Jumalan kristityt seurakunnat

 

Nro F053

 

 

 

 

 

2. Tessalonikalaiskirjeen kommentaari

(Edition 1.5 20201112-20210412)

 

 

 

Tämä oli toinen Paavalin kirjoittama kirje tessalonikalaisille ja toinen teksti, joka päätyi Uutena Testamenttina sittemmin tuntemaamme kokoelmaan.

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

Sähköposti: secretary@ccg.org

 

 

 

(Copyright © 2020 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

 


2. Tessalonikalaiskirjeen kommentaari

Johdanto

Jumalan seurakunta Tessalonikassa kohtasi jatkuvasti voimakasta vastustusta ulkopuolelta sikäläisen synagogan juutalaisilta, jotka pitivät uskoa todellisena vaarana kasvulleen ja pitivät uskovia harhaoppisena lahkona. Kun otetaan huomioon tämä vastustus, seurakuntaa horjutettiin myös käyttämällä Messiaan odotusta ja vasta löydettyä voimaa Pyhässä Hengessä. Demonit hyökkäsivät seurakuntaa vastaan väärillä opetuksilla, joita käännynnäiset heidän keskuudessaan levittivät.

 

Ennen kuin Paavali kirjoitti ensimmäisen kirjeensä tessalonikalaisille, Raamatussa ei ollut muita kirjoituksia kuin hepreankieliset tekstit, joista juutalaisilla käännynnäisilla oli jonkinlainen käsitys. Kreikkalaisilla oli kuitenkin vain Septuagintan (LXX) teksti, jonka varassa oli käytännössä heidän tiensä Raamattuun. Lukuun ottamatta ensimmäistä kirjettä tessalonikalaisille, jonka he olivat juuri saaneet, maailmassa ei ollut muuta teologista tutkielmaa kuin juuri LXX. Se oli heidän kirjoituksensa kokonaisuudessaan. Se oli tavallaan siunaus siinä mielessä, että antinomistit eivät olleet vielä täysin tunkeutuneet uskoon harhaoppeillaan, jotka koskivat lakia ja Jumalan olemusta. He eivät myöskään olleet esittäneet Roomasta tullutta Attiksen binitarismia eivätkä mysteeri- ja auringonpalvontakultteja, vaikka ne olivatkin tulossa muutaman vuoden päästä Galatiaan ja Kolossaan sekä vähäisemmässä määrin Efesoon (vrt. Harhaoppi apostolisessa seurakunnassa (Nro 089)). Paavali joutui pian lähettämään tämän toisen kirjeen käsitelläkseen niitä paineita ja vääriä oppeja, joita siellä levitettiin. Tällä väärällä opilla oli kauaskantoisia seurauksia. Ei tarvitse kuin katsoa niitä harhaoppeja, jotka leviävät 20. ja 21. vuosisadalla, nähdäkseen, mihin se kaikki johti, kun tuloksena oli vääriä oppeja, jotka koskivat kolmiyhteistä Jumalaa Binitarismi/Trinitarismia (Nro 076), Diteismiä (Nro 076B), sunnuntaipalvontaa, joka korvasi sapatin ja uudetkuut ja juhlapäivät, jotka saatetaan uudestaan voimaan toisessa tulemisessa (Jes. 66:23-24; Sak. 14:16-19), Joulua ja pääsiäistä (Nro 235) sekä kumotuiksi väitettyjä Jumalan lakeja (L1). Nämä virheet jättivät kaikki ne, jotka pitivät ne, poissa Jumalan valtakunnasta ja ensimmäisestä ylösnousemuksesta (Nro 143A)ja jättivät jokaisen heistä Toiseen ylösnousemukseen (Nro 143b)tuhatvuotisen valtakunnan lopussa, mikä olikin ensijaisena syynä niihin. Tässä Paavali julistaa, että on tuleva laittomuuden ihminen (KR38) ja kapina Jumalaa vastaan (katso jäljempänä).

 

Kirjan yleiskatsaus – 2. tessalonikalaiskirje

kirjoittanut E.W. Bullinger


KIRJEEN RAKENNE KOKONAISUUDESSAAN.

2. Tessalonikalaiskirje 1:1-2. MUODOLLISUUDET. JOHDANTO. ARMOA JA RAUHAA.
2. Tessalonikalaiskirje 1:3. KIITTÄMINEN.
2. Tessalonikalaiskirje 1:3-5 SYY. HEIDÄN USKONSA, RAKKAUTENSA JA KÄRSIVÄLLISYYTENSÄ.
2. Tessalonikalaiskirje 1:6-10. LEVON JA KIRKKAUDEN SAAVUTTAMINEN.
2. Tessalonikalaiskirje 1:11. RUKOUS HEIDÄN PUOLESTAAN.
2. Tessalonikalaiskirje 1:12-. ETTÄ HERRAN NIMI KIRKASTETTAISIIN.
2. Tessalonikalaiskirje 1:12. JA HEIDÄT KIRKASTETTAISIIN HÄNESSÄ.
2. Tessalonikalaiskirje 2:1-12. KEHOTUS."Herramme Jeesuksen Kristuksen tulo ja miten meidät kootaan hänen luokseen".*
2 Tessalonikalaiskirje 2:13-. KIITTÄMINEN.
2. Tessalonikalaiskirje 2:13. SYY. HEIDÄN PELASTUKSENSA.
2. Tessalonikalaiskirje 2:14-15. OSALLISUUS KIRKKAUTEEN
2. Tessalonikalaiskirje 2:16-17; 2. Tessalonikalaiskirje 3:1. RUKOUS PAAVALIN PUOLESTA.
2. Tessalonikalaiskirje 3:1-4. ETTÄ SANA SAISI KUNNIAN.
2. Tessalonikalaiskirje 3:5. JA HEIDÄN SYDÄMENSÄ OHJATTAKOOT JUMALAN RAKKAUTEEN
2. Tessalonikalaiskirje 3:6-15. KEHOTUS.
2. Tessalonikalaiskirje 3:16-18. PÄÄTÖS. RAUHAA JA ARMOA.


JOHDANTOHUOMAUTUKSET.

1. Toinen kirje tessalonikalaisseurakunnalle kirjoitettiin ensimmäisen kirjeen tavoin Korintista, eikä pitkääkään aikaa edellisen kirjeen jälkeen, sillä sekä Silas että Timoteus olivat yhä apostolin luona. Ilmeisesti sillä pyrittiin ja se lähetettiin korjaamaan vastaanottajilleen ja myös meille väärien opettajien aiheuttama vaiva. Ja uusi ilmoitus, jonka Pyhä Henki antoi tässä tiettäväksi Paavalin kautta"mitä tuleman pitää", kuten Joh. 16:13 lupasi, esittää tärkeitä yksityiskohtia, jotka liittyvät meidän Herramme tulemukseen ja "Herran päivään". Paavali muistutti tessalonikalaisia siitä (2. Tess. 2:5), että hän oli jo kertonut heille nämä asiat, mutta ainakin osa oli joutunut sen harhaluulon valtaan, että se päivä oli jo "tullut" (2. Tess. 2:2 ja huomautus). Siksi apostoli varoitti, että se päivä ei tule, ellei luopumus tapahdu ensin, mikä onkin varoitus, joka tulee kovaan tarpeeseen näinä päivinä, kun laajalti opetetaan, että Herran päivä ei tule, ennen kuin maailma on kääntynyt Kristuksen puoleen!

 

2. Tärkeä profetia, joka koskee "laittomuuden ihmistä"(KR38) eli "laittomuutta ihmismuodossa" (KR 92) elikkä "tuhon tuojaa" (UT2020, on ollut monien erilaisten tulkintojen kohteena. Pääpiirteissään mitään tulkintaa ei tarvitakaan, sillä meillä on tässä harkittu ja selkeä lausunto tapahtumista, jotka olivat silloin tulevaisuudessa ja joita ei ollut vielä tapahtunut, ja jotka ovat edelleenkin tulevaisuudessa. Profetia esitetään kielellä, jonka yksinkertaisinkin lukija voi ymmärtää. Vielä on ilmestymättä yksilö, joka tulee olemaan kaiken pahan ruumiillistuma ja jonka rinnalla menneisyyden Jumalan ja Hänen Kristuksensa vastustajat olivat vain himmeitä varjoja. Herra tuhoaa hänet "tulemisensa kirkkaudella". Voidaan lisätä, että kaikki "varhaiset isät" uskoivat, että tämä suuri vastustaja olisi yksilö.

 

2. Tessalonikalaiskirje 1:6-10. LEVON JA KIRKKAUDEN SAAVUTTAMINEN.
2 Tessalonikalaiskirje 1:6. Ahdinko ahdistajille.
2. Tessalonikalaiskirje 1:7- Lepo ahdistetuille.
2. Tessalonikalaiskirje 1:7. Kun Herra ilmestyy.
2. Tessalonikalaiskirje 1:8-9. Kosto vihollisille.
2. Tessalonikalaiskirje 1:10-. Kun hän tulee.
2. Tessalonikalaiskirje 1:10. Kirkastetuksi tuleminen pyhissä.

2. Tessalonikalaiskirje 2:1-12. KEHOTUS.
2. Tessalonikalaiskirje 2:1-3-. Kehotus: negatiivinen-, 2. Tessalonikalaiskirje 2:3-. Luopumus: avoin.
2. Tessalonikalaiskirje 2:3. Synnin ihminen.
2. Tessalonikalaiskirje 2:4. Hänen tekojensa luonne.
2. Tessalonikalaiskirje 2:5-6. Kehotus: positiivinen.
2. Tessalonikalaiskirje 2:7. Mysteeri: salainen.
2. Tessalonikalaiskirje 2:8. Laittomuuden ihminen.
2. Tessalonikalaiskirje 2:9-12. Hänen tekojensa luonne.

2. Tessalonikalaiskirje 3:6-15. KEHOTUS.
2 Tessalonikalaiskirje 3:6. Kehotus kurinalaisille.
2 Thessalonians 3:7-9. Paavalin ja veljien esimerkki.
2. Tessalonikalaiskirje 3:10. Kehotus sille, joka ei tee työtä.
2. Tessalonikalaiskirje 3:11. Esimerkki sellaisesta.
2. Tessalonikalaiskirje 3:12-13. Kehotus kurittomille.
2.Tess.3: 14-15. Tottelemattomia pitää kehottaa.

 

************

Laittomuuden ihminen ja luopumus (Nro 299E)

Teksteissä viitataan laittomuuden ihmiseen, ja Paavalin toinen kirje tessalonikalaisille kirjoitettiin nimenomaan koskien tuota tapahtumaa sekä luopumuksen ja Kristuksen tulemuksen ajoitusta ja järjestystä.

Se on kirjoitettu tessalonikalaisille Jumalan, Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen nimeen. Tätä tekstiä ei siis voida tulkita väärin binitaariseksi tekstiksi.

 

Tessalonikan seurakunta oli tukevalla perustalla ja eteni Herrassa, ja nähtävästi antinomistit tulivat joidenkin keskuuteen ja levittivät antinomistista harhaoppia heidän keskuuteensa, ja Paavalin oli kirjoitettava heille saadakseen heidät vakautumaan ja myös heidän ahdingossaan. Tämän osoittaa 2. Tessalonikalaiskirjeen 1:1-12 (jäljempänä).

 

Heitä rangaistiin heidän uskostaan ja Jumalan lakien noudattamisesta, ja antinomistit hyökkäsivät seurakuntaa vastaan käyttäen tätä noudattamista aiheena lannistamiseen. Heille tarjoutuisi lepo Kristuksen palatessa ja tullessa tuomitsemaan ne, jotka vainoavat seurakuntaa. Näiden ihmisten rangaistus oli tuhottava ja estettävä ensimmäisestä ylösnousemuksesta. Jokaisen, jolla on kiusaus olla piittaamatta Jumalan laeista aina antinomismiin saakka, tulisi ymmärtää, mikä heidän rangaistuksensa on, kuten on kuvattu jakeissa 9-12 (jäljempänä).

 

Se, mihin antinomististen hyökkäykset Jumalan seurakuntia vastaan perustuivat, tarkastellaan tutkielmassa Antinomistien hyökkäykset Jumalan lakia vastaan (Nro 164D).

 

Paavali ryhtyy sitten käsittelemään Messiaan toista tulemista. Seurakuntaa ja Jumalan lakeja vastaan noustaisiin kapinaan ennen Herran päivän tuloa. Katso myös tutkielma Herran päivä ja viimeiset päivät (Nro 192).

 

Tämän osoittaa 2:1-17 (jäljempänä).

Jakeiden 1-2 mukaan ei tarvitakaan mitään kirjettä tai sanaa, jossa sanottaisiin, että Herra on muka tullut.

 

Ensin täytyy puhjeta kapina, joka on kapinaa Jumalan lakeja vastaan, joka perustuu laittomuuden ihmiseen,joka ilmestyy. Kreikkalainen sana, joka tarkoittaa kapinaa, on apostasía eli luopumus, joka on luopumusta uskon totuudesta. Usko, josta he luopuvat, on Jumalan laki. Laittomuuden ihminen on lain rikkomuksen eli synnin ihminen (1. Joh. 3:4). Synti on laittomuus, joka kreikaksi on anomía, ja ánomos tarkoittaa ihmistä ilman lakia. Kaikki ne, jotka noudattavat tätä oppia, että Jumalan laki on poistettu, ovat anomisteja, joka tarkoittaa ilman lakia, tai antinomisteja, joka merkitsee vastoin lakia. Ne ovat yksi ja sama asia. Jumalan seurakunnassa on ollut luopioita ensimmäiseltä vuosisadalta lähtien. Olemme nähneet niiden kehittyvän vuosien varrella. Luopumus kehittyi Attis-jumalan, Adonis-jumalan, Osiris-jumalan, Mithras-jumalan tai Baal-jumalan binitaarisesta palvonnasta riippumatta siitä, millä nimellä häntä palvottiin. Se on nyt tullut siihen pisteeseen, että Jumalan seurakunnat länsimaissa ovat joutuneet binitaarisen ja/tai trinitaarisen antinomismin mädättämiksi, ja ne ovat menettäneet paikkansa ensimmäisessä ylösnousemuksessa ja luulevat olevansa vanhurskaitakin sen vuoksi.

 

Nykyaikana luopumus alkoi uskonpuhdistuskirkkojen väärällä rakenteella, joka kehittyi Rooman järjestelmän vainoamista Jumalan seurakunnista. Niistä tuli protestantteja, jotka puolestaan vainosivat Jumalan seurakuntaa vuosisatojen ajan. Nämä seurakunnat kehittyivät edelleen Sardeksen Jumalan seurakuntien perusrakenteesta uskonpuhdistuksen jälkeen. Varhaisessa rakenteessaan seurakunnat lankesivat luopumukseen. Nämä olivat ns. Raamatuntutkijoita, joista sittemmin tuli Jehovan todistajia. He julistivat lain kumotuksi ja yksinkertaisesti hylkäsivät kaikki yhteydetkin sapatin palvontaan ja Jumalan seurakuntiin. Sama vaikutus oli nähtävissä Church of God (Seventh Day) -kirkossa, joka vetäytyi pois Church of God (Seventh Day) -seurakunnasta ja hylkäsi Jumalan lain, pitäen vain sapatin eikä mitään muuta neljännestä käskystä, muuttuen sitten trinitaristiseksi lännessä vuoteen 1978 mennessä, menettäen Afrikan vuodesta 2003-5.

 

Herbert Armstrong ja Radio Church of God/Worldwide Church of God panivat alulle suuren luopumuksen itse Jumalan seurakunnassa, kun hän hyväksyi väärän Hillel-kalenterin babylonialaisine karkausjärjestelmineen ja temppelin jälkeisine lykkäyksineen. Hän esitteli diteismin, ja myöhemmin diteismistä tuli binitarismi ja trinitarismi. Hänestä tuli epäjumalanpaimen ja hän luovutti Jumalan seurakunnan täydelliselle luopiolle, joka julisti Jumalan lain kumotuksi ja kolminaisen rakenteen olevan Jumalan rakenne ja luonto.

 

Tämä luopio sai surmansa päivälleen ja tunnilleen 40 viikon päästä, mukautettuna aikaeroon, alkaen siitä, kun hän piti saarnan, siihen, että hän kuoli tuskissa. Seurakunnista tuli Sardeksen ja Laodikean järjestelmiä, ja ne ovat tuhonneet Jumalan seurakunnan lännessä.

 

Nämä seurakunnat opettavat vielä tänäkin päivänä binitaarista/trinitaarista harhaoppia ja noudattavat väärää Hillel-kalenteria tai joissakin tapauksissa eivät mitään todellista kalenteria. Tämä luopumus jatkuu aina kahteen todistajaan ja sitten Messiaan tuloon asti. Näistä seitsemästä seurakunnasta vain muutamat pääsevät ensimmäiseen ylösnousemukseen.

 

Tarkastelemme nyt tekstejä nähdäksemme, miten voimme tunnistaa porton ja hänen portotyttäriensä väärän uskonnollisen järjestelmän rakenteen ja miten se tulee olemaan osa viimeisten päivien rakennetta.

 

Paavali selittää, miten tuo laittomuuden salaisuus vaikutti jo hänen aikanaan.

 

Huomaa jakeessa 5, että salaisuus oli silloin pienimuotoista, mutta sen sallittiin kuitenkin paljastua. Tämän antinomistisen järjestelmän voima on Saatanan voima. Laittomuuden ihmisen viimeinen tuleminen tapahtuu Saatanan voimalla, ja tuo järjestelmä voidaan tunnistaa Jumalan lain hylkäämisestä. Tämä järjestelmä tulee kristinuskosta ja tulee, mikäli mahdollista, eksyttämään jopa valitut (Matt. 24:24; Mark. 13:22). Tämä tarkoittaa sitä, että Jumalan seurakuntia vastaan hyökätään ja ne joutuvat tämän luopumuksen vietäviksi ja monet Jumalan seurakunnista lankeavat luopumukseen. Ne hylkäävät Jumalan luonteen, ja niistä tulee binitaarisia/trinitaarisia ja niistä tulee antinomistisia.

 

Väkevä eksytys

Me näemme jakeesta 11, kuinka on mahdollista, että Jumalan seurakunnat ja kristillinen maailma joutuvat eksytetyiksi? Miten Juuda tulee toimeen näiden antinomististen valheiden kanssa? Miten sitä voisi käyttää sekä kolminaisuusopin järjestelmissä että Juudassa?


11Ja sentähden Jumala lähettää heille väkevän eksytyksen, niin että he uskovat valheen, 12että kaikki ne tuomittaisiin, jotka eivät ole uskoneet totuutta, vaan mielistyneet vääryyteen (KR38).

 

Vääryys on ihmisten toimintaa Jumalan lakia vastaan. Oikeudenmukaisuus ja vanhurskaus ovat sama asia. Epäoikeudenmukaisuus on vanhurskauden vastakohta, ja sitä mitataan ja hallitaan Jumalan laeilla.

 

Näin ollen Jumala, Hengen kautta, valitsi ne, jotka Hän pelastaisi, alusta alkaen, eivätkä he eksyisi antinomistisen luopumuksen vietäväksi (jakeet 13-15).

 

Me vahvistamme jakeiden 16-17 perusteella, että laittomuuden ihmisen rooli täyttyy Messiaan tulemisessa. Näin ollen seurakunnalta kestää pitkä aika päätyä kapinaan eli apostasíaan, joka on uskon luopumista totuudesta.

 

Uskoa vastaan esiintyy kapinaa ja apostasía eli "luopumus", joka tapahtuu ja näyttää jatkuvan aina Messiaan tulemiseen asti. Synnin mies asettuu Jumalan temppeliin ja julistaa olevansa jumala.

 

Temppeli tuhottiin vuonna 70 jaa. Joonan merkin ja seitsemänkymmenen vuosiviikon profetian mukaisesti (vrt. tutkielmaJoonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (Nro 013)ja Danielin luvun 6ja Epilogin kommentaari).

 

Jumalan temppeli oli pyhien valittujen eli esikoisten seurakuntien, joka valittiin ja annettiin Pyhälle Hengelle helluntaina 30 jaa. ja siitä eteenpäin kasteen kautta.

 

Paavali kirjoitti Messiaan tulemisesta lähes kaksi tuhatta vuotta eteenpäin. Tämän profetian rakenteeseen sijoittuu myös monia raamatullisia tapahtumia.

 

Taivaassa oli määrä puhjeta sota, kuten Jumala ilmoitti Ilmestyskirjan 12. luvussa. Ilmestyskirjan 12:1-6 osoittaa, että nainen, joka oli synnyttämässä lasta, joka oli Messias, oli menossa oleva entiteetti ja oli siten olemassa Israelina, siis Messiaan ja uskovien äitinä.

 

Lohikäärme heitettiin alas maan päälle, ja hän vei mukanaan kolmasosan taivaan sotajoukosta. Sota puhkesi taivaassa ja Mikael kävi sotaa lohikäärmettä vastaan ja heitti hänet maan päälle (Danielin luvun 12 kommentaari;ja Ilmestyskirja 12:7-9).

 

Sitten Messiaalle annettiin valta (Ilm.12: 11), ja valitut voittivat vastustajansa Karitsan veren kautta ja Paholainen piti suurta vihaa, koska hän tiesi, että hänen aikansa oli käymässä vähiin Karitsan voitettua (Ilm.12: 12)

 

Hylkäämisen aikakehys

Lohikäärme tiesikin, että hänen aikansa oli käymässä vähiin ja alkoi ajaa takaa naista eli niitä, jotka olivat valittuja ja uskossa. Nainen lähetettiin erämaahan, jossa häntä elätettiin aika ja kaksi aikaa ja puoli aikaa, eli valittujen vainojen ajan. Aikakausi oli 1260 profeetallista päivää vuosiksi luettuina, jotka valitut olivat erämaassa Pedon valtakunnan aikana. Ajanjakso alkoi vuonna 590 jaa., jolloin Gregorius I perusti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan, jonka pohjalla oli hänen johtamansa näennäiskristillisen kirkon väärä uskonnollinen järjestelmä. Se kesti aina vuoteen 1850 saakka Roomasta käsin, leviten kaikkialle maailmaan. Tämä oli raudan ja saven sekainen kahden jalan valtakunta, joka oli vuorossa seuraten rautaisia jalkoja eli Rooman valtakuntaa, kuten näemme Danielin luvun 2 profetiasta. Se tuli tiensä päähän Italiassa vuonna 1850 järjestetyssä kansanäänestyksessä, kun Kirkkovaltio lopetettiin.

 

Vuodesta 1850 lopunajan sotien alkamiseen vuonna 1916 välisenä aikana Hesekielin ja Danielin profetioiden mukaisesti aloitettiin valmistautuminen lopun päiviin valmistautumalla Uuden maailmanjärjestyksen lopun valtakuntaan, joita edustaa kymmenen varvasta Danielin luvussa 2, jotka hallitsisivat lopun päiviä, jotka alkoivat pakanoiden eli kansakuntien ajan lopussa (katso tutkielmat Faraon särkyneiden käsivarsien profetia, Osa I (Nro 036) ja Osa II (Nro 036_2)).

 

Tämä järjestelmä alkaa hallita maailmaa lopun aikoina Uuden maailmanjärjestyksen alaisuudessa. Se lopetetaan lyhyeen ja hävitetään Messiaan ansiosta, joka on kivi, joka lähti vierimään käden koskematta, kuten Danielin kirjan 2:44-45 sanoo. Messias tulee tuhoamaan koko tämän Babylonian järjestelmän ja tämän maailman hallinnan ja valtaamaan maailman vuosina 2026-2027 päättyvän ajanjakson viimeisinä vuosina, joka on täsmälleen 40 riemuvuotta eli 2000 vuotta Messiaan alaisen seurakunnan perustamisesta alkaen vuonna 27 jaa., joka oli Tiberiuksen kauden viidestoista vuosi, kun Johannes Kastaja kastoi Kristuksen ja tämä valitsi opetuslapsensa. Seurakunta sai Pyhän Hengen vuonna 30 jaa., kun Kristus saapui heilutuslyhdeuhrina Jumalan valtaistuimen eteen (vrt. Ap. t. 2; Ilm. 4 ja 5) (vrt. Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159)).

 

Ikuinen lohdutus, jonka Jumala on antanut meille armon kautta Herran Jeesuksen Kristuksen kanssa, lohduttaa sydäntämme ja vahvistaa meitä kaikessa hyvässä työssä ja sanassa eli valittujen toimiessa Jumalan käskyjen ja Jeesuksen Kristuksen todistuksen mukaisesti.

 

Kirjeen päätös

Kirje päätyy osoittamaan, että meidän tulee olla ripeitä ja saavuttaa riemuvoitto, niin että vältymme ilkeiltä ja pahoilta ihmisiltä, joilla ei ole sitä uskoa, joka on kerran annettu pyhille.

 

Luku 3 osoittaa, että seurakunta ohjaa meidät Jumalan rakkauteen ja Kristuksen kärsivällisyyteen.

 

Huomaa myös, että laiskuus oli yhtenä tekijänä niissä, jotka eivät olleet uskossa. Paavali sanoo jakeissa 6-12, että meidän ei tule elää joutilaina ja että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. Nämä joutilaat ihmiset rasittivat myös veljiä, joita kehotettiin olemaan uupumatta hyvään tekemiseen. Meidän ei pidä väsyä tekemään hyvää (jae 3:13).

 

Seurakunnan käskyjä tulee noudattaa ja tottelemattomat merkitä (jakeet 14-16). Paavali lopettaa sitten kirjeen sanomalla, että hän kirjoitti sen omin käsin.

 

Tiedämme, että teksti on selkeä ja että tekstin ydin on luvussa 2, kuten seuraavassa esitetään.

 

On selvää, että synnin eli laittomuuden ihmisen ilmaantuminen edeltää Kristuksen paluuta ja että opetus tuli apostoliseen seurakuntaan apostolien aikakaudella. Paavali joutui käsittelemään tuota väärää opetusta, ja voimme päätellä, mikä se oli, kun tarkastelemme Paavalin opetusta harhaopista. Tämä näkökohta on selitetty tutkielmassa Harhaoppi apostolisessa seurakunnassa (Nro 089).

 

Apostasía

Luopuminen uskosta alkoikin varhain. Kristus oli vihkinyt seitsemänkymmentä opetuslasta, kuten Luukkaan 10:1,17 kertoo, ja heidät lähetettiin ja he palasivat, kun heille oli annettu valta demoneihin nähden. Smyrnassa koulutetut opetuslapset, Lyonin piispa Irenaeus ja Hippolytos Ostia Anticasta, merkitsivät muistiin kaikki heidän asemansa. Yksityiskohdat ovat tutkielmassa Kahdentoista apostolin kohtalo (Nro 122b); Profeettojen ja pyhien kuolema (Nro 122C)ja Seurakunnan perustaminen seitsemänkymmenen alaisuudessa (Nro 122D).

 

Linus nimitettiin Rooman ensimmäiseksi piispaksi ja myöhemmin Paavalin alaiseksi. Pietari oli Lähi-idän diasporan apostoli, joka nimitti piispat Antiokiaan ja suoritti lähetystehtävää parthialaisten ja skyttien jne. keskuudessa.

 

Rooman mädännäisyys alkoi tosissaan auringonpalvonta- ja mysteerikulttien ja erityisesti Attis-jumalan palvonnan myötä. Sunnuntai auringonpalvontajärjestelmän päivänä oli tunkeutunut kristinuskoon jo 111 jaa.

Vuonna 154 Rooman piispaksi nimitettiin luopio Anicetus, joka ujutti Baalin puolison Easter-jumalattaren järjestelmän sikäläiseen seurakuntaan. Vuonna 192 Viktor teki siitä pakollisen yhteydelle Rooman kanssa ja kvartodesimaanikiistat jakoivat uskon (katso tutkielmaKvartodesimaanikiistat (Nro 277)). Siitä lähtien skismat vain lisääntyivät ja seurakunta lipui luopumukseen, josta se ei koskaan toipunut. Viimeinen merkittävä uskon kehitys tapahtui Lähi-idän seurakunnassa vuonna 608 jaa., kun profeetta Qasim sai kutsun uskoon ja seurakunnalle annettiin Koraani. Seurakunta nousi Bekkassa/Petrassa, minkä jälkeen näennäismuslimit ajoivat sen maan alle Mekassa ja Medinassa neljän oikeaanohjatun kalifin jälkeen sekä Alin ja Husseinin murhan jälkeen (katso Koraanin kommentaarin tiivistelmä (QS)ja Bekka ja neljä oikeaanjohdattua kalifia (Q001D)).

 

Suurin luopumus koski Jumalan olemusta, joka muuttui Attiksen ja auringonpalvontakulttien järjestelmän binitaariseksi rakenteeksi, ja sieltä se laskeutui Baalin aurinkojärjestelmään Mithran, Attiksen, Adoniksen ja Osiriksen pappien alaisuudessa Aleksandriassa.

 

Vuoteen 381 mennessä se oli muuttunut kolmiyhteisen jumalan järjestelmäksi ja se vahvistettiin vuonna 451 Khalkedonissa. Roomalaisesta järjestelmästä tuli sitten ylin sen jälkeen, kun Unitaarien ja trinitaarien sodat (Nro 268) olivat lakanneet ja Kappadokian järjestelmä Konstantinopolissa ja Athanasioksen kristinuskon omaksuminen Konstantinopolissa ja trinitaarisessa kirkossa oli syntynyt. Se ratifioitiin vuonna 451 Khlkedonissa ja julistettiin Pyhäksi saksalais-roomalaiseksi keisarikunnaksi vuonna 590 jaa.

 

Hadithit tuhosivat Koraanin järjestelmällisesti kahdeksannella vuosisadalla ja Jumalan seurakunnat työnnettiin maan alle alkaen vuodesta 664 jaa. Britanniassa ja kahdeksannella vuosisadalla Lähi-idässä.

 

Synti lain rikkomisena

Raamattu tekee aivan selväksi, että synti on Jumalan lain rikkomista (1. Joh. 3:4), vaikka antinomistiset Baalin palvojat 21. vuosisadalla kovasti pyrkivätkin salaamaan tai vääristelemään tätä tosiasiaa.

 

Laittomuuden ihminen 2. Tessalonikalaiskirjeen kohdassa 2:3 on synnin mies joissakin teksteissä, mutta useimmissa se on laittomuuden ihminen (ánthrōpos tḕs anomíās) (katso Marshallin RSV Interlinear Greek–English NT).

 

Aluksi Baalin järjestelmä, jossa pääosassa olivat Attis ja Adonis ja Mithras Sol Invictus Elagabal auringonpalvonta- ja mysteerikulteista ja myöhemmin islamista, yritti erottaa Vanhan Testamentin Uudesta Testamentista käyttäen mekanismina Erottelua laissa (Nro 096).

 

He keksivät hypoteesin, että Kristus oli naulannut lain paaluun (Kol 2:14), kun kyseessä itse asiassa oli kheirographon eli velkakirja Jumalalle jäädystä velasta Jumalan lain rikkomisen eli synnin seurauksena, jonka Kristuksen kuolema maksoi.

 

Baalin palvojat toivat sunnuntaipalvontansa ja joulun, joka kunnioitti talvipäivänseisausta ja neitseestä luolassa syntynyttä Sol Invictusta eli voittamattomanta aurinkoa 24./25. joulukuuta (Syyriasta vuonna 375 jaa.) ja myös Easter- eli Astaroth-jumalan juhlaa kvartodesimaanien pääsiäistä, kuten edellä (katso Joulun ja pääsiäisen alkuperä (Nro 235)).

 

Antinomistit toivat myös opin taivaasta ja helvetistä sekä kuolemattomasta sielusta ja toivat sen kristinuskoon ja myöhemmin islamiin. Jokainen, joka palvoo sunnuntaina eikä pidä Jumalan lain mukaista sapattia ja sanoo, että kun he kuolevat, he menevät taivaaseen, on vääräuskoinen (vrt. myös Justinos Marttyyri. Dial. LXXX). He eivät ole kristittyjä eivätkä myöskään todellisia muslimeja, jotka ovat sama usko (vrt. myös Suura 4:154) (vrt. myös Antinomistien hyökkäykset Jumalan lakia vastaan (Nro 164D)ja Antinomistien kasteen kieltäminen (Nro 164E)).

 

Kristinusko on melkein hävitetty näiden Baalin palvojien toimesta, jotka esiintyvät kristittyinä ja palvovat sunnuntaisin ja väittävät, että Jumalan lait on kumottu (vrt. myös Antinomistien harjoittama kristinuskon tuhoaminen Raamatun väärinkäytöllä (Nro 164C)). Niin myös näennäisislam on esittänyt, että Šaria on korvannut Jumalan lain sellaisena, kuin se on esitetty Koraanissa. Jokainen, joka julistaa tai esittää näitä väitteitä, joutuu toiseen ylösnousemukseen uudelleenkoulutettavaksi tuhatvuotisen valtakunnan lopussa Toinen ylösnousemus ja Suuri valkoisen valtaistuimen tuomio (Nro 143B).

 

Jopa viimeisten päivien Jumalan seurakunnan on tuhonnut Baalin palvonta Diteismi (076B) tai Binitarismi ja trinitarismi (Nro 076) tuomalla harhaoppisia jäsentensä ja pappiensa keskuuteen viimeisten yli sadan vuoden aikana (vrt. myös Binitaristien ja trinitaristien väärä esitys jumaluuden varhaisesta teologiasta (Nro 127B)).

 

Jumalan seurakuntien historia on tärkeä tietää kristinuskon ja sen tapahtumien ymmärtämiseksi. Tämä näkyy sapattia pitävien seurakuntien yleisessä jakautumisessa (Nro 122)ja Neljännen käskyn roolissa Jumalan historiallisissa sapattia pitävissä seurakunnissa (Nro 170).

 

Laittomuuden ihminen järjestelmänä

Pitäisi jo olla selvää, että laittomuuden ihminen ei voi olla yksittäinen yksilö. Se on pikemminkin henkilö, joka astuu johtamaan ajoittain laittomuuden järjestelmää, joka päätyi Saatanan vaikutuksen alaisena Jumalan temppeliin. Sen johtajat istuvat temppelissä tai instituutioissa, jotka väittävät olevansa Jumalan temppeli vuosisatojen ajan.

 

He ovat jo kauan sitten menettäneet auktoriteettinsa Jumalan temppelinä, vaikka ne olivat vielä kaukana tulevaisuudessa, kun Paavali kirjoitti kirjeensä tessalonikalaisille. Tästä syystä monet yrittävät väittää, että temppeli on rakennettava uudelleen Jerusalemiin tämän profetian täyttämiseksi, mikä on tarpeetonta. Messias ja valitut rakentavat sen uudelleen tuhatvuotista valtakuntaa varten, mutta se on tarpeetonta tämän profetian täyttämiseksi, vaikka sellaista liikehdintää esiintyykin.

 

Vuosien saatossa Baalin papit ottivat haltuunsa istuimensa Roomassa ja ottivat käyttöön auringonpalvonta- ja mysteerikulttien järjestelmän ja heistä tuli viimeisen imperiumin babylonialaisen rauta- ja savijalkajärjestelmän sekä kymmenen rauta- ja savivarpaan päällikkö ennen Messiaan paluuta ja Ilmestyskirjan luvussa 18 kuvatun Babylonian järjestelmän tuhoa.

 

Paavin julistaminen erehtymättömäksi ja hänen istuutuminensa istuimelle niin sanotussa Jumalan temppelissä Roomassa tapahtui 1800-luvulla ja heidän asemansa saavutti heidän jumalanpilkkansa huipun. Tänä aikana he myös julistivat paavin Jumalan Pojan (eli Kristuksen) sijaiseksi. Niinpä hänet julistettiin elohimiksi eli jumalaksi, Jumalan poikana, Kristuksen sijaan.

 

1900-luku toi mukanaan heidän joutumisensa häpeään ja porton porttotyttäret palaavat porton hameen alle, kuten Ilmestyskirja ennusti, johtuen heidän sisäisestä romahduksestaan kansainvälisesti.

 

He ovat lakanneet toimimasta Jumalan temppelinä jo kauan aikaa sitten. Heidän järjestelmänsä on epäjumalanpalvelusta ja heidät tuhotaan.

 

Viimeisten päivien antinomismi

Kristus tunniti seurakunnan merkin ja viimeisten päivien antinomismin. Hän tunnisti sen antinomismiksi.

 

Matteus 24:9-10 Silloin teidät pannaan lujille. Teitä tapetaan, ja kaikki kansat vihaavat teitä minun takiani. 10Silloin monet antavat periksi, ryhtyvät ilmiantajiksi ja vihaavat toisiaan. (UT2020)

 

Matteus 24:11-12 Monta väärää profeettaa ilmaantuu, ja he pettävät monia. 12Kun laittomuus (SGD # 458-anomía) rehottaa, monien rakkaus jäähtyy. (UT2020)

 

Meitä vainotaan ja meillä on vain toisemme uskosta kiinni pitääksemme. Laittomuutta näissä lopunajan antinomistisissa saarnaajissa kyllä riittää. Tämän seurauksena Jumalan rakkaus kylmenee monissa, myös näissä väärissä saarnaajissa itsessään. Heillä ei ole sitä kristillistä rakkautta, jota he julistavat itsellään olevan.

 

Kuten edellä totesimme, Kristus antoi meille varoituksen Jumalan seurakuntia vaivaavista ongelmista.

Valekristuksia ja valeprofeettoja kyllä ilmaantuu tekemään ihmeitä ja esittelemään niitä suurina merkkeinä Jumalalta, niin että valitutkin saattavat mennä lankaan. (UT2020)

 

Viime vuosikymmeninä Jumalan seurakuntia on petetty, erityisesti länsimaissa, ja antinomismi ja väärät papit ovat yleisiä niiden keskuudessa. Oppiemme historia on selkeä ja valittujen ymmärrettävissä, eivätkä ne ole petettyjä, mutta länsi on hirvittävällä tavalla petetty ja menettää asemansa valtakunnassa, jos se ei tee parannusta.

 

Lopullinen eksytys

Viimeisinä päivinä kehitetään väkevä eksytys kaikkien tunnustekojen ja ihmeiden kanssa.

 

Perustana sille, miten kristityt ja muut elementit sekä juutalaiset itse todennäköisesti eksytetään, on Nooan liiton lait (Nro 148). Tämä luopumus on paavin perustama ja hyväksymä niin, että sapatti voi olla vain juutalaisten oikeus eikä kristittyjen oikeus ja siten juutalaiset panevat täytäntöön Hillelin kalenterin sekä perinteensä. Todellisten sapattien, uusienkuiden ja pyhäpäivien noudattamista Jumalan seurakunnassa tullaan vainoamaan, ja se tullaan tekemään lähes mahdottomaksi. Kun kristityillä tunnustetaan olevan oikeus noudattaa sunnuntaita ja perinteitään, islamin jäännös pitää perjantain valmisteluillan rukousta varten, jota virheellisesti kutsutaan nimellä jumuʿa, joka on ikään kuin islamin sapatti, vaikka se ei ollut eikä ole sapatti, vaan pelkästään sapatin valmistelu. Katso tutkielma Sapatti Koraanissa (Nro 274)ja Jumua'a: Sapattiin valmistautuminen (Nro 285).

 

Niinpä näillä perussäännöillä, joiden väitetään olevan Jumalan lakien mukaisia mutta jotka jättävät useimmat niistä huomiotta ja rajoittavat sapatin luopiojuutalaisuuteen, moni lankeaa väkevään eksytykseen ja laittomuuden mies tulee kuulumaan antinomistiseen harhaoppiin, jota tukevat luopiokristinusko ja luopioislam ja korruptoitunut juutalaisuus.

 

Jumalan käskyt

Kristuksen käskyt valituissa tulevat kestämään loppuun asti kärsivällisyydessä, ja heidät tunnistetaan tuossa kestävyydessa siitä, että he pitävät Jumalan käskyt ja Jeesuksen Kristuksen uskosta eli todistuksesta. Heidän palkinto on oikeus elämän puuhun ja pääsy Jumalan kaupunkiin (Nro 180).

 

Matteus 24:13 Mutta joka kestää loppuun saakka, pelastuu. (UT2020)


Ilmestys 14:12 Nyt vaaditaan pyhiltä kestävyyttä, Jumalan käskyjen noudattamista ja uskollisuutta Jeesukselle. (UT2020)


Ilmestys 22:14 Onnellisia ne, jotka pesevät vaatteensa. Heillä on lupa kulkea portista kaupunkiin ja syödä elämän puusta. (UT2020)

 

Sapatti on sidottu Koraanin liittoon, kuten näemme suuran 4:154 tekstistä, ja islamin ja kristinuskon lait ovat sidottuja Raamattuun sekä Koraaniin (katso Yhteenveto Koraanin kommentaarin tiivistelmä).


Jumalan laki on lähtöisin Hänen luonnostaan, ja se antaa selityksen ja merkityksen Hänen rakkaudelleen, jonka Messias antoi meille esimerkiksi. Jumala on rakkaus. Jumalan laki ja kristillinen rakkaus eivät sulje toisiaan pois. Aivan kuten antinomistit yrittävät erottaa Jumalan lain Hänen armostaan, he turhaan erottavat Jumalan rakkauden Hänen laistaan. Jumalan laki, Hänen armonsa ja Hänen rakkautensa toimivat kaikki yhdessä Hänen luomakuntansa hyväksi.

 

Matteus 19:17 Jeesus vastasi vain: »Miksi sinä minulta kyselet hyvästä? Hyvä on vain yksi. Jos tahdot elää ikuisesti, toimi käskyjen mukaan.» (UT2020)

 

Saatanan työkalut näennäisessä kristinuskossa ja näennäisessä islamissa

Seuraavat tutkielmien otteet ovat merkityksellisiä Saatanan ja hänen kätyreidensä uskon horjuttamiseksi.

Binitarismia ja trinitarismia käsittelevästä tekstistä, joka käsittelee kristinuskoon lisättyjä vääriä oppeja, luemme:

Kristuksen korottaminen tasa-arvoiseksi Kaikkein Korkeimman Jumalan kanssa antoi sitten kirkolle oikeutuksen vaatia itselleen valtaa Jumalalta ja näin muuttaa aikoja (Dan. 2:21) ja lakia, kuten Daniel ennusti (Dan. 7:25), ja siten kuluttaa Korkeimman pyhät uuvuksiin.

 

Näin laittomuuden ihminen pyrkii ottamaan itselleen Kristuksen auktoriteetin tämän erityisenä edustajana maan päällä ja siten tulemaan, tältä kannalta, Jumalaksi.

 

Kolminaisuus on sen teologinen edellytys, että valitut johdatetaan antinomismiin ja laittomuuteen. Sen on annettu päästä vaikuttamaan kirkossa kirkon historian kolmatta suurta tapahtumaa varten. Miksi näin on?

Vastaus on se, että kyse on valittujen kokeesta viimeisinä päivinä. Älä siis epäonnistu kokeessasi (vrt. Binitarismi ja trinitarismi (Nro 076)).

 

Sitten siirrymme seuraavaan tekstiin: Armosta pelastumisen ja lain välinen suhde (Nro 082):

"Saatanan toiminta on suunnattu Jumalan temppelin saastuttamiseen perustamalla järjestelmä, joka pyrkii eliminoimaan Jumalan lait ja joka eksyttäisi jopa itse valitut, jos se olisi mahdollista. Rakkaus totuuteen on olennaista valittujen pelastamiseksi tässä suhteessa. Valittujen on kamppailtava tämänkaltaisen petoksen kanssa koko seurakunnan olemassolon ajan aina siihen asti, kun Messias tulee."

 

Ja vielä: "Tämän argumentin nähtiin 1. Johanneksen kirjeessä juontavan juurensa modalismista, joka oli varhainen kolmiyhteyden muoto, ja lopulta johtavan Kolminaisuuteen. Tämä virheen muut seuraukset nähtiin Kolossassa ja Galatiassa sekä Efesoksessa. Rakkaus totuutta kohtaan on valittujen merkki. Ne, jotka eivät tätä argumenttia hylkää eivätkä pidä Jumalan käskyjä, joutuvat Jumalan hylkäämiksi. Tämä prosessi on näkyvimmillään ja ankarimmillaan viimeisinä päivinä ja Laodikean ja Sardeen kirkoissa. Molemmat näistä kirkoista joutuvat hylätyiksi ja vain harvat pelastuvat." (Nro 082).

 

Laittomuuden ihminen on Antikristus, jonka tunnusmerkit on esitetty, ja tuo järjestelmä onkin tunnistettavissa siitä, että Jumalan käskyt hylätään ja kristillisiin opetuksiin on soluttauduttu ja ne ovat turmeltuneet vuosisatojen ajan. Tunnistat heidät siitä, että he sanovat, että Jumalan laki on kumottu tai että šaria korvaa Jumalan lain näennäisislamissa. Heidän aikansa on lopuillaan. Messias hävittää palatessaan antinomismin opettajineen.

 

*********

Teksti kokonaisuudessaan

 

2. Tessalonikalaiskirjeen luku 1

1Paavali, Silvanus ja Timoteus tervehtivät Tessalonikan seurakuntaa, joka kuuluu Jumalalle, meidän Isällemme, ja Herralle Jeesukselle Kristukselle. 2Jumalan, meidän Isämme, ja Herran Jeesuksen Kristuksen hyvyyttä ja rauhaa teille. 3Meidän on syytä kiittää aina Jumalaa teistä, veljet ja sisaret. Se on paikallaan, koska uskonne kasvaa kasvamistaan ja koska te kaikki rakastatte toisianne yhä enemmän. 4Niinpä voimmekin ylpeillä Jumalan seurakunnissa teistä, teidän uskostanne ja siitä kestävyydestä, jota osoitatte kaikissa kohtaamissanne vainoissa ja vastoinkäymisissä. 5Ne osoittavat, että Jumala tuomitsee oikein, kun teidät todetaan hänen valtakuntansa arvoisiksi. Tämän vuoksi te myös kärsitte. 6Jumala näet pitää oikeudenmukaisena maksaa samalla mitalla niille, jotka nyt panevat teidät ahtaalle. 7Teidät ahdistetut hän sen sijaan päästää vapaaksi niin kuin meidätkin. Tämä tapahtuu sitten, kun Herra Jeesus Kristus saapuu taivaasta voimakkaiden enkeliensä kanssa. 8Hän ilmestyy tulen liekeissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä tottele Herramme Jeesuksen sanomaa. 9Heidän rangaistuksensa on tuho, ikuinen ero Herrasta ja hänen kirkkautensa voimasta. 10Sinä päivänä Herra saapuu ottamaan vastaan pyhiensä kunnioituksen ja kaikkien uskovien hämmästyksen – teidänkin, koska olette kuulleet meidän todistuksemme. 11Siksi rukoilemme aina puolestanne, että Jumalamme pitäisi teitä kutsumisen arvoisina. Pyydämme, että hän voimallaan saa teidät tahtomaan kaikkea hyvää ja toimimaan uskonne mukaisesti. 12Näin te olette kunniaksi Herramme Jeesuksen nimelle ja hän teille. Samalla toteutuu Jumalamme ja Herran Jeesuksen Kristuksen hyvyys.

 

2. Tessalonikalaiskirjeen luku 2

1Seuraavaksi puhumme Herramme Jeesuksen Kristuksen tulosta ja siitä, miten meidät kootaan hänen luokseen. Veljet ja sisaret, me pyydämme: 2Älkää heti menkö sekaisin, jos joku väittää, että Herran päivä on tullut. Älkää hätäilkö, vaikka hän vetoaisi Hengen ilmoitukseen tai muka meidän puheisiimme tai kirjeeseemme. 3Älkää antako kenenkään harhauttaa itseänne millään tavoin. Ensin monien on luovuttava uskosta, ja sitten tulee tuhon tuoja, rikollinen ihminen. 4Tämä vastustaja korottaa itsensä kaiken jumalallisena pidetyn yläpuolelle ja asettuu Jumalan temppeliin osoittaakseen olevansa jumala. 5Muistattehan, miten puhuin teille tästä, kun olin vielä luonanne? 6Tiedätte senkin, mikä häntä vielä estää saapumasta, niin että hän ilmaantuu vasta, kun aika on kypsä. 7Laittomuus vaikuttaa jo salaa. Sen, joka sitä vielä pidättelee, on vain tultava pois edestä. 8Silloin paljastuu tuo rikollinen, jonka Herra Jeesus sitten surmaa suunsa henkäyksellä ja niin ilmestyessään pysäyttää hänet. 9Vastustaja on Saatanan vaikutuksesta voimaa täynnä. Sen merkiksi hän tekee petollisia ihmeitä 10ja harhauttaa kaikenlaisella vääryydellä ne, joiden osana on tuho. Totuus olisi pelastanut heidät, mutta he eivät rakastaneet sitä. 11Siksi Jumala lähettää heille tehokkaan harhautuksen saadakseen heidät uskomaan valheeseen. 12Niin tuomitaan kaikki, jotka eivät uskoneet totuuteen vaan pitivät parempana vääryyttä. 13Meidän on syytä kiittää aina Jumalaa teistä, te Herralle rakkaat veljet ja sisaret. Jumala valitsi jo alun perin teidät pelastumaan, kun Henki pyhitti teidät ja te uskoitte totuuteen. 14Meidän julistamallamme ilosanomalla Jumala kutsui teidät osallisiksi Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkaudesta. 15Pysykää siis lujina, veljet ja sisaret. Pitäkää kiinni niistä opetuksista, joita olemme teille antaneet suullisesti ja kirjeissä. 16Jumala, meidän Isämme, on rakastanut meitä ja antanut meille suosionsa osoituksena ikuisen rohkaisun ja hyvän toivon. Toivomme, että hän ja Herramme Jeesus Kristus itse 17rohkaisevat sydäntänne ja vahvistavat teitä tekemään ja puhumaan pelkkää hyvää.

 

2. Tessalonikalaiskirjeen luku 3

1Sitten vielä, veljet, rukoilkaa meidän edestämme, että Herran sana nopeasti leviäisi ja tulisi kirkastetuksi muuallakin niinkuin teidän keskuudessanne, 2ja että me pelastuisimme nurjista ja häijyistä ihmisistä; sillä usko ei ole joka miehen. 3Mutta Herra on uskollinen, ja hän on vahvistava teitä ja varjeleva teidät pahasta. 4Ja me luotamme teihin Herrassa, että te sekä nyt että vasta teette, mitä me käskemme. 5Ja Herra ohjatkoon teidän sydämenne Jumalan rakkauteen ja Kristuksen kärsivällisyyteen. 6Mutta Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä me käskemme teitä, veljet, vetäytymään pois jokaisesta veljestä, joka vaeltaa kurittomasti eikä sen opetuksen mukaan, jonka olette meiltä saaneet. 7Tiedättehän itse, kuinka meidän jälkiämme on seurattava, sillä me emme ole olleet kurittomia teidän keskuudessanne, 8emmekä ilmaiseksi syöneet kenenkään leipää, vaan työssä ja vaivassa me ahkeroitsimme yöt ja päivät, ettemme olisi kenellekään teistä rasitukseksi; 9ei niin, ettei meillä olisi siihen valtaa, vaan me tahdomme olla teille esikuvaksi, että te kulkisitte meidän jälkiämme. 10Sillä jo silloin, kun olimme teidän tykönänne, me sääsimme teille, että kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. 11Sillä me olemme kuulleet, että muutamat teidän keskuudessanne vaeltavat kurittomasti, eivät tee työtä, vaan puuhailevat sellaisessa, mikä ei heille kuulu. 12Semmoisia me käskemme ja kehoitamme Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa, tekemään työtä hiljaisuudessa ja syömään omaa leipäänsä. 13Mutta te, veljet, älkää väsykö tekemästä sitä, mikä hyvää on. 14Mutta jos kuka ei tottele sitä, mitä me tässä kirjeessä olemme sanoneet, niin merkitkää hänet älkääkä seurustelko hänen kanssaan, että hän häpeäisi. 15Älkää kuitenkaan pitäkö häntä vihollisena, vaan neuvokaa niinkuin veljeä. 16Mutta itse rauhan Herra antakoon teille rauhan, aina ja kaikella tavalla. Herra olkoon kaikkien teidän kanssanne. 17Tervehdys minulta, Paavalilta, omakätisesti. Tämä on merkkinä jokaisessa kirjeessäni; näin minä kirjoitan. 18Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen armo olkoon kaikkien teidän kanssanne.