät synnyttänyt. 19 Kun Herra näki Israelin teot, hän vihastui poikiinsa ja
tyttäriinsä ja hylkäsi heidät. 20
Hän sanoi: "Minä käännän kasvoni heistä pois ja katson, miten heidän
lopulta käy. He ovat kapinoiva sukupolvi, lapsia, joihin ei voi luottaa. 21 He ovat ärsyttäneet minua väärillä
jumalillaan, vihastuttaneet minut joutavilla patsaillaan. Siksi minä panen
heidän kiusakseen kansan, joka ei kansalta näytä, typerysten heimolla minä
vihastutan heidät. 22 Minun
vihani on syttynyt, sen liekki yltää syvyyksiin saakka. Se kärventää maan ja
sen sadon, kalvaa vuorten perustukset. 23
Minä kasaan heille onnettomuuksia onnettomuuksien päälle, kulutan heihin kaikki
nuoleni. 24 He nääntyvät nälkään,
he menehtyvät ruttoon, kulkutauti korjaa heidät. Minä lähetän heidän kimppuunsa
raatelevia petoja ja myrkkykäärmeitä. 25
Ulkona heidän lapsensa tappaa miekka ja kodeissa kauhu. Kuolema vie niin
nuorukaisen kuin neidon, niin sylilapsen kuin vanhuksen. 26 "Minä voisin hävittää heidät,
pyyhkiä pois heidän muistonsakin ihmisten mielistä, 27 mutta minä en halua kuulla vihollisteni pilkkasanoja, en
salli, että he ymmärtävät kaiken väärin ja sanovat: 'Tämä hävitys on meidän
kättemme työtä, ei suinkaan Herran.' 28
Israel on ymmärtämätön kansa, se ei ota opikseen neuvoista. 29 Jos se olisi viisas, se ymmärtäisi
tämän, tajuaisi, miten sen lopulta käy." 30 Kuinka voisi yksi ainoa
vihollinen ajaa takaa tuhatta, kuinka voisi kaksi miestä karkottaa
kymmenentuhatta, ellei Herra, Israelin kallio, olisi myynyt kansaansa, ellei
hän olisi antanut sitä vihollisten käsiin? 31 Vihollistemmekin luulisi ymmärtävän, ettei heidän kallionsa
ole niin kuin meidän. 32
Sodomasta ovat peräisin vihollistemme viiniköynnökset, Gomorran rinnemailla ne
ovat kasvaneet. Heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän rypäleterttunsa
karvaita maultaan. 33 Liskojen
myrkkyä on heidän viininsä, sarvikyiden julmaa myrkkyä. 34 Tämä kaikki on minulla mielessäni, sinetillä suljettuna
aitoissani 35 koston ja
rangaistuksen päivään saakka, siihen päivään, jona he sortuvat. Heidän
perikatonsa on lähellä, se, mikä heitä odottaa, tulee pian. 36 Herra puolustaa kansaansa, hän
säälii palvelijoitaan, kun hän näkee, ettei heillä enää ole voimaa, että he
ovat uupuneita, niin suuret kuin pienet. 37
Vastustajilleen hän sanoo: "Missä ovat nyt teidän jumalanne, missä se
kallio, johon turvasitte? 38 Nouskoot
nyt teitä auttamaan ne jumalat, joille te syötitte teurasuhrienne rasvan ja
juotitte juomauhrienne viinin! Seiskööt ne teidän suojananne. 39 Näettehän nyt: minä olen ainoa, ei
ole muuta jumalaa minun rinnallani. Minä lähetän kuoleman, minä annan elämän,
minä lyön ja minä parannan, minun vallassani on kaikki. 40 Minä kohotan käteni taivasta kohti ja vannon: Niin totta kuin
elän ikuisesti, 41 minä
teroitan salamoivan miekkani, käyn toteuttamaan tuomiota, minä kostan
vihollisilleni, rankaisen vihamiehiäni. 42
Minun nuoleni juopuvat kaatuneiden ja vankien verestä, minun miekkani ahmii
vihollisruhtinaiden päitä." 43
Ylistäkää Herran kansaa, te vieraat kansat! Herra kostaa palvelijoittensa
kuoleman, hän rankaisee vihollisiaan, hän puhdistaa synnin kirouksesta kansan
ja maan.
Mahdollisuuksien
mukaan tämä Mooseksen laulu voidaan laulaa alkuperäiseen tapaan hepreaksi seitsemännessä
kuussa lakia luettaessa ja selittää.
5. Moos. 32:44-52 44 Mooses lausui Joosuan, Nunin
pojan, kanssa tämän laulun sanat koko kansan kuullen. 45 Puhuttuaan kaiken tämän israelilaisille 46 Mooses sanoi heille vielä:
"Painakaa mieleenne kaikki määräykset, jotka minä tänään olen teille
antanut. Käskekää lapsianne tarkoin noudattamaan tätä lakia ja elämään sen
käskyjen mukaisesti. 47
Tämä ei saa olla teille mikään tyhjä, merkityksetön sana. Se on teidän koko
elämänne. Kun noudatatte tätä lakia, saatte aina asua siinä maassa, jonka nyt
menette ottamaan haltuunne Jordanin tuolta puolen." 48 Tuona samana päivänä Herra
sanoi Moosekselle: 49
"Mene nyt Abarimin vuoristoon ja nouse Nebonvuorelle, joka on Moabin
maassa vastapäätä Jerikoa. Sieltä saat katsella Kanaaninmaata, jonka minä annan
israelilaisille omaksi. 50
Vuorella, jolle sinä nouset, sinun on kuoltava, ja sinut otetaan isiesi luo, kuten
veljesi Aaron, joka kuoli Horinvuorella. 51 Näin tapahtuu siksi, että te Meribat-Kadesin vesipaikalla
Sinin autiomaassa rikoitte minua vastaan kaikkien israelilaisten edessä, kun
ette pitäneet minua pyhänä kansan edessä. 52 Sinä saat katsella sitä maata Jordanin tältä puolen,
mutta et pääse sinne, tuohon maahan, jonka minä annan israelilaisille."
Sinin autiomaa
on Sinin palvontajärjestelmän hävitys, sunnuntairakenne muinaisine Ishtarin
järjestelmineen eli kolmiyhteisen Jumalan pääsiäispalvontoineen. Olemme
jatkuvasti olleet tässä autiomaassa viimeiset kaksi tuhatta vuotta.
Pian Messias
palaa ojentamaan Israelia ja muita kansoja. Meidät johdatetaan perintöömme sekä
Israelin keskuudessa että sen ulkopuolella.
Tulee uusi
eksodus, eikä ensimmäistä enää palauteta mieliin.
Jesaja 66:1-24 1 Näin sanoo Herra: Taivas on minun
valtaistuimeni, maa on koroke minun jalkojeni alla. Millaisen talon te minulle
rakentaisitte, millaisen asuinsijan? 2
Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra.
Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa. 3 Te teurastatte härkiä, ja kohta
taas tapatte ihmisiä, te uhraatte lampaan kuin taittaisitte koiralta niskan.
Sian verta ovat teidän ruokauhrinne, pahan palvontaa teidän suitsutuksenne. Te
olette valinneet omat tienne ja mieltyneet omiin iljetyksiinne, 4 ja minä puolestani valitsen
kurituksen tien, teitä kohtaa se, mitä te pelkäsitte. Kun minä kutsuin, kukaan
ei vastannut, kun minä puhuin, kukaan ei kuunnellut. Te teitte sitä, mikä on
väärää minun silmissäni, ja aina valitsitte sen, mikä on vastoin minun
tahtoani. 5 Kuulkaa Herran
sana, te, jotka olette arkoja minun sanani alla: -- Teidän veljenne sanovat,
nuo, jotka ovat teitä vihanneet ja jotka ovat sysänneet teidät syrjään minun
nimeni tähden: "Osoittakoon Herra kirkkautensa, sittenpä saamme ihmetellä
teidän iloanne!" Mutta he joutuvat häpeään. 6 Kuulkaa hälyä, joka kantautuu kaupungista, melua, joka tulee
temppelistä! Kuulkaa: Herra kostaa vihollisilleen. 7 Ennen kuin kivut ovat edes alkaneet, Siion on jo synnyttänyt,
ennen kuin tuska on ehtinyt tulla, hän on saattanut maailmaan poikalapsen.8 Kuka on kuullut, kuka on nähnyt
tällaista? Syntyykö maa yhdessä päivässä, syntyykö kansa yhdellä kertaa? Mutta
heti kipujen alkaessa Siion synnytti omat lapsensa. 9 -- Minäkö avaisin kohdun suun saattamatta synnytystä
päätökseen? kysyy Herra. -- Minä, joka ohjaan synnyttäjää, estäisinkö minä
häntä synnyttämästä? kysyy sinun Jumalasi. 10 Iloitkaa Jerusalemin kanssa, riemuitkaa kaupungin tähden, te
kaikki, jotka sitä rakastatte! Juhlikaa riemuiten sen kanssa, te kaikki, jotka
sitä suritte. 11 Niin te saatte
imeä, tulla kylläisiksi lohtua antavista rinnoista, saatte nauttia, juoda
yltäkyllin sen voiman ja mahdin nisistä. 12
Näin sanoo Herra: -- Katso, minä ohjaan Siioniin rauhan kuin virran. Kuin
uomastaan tulvivan puron minä käännän sen luo kansojen rikkaudet. Sen imeväisiä
kannetaan sylissä ja keinutellaan polvien päällä. 13 Niin kuin äiti lohduttaa lastaan, niin minä teitä lohdutan,
Jerusalemin onni antaa teille täyden lohdun: 14 kun tämän näette, teidän sydämenne ihastuu, te kukoistatte
kuin vehmas niitty. Niin Herran palvelijat saavat tuntea hänen kätensä voiman
ja viholliset hänen vihansa. 15
Katso, Herra saapuu tulenlieskassa, hänen vaununsa ovat kuin pyörretuuli. Hänen
vihansa purkautuu tulenhehkuna, hänen jyrinänsä liekkeinä. 16 Niin Herra toteuttaa oikeutensa
tulella, hänen miekkansa lyö ihmissukua, ja monet kaatuvat sen lävistäminä: 17 nuo, jotka puhdistautuvat ja
valmistautuvat palvontatarhojen menoihin johtajansa ympärillä, nuo, jotka
syövät kaikkea iljettävää, sian lihaa, rottia -- minä tunnen heidän tekonsa ja
ajatuksensa, ja he kaikki saavat loppunsa, sanoo Herra. 18 Minä saavun kokoamaan kaikki kansat ja kielet, ja kaikki
tulevat ja näkevät kirkkauteni. 19
Ja heidän keskellään minä teen ihmeen ja heidän joukostaan lähetän eloon
jääneitä vieraiden kansojen luo Tarsisiin, Putiin, Ludiin, Mesekiin, Tubaliin
ja Javaniin, kaukaisille saarille ja rannikoille, jotka eivät ole kuulleet
minusta puhuttavan eivätkä nähneet minun kirkkauttani. Nuo, jotka lähtevät,
kertovat vieraiden kansojen keskuudessa minun kirkkaudestani. 20 He tuovat kaikki veljenne kaikkien
kansojen keskeltä, lahjaksi Herralle, he tuovat heidät hevosilla ja
avovaunuilla ja katetuilla vankkureilla ja muuleilla ja ratsukameleilla
Jerusalemiin, minun pyhälle vuorelleni -- sanoo Herra -- samalla tavoin kuin
israelilaiset tuovat uhrilahjana ruokaa puhtaissa astioissa Herran huoneeseen. 21 Ja minä otan myös näitä
vastatulleita palvelemaan pappeina ja leeviläisinä, sanoo Herra. 22 Niin kuin uusi taivas ja uusi maa,
jotka minä luon, pysyvät minun edessäni, sanoo Herra, niin pysyvät minun
edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. 23 Ja aina uudenkuun päivänä ja jokaisena sapattina tulee koko
ihmissuku, ja kaikki kumartuvat minun eteeni, sanoo Herra. 24 Ja kun he lähtevät ulos, he
näkevät niiden ruumiit, jotka ovat minusta luopuneet. Mato, joka niitä kalvaa,
ei kuole, liekki, joka niitä nuolee, ei sammu.
Herra
vahvistaa järjestelmänsä sekä sapattinsa ja uudetkuunsa, ja he noudattavat hänen
juhla-aikojaan. Kaikki kansat lähettävät edustajansa näihin juhliin Jerusalemiin,
tai muuten ne eivät saa sadetta ajallaan.
Sakarja 14:16-21 16 Kaikki jäljellä olevat niistä
kansoista, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, tulevat nyt sinne vuosi
vuodelta kumartaen rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään
lehtimajanjuhlaa. 17 Mutta jos
jokin kansa ei tule Jerusalemiin rukoilemaan Kuningasta, Herraa Sebaotia, niin
se saa turhaan odottaa maahansa sadetta. 18
Jos egyptiläiset eivät lähde matkaan ja tule Jerusalemiin, niin hekään eivät
saa sadetta. Sen sijaan Herra lyö heitä vitsauksella, niin kuin hän lyö
muitakin kansoja, jos ne eivät tule lehtimajanjuhlaan. 19 Tämä olkoon rangaistuksena egyptiläisille ja kaikille
kansoille, jotka eivät saavu viettämään lehtimajanjuhlaa. 20 Silloin on hevosten kulkusissa
kirjoitus: "Herralle pyhitetty." Ja Herran temppelin padat ovat yhtä
pyhät kuin alttarin edessä olevat vihmontamaljat. 21 Jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty
Herralle. Ihmiset, jotka tulevat uhraamaan, voivat keittää niissä uhrilihaa.
Silloin ei kukaan enää käy kauppaa Herran Sebaotin temppelissä.
Uhrit
palautetaan Jerusalemiin, mutta se on ainoastaan aamu-uhri. Meille on jo
annettu iankaikkinen elämä, ja ensimmäinen ylösnousemus kuuluu menneisyyteen. Jumalan
lakeja noudatetaan kuuliaisesti Messiaassa, tai muuten kansat kuolevat nälkään.
Me selitämme lain ja todistuksen, ja kaikki kansat tuntevat Jumalan tien
tuhannen vuoden ajan. Siten loput kuolleet herätettiin eloon, ja heitä
nuhdeltiin tuomiolla tai kriisissä.
Ilmestyskirja 20:4-15 4 Minä näin valtaistuimia, ja
niille, jotka asettuivat istuimille, annettiin tuomiovalta. Minä näin niiden
sielut, jotka oli mestattu Jeesuksen todistuksen ja Jumalan sanan tähden,
niiden, jotka eivät olleet kumartaneet petoa eivätkä sen kuvaa eivätkä olleet
ottaneet sen merkkiä otsaansa eivätkä käteensä. He heräsivät eloon ja
hallitsivat yhdessä Kristuksen kanssa tuhat vuotta. 5 Muut kuolleet eivät heränneet eloon, ennen kuin tuhat vuotta
oli täyttynyt. Tämä on ensimmäinen ylösnousemus. 6 Autuaita ja pyhiä ovat ne, jotka pääsevät osallisiksi
ensimmäisestä ylösnousemuksesta! Heihin ei toisella kuolemalla ole valtaa, vaan
he ovat Jumalan ja Kristuksen pappeja ja hallitsevat Kristuksen kanssa tuhat
vuotta. 7 Kun tuhat vuotta
tulee täyteen, päästetään Saatana vankilastaan, 8 ja se lähtee liikkeelle, kiertää maan neljä kolkkaa ja johtaa
kansat harhaan. Se eksyttää niin Gogin kuin Magogin ja kokoaa kansat sotaan, ja
joukkoja on kuin meren rannalla hiekkaa. 9
Ne nousevat maan tasangolle ja saartavat pyhien leirin ja rakastetun kaupungin.
Mutta taivaasta iskee tuli, ja se tuhoaa ne kaikki. 10 Saatana, noiden kansojen eksyttäjä, heitetään samaan
rikinkatkuiseen, tuliseen järveen kuin peto ja väärä profeetta, ja siellä niitä
kidutetaan yötä päivää, aina ja ikuisesti. 11 Minä näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä
istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt
jälkeäkään. 12 Näin myös
kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin,
avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä
kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. 13 Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat
kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. 14 Kuolema ja Tuonela heitettiin
tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. 15 Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt
elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen.
Tämä on lain
ja profeettojen loppu; tarkoitus on, että kaikki ihmiset pääsisivät
pelastukseen ja näkisivät Jumalan.
5. Moos. 34:1-12 1 Mooses nousi Moabin tasangolta
Nebonvuorelle, Pisgan huipulle, joka on Jordanin itäpuolella vastapäätä
Jerikoa. Herra näytti hänelle koko maan: Gileadin, Danin, 2 Naftalin, Efraimin ja Manassen
alueet ja koko Juudan maan läntiseen mereen saakka, 3 Negevin sekä Jordanin alangon, sen syvänteen, joka ulottuu
Jerikosta, Palmukaupungista, Soariin asti. 4 Herra sanoi Moosekselle: "Tämä on se maa, josta olen
puhunut Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille ja jonka olen vannonut antavani
heidän jälkeläisilleen. Minä olen antanut sinun nähdä sen, mutta sinä et pääse
sinne." 5 Mooses, Herran
palvelija, kuoli Moabin maassa, kuten Herra oli määrännyt. 6 Herra hautasi hänet laaksoon, joka
on Bet-Peorin lähellä Moabissa, mutta kukaan ei tähän päivään mennessä ole
saanut tietää hänen hautansa paikkaa. 7
Mooses oli kuollessaan sadankahdenkymmenen vuoden ikäinen, mutta hänen näkönsä
ei ollut hämärtynyt ja hän oli vielä täysissä voimissaan. 8 Israelilaiset itkivät Moabin
tasangolla Mooseksen kuolemaa, kunnes kolmenkymmenen päivän suruaika kului
umpeen. 9 Joosua, Nunin poika,
oli täynnä viisauden henkeä, sillä Mooses oli pannut kätensä hänen päälleen ja
siunannut hänet. Israelilaiset tottelivat häntä ja tekivät niiden ohjeiden
mukaisesti, jotka Herra oli Moosekselle antanut. 10 Israelin kansasta ei ole enää koskaan noussut toista
sellaista profeettaa kuin Mooses, jonka kanssa Herra puhui kasvoista kasvoihin.
11 Kukaan muu ei ole tehnyt
sellaisia suuria ja pelottavia mainetekoja, joita Herra lähetti Mooseksen
tekemään faraolle, kaikille hänen palvelijoilleen ja koko Egyptin maalle, 12 ihmetekoja, jotka Mooses teki koko
Israelin kansan nähden Herran väkevän käden voimalla.
Mooses ja
profeetat pysyivät voimassa Messiaaseen saakka, ja sitten laki kirjoitettiin valittujen
sydämiin. Kutakin koeteltiin vainoissa ja pitkitettiin neljänkymmenen
riemuvuoden ajan, joita ennakoi neljäkymmentä vuotta autiomaassa, jotka olivat
Mooseksen elämän viimeiset neljäkymmentä vuotta.
Messias oli
Israelin kanssa autiomaassa, silloin ja nyt.
1. Kor. 10:1-24 1 Veljet, haluan teidän tietävän,
että isämme vaelsivat kaikki pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki. 2 Kaikki he saivat pilvessä ja
meressä kasteen Mooseksen seuraajiksi. 3
Kaikki he söivät samaa hengellistä ruokaa 4 ja joivat samaa hengellistä juomaa. Hehän joivat siitä
hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan; tämä kallio oli Kristus. 5 Mutta useimmat heistä Jumala
hylkäsi, kohtasihan heidät tuho autiomaassa. 6 Näin heistä tuli meille varoittavia esimerkkejä: meidän ei
pidä himoita pahaa, niin kuin he tekivät. 7 Älkää ruvetko palvelemaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä.
Kirjoituksissa kerrotaan: "He istuivat syömään ja juomaan, ja sitten he
nousivat tanssimaan." 8
Älkäämme antautuko siveettömyyteen niin kuin jotkut heistä; heitä kuoli yhtenä
päivänä kaksikymmentäkolmetuhatta. 9
Meidän ei myöskään tule koetella Herran kärsivällisyyttä, niin kuin jotkut
heistä tekivät; he kuolivat käärmeenpuremiin. 10 Älkää liioin nurisko niin kuin jotkut heistä; he saivat
surmansa kuolemanenkelin kädestä. 11
Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä, ja ne on kerrottu ojennukseksi
meille, joiden osana on elää lopun aikoja. 12 Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. 13 Teitä kohdannut kiusaus ei ole
mitenkään epätavallinen. Jumalaan voi luottaa. Hän ei salli kiusauksen käydä
teille ylivoimaiseksi, vaan antaessaan teidän joutua koetukseen hän samalla
valmistaa pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää. 14 Rakkaat ystävät, pysykää siis erossa epäjumalien
palvelemisesta. 15 Puhun teille
kuin järkeville ihmisille ainakin. Harkitkaa mitä sanon. 16 Eikö malja, jonka me siunaamme,
ole yhteys Kristuksen vereen? Ja eikö leipä, jonka me murramme, ole yhteys
Kristuksen ruumiiseen? 17 Leipä
on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme
kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. 18 Ajatelkaa Israelin kansaa! Eivätkö papit, jotka syövät
uhrilihaa, joudu läheiseen yhteyteen alttarin kanssa? 19 Mitä tällä tarkoitan? En sitä, että epäjumalille uhrattu liha
sinänsä olisi jotakin tai että epäjumalat olisivat jotakin todellista. 20 Tarkoitan sitä, että epäjumalien
palvelijat uhraavat pahoille hengille eivätkä Jumalalle, enkä halua teidän
joutuvan yhteyteen pahojen henkien kanssa. 21 Te ette voi juoda sekä Herran maljasta että pahojen henkien
maljasta, ette voi olla osallisina sekä Herran pöytään että pahojen henkien
pöytään. 22 Emme kai halua
herättää Herran kiivautta? Olemmeko muka häntä vahvempia? 23 "Kaikki on luvallista"
-- mutta kaikki ei ole hyödyksi. "Kaikki on luvallista" -- mutta
kaikki ei ole rakentavaa. 24
Kenenkään ei pidä etsiä omaa etuaan vaan toisen parasta.
Ja tämä on
koko lain loppu.
Rakasta
Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko voimallasi ja koko sydämestäsi, ja
rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Näiden käskyjen varassa ovat koko laki
ja profeetat.
Jumalan kristityt seurakunnat
PO Box 369, WODEN ACT 2606,
AUSTRALIA
Sähköposti: CCG Secretary
Tekijänoikeus: Tällä
sivustolla olevia kirjoituksia saa vapaasti jäljentää ja jakaa sillä
edellytyksellä, että ne jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai
pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijänoikeushuomautus on mainittava.
Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan
sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta
rikkomatta.
| Etsi |
Aakkosellinen hakemisto | Pitkä luettelo | Aloitussivu | Verkkovastaava | Lisää
|