Jumalan
kristityt seurakunnat
Nro F044vii
Apostolien teot Osa 7
Jumalan seurakuntien aikajana
(Versio 5.0
20010620-20021118-20081111-20100629-20191116-20220223)
Historiallinen
ja tämänhetkinen katsaus sapattilaisten vainoihin alkaen vuodesta 27 jaa.
Christian
Churches of God
Sähköposti: secretary@ccg.org
(Copyright © 2001, 2002, 2008, 2010, 2019, 2022
Christian Churches of God; ed. Wade Cox;
sub-editors Scott Rambo
anor)
(tr. 2023)
Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti
sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta
tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on
mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä
lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin
tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org
Apostolien teot Osa 7: Jumalan seurakuntien
aikajana
27 jaa. |
Seurakunnan varhainen vaino Johannes Kastaja, Jumalan lähettämä mies
(Joh.1:6), tienraivaaja (Mal.3:1) |
|
28 jaa. |
Johannes Kastaja mestattiin – Kristus
aloittaa toimintansa. |
|
30 jaa. |
Kristus, sapattia pitävä Jumalan Karitsa
ristiinnaulittiin pääsiäisenä (5. huhtikuuta). |
|
|
Jeesuksen ylösnousemus sapattipäivän lopussa (lauantai 8.
huhtikuuta/sunnuntai 9. huhtikuuta). Sitten viikon ensimmäisenä päivänä
(sunnuntaina 9. huhtikuuta klo 9.00) hän nousee taivaaseen aaltolangan
uhrina, ensimmäisenä ensimmäisistä hedelmistä. Katso tutkielma Heilutuslyhdeuhri (Nro 106B). |
|
30-31 jaa. |
Opetuslapset lähetetään eri maihin perustamaan seurakuntia. |
|
|
Joosef Arimatialaisen, Aristobuluksen kanssa, uskotaan vieneen uskon
Britanniaan. Juudas Timoteus vei sen Intiaan, Markus vei sen Aleksandriaan,
Johannes Efesokseen, Pietari vei sen Antiokiaan ja Parthiaan muiden kanssa,
jotka myös menivät muihin Apostolien teoissa lueteltuihin kansakuntiin (katso
tutkielma Englannin kristillisen seurakunnan alkuperä
(Nro 266)ja myös seurakunnan perustaminen seitsemänkymmenen
alaisuudessa (Nro 122D)). Tämä teksti (Nro 122D)kattaa hiippakunnan
ja seurakunnan varhaisten piispojen kuolemat |
|
30-70 jaa. |
Jerusalemin seurakunta, jota juutalaiset vainoavat armottomasti. Katso
tutkielma Joonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia
(Nro 013). |
|
34 jaa. |
Stefanos kivitettiin kuoliaaksi. Uskovia on hajallaan ympäri Juudeaa ja
Samariaa. |
|
|
Sudan Ensimmäiset kristityt; evankeliumi viedään Nubiaan Filippoksen
kastaman etiopialaisen eunukin (Merok) mukana. |
|
|
Filippoksen lähetystehtävä ulotettiin samarialaisiin; uusi vaiNro |
|
42 jaa. |
Markus saapuu Aleksandriaan ja perustaa koptiseurakunnan. |
|
|
Foinikia Kypros, Antiokia: "Moni kääntyi ja alkoi uskoa
Herraan." (Ap. t. 11: 21). |
|
44 jaa. |
Jerusalemin vaino kuningas Herodes Agrippa I:n aikana; Johanneksen veli
Jaakob teloitettiin; Pietarin vangitseminen ja pako. |
|
50 jaa. |
Juutalaiset ja kristityt karkotettiin Roomasta. |
|
|
Assyrialaiskristityt perustivat orientaalikirkon (myöhemmin
nestoriolainen). |
|
54 jaa. |
Ensimmäinen Rooman keisarillinen kristittyjen vaino keisari Neron aikana. |
|
58 jaa. |
Paavali pidätettiin Jerusalemissa. |
|
60 jaa. |
Paavali lähetettiin oikeudenkäyntiin Roomaan. |
|
61 jaa. |
Paavali Roomassa sotilasvartiossa; evankeliumia julistettiin valtakunnan
pääkaupungissa, |
|
|
Paavali kirjoittaa: "Tämä totuuden sanoma kasvaa ja kantaa hedelmää
kaikkialla maailmassa" (Kol. 1:6, Jerusalem); "Tämä sanoma on
ilmoitettu kaikille luoduille taivaan alla" (Kol. 1:23; joissakin
käännöksissä "koko ihmiskunnalle"). Iso-Britannia (myöhemmin
Yhdistynyt Kuningaskunta). Ensimmäiset kristityt (roomalaiset sotilaat,
kauppiaat); kelttiläinen seurakunta saa alkunsa. |
|
63-64 jaa. |
Daniel 9:25:n 62 vuosiviikon loppu. |
|
|
Jaakobin, Kristuksen veljen, Jerusalemin ensimmäisen piispan,
marttyyrikuolema. |
|
|
Apostoli Markuksen marttyyrikuolema Baucalisissa lähellä Aleksandriaa. |
|
|
Neron vainot alkavat; Paavali ja Pietari kärsivät marttyyrikuolemaan. |
|
|
Rooman palo: keisari
Nero poltti tai tappoi tuhansia kristittyjä. |
|
66 jaa. |
Juutalaisvastaiset mellakat ja pogromit Egyptissä: 50 000 kuoli
Aleksandriassa, 60 000 muualla. Vespasianus tukahduttaa 60 000 sotilaansa
voimalla juutalaisten kapinan, valloittaa Galilean takaisin. |
|
70 jaa. |
Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa päättyi ja temppeli tuhoutui. Titus tuhosi
Jerusalemin neljällä legioonalla; 600 000 kuoli Juudeassa, 10 000 juutalaista
ristiinnaulittiin, 90 000 juutalaista joutui Roomaan orjiksi; juutalaiset
hajotettiin maailmaan. Kristityt olivat aikaisemmin kuunnelleet Messiaan
varoituksia ja paenneet Pellaan Simeonin johdolla paetakseen Rooman armeijaa.
(Katso World Christian Encyclopedia (pp. 23-32), A Comparative Survey of
Churches and Religions in the Modern World, Oxford University Press,
1982.) |
|
71 jaa. |
Rooman Colosseum rakennetaan - kristittyjen marttyyrikuolemista tulee
urheilutapahtuma. |
|
72 jaa. |
Kristityt, jotka pakenivat Jerusalemista vuonna 70 jaa., palaavat nyt
Jerusalemiin. He perustivat kristillisiä seurakuntia kaikkialle Palestiinaan,
Syyriaan ja Mesopotamiaan, mutta he ajautuivat ristiriitaan kreikkalaisten
kristillisten seurakuntien kanssa lain tai Tooran noudattamiseen liittyvien ongelmien
vuoksi. Nykyajan katolilaisuus uskoo tämän johtuvan siitä, että Pietari ja
Paavali olivat perustaneet järjestelmän, joka erosi kreikkalaisesta, mutta
näin ei ollut. On myös syytä mainita, että nimike "paavi" kuului
merkittävimpien piispanistuinten, kuten Aleksandrian, Jerusalemin ja
Antiokian, piispoille 200-luvulla, mutta ei koskaan apostoleille. |
|
81 jaa. |
Toinen Rooman keisarillinen vaino Domitianuksen aikana. |
|
98 jaa. |
Kolmas keisarillinen vaino Trajanuksen aikana. |
|
111 jaa. |
Sunnuntaipalvonta saapui ensimmäisen kerran Rooman seurakuntaan |
|
115 jaa. |
Ignatioksen, Antiokian piispan, marttyyrikuolema. |
|
120 jaa. |
Valdolainen seurakunta muodostetaan Piemonten laaksoihin sen jälkeen, kun
apostoli Johanneksen opetuslapsi Polykarpos oli lähetetty Smyrnasta. Tästä
päivästä lähtien he välittivät isältä pojalle ne opetukset, jotka he saivat
apostoleilta, mukaan lukien sapattien, uusienkuiden ja juhlien viettäminen.
Katso tutkielmat: Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen (Nro 122), Seurakunnan
perustaminen seitsemänkymmenen alaisuudessa (Nro 122D), Israelin uudetkuut (Nro 132) ja Neljännen käskyn rooli historiallisissa sapattia viettävissä Jumalan
seurakunnissa (Nro 170)). |
|
|
Huom: Valdolaiset olivat sapattia viettäviä subordinationistisia
unitaareja jo kauan ennen kuin Valdes tuli kuvaan mukaan – näin snoo Dugger
ja Dodd, A History of the True Religion, (3rd ed.. Jerusalem, 1972, s.
224ss.). |
|
132 jaa. |
Toinen juutalaiskapina Bar Kokhban johtamana; toinen Jerusalemin tuho
roomalaisten toimesta vuonna 134; Palestiinan lähes koko juutalainen väestö
kuoli tai pakeni. |
|
154 jaa. |
Anicetus tuo pakanallisen pääsiäisjuhlan Rooman seurakuntaan. Häntä
vastustaa Polykarpos, joka oli Johanneksen opetuslapsi. Polykarpos johtaa
Smyrnan seurakuntaa idässä ja puhuu kaikkien kvartodesimaanien puolesta. |
|
|
Justinos Marttyyri kirjoittaa ensimmäisessä apologiassaan Rooman keisarille Rooman seurakunnan puolesta. Hän selitti, että Kristus oli Vanhan Testamentin suuri enkeli, joka antoi lain Moosekselle. Rooman seurakunnan puolesta Justinos kirjoitti (Dial. LXXX)että jos he kohtaisivat ihmisiä, jotka sanoivat olevansa kristittyjä ja kuollessaan menevänsä taivaaseen, heidän oli oltava uskomatta näitä, koska nämä eivät olleet kristittyjä. Tämä oli todellisen kristityn koetinkivi. Se oli seurakunnan tunnussana. Ihmiset, jotka sanoivat, että kuollessaan he menevät taivaaseen, olivat gnostilaisia huijareita. |
|
156 jaa. |
Smyrnan piispan Polykarpoksen kuolema roviolla. |
|
161 jaa. |
Neljäs Rooman keisarillinen vaino Marcus Aureliuksen aikana. |
|
180 jaa. |
Theofilos Antiokialainen mainitsee ensimmäisen kerran käsitteen trias,
joka myöhemmin käännettiin virheellisesti englanniksi sanalla Trinity, ja
binitaarinen oppi alkaa tehdä tuloaan ensimmäistä kertaa seurakunnan
historiassa (katso Jumaluuden varhainen teologia (Nro 127)). Katso myös Binitaarien ja trinitaarien harjoittama
jumaluuden varhaisen teologian vääristely (Nro 127b)). |
|
192 jaa. |
Rooman piispa Viktor pakottaa Easter-pääsiäisen pesah-pääsiäisen tilanne
ja kvartodesimaanikiistat jakavat seurakunnan. Polykarpoksen opetuslapsi
Polykrates seisoo harhaoppista roomalaisryhmää vastaan. Lyonin piispa
Irenaeus yrittää puuttua asiaan turhaan. Katso tutkielmaa: Kvartodesimaanikiistat (Nro 277). |
|
193 jaa. |
Viides Rooman keisarillinen vaino Septimius Severuksen aikana. |
|
195 jaa. |
Irenaeus esittää oikean unitaarisen opin Jumalan luonteesta teoksessaan Harhaoppeja
vastaan. Hän sanoo, että valittujen päämäärä on tulla elohimeiksi eli
theos (toisin sanoen jumaliksi, vrt. Sak. 12:8) Raamatun tekstin mukaisesti
(katso tutkielma Valitut elohimina (Nro 001)). |
|
200 jaa. |
Sapatin vietto oli laajalle levinnyttä, ja
Roomasta käsin sitä nähtävästi vastustettiin. Sitä pidettiin Egyptissä, kuten
Oksyrhynkhoksen papyrus (n. 200-250 jaa.) osoittaa. |
|
|
Origenes määräsi myös viettämään sapattia. |
|
|
Samoin Apostolinen konstituutio (Ante-Nicene Fathers, Vol.
7, s. 413; noin 200-luvulta) toteaa: Noudata sapattia hänen tähtensä, joka on
luopunut luomistyöstään, mutta ei ole luopunut kaitselmuksestaan; se on lepoa
lain mietiskelyä varten, ei kätten joutilaisuutta varten. |
|
|
Koptikristittyjen julma vaino Egyptissä
jättää jälkeensä tuhansia marttyyreitä. |
|
|
Tertullianuksen mukaan Britannian
seurakunta oli perustettu jo kauan sitten. |
|
220 jaa. |
Modalismin ongelmat nousevat esiin Rooman ja Aleksandrian paavien välisissä
keskusteluissa. Isän, Kristuksen ja Pyhän Hengen Trias koetetaan
erottaa. Tässä kohtaa Attiksen modalismin vaikutus näkyy Rooman
kristillisessä kirkossa. Kristus korotetaan ensimmäistä kertaa Jumalaksi
modalistisessa rakenteessa. Katso tutkielma Jumaluuden varhainen teologia (Nro 127). |
|
|
Sapatti Intiassa |
|
220 jaa. |
Sapatin pitäminen Intiassa aiheutti kiistaa buddhalaisuuden piirissä
vuonna 220. Lloydin (The Creed of Half Japan, s. 23) mukaan Pohjois-Intian
Kušanidynastia kutsui koolle buddhalaisten pappien neuvoston Vaishalin
kaupunkiin saadakseen buddhalaiset munkit noudattamaan viikoittaista
sapattiaan. Jotkut olivat olleet niin vaikuttuneita Vanhan Testamentin
kirjoituksista, että he olivat alkaneet pitää sapattia. |
|
235 jaa. |
Kuudes Rooman keisarillinen vaino
Maximinuksen aikana. |
|
249 jaa. |
Seitsemäs Rooman keisarillinen vaino Deciuksen aikana; valtion
systemaattinen yritys tuhota kristinusko. |
|
253 jaa. |
Kahdeksas Rooman keisarillinen vaino
Valerianuksen aikana. |
|
270 jaa. |
Yhdeksäs Rooman keisarillinen vaino
Aurelianuksen aikana. |
|
300 jaa. |
Neljännellä vuosisadalla pakanajumala Attiksen papit valittivat, että
Rooman kristillinen lähetystyö oli varastanut kaikki heidän oppinsa. |
|
303 jaa. |
Kymmenes ja viimeinen Rooman keisarillinen vaino Diocletianuksen aikana;
kaikki kirkkorakennukset ja pyhät kirjoitukset määrättiin tuhottaviksi. Noin
500 000 kristittyä teloitettiin kymmenvuotisessa järjestelmällisessä
teurastuksessa. |
|
|
Sapatti Espanjassa |
|
305 jaa. |
Elviran synodin kanonista 26 (n. 305) ilmenee, että Espanjan seurakunta
oli pitänyt sapattia. Rooma oli ottanut käyttöön tavan paastota sapattina
estääkseen sapatin vieton. Paavi Sylvester (314-335) oli ensimmäinen, joka
määräsi seurakunnat paastoamaan sapattina, ja paavi Innocentius (402-417)
teki siitä sitovan lain hänelle kuuliaisissa seurakunnissa. Innocentius määräsi sapattina eli lauantaina aina paastottavan (Peter
Heylyn, History of the Sabbath, Part 2, Ch. 2, London, 1636, s. 44). |
|
314 jaa. |
Milanon suvaitsevaisuusedikti, keisari Konstantinus yritti käyttää
kristinuskoa poliittisiin tarkoituksiin ja tuki aluksi Rooman ryhmä, joka
omaksui Athanasioksen ja myöhemmin kappadokialaisten opit. Seurakunnan oppeja
oli päässyt hämärtämään gnostilaiset lahkot, joihin vaikutti mysteerikultit.
Konstantinus kannatti athanasiolaisia olettaen virheellisesti, että koska se
oli hallitsevana Roomassa, se oli suurin lahko, mutta Areioksen
vallankaappaus Aleksandrian täpötäydessä kirkolliskokouksessa johti lopulta
sotaan hänen rinnallaan hallinnutta toista keisaria Liciniusta vastaan ja
vuosien 322-323 levottomuuksiin. |
|
|
Paavi Sylvester (314-335) oli ensimmäinen, joka määräsi kirkot
paastoamaan sapattina. |
|
|
Rooma yrittää estää sapatin pitämisen. |
|
318 jaa. |
Desposynien konferenssi: Vuonna 318 Konstantinus oli määrännyt Rooman piispan ja desposynien välisen konferenssin; piispat kuuluivat Jeesuksen Kristuksen perheeseen. |
|
|
Desposynit (tarkoittaen kirjaimellisesti kreikaksi "Herralle
kuuluvat", koska he olivat Jeesuksen Kristuksen verisukulaisia) pyysivät
Sylvesteriä, joka nyt pääsi nauttimaan Rooman suojeluksesta, peruuttamaan
kreikkalaisten kristillisten piispojen auktoriteetille antamansa vahvistuksen
Jerusalemissa, Antiokiassa, Efesoksessa ja Aleksandriassa ja nimeämään heidän
sijaansa desposynos-piispat. Lisäksi he pyysivät, että käytäntöä lähettää
rahaa Jerusalemiin äitiseurakuntana jatkettaisiin. Tämä käytäntö on helposti
tunnistettavissa kymmenysjärjestelmäksi, joka oli voimassa kirkossa kunnes
keisari Hadrianus kielsi sen vuonna 135 jaa.. Nämä Kristuksen verisukulaiset
vaativat palauttamaan lain, joka sisälsi sapatin ja pyhän päivän järjestelmän
juhlat ja Raamatun uudenkuunjuhlat. Sylvester hylkäsi heidän vaatimuksensa ja
sanoi, että tästä lähtien äitiseurakunta oli Roomassa ja hän vaati, että he
hyväksyisivät Kreikan piispat johtoonsa. |
|
|
Tämä oli viimeinen tunnettu dialogi idän sapattiseurakunnan kanssa, jota
johtivat opetuslapset, jotka polveutuivat Messiaan verisukulaisista. |
|
|
Piispa tai paavi (kaikkia suurten istuinten piispoja kutsuttiin aluksi
paaveiksi, sillä termi otettiin käyttöön kultista) määräsi sitten
roomalaisittain juonitellen, että heidät oli hävitettävä, ja tämä
tuhoamiskampanja aloitettiin Kristuksen lähisukulaisia vastaan vuodesta 318
lähtien. Katso tutkielma Neitsyt Mariam ja Jeesuksen Kristuksen perhe (Nro 232). |
|
322 jaa. |
Areioksen vallankaappaus Aleksandrian synodissa johti lopulta sotaan
Konstantinuksen kanssa hallinnutta keisaria Liciniusta vastaan ja vuosien
322-323 jaa. levottomuuksiin. |
|
325 jaa. |
Nikean kirkolliskokous kutsutaan koolle. Nikean kirkolliskokouksen
kanonit ovat kadonneet. Myöhemmin todettiin, että niitä oli vain 20, mikä
aloitti sellaisten poikkeamien käyttöönoton kuin: naisten kanssa elävien
pappien asumissäännöt eli selibaatti; unitaarien (joita kutsutaan
virheellisesti areiolaisiksi) ja Liciniuksen kannattajien katumuksen
määrääminen; hiippakuntajärjestelmän ja sen pappeja koskevan valvonnan
perustaminen ja pappien luotonannon kieltäminen korkoa vastaan; ja
vakiorukousten käyttöönotto sunnuntain palvonnassa ja
"pääsiäisaikana". Ns. pääsiäisaika oli itse asiassa
Easter-tyyppisen pääsiäisen pakottamista ja yhdenmukaistamista, jota
Attis-järjestelmä harjoitti lännessä Roomasta käsin ja kreikkalaiset idässä
Adoniksen järjestelmän puitteissa ja Egyptissä Osiriksen/Isisin järjestelmän
puitteissa. Tämä juhla oli Raamatun pääsiäisen sijaan). Itse
Konstantinopolista rekonstruoitu uskontunnustus esittelee binitarismin
käsitteen, joka on välttämätön Kolminaisuuden muotoilulle, ja raivaa tietä
sille harhakäsitykselle, että Kristus oli "Isän ainoa siittämä", ja
siten riistää valituilta lupauksen Jumalan poikina. Athanasioksen mukaan
paikalla oli 318 piispaa. Areios kutsuttiin usein kirkolliskokoukseen, joka
alkoi mahdollisesti 20. toukokuuta 325 jaa. Córdoban piispan Athanasios
Hosiuksen johdolla. Konstantinus liittyi neuvostoon 14. kesäkuuta. Saadakseen
sopimuksen aikaan Konstantinus marssi roomalaisten joukkojen kohortissa ja
pidätti useita piispoja ja karkotti Areioksen, Theonas Marmaricalaisen ja
Secundus Ptolemaislaisen Illyrikaan. Areioksen kirjoitukset poltettiin ja
kaikki kolme julistettiin kirkonkiroukseen. Loput hyväksyivät
uskontunnustuksen 19. kesäkuuta. Neuvosto päättyi 25. elokuuta Konstantinuksen
isännöimään "juhlaan", jossa annettiin lahjoja piispoille. |
|
|
Kolme kuukautta kirkolliskokouksen jälkeen Eusebios Nikomedeialainen ja
Theognis Nikealainen, jotka pakotettiin allekirjoittamaan uskontunnustus,
karkotettiin heidän vetäydyttyään siitä ja Theodotos Laodikealainen, joka
myös allekirjoitti sen pakon alaisena ja vetäytyi siitä, pyörsi mieluummin
puheensa kuin liittyi heihin. |
|
|
Vainot aloitettiin säätämällä katumusharjoituksia unitaristeille (joita
virheellisesti kutsuttiin areiolaisiksi) ja niille, jotka tukivat Liciniusta. |
|
328 jaa. |
Kun Konstantinus tajusi, että athanasiolaiset eivät olleetkaan
enemmistölahko ja että he olivat keisarikunnan jakaantumisen ja vainon lähde,
hän kutsui koolle viisi unitaarista johtajaa (sanotaan, että näin tapahtui
Liciniuksen lesken Constantian kehotuksesta. On kuitenkin todennäköisempää,
että Constantia oli vain merkittävä jäsen Eusebiosta tai Areiosta
kannattavassa ryhmässä). Unitaarisen kristillisen järjestelmän aiheuttama
ongelma oli se, että se noudatti Raamatun periaatteita eikä ollut huolissaan
kansakuntien hallinnasta. Jokainen kansakunta oli erillinen ja omien
johtajiensa alainen, ja tuon kansakunnan uskonnollinen järjestelmä oli heidän
ja Jumalan välinen asia. Niin kuin kansa totteli Jumalaa, niin se oli
siunattu. Imperiumi tunsi myös huolta maailman herruudesta ja myös Rooman
kirkkoon kääntyneet imivät itseensä tämän mielenlaadun. Näin he kosiskelivat
organisaatiota, joka tavoitteli maailmanherruutta eikä suvainnut mitään
vastaanhangoittelua tälle mallille. Tämän seurauksena Rooman kirkon
järjestelmä mukautti auringon kulttien pakanallisen järjestelmää
kristinuskoon areiolaisten keskuudessa niin, että kukaan Raamattuun uskova
henkilö ei voi seurata molempia järjestelmiä. |
|
|
Sapatti Persiassa |
|
335 jaa. |
Persian sapattiseurakuntia vainottiin neljäkymmentä vuotta Shapur II:n
aikana, erityisesti vuosina 335-375, koska ne olivat sapattilaisia. |
|
|
"He halveksivat aurinkojumalaamme. Eikö Zarathustra, jumalallisten uskomustemme pyhimyksellinen perustaja, perustanut sunnuntaina tuhat vuotta sitten auringon kunniaksi ja syrjäyttänyt Vanhan testamentin sapatin. Kuitenkin nämä kristityt pitävät jumalanpalveluksiaan lauantaina" (O'Leary, The Syriac Church and Fathers, ss. 83-84, lainataan teoksessa Truth Triumphant p. 170). |
|
|
Tämä vaino näkyy lännessä Laodikean kirkolliskokouksesta (n. 366). Hefele
toteaa: |
|
|
Kanon 16 - Evankeliumeja ja muita pyhiä kirjoituksia luetaan sapattina
(vrt. myös kanonit 49 ja 51, Bacchiocchi, alaviite 15, s. 217). |
|
|
Kanon 29 - Kristityt eivät saa juutalaistaa lepäämällä sapattina, vaan
heidän on työskenneltävä tuona päivänä pikemminkin Herran päivän kunniaksi
lepäämällä, jos mahdollista, kristittyinä. Mutta jos joku havaitaan
juutalaistamasta, olkoon hän kirottu Kristukselle (Mansi, II, s. 569-570, ks.
myös Hefele Councils, Vol. 2, b. 6) |
|
337 jaa. |
Eusebios kastoi keisari Konstantinuksen unitaariseksi kuolinvuoteellaan. |
|
339 jaa. |
Kristittyjen ankara vaino Persiassa vuoteen 379 asti;
sassanidihallitsijoiden toimeenpanema ajoittainen julma vaino vuoteen 640
asti, jolloin islam valloitti maan. |
|
345 jaa. |
Vainot Itä-Syyriassa ja Persiassa pakottavat 400 nestoriolaista
asettumaan piispan kanssa Malabariin Intiaan. |
|
351 jaa. |
Unitaariset gootit julkaisevat Raamattua gootiksi. |
|
|
Juutalaiset muuttavat kalenteria |
|
358 jaa. |
Juutalainen kalenteri muutetaan temppelikauden laskennallisesta mallista
ja määritellään rabbi Hillel II:n aikana noin 358 jaa. (Babylonian rabbin
panoksesta noin 344 jaa.). Valdolaiset ja myöhemmin Transilvanian
sapattilaiset eivät seuranneet juutalaista kalenteria, vaan perustivat
laskelmansa uudenkuun tähtitieteelliseen konjuktioon. Katso tutkielmaa: Jumalan kalenteri (Nro 156)ja Coxin esipuhe R. Samuel Kohnin teokseen The Sabbatarians in Transylvania (Nro A_B2), [1894], CCG Publishing, 1998. |
|
380 jaa. |
Montanistit aloittivat toisella vuosisadalla Pyhän Hengen palvonnan
kultin, odottaessaan Pyhän Hengen tulevan ja ottavan poikien paikan ja
julistavan täydellisempää evankeliumia. Tämä näkemys tukahdutettiin, mutta se
johti Rooman neljänteen kirkolliskokoukseen vuonna 380, jossa paavi Damasus
tuomitsi jokaisen, joka kielsi Pyhän Hengen palvonnan Isän ja Pojan tavoin
(ibid., s. 711). Niinpä seuraavana vuonna (381) Konstantinopolin
kirkolliskokouksessa Pyhä Henki lisättiin jumaluuteen, niin että tulos oli
kolminaisuus, mutta ei ehkä niin onnistuneesti, kuin kappadokialaiset
olisivat halunneet. Tämä on seuraava suuri ero Jumalan seurakuntien ja
kolminaisuusopin välillä. |
|
381 jaa. |
Konstantinopolin kirkolliskokouksessa ilmaistaan kolminaisuusoppi ja Pyhä
Henki määritellään Jumaluuden kolmanneksi osaksi, mennen pitemmälle kuin
Nikean kirkolliskokouksesta kumpuava binitaarinen harhaoppi. Kokonaisesta
opillisesta kannasta sovittiin kuitenkin vasta Khalkedonin
kirkolliskokouksessa vuonna 451 jaa. Tästä neuvostosta lähti pois 36
puoliareiolaista, makedonialaista tai pneumatomakia. Tuon poistumisen jälkeen
neuvostoon kuului vain 150 piispaa. Se ei siis edustanut suurta osaa
kristinuskosta tuohon aikaan. |
|
|
Milanon Ambrosius sai Theodosiuksen kanssa Rooman seurakunnan
hallintaansa. |
|
|
Athanasiolaisten ja areiolaisten väliset riidat johtavat katkeraan
vainoon. |
|
|
Niin kutsutun areiolaisuuden oppeja, nimittäin sitä, että Kristus loi
Pyhän Hengen, ei ole pystytty tunnistamaan Areioksen tai ryhmän
kirjoituksista. |
|
|
Katso tutkielmaa: Socinolaisuus, areiolaisuus ja unitarismi (Nro 185)). |
|
|
Trinitaarista keisaria ei ollut valtaistuimella ennen vuotta 381, jolloin
kolminaisuus sai ilmaisunsa Konstantinopolissa Theodosiuksen suojeluksessa.
He olivat kaikki olleet unitaarisia vuoteen 381 saakka lukuun ottamatta
Julianus Luopiota. |
|
|
Tämä unitaarinen uskontunnustus perustuu Psalmissa 45:6-7 ja
Heprealaiskirjeessä 1:8-9 ilmaistuun teologiaan. Varhaiset apologeetit, kuten
Lyonissa vaikuttava Irenaeus, kannattivat sitä toisella vuosisadalla. Tätä
teologiaa kannattivat gootit, vandaalit, alaanit, sveebit, herulit, britit,
langobardit, germaanit ja kaikki pohjoiset heimot. Katso tutkielmasta: Jeesuksen Kristuksen pre-eksistenssi (Nro 243)goottien uskontunnustus. Se oli lähtöisin
teologien ja apostolien opetuslasten opetuksista, joilla oli ikää jo
vuosisatoja ennen vuoden 325 Nikean kirkolliskokousta, missä monet näistä
piispoista olivat läsnä. Binitarismin harhaoppi sai alkunsa tästä
kirkolliskokouksesta. |
|
|
Vuonna 381 kolminaisuus julistettiin Konstantinopolissa kappadokialaisten
kirkkoisien Basileos Suuren, Gregorios Nyssalaisen ja Gregorios
Nazianzilaisen teologian mukaisesti. Kreikkalaisten ja roomalaisten
suorittama uskon tuhoaminen oli alkanut vaikuttaa. Trinitaarit nimittävät
uskontunnustusta virheellisesti ja epärehellisesti areiolaisuudeksi
antaakseen vaikutelman, että heidän oppinsa on vanhempi ja tämä oppi sai
alkunsa Areioksesta neljännellä vuosisadalla. Trinitaarit nimittävät sitten
vuorotellen subordinationistista unitaarista oppia Areioksen (areiolaisuus)
ja sitten Eusebios Nikomedialaisen (eusebiolaisuuden) ja muiden piispojen
mukaan, jotka olivat vanhempia kuin Areios (joka ei edes ollut läsnä
Nikeassa, vaan hänelle ainoastaan esitettiin kutsu tulla antamaan neuvoja
logiikasta). Trinitaarit syyttävät areiolaisia siitä, että nämä
uskoivat, että Henki oli pojan luomus, kun itse asiassa tämä Filioque-oppi
on katolilaisten itsensä kehittämä Toledon kirkolliskokouksessa 500-luvulla.
Jopa kreikkalaiset hylkäsivät tämän näkemyksen. Ihmiset, jotka leimaavat
tämän näkemyksen areiolaisuudeksi, ovat joko tahallaan epärehellisiä tai
eivät ymmärrä tarpeeksi tietääkseen, mitä sanovat. |
|
382 jaa. |
Vuonna 382 Theodosius I oli antanut visigoottien asettua keisarikuntaan,
mutta he olivat yhä unitaarisia. Väitetään, että keisarit, erityisesti
Valens, käänsivät pohjoiset heimot unitaarisuuteen eivätkä kolminaisuusopin
kannalle. Gootit, vandaalit, alaanit, sveebit ja herulit olivat kaikki
unitaarisia, samoin kuin teutonien heimot, ja Nikeassa oli useita piispoja
unitaarisista heimoista. Germaaniset hermunduurit pysyivät unitaarisina
700-luvulle asti. Myös Britannian kelttiläiset piispat olivat unitaarisia
sapattilaisia. |
|
385 jaa. |
Joidenkin sapattilaisten karkottaminen Britanniasta Irlantiin
Priscillianuksen teloituksen jälkeen. |
|
|
Kelttiläinen sapattilaisuus |
|
|
Henry Charles Lea, paavin inkvisitioden johtava asiantuntija, mainitsee,
että vainon alkamisajankohtana, harhaoppisuudesta langetettavine
kuolemanrangaistuksineen, kun Priscillianus ja kuusi hänen seuraajansa teloitettiin
vuonna 385 jaa., "toiset karkotettiin barbaariselle saarelle Britannian
tuolle puolen." (A History of the Inquisition of the Middle Ages,
vol.1, New York: Harper & Brothers 1887, s. 213.) Mikä oli tämä
barbaarinen saari? Mitä todennäköisimmin se näyttäisi olevan Irlanti.
Britannia ja Irlanti olivat suosittuja karkotuspaikkoja ja orjakaupan
tyyssijoja tuohon aikaan. Jos todellakin monia uskollisia
"kerettiläisiä" karkotettiin Irlantiin vuosisatojen ajan, se ei
voinut olla vaikuttamatta syvällisesti tuohon saareen, josta tuli suuri valon
keskus Patrickin (5. vuosisata), Columban (521-597) ja Columbanuksen (n.
540-615) aikana, kun paavin tyrannian pimeys laskeutui mantereen yli.
Lähetyssaarnaajat lähtivät Irlannista Sveitsiin, Böömiin ja Kiovaan. Irlanti
oli vaikeimpia alueita Rooman alistaa, mikä selittää sen, miksi Irlannin
saaren alistamiseksi on nähty loputtomasti vaivaa yli 1200 vuoden ajan. (Ote
julkaisusta Cherith Chronicle, huhti-kesäkuu 1998, ss. 46-47.) |
|
|
Kelttiläisellä kirkolla, joka vaikutti Irlannissa, Skotlannissa ja
Britanniassa, oli syyrialaiset (bysanttilaiset) pyhät kirjoitukset Rooman
latinalaisen Vulgatan sijaan. Kelttiläinen seurakunta, yhdessä valdolaisten
ja itäisen keisarikunnan kanssa, piti seitsemännen päivän sapattia. Kun kuningatar
Margaret pakeni Skotlantiin isänsä Edward Æthelingin kanssa, hän kirjoitti
"englantilaisille serkuilleen ilmaistakseen hämmästyksensä skottien
uskonnollisista käytännöistä. Skottien 'ominaispiirteiden' joukossa oli se,
että "he työskentelevät sunnuntaina, mutta viettävät lauantaina
sapattivapaata." Toiselle vastaanottajalle hän valitti: "He ovat
myös tottuneet laiminlyömään Herran päivien (sunnuntaiden) kunnioittamisen ja
siten jatkamaan kaikkia maallisia töitään niinä samoin kuin muinakin päivinä." |
|
|
"Se, että useimmat skotit viettivät sapattia lauantaina, kulki käsi
kädessä sen kanssa, että he kieltäytyivät 'tunnustamasta paavin ylivaltaa
hengellisissä asioissa'. Huolimatta kuningas Nechtanin parhaista yrityksistä
vuosisatoja aiemmin, skotlantilainen kristinusko oli edelleen
"columbalaista" eli "kelttiläistä" eikä
"roomalaista". |
|
|
"Skotlannin suosituin kertova historia--Scotland: A Concise
History, jonka kirjoitti P. Hume Brown (Langsyne) -- vahvistaa, että
Margaretin noustessa valtaistuimelle 'ihmiset tekivät töitä sunnuntaisin ja
viettivät lauantaita sapatinpäivänä'". Peter Berresford Ellis kirjassaan
Celtic lnheritance (Constable, 1992) kirjoittaa sivulla 45: Kun Rooma alkoi
kiinnittää erityistä huomiota kelttiläiseen seurakuntaan 500-luvun loppupuolella,
niiden välillä oli useitakin eroja... Kelttiläistä sapattia vietettiin
lauantaina. "Ellisin kommentti koskee Walesin, Irlannin, Cornwallin ja
Gallian kelttiläistä seurakuntaa sekä Skotlantia. Romanismi oli ilmeisesti
tulossa Skotlantiin, mutta sillä ei ollut voimaa Forthjoen pohjoispuolella. |
|
|
"Tästä kuningatar Margaret sai aiheen ristiretkeensä (ja siitä
avautui reitti kanonisointiin): Margaret teki kaikkensa saadakseen
skotlantilaisen papiston tekemään ja uskomaan täsmälleen sen, mitä Rooman
seurakunta käski. Tähän kuului sunnuntain viettoon pakottaminen, ja tätä
politiikkaa jatkoi hänen poikansa kuningas David I. Kuitenkin
uskonpuhdistuksen aattona Skotlannin ylämaalla oli vielä monia yhteisöjä,
jotka olivat uskollisia seitsemännen päivän sapatille, vastakohtana
"paavin sunnuntaille". |
|
|
Kaksi vuonna 1963 julkaistua kirjaa – muisteltaessa Columban Ionaan
saapumista vuonna 563 -- koskivat 'kelttiläisiä ominaispiirteitä' ja laskivat
niiden joukkoon seitsemännen päivän sapatin vieton. Tohtori W.D. Simpson
julkaisi teoksen The Historical St. Columba Edinburghissa. Hän vahvistaa,
että Columba ja hänen toverinsa viettivät 'sapatin päivää' ja minkäänlaisten
epäilysten varalta hän lisää alaviitteeseen 'Lauantai, tietenkin'... F.W.
Fawcett sai toimeksiantonsa teoksen Columba - Pilgrim for Christ
kirjoittamiseksi Derryn ja Raphoen piispalta. Hänen kirjansa julkaistiin
Londonderryssä ja sen painatti Derry Standard yhteydessä Columban
lähetystehtävän muistoksi Irlannissa. Fawcett hahmottelee kahdeksan
kelttiläistä erityispiirrettä. Näiden joukossa oli se, että kelttien papisto
voi mennä naimisiin ja he viettivät seitsemännen päivän sapattia.
"--David Marshall, The Celtic Connection, England: Stanborough Press,
1994, s. 29, 30. |
|
|
Syy siihen, että paavi Gregorius I oli pitänyt kelttiläistä seurakuntaa
niin suurena uhkana ja miksi hän ja hänen seuraajansa käyttivät niin paljon
aikaa omintakeisten "irlantilaisten tapojen" tuhoamiseen, kävi
hyvinkin selväksi. |
|
|
A.O. ja M.O. Anderson, johdannossaan teokseensa Adomnán's Life of Columba
(Thomas Nelson 1961), käsittelevät paitsi Columban seitsemännen päivän
sapattilaisuutta, myös käsikirjoitusten 'mukauttamista' roomalaisten
kopioitsijoiden käsissä sukupolvien saatossa siihen ajatukseen, että
kelttiläiset pyhimykset pyhittivät sunnuntain. |
|
|
Adomnánin käyttäessä sanaa sapatti lauantaista, viikon seitsemännestä
päivästä, kuulemme 'Columban suusta', että 'sapatti ei ollut sunnuntai'.
Sunnuntai, viikon ensimmäinen päivä on 'Herran päivä'. Adomnánin asenne
sunnuntaita kohtaan on tärkeä, koska hän kirjoitti aikana, jolloin
kiisteltiin siitä, tulisiko raamatullisen sapatin rituaali siirtää
kristittyjen 'Herran päivään'. (A.O. and M.O. Anderson (toim.) Adomnán's Life
of Columba (Thomas Nelson' s Medieval Texts, 1961), sivut 25-26.) |
|
|
Vanha Testamentti vaati seitsemännen päivän sapatin viettoa, ja koska
Uusi Testamentti ei missään kumonnut neljättä käskyä, kaikki alkukristityt
noudattivat seitsemättä päivää. Heidän esittämänsä todisteet viittaavat
siihen, että mitään varsinaista sekaannusta sunnuntain ja "sapatin"
välillä ei tapahtunut ennen 500-luvun alkua ja sitten melko hämärän
Caeasariuksen, Arlesin arkkipiispan, kirjoituksissa (ibid., sivu 26). |
|
|
"Englannissa sunnuntaikysymys saattoi olla niiden muiden
'kirkollisten asioiden' joukossa, joita Whitbyn synodi käsitteli vuonna
664", Andersonit järkeilevät, pääsiäispäivän lisäksi, joka ei olisi
voinut aiheuttaa sellaista välien katkeamista. Viikoittainen, eikä vain
vuosittainen vietto, erotti keltit roomalaisista. Mutta roomalaisten tehtävänä
oli kirjoittaa seurakunnan historiaa ja kopioida kirkkoisien kirjoituksia.
Huolimatta noista käskyistä olla lisäämättä tai ottamatta pois Kirjan sanoja
ja ennen kaikkea tehdä tunnollista työtä, samat tunnontuskat eivät
vaivanneet, kun he kopioivat kirkkoisien kirjoituksia. Vuosisatojen edetessä
kelttiläisten pyhien, kuten Patrickin, kirjoituksia 'tarkistettiin' antamaan
se vaikutelma, että pyhimykset pyhittivät sunnuntain, vaikka heidän
käsikirjoitustensa varhaisimmista versioista selviää, että he viettivät
seitsemännen päivän sapattia (ibid., sivut 26-28). |
|
|
Rooman 'liikeä' kelttiläisen sapatin syrjäyttämiseksi sunnuntailla
huipentui laadittaessa (apokryfinen) "Jeesuksen kirje" eli
"Herran päivän kirje", joiden väitettiin löytyneen Pietarin
alttarilta Roomassa; ja aikakirjoissa sanotaan olevan pyhiinvaeltajan
Irlantiin tuoma (n. 886). Tältä pohjalta annettiin lakeja, joissa säädettiin
ankaria rangaistuksia niille, jotka rikkoivat sunnuntaina tiettyjä
juutalaisten sapattikielloista johtuvia määräyksiä. Itse asiassa ei ole
mitään historiallisia todisteita siitä, että Ninian, Patrick tai Columba tai
kukaan heidän aikalaisistaan Irlannissa olisi pitänyt sunnuntaita sapattina.
(ibid., s. 28). |
|
|
Jeesus oli noudattanut seitsemännen päivän sapattia, kuten neljäs kymmenestä
käskystä edellyttää, eikä missään Raamatun kohdassa ollut sen pyhyyttä
vähennetty tai siirretty toiselle päivälle. |
|
|
Varhainen versio Columban säännöstä on esitetty teoksessa Columba –
Pilgrim for Christ, jonka on kirjoittanut F.W. Fawcett, MA. Fawcett on
Irlannin seurakunnan pappi. Derryn ja Raphoen piispa antoi hänelle tehtäväksi
tämän kirjan kirjoittamisen osana vuoden 1963 juhlallisuuksia sen muistoksi,
että Columba lähti Ionaan vuonna 563. - Marshall, The Celtic Connection, 46. |
|
|
Kelttiläisen seurakunnan viides sääntö, joka on lueteltu Columban
säännössä, on "Seitsemäs päivä vietettiin sapattina". |
|
392 jaa. |
Theodosius Suuri (392-395) yhdisti keisarikunnan, mutta hänen seuraajansa
Honorius ja Arcadius jakoivat sen uudelleen vuonna 395. |
|
396 jaa. |
Alarikin johtamat visigootit hyökkäsivät Kreikkaan. Kuuliaisena
raamatulliselle laille hän tuhoaa siellä pakanallisia patsaita ja siksi hänen
katsotaan ryöstäneen Ateenan ja sitten Balkanin vuonna 398. Vuonna 401
he hyökkäsivät Italiaan aina vuoteen 403 saakka. |
|
400 jaa. |
Sokrates Skholastikos sanoo: |
|
|
Sillä vaikka melkein kaikki kirkot kaikkialla maailmassa juhlivat pyhiä
salaisuuksia joka viikon sapattina, kuitenkin Aleksandrian ja Rooman
kristityt kieltäytyvät tekemästä tätä jonkin muinaisen perinteen vuoksi
(Socrates, Ecclesiastical History, Bk 5, Ch. 22, s. 289). |
|
|
Sapatti Afrikassa |
|
|
Augustinus Hippolainen, harras sunnuntain pitäjä, todisti, että sapatti
noudatettiin suurimmassa osassa kristillistä maailmaa (Nicene and
Post-Nicene Fathers (NPNF), First Series, Vol. 1, s. 353-354) ja
pahoitteli sitä, että kahdessa naapurikirkossa Afrikassa, yksi vietti
seitsemännen päivän Sapatti, kun taas toinen paastosi sitä (Peter Heylyn, op.
cit., s. 416). |
|
|
Katso tutkielma:Sapattia viettävien seurakuntien yleinen
jakautuminen (Nro 122)). |
|
|
Yleensä kirkot viettivät sapattia jonkin aikaa. |
|
|
Muinaiset kristityt olivat hyvin varovaisia tarkkaillessaan lauantaita
eli seitsemättä päivää. On selvää, että kaikki itämaiset kirkot ja suurin osa
maailmaa viettivät sapattia juhlana. Athanasios kertoo meille myös, että he
pitivät uskonnollisia kokouksia sapattina, ei siksi, että he olivat
juutalaisuuden saastuttamia, vaan palvoakseen Jeesusta, sapatin Herraa,
Epifanius sanoo samaa (Antiquities of the Christian Church, Vol. II,
Bk. Xx, Ch. 3, Sec 1, 66. 1137,1136). Athanasios oli binitaarinen
harhaoppinen, joten hän sanoi: "Palvokaa Jeesusta." |
|
|
Sapatti Kiinassa |
|
|
Neljännen vuosisadan jälkipuoliskolla, vuonna 370, sapattia viettävän
Abessinian seurakunnan piispa Museus vieraili Kiinassa. Ambrosius
Milanolainen totesi, että Museus oli matkustanut lähes kaikkialla Seresin
maassa (Kiinassa) (Ambrosius, De Moribus, Brachman-orium Opera Omnia,
1132, löytyy Migne, Patriologia Latina, Vol. 17, s. 1131-1132).
Mingana katsoo, että abessinialainen Museus matkusti Arabiaan, Persiaan,
Intiaan ja Kiinaan vuonna 370 (ks. myös alaviite 27 kohdassa Truth
Triumphant, s. 308). |
|
|
Sapattiseurakunnat perustettiin Persiaan ja Tigris-Eufrat-altaaseen. He
pitivät sapatin ja maksoivat kymmenykset seurakunnilleen (Realenzyklopädie
für protestantische Theologie und Kirche, hakusana ‘Nestorianer’; ks.
myös Yule, The Book of Ser Marco Polo, Vol. 2, p. 409). |
|
|
Intian tuomaskristityt eivät koskaan olleet yhteydessä Roomaan. |
|
|
He olivat sapattilaisia, samoin kuin ne, jotka katkaisivat yhteyden
Rooman kanssa Khalkedonin kirkolliskokouksen jälkeen, nimittäin
abessinialaiset, jakobiitit, maroniitit, armenialaiset ja kurdit, jotka
pitivät kiinni ruokavaliolaeista ja kielsivät ripin ja kiirastulen
(Schaff-Herzog, The New Encyclopædia of Religious Knowledge, art.
‘Nestorians’ ja ‘Nestorianer’). |
|
402 jaa. |
Paavi Innocentius (402-417) teki sapattina paastoamisesta sitovan lain
hänelle kuuliaisissa seurakunnissa. |
|
|
"Innocentius määräsi lauantaina eli sapattina aina paastottavan" (Peter Heylyn, History of the Sabbath, osa 2, luku 2, Lontoo, 1636, s. 44). |
|
406 jaa. |
Gunderikista tulee vandaalien kuningas. |
|
|
Wormsin burgundilaiskuningaskunta perustettiin. |
|
|
Nämä saksalaiset heimot olivat kaikki unitaarisia. |
|
409 jaa. |
Vandaalit olivat unitaarisia ja siten ikonoklastisia, ja he halveksivat
Rooman täydessä kukoistuksessaan olevan järjestelmän ikoneja ja epäjumalia
sekä aikaisempien pakanallisten riittien ja patsaiden synkreettistä
omaksumista. Ne tuhoutuivat aluksi Galliassa 409-411 ja saapuessaan
Espanjaan, Afrikkaan ja jälleen Roomaan. Heidät leimattiin pakanallisiksi
barbaareiksi ja tästä me johdamme sanan vandalismi, mutta itse asiassa he
olivat ikonoklasteja, jotka halveksivat synkretistien epäjumalanpalvelusta.
He olisivat tuhonneet Rooman sen vuoksi, mitä he pitivät
epäjumalanpalveluksena, mutta katuivat Leon pyynnöstä 2. kesäkuuta 455. |
|
|
Dr. Peter Heylyn (History of the Sabbath, London 1636, Part 2,
para. 5, ss. 73-74) toteaa, että vietti sapattia muinaisista ajoista lähtien
itäisten käytäntöjen mukaisesti. |
|
416 jaa. |
Vandaalit olivat miehittäneet Espanjan ja Espanja oli unitaarinen. Visi-
eli länsigootit valloittivat vandaalikuningaskunnan Espanjassa vuonna 416.
Kaikki pohjoisen ja lännen alueet olivat unitaarisia. Italian sanotaan olleen
trinitaarinen mutta useimmiten unitaarien alaisuudessa. Vuonna 418 frankit
asettuivat osiin Galliaa. Samana vuonna Teoderikista tuli visigoottien
kuningas. Vuoteen 425 mennessä nämä niin sanotut barbaarit, jotka olivat itse
asiassa unitaarisia, olivat suurimmaksi osaksi asettuneet Rooman
provinsseihin. Vandaalit olivat Etelä-Espanjassa, hunnit Pannoniassa,
ostrogootit (ja myöhemmin herulit) Dalmatiassa sekä visigootit ja sveebit Pohjois-Portugalissa
ja Espanjassa. Eurooppalaiset hunnit pysyivät Pannoniassa noin vuoteen 470,
jolloin he vetäytyivät Euroopasta. |
|
417 jaa. |
Milano (historiallisesti sapattia viettävä) ei ole enää ratkaisun avain,
kun paavi Zosimus tekee Patrocluksesta, Arlesin piispasta, sijaisensa eli
valtuutettunsa Galliaan. |
|
425 jaa. |
Vuonna 425 Valentinianus III tuli Länsi-Rooman keisariksi äitinsä Galla
Placidian suojeluksessa. Geiserik (428-477) tuli vandaalien kuninkaaksi
samana vuonna. |
|
|
Vuonna 429 anglit, saksit ja juutit karkottivat piktit ja skotit
Etelä-Englannista. (Skotlantilaiset saapuivat Skotlantiin vasta vuonna 501.
Vuonna 457 Crayfordin taistelussa Hengistin alaiset juutit voittivat britit
ja miehittivät Kentin, missä he ovat edelleen. Vuonna 429 Valentinianus III:n
pääministeristä Aëtiuksesta tuli Länsi-Rooman keisarikunnan hallitsija
(429-454). Samana vuonna Geiserik perusti vandaalivaltakunnan
Pohjois-Afrikkaan. Vuonna 443 hän valloitti viimeisen Rooman alueen
Pohjois-Afrikassa ja Afrikka oli jälleen unitaarien hallinnassa. |
|
433 jaa. |
Attila (k. 453) tuli hunnien hallitsijaksi. Vuonna 436 viimeiset
roomalaiset joukot lähtivät Britanniasta. Samana vuonna hunnit tuhosivat
Wormsin burgundilaiskuningaskunnan. Burgundilaiset olivat osa tätä suurta
puskua Eurooppaan, jossa olivat mukana anglosaksit ja langobardit sekä muut
heimot nähtävästi Parthian joukoista. |
|
443 jaa. |
Alemannisaksalaiset (sveitsiläiset) asettuivat asumaan Alsaceen eli
Elsassiin. |
|
|
Vuonna 453 hunnien Attila kuoli ja Teoderik II:sta (453-466) tuli
visigoottien kuningas, kunnes hänet murhasi hänen veljensä Erik (466-484),
josta tuli hänen seuraajansa. Tapahtumaa seurasi vandaalien hyökkäys Roomaan
vuonna 455. Tosiasia oli, että vandaalit olivat unitaarisia. He tuhosivat
pakanalliset epäjumalat, joille annettiin niin sanottuja kristillisiä nimiä,
ja pitivät niitä kauhistuksena ja toisen käskyn rikkomisena. Termi vandalismi
juontaa juuresta tästä toiminnasta. Tuhoaminen oli itse asiassa raamatullista
vallankäyttöä pakanallisten epäjumalien tuhoamiseksi. |
|
451 jaa. |
Täydestä opillisesta kannasta, jonka mukaan Pyhä Henki oli tasavertainen
osa Jumaluutta, sovittiin vasta Khalkedonin kirkolliskokouksessa. Jumalan
poikien rooli ja toiminta sanansaattajina ja hoivaavina henkinä supistui
siihen pisteeseen, että heidän olemassaolonsa oli muuttunut vähäpätöiseksi ja
sana enkeli lakkasi olemasta Jumalan pojan kuvaileva tehtävä Jumalan
suunnitelman toteuttamisessa. Siitä oli tullut itsenäinen entiteetti, jonka
olemassaolon toissijainen Messiaan ja valittujen roolin rinnalla. Tätä
näkemystä käytettiin kohottamaan kristologiaa ja poistamaan Kristus
luomakunnasta kaikilla tasoilla kolminaisuusopin mukaisesti. Tämä näkemys ei
ollut varhaisen seurakunnan näkemys ja termiä enkeli pidettiin
yksinkertaisesti Jumalan poikien funktiona. |
|
471 jaa. |
Teoderik Suuresta tuli ostrogoottien kuningas vuosina 471-526. |
|
|
Tuolloiset Itä-Rooman keisarit olivat Theodosius II (k.
450), Marcianus 450-457), Leo I (457-474). Vuonna 457 Kilderik I:stä
(457-481) tuli saalilaisten frankkien kuningas. Vuonna 460 frankit valtasivat
Kölnin. Vandaalit tuhosivat myös Cartagenan roomalaislaivaston samana vuonna.
|
|
|
Konfliktit eri puolilla Eurooppaa koskivat pohjimmiltaan sitä, mikä heimo
oli päätynyt mihinkin hedelmälliseen Euroopan sektoriin. Vaikka he olivat
unitaarisia, heitä hallitsivat myös omaa etuaan tavoittelevat miehet, mikä
oli heidän tuhonsa. |
|
|
Viimeiset Länsi-Rooman keisarit olivat Severus (461-465), Anthemius
(467), Olybrius (473), Glycerius (474), Julius Nepos (475) ja Romulus
Augustulus (476). Läntinen keisarikunta päättyi hallitsijoidensa heikkouteen.
Germaaninen Odovakar (433-493) valtasi ja teloitti Oresteen Placentiassa,
teloitti hänen poikansa Romulus Augustuluksen ja hänet julistettiin Italian
kuninkaaksi. |
|
|
Näin Länsi-Rooman valtakunta tuli päätökseensä ilman vakiintunutta
katolista kirkkoa ja selkeää politiikkaa Euroopassa. |
|
474 jaa. |
Itäisten lahkojen tukahduttaminen |
|
|
Vuonna 474 Zenonista tuli Itä-Rooman keisari (474-491). Trinitaariset
koulut kehittyivät laajemmin itäisessä imperiumissa tästä lähtien, ja Proklos
käytti niiden perustana uusplatonistista mallia Ateenan platonisen akatemian
mukaan ja hänestä tuli sen johtaja Ateenassa 476. Trinitaarinen järjestelmä
virallistettiin Khalkedonin kirkolliskokouksessa vuonna 451. Egyptin koptien
jakautumiset ovat peräisin tältä ajalta. Vuonna 483 paavi Simpliciusta
seurasi Felix III (-492). Vuonna 484 hän erotti Konstantinopolin patriarkan
Acaciuksen ja johti läntisen ja itäisen kolminaisuusseurakunnan ensimmäiseen
skismaan (484-519). |
|
476 jaa. |
Vandaalien kuningas Geiserik myi itäisen Sisilian visigoottien
kuninkaalle Teoderikille. Unitaristiset vandaalien kuninkaan Hunerikin
alaisuudessa alkoivat ryhtyä toimiin katolilaisia vastaan, joita kohtaan he
olivat olleet esimerkillisiä suvaitsevaisuudessaan tähän asti, lukuun
ottamatta epäjumalanpalvelusta, kuten on selvää. Unitaarien ja trinitaarien
välinen kiista alkoi nyt aiheuttaa vainoa. Trinitaarinen eli
katolinen/ortodoksinen ryhmä oli pääasiassa ollut heikko ja unitaarit olivat
vallassa. Tämä muuttui saalilaisten frankkien tuella. |
|
481 jaa. |
Vahan Mamikonianin kapina oli vuosina 481-484, ja tämä menestys takasi
Armenialle uskonnollisen ja poliittisen vapauden. Tämä vapaus näyttää myös
auttaneen sapattia viettävää seurakuntaa vakiinnuttamaan asemansa
paulikiaanien keskuudessa Taurusvuorilla. Paulikiaaneja löytyi idästä vielä
1800-luvulla. Tämä ryhmä toimi vielä 1900-luvulla. Heidän jälkeläisensä,
joita oli yli miljoona, tuhottiin Armenian alueella ensimmäisen maailmansodan
jälkeen. Siellä oli miljoonasta kahteen miljoonaan sapattia viettävää
henkilöä, jotka tuhottiin Bektashi-islamin kieltämisen jälkeen vuoden 1927
jälkeen. Tämä tuhoamisprosessi jatkui Euroopassa holokaustin aikana aina
vuoteen 1953 ja Stalinin kuolemaan saakka. |
|
|
Kilderik I kuoli ja häntä seurasi hänen poikansa
Klodvig (k. 511), joka perusti merovingidynastian. Vuonna 484 vandaalien
kuningas Hunerikia seurasi hänen veljenpoikansa Gundamund. Vuonna 486 Klodvig
kukisti viimeisen roomalaisen Gallian käskynhaltijan Syagriuksen. Roomalla ei
ollut enää valtaa Galliassa. |
|
487 jaa. |
Tuohon aikaan (487-493) myös unitaariset ostrogootit alkoivat valloittaa
Italiaa. Teoderik voitti germaanien Odovakarin Isonzojoella ja jälleen
lähellä Veronaa (489). |
|
489 jaa. |
Vuonna 489 idän keisari Zenon tuhosi nestoriolaisen kristillisen koulun
Edessassa ja rakensi pyhän Simeon pylväskilvoittelijan seurakunnan tämän
pylvään ympärille. Vuonna 491 Armenian seurakunta katkaisi yhteyden
Bysanttiin ja Roomaan, ja vuonna 498 nestoriolaiset asettuivat Nisibikseen Persiaan.
Seurakunta, joka muutti Jerusalemista Armeniaan, ei ollut trinitaarinen ja
difysiittinen ja se vietti sapattia. Se oli myös arameankielisten tekstien ja
Peshitta-version säilytyspaikka Edessassa, kunnes se tukahdutettiin.
Varhainen seurakunta levisi itään aina Kiinaa myöten. Katso tutkielmaa: Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
|
492 jaa. |
Felix III:n kuoleman jälkeen paaveina olivat Gelasius (492-496) ja
Anastasius II (498) ja Symmachus (514). Gelasius esitteli Gelasiuksen
messukirjan, rukouskirjan, lauluja sekä ohjeita messun viettoon. |
|
493 jaa. |
Odovakar antautui ostrogooteille ja hänet murhasi Teoderik, joka sitten
perusti Italian ostrogoottilaisen kuningaskunnan ja meni naimisiin Klodvigin
siskon kanssa. ostrogootit miehittivät Maltan vuosina 494-534. Vuonna 500
Trasamund meni naimisiin Teoderikin sisaren kanssa ja hänelle annettiin
Länsi-Sisilia myötäjäisiksi. |
|
498 jaa. |
Nestoriolaiset asettuvat Nisibikseen Persiaan. |
|
499 jaa. |
Vuonna 499 Rooman kirkolliskokous antoi asetuksen paavinvaaleista, ja
vuonna 500 trinitaarisiin kirkkopalveluksiin tuotiin suitsukkeita mistä
tahansa kristillisestä kirkosta. |
|
500 jaa. |
Germaaniset markomannit Böömissä hyökkäsivät Baijeriin ja heidän
lähdettyään tšekit asettuivat Böömiin. |
|
510 jaa. |
Provence, Kaakkois-Ranskassa,
siirtyi Italian ostrogooteille vuoteen 563 mennessä. Nämä tosiasiat
selittävät, miksi sapattilaisia oli kaikkialla Etelä-Ranskassa,
Pohjois-Espanjassa ja Pohjois-Italiassa. Kristinuskossa vietettiin sapattia
aina viidennelle vuosisadalle asti ja Hieronymuksen aikaan (noin vuonna 420)
hurskain kristitty tavallista työtä sunnuntaina (Dr. White bishop of Ely,
Treatise of the Sabbath Day, s. 219; vrt. Augustine of Hippo, NPNF
First Series, Vol. 1, ss. 353-354 ja myös tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautumien
(Nro 122), p. 2). |
|
511 jaa. |
Vuonna 511 Klodvig, frankkien kuningas, kuoli ja hänen valtakuntansa
jaettiin hänen neljän poikansa Teoderik I:n (k. 534); Klodomirin (k. 524);
Kildebert I:n (k. 558) ja Klotarin (k. 561) kesken ja he perustivat
tuomioistuimet Soissonsiin, Pariisiin, Metziin ja Orléansiin vastaavasti.
Samoihin aikoihin perustettiin myös Saint-Césairen luostari Arlesiin.
Munkkilaisuudesta oli oleva myös tärkeässä osassa trinitaarisuuden
leviämisessä. |
|
523 jaa. |
Vuonna 523 Trasamund, vandaalien kuningas, kuoli ja häntä seurasi
Hilderik (vuoteen 530). Vuonna 524 Klodomir, Klodvig I:n poika, tappoi
Sigismund I:n. ostrogoottien jäljiltä Ravennassa on Battistero degli Ariani,
joka tunnetaan nykyisin nimellä S Marian kasteallas Cosmedinissa, vuodelta
525. Vuonna 526 Teoderik Suuri kuoli ja hänet haudattiin Ravennaan. Hänen
tyttärestään Amalasuntasta tuli Italian hallitsija (vuoteen 534). |
|
|
Arabikristittyjen joukkomurha Najranissa ja Himyarissa (Arabiassa)
juutalaisten arabikuninkaan toimesta. |
|
527 jaa. |
Vuonna 527 Justinianus I:stä tuli Bysantin keisari (vuoteen 565),
gooteille ja vandaaleille ja siten unitaariselle kirkolle tuli osaksi
haasteita ja vaihteluita aina vuoteen 590 asti. Euroopan historian tärkein
käännekohta oli, että frankeista tuli kolminaisuusopin kannattajia, koska
tämä seikka edesauttoi katolisen kirkon perustamista Euroopassa. Ilman
frankkeja se ei olisi ollut mitään. Näemme tästä nyt vääjäämättömän liikkeen
eteenpäin, kunnes Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan julistus vuonna
590 jaa. ja tämä valtakunta kesti 1260 vuotta, kunnes se saatiin hallintaan
1850 ja paavi käytännössä vangittiin 1870. |
|
|
Viimeiset sodat islamin ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan
nousuun |
|
529 jaa. |
Vuonna 529 Justinianus sulki tuhat vuotta vanhan kreikkalaisen filosofian
koulun Ateenassa. Tämän teon väitettiin kohdistuneen pakanuuteen, mutta se
pakotti uusplatonistien synkretismin ja itse asiassa pakotti professorit
menemän Persiaan ja Syyriaan, missä seuraavasta vuodesta lähtien Khosroes I:n
valtakaudella Persian oppineisuus nousi kokonaan uudelle tasolle. Tämä oli
siirtää oppimisen keskuksen islamilaiseen maailmaan, joka muodostui
seuraavalla vuosisadalla vastauksena Konstantinopolin trinitarismin
kehitykseen. |
|
532 jaa. |
Vuonna 532 frankit kukistivat Burgundin kuningaskunnan, joka kattoi
alueita Ranskassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Myös kenraali Belisarius
pelasti Justinianuksen valtaistuimen kukistamalla Nika-kapinan
Konstantinopolissa. Hänet kutsuttiin takaisin edellisenä vuonna sen jälkeen,
kun hänet oli erotettu persialaisten tappion vuoksi. Konstantinopoli
rakennettiin uudelleen. Vuonna 533 Belisarius kukisti vandaalivaltakunnan ja
teki Pohjois-Afrikasta Bysantin provinssin. Vuonna 534 Toledosta tuli
unitaaristen visigoottien kuningaskunnan pääkaupunki Espanjassa (vuoteen
711). Vuonna 535 Belisarius miehitti ostrogoottien valtakunnan ja pysyi
siellä vuoteen 540 asti. Tämä toiminta mahdollisti Provencen siirtymisen
ostrogooteilta frankkien valtakuntaan ja Napolista tuli osa Bysantin
valtakuntaa. |
|
539 jaa. |
Vuosina 539-562 Bysantin valtakunta oli sodassa Persian kanssa. Sota oli
ostrogoottien kuninkaalle Totilalle mahdollisuus lopettaa Bysantin valta
Italiassa vuonna 540 ja tulla kuninkaaksi vuonna 541 hänen setänsä Ildibadin
kuoltua (vuoteen 552). Vuonna 546 Totila saapui Roomaan (lähti jälleen vuonna
547). Samana vuonna Audoin Lombardilainen perusti uuden langobardien
dynastian ja laajensi valtaansa Savajoen toiselle puolelle. |
|
543 jaa. |
Vuonna 543 Origeneen kirjoitukset tuomittiin Justinianuksen käskystä.
Vaikka Origenesilla oli lähes gnostilaisia taipumuksia, hänen kirjoituksensa
ja Heksapla olivat myös tärkeitä. Tämä teko oli osa sapatin vastaista
kolminaisuusoppien vakiinnuttamista idässä. Keisarinna Theodora kuoli vuonna
548. |
|
550 jaa. |
Vuonna 550 Totila valloitti Rooman ja unitaarit palasivat valtaan. Samana
vuonna alkoi turkkilaisten avaarien muuttoliike länteen ja slaavilaiset
heimot asettuivat asumaan Mecklenburgiin. |
|
|
Puolalaiset asettuivat Länsi-Galitsiaan ja ukrainalaiset asettuivat
Itä-Galitsiaan. Samana vuonna myös walesilaiset kääntyivät täysin
kristinuskoon Daavidin toimesta ja sapatin pitäminen vakiintui Walesiin,
mistä se karkotettiin vasta 11. vuosisadalla. Papiston avioliitto jatkui
1100-luvulle saakka. Myös Columba, irlantilainen lähetyssaarnaaja Ranskassa
ja Italiassa (550-615), on peräisin tältä vuodelta. Kelloja käytettiin
Ranskan seurakunnissa ensimmäistä kertaa tästä vuodesta lähtien, mikä
merkitsi myös synkretististä kolminaisuusopin vaikutusta frankkien kautta. |
|
551 jaa. |
Vuonna 551 bysanttilaiset voittivat ostrogoottilaisen laivaston.
Ostrogoottien kuninkaan Totilan tappoivat seuraavana vuonna bysanttilaiset
eunukki Narseksen (n. 478-573) alaisuudessa Taginaen taistelussa. Vuonna 553
Narses liitti Napolin ja Rooman osaksi Bysanttia, ja hänet nimitettiin
Italian eksarkiksi, jolloin hänestä tuli korkein sotilas- ja siviiliviranomainen.
Myös arkkipiispa Maximianuksen valtaistuin perustettiin Ravennaan tänä
vuonna. |
|
558 jaa. |
Vuonna 558 Klotar I:n poika Klodvig yhdisti jälleen frankkien
valtakunnan, joka kesti vuoteen 561, jolloin se jaettiin jälleen hänen
poikiensa Karibertin, Guntramin, Sigebertin ja Kilperikin alaisuuteen. |
|
563 jaa. |
Vuonna 563 sapattilainen kelttiläinen lähetyssaarnaaja Columba asettui
Ionan saarelle ja alkoi käännyttää piktejä. |
|
565 jaa. |
Vuonna 565 Justinianus I kuoli ja hänen seuraajakseen tuli hänen
veljenpoikansa Justinus II (k. 578). Langobardit ajoivat sitten
bysanttilaiset Pohjois-Italiasta etelään, mutta jättivät heidät Ravennaan.
Audoinia seurasi hänen poikansa Alboin, joka avaarien avustamana tuhosi
gepidien goottilaisen kuningaskunnan Veikselin alajuoksulla ja perusti vuonna
568 langobardien kuningaskunnan Pohjois- ja Keski-Italiaan. |
|
567 jaa. |
Vuonna 567 Leovigild, visigoottien kuningas (vuoteen 586), ajoi
bysanttilaiset Länsi-Espanjasta ja valloitti koko Espanjan vuonna 585.
Frankkien valtakunta jaettiin myös Austrasiaan, joka koostui Lothringenista,
Belgiasta sekä Reinin oikeasta rannasta ja Neustriasta (Ranska) ja
Burgundista. |
|
570 jaa. |
Vuonna 570 syntyi islamin perustaja profeetta Qasim ibn Abdullah ibn
Abdul Muttalib Qureshista Bekkassa/Petrassa. Vuonna 572 Persian ja
bysanttilaisten välinen sota puhkesi uudelleen ja jatkui Khosroes II:n
valtaannousun jälkeen vuosina 590-628, ja islam sai alkunsa vuoteen 632
mennessä. Vuoteen 632 mennessä perustettiin poliittiset jaottelut, jotka tulevat
lopulta johtamaan kolmanteen maailmansotaan. |
|
573 jaa. |
Vuonna 573 Clotharin pojat Kilperik ja Sigebert lähtivät sotaan. |
|
589 jaa. |
Toledon kirkolliskokous pidetään. Hengen julistetaan lähtevän Isästä ja
Pojasta (Filioque: roomalaiskatolinen). Näin ollen kolminaisuusopin
kannattajat ovat Raamatun vastaisesti sitä mieltä, että Poika syntyy Isästä,
mutta että ei ollut hetkeäkään, jolloin Poikaa ei olisi ollut olemassa. Sama
pätee myös Pyhään Henkeen. |
|
|
Neuvosto myös kieltää juutalaisia ostamasta kristittyjä orjia ja sääti,
että kenen tahansa juutalaisen, joka ympärileikkaa tällaisen orjan 1.
Mooseksen kirjan 17:12 s. perusteella, tulisi menettää hänet. |
|
|
Unitaariset visigootit Espanjassa kääntyivät katolisuuteen, joka
julistettiin valtion uskonnoksi Toledossa. 590-1850: 1260 vuotta seurakunta erämaassa |
|
590 jaa. |
Vuonna 590 langobardien kuninkaan Autharin seuraajaksi tuli Agilulf (k.
615) ja paavi Pelagius II:n seuraajaksi paavi Gregorius I, jota kutsutaan
Suureksi. Hän julisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan. Niin sanottu
roomalaiskatolinen eli trinitaarinen järjestelmä vainoaa unitarismia. |
|
591 jaa. |
Vuonna 591 Columbanus (s. 543) saapui Bretagneen Irlannista. |
|
597 jaa. |
Gregorius lähetti Augustinuksen lähetyssaarnaajaksi Englantiin vuonna
597, ja tämä kastoi Ethelbertin Kentissä ja pani alkuun katolisen
järjestelmän Britanniassa. |
|
|
Seurakuntaa alettiin vainota, ja se päätyi suurelta osin Rooman
valtakunnan ulkopuolelle. Näin ollen se oli oikeaoppisena itseään pitävän
kirkon ulottumattomissa, kunnes unitaristit tai niin kutsutut
"areiolaiset" kääntyivät asteittain, mikä jatkui kahdeksannelle
vuosisadalle asti ja myös Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan
perustamisesta lähtien vuonna 590. Uskon vainot kestivät ajanjakson, joka
käsitti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan vallan ja hallinnon
vuodesta 590 vuoteen 1850. Katso tutkielmaa: Sapattia pitävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
|
|
1260 vuoden aikana vuodesta 590
vuoteen 1850 roomalaiskatolinen kirkko on rakentanut teologiansa väärille
lähtökohdille, jotka perustuvat kreikkalaiseen filosofiaan ja pakanallisiin
palvontajärjestelmiin. Pakanallisen kalenterin hyväksyminen ajoi
kolminaisuuden ristiriitaan jokaisen sellaisen heimon ja kansan kanssa, joka
oli lukenut tai opiskellut Raamattua ja Jumalan lakia. Tämän seurauksena,
säilyttääkseen auktoriteettinsa, se otti käyttöön kansalliset ja
kansainväliset vaino- ja sortojärjestelmät, joiden oli määrä johtaa
miljoonien rauhanomaisten lainkuuliaisten kansalaisten tuhoamiseen Euroopan
mantereella ja Vähässä-Aasiassa (ja myöhemmin Amerikassa). Sen hyökkäykset
Lähi-itään niin sanotuilla ristiretkillä saivat sen lietsomaan islamin vihaa
siinä määrin, että se on nyt polarisoitunut yli puolet maailmasta.
Kahdennellakymmenennellä vuosisadalla tätä sotaa on käyty rauhanomaisia
lainkuuliaisia kansalaisia vastaan, minkä perusteella juutalaisiin ja
Euroopan sapattia pitäviin kristittyihin on suunnattu tahallista
joukkotuhontaa ja kansanmurhaa. Tätä asiaa tarkastellaan tarkemmin
osoitteessa www.holocaustrevealed.org. |
|
597 jaa. |
Sapatti Britanniassa |
|
|
Katolisuus vakiinnutettiin Britanniassa vasta Augustinus Canterburylaisen
käännyttäessä anglit. Ethelbert, Kentin kuningas, kääntyi katolilaisuuteen
helluntaina vuonna 597 (Butler, Lives of the Saints, ed. Walsh,
concise edn., s. 158) ja monet (noin 10 000) alamaiset kastettiin
(pirskotettiin) joulun pakanallisessa keskitalven tulijuhlassa vuonna 597.
Siihen asti Britannian kristityt olivat pääasiallisesti, elleivät
yksinomaisesti, sapattia viettäviä subordinationistisia unitaristeja, jotka
noudattivat ruokavaliolakeja ja pyhiä päiviä. He joutuivat Rooman hallintaan
vasta Whitbyn kirkolliskokouksessa vuonna 664 Hildan luostarissa, jossa he
alistuivat pakon edessä. |
|
600 jaa. |
Columba Ionalainen piti sapatin ja ennusti kuolemansa sapattina,
lauantaina 9. kesäkuuta vuonna 597 (Butler, Lives of the Saints, Vol.
1, hakusana "St. Columba", s. 762). Butler sanoo alaviitteessään,
että Herran päivän kutsuminen sapatiksi alkoi vasta tuhat vuotta myöhemmin
(Adamnán, Life of Columba, Dublin, 1857, s. 230). Tätä kommentoi myös
W.T. Skene teoksessaan Adamnán's Life of St. Columba, 1874, s. 96).
(Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122).) |
|
603 jaa. |
Gregorius pani alkuun ohjelman juutalaisten rauhanomaiseksi
kääntymiseksi. Sitten hän otti käyttöön kuvakirjat korvatakseen Raamatun
lukutaidottomille. Goottilainen Raamattu on noin vuodelta 351. Raamatun arvo
laski, ja lopulta Rooma itse asiassa poisti sen suurelta yleisöltä aina
siihen asti, kun Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta hajosi vuonna 1850. |
|
609 jaa. |
Langobardit kääntyivät
roomalaiskatolisuuteen. Trinitaarinen kristinusko tunkeutui Venäjän kansaan
900-luvun lopulla Konstantinopolin kreikkalais-ortodoksisesta rakenteesta.
Saattaa hyvinkin olla, että tämä oli täysin poliittinen päätös, kun otetaan
huomioon se tosiasia, että kasaarit etelässä ja Ukrainan kautta Eurooppaan
olivat kaikki sapattia pitäviä unitaareja, sekä juutalaisia että kristittyjä.
Niin olivat myös bulgaarit, jotka saapuivat samaan aikaan kuin hunnit
kymmenennellä vuosisadalla. Samoin myös paulikiaanit muuttivat Traakiaan
Konstantinus Kopronymuksen valtakaudella kahdeksannella vuosisadalla ja
myöhemmin Johannes Tzimiskesin valtakaudella kymmenennellä vuosisadalla
(katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122)). |
|
610 jaa. |
Rooman Pantheon vihittiin Santa Maria Rotondan kirkoksi. |
|
|
Profeetta QasimMuhammed-neuvoston kanssa alkaa saarnata Arabiassa. |
|
613 jaa. |
Katso tutkielma Kristus ja Koraani (Nro 163)ja Koraanin kommentaari Q001,Q001Bja Q001D. |
|
622 jaa. |
Ensimmäinen hidžra Jafirin johdolla Aksumin kaupunkiin Abessiniaan |
|
741-775 jaa. |
Hidžra. Profeetan ja seurakunnan pako Bekkasta Medinaan. |
|
745 jaa. |
Konstantinos Kopronymus, idän unitaarinen keisari, kutsuu paulikiaanit
asettumaan Traakiaan. |
|
|
Liftinaen kirkolliskokous Belgiassa vuonna 745 kolmannessa puheessaan
varoittaa sapatin pitämisestä ja viittaa Laodikean kirkolliskokoukseen (noin
366). |
|
781 jaa. |
Sapatti Aasiassa |
|
|
Sapatin pitäminen Aasiassa oli pääosin ei-trinitaarista, kunnes jesuiitat
aloittivat lähetystyönsä. Nestoriolaiset ja African maakunnan
lähetyssaarnaajat (katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122)) seurasivat varhaista seurakuntaa Persiaan,
Intiaan ja sitten Kiinaan. Unitaarinen sapattilaisuus oli vakava uhka
buddhalaisuudelle ja buddhalaisuus kielsi sen. Aasian sapattiseurakunnat
olivat pääsääntöisesti myös ei-trinitaarisia. Ne noudattivat ruokavaliolakeja
ja kielsivät myös ripin ja kiirastulen. Näiden seurakuntien jakautumiset
olivat seurausta pääasiassa Konstantinopolin ja Khalkedonin
kirkolliskokouksista. |
|
|
Kiinalaisilla oli pitkäaikaisia kokemuksia kristillisestä järjestelmästä,
ja kuten muuallakin, sapatti oli merkki raamatullisesta kirjaimellisuudesta.
Vuonna 781 se oli jo kunnolla vakiintunut (katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122)). |
|
|
Vuonna 781 kuuluisaan kiinalaiseen muistomerkkiin kaiverrettiin marmoriin
kertomaan kristinuskon tuolloisesta kasvusta Kiinassa. Tämä 763 sanan
kaiverrus löydettiin Chang'anin kaupungin läheltä vuonna 1625 ja sen sanotaan
nyt seisovan Steelametsässä Chang'anissa. Ote steelasta toteaa: |
|
|
"Seitsemäntenä päivänä me uhraamme uhreja puhdistettuamme sydämemme ja saatuamme synninpäästön synneistämme. Tätä niin täydellistä ja erinomaista uskontoa on vaikea nimetä, mutta se valaisee pimeyttä loistavilla määräyksillään." (M. l'Abbé Huc, Christianity in China, Vol. I, Ch. 2, ss. 48-49). |
|
|
Jakobiitit todettiin sapattilaisiksi Intiassa vuonna 1625 (Pilgrimmes,
Pt. 2, s. 1269). |
|
|
Abessinian seurakunta pysyi sapattilaisena ja Etiopiassa jesuiitat
yrittivät saada abessinialaisia omaksumaan roomalaiskatolisuuden. Abessinian
legaatti Lissabonin hovissa kiisti heidän pitäneen sapattia juutalaisten
jäljittelemiseksi, vaan pikemminkin kuuliaisuudesta Kristukselle ja
apostoleille (Geddes, Church History of Ethiopia, ss. 87-88).
Jesuiittojen vaikutuksesta kuningas Za Dengel ehdotti alistumista
paavinvaltaan vuonna 1604 ja kielsi sapattipalvonnan ankaran rangaistuksen
uhalla (Geddes, ibid., s. 311 ja myös Gibbons, Rooman valtakunnan rappio
ja tuho, Luku 47). |
|
791 jaa. |
Sapatti Italiassa |
|
800 jaa. |
Väitetään, että Ambrosius Milanolainen vietti sapattia Milanossa ja sunnuntaita Roomassa, mistä on peräisin sanonta maassa maan tavalla (tee Roomassa, niin kuin roomalaiset tekevät) (Heylyn, op. cit., 1612). Heylyn pani merkille Milanon kirkon olevan neljännellä vuosisadalla sapatinvieton keskus lännessä (ibid., osa 2, kappale 5, s. 73-74). Ei olekaan yllättävää, että sapattilaisilla oli siellä oma koulu, joka merkittiin muistiin valdolaisille kuuluvaksi, kun Pierre Valdes liittyi heihin. Sapattia oli vietetty Italiassa vuosisatojen ajan, ja Friulin kirkolliskokous (n. 791) vastusti sitä, että talonpojat noudattaisivat sitä, kanonissa 13. "Me käskemme kaikkia kristittyjä viettämään Herran päivää, ei entisen sapatin kunniaksi, vaan viikon ensimmäisen päivän, Herran päiväksi kutsutun; pyhän yön tähden. Puhuttaessasapatista, jota juutalaiset viettävät viikon viimeisenä päivänä ja jota meidän talonpoikamme viettävät..." (Mansi, 13, 851). |
|
800-900 jaa. |
Hunnit näyttävät siirtyneen aroille ja liittoutuneen kasaarien kanssa, ja
siellä he pysyivätkin, kunnes he miehittivät Pannonian uudelleen vuoden 800
jälkeen, nyt virallisestikin juutalaistuneiden kasaarien tuella. Ei voida
pitää mahdottomana sitäkään, että Transilvanian sapattilaiset todella tulivat
osaksi hunnien laumaa, joka tuli Kasariasta ja Levediasta, ja olivat olleet
osa itäistä seurakuntaa, jonka apostolit perustivat alun perin Parthian
valtakunnan kautta (vrt. Grun, The Timetable of History, 3rd ed.,
Touchstone, 1991, s. 30) (vrt. myös Coxin esipuhe teokseen R. Samuel Kohn,The Sabbatarians in Transylvania (Nro A_B2), [1894], CCG Publishing, 1998). |
|
|
Paulikiaanit kukistettiin Chrysocheirin valtakautena Tephrikessä, mutta
he palautuivat Smbatin valtakaudella Armeniassa Tondrakin alueella ja sitä
kutsuttiin siksi tondrakilaisuudeksi. Joitakuita kutsutaan nimellä athingani,
Frygiassa ja Timoteus Konstantinopolilainen viittasi heihin nimellä
melkisedekiläiset (Harhaoppisten vastaanottaminen) ja myös
selikialaiset. |
|
|
Nikeforos (802-811) palkkasi paulikiaaneja suojelemaan keisarikuntaa sen
itärajalla. |
|
|
Keisarit Mikael ja Leo V vainosivat paulikiaaneja häikäilemättömästi,
mutta nämä olivat liian sotaisia ja hyvin organisoituja tullakseen
pakotetuiksi oikeaoppisuuteen. Theodora (842-857) kohdisti heihin yhä väkivaltaisempia
vainoja. |
|
970 jaa. |
Athinganit olivat likeisessä suhteessa keisari Mikael II:een (821-829). |
|
1012 jaa. |
Toinen sapattia viettävien paulikiaanien muutto Traakiaan tapahtuu
Johannes Tzimiskesin aikana. |
|
1064 jaa. |
"Kerettiläisten" vainoaminen alkaa Saksassa |
|
1095 jaa. |
Sapatista kehkeytyy katkera kiista vuoden 1064 jälkeen, kun lännen ja
idän kirkko eroavat toisistaan. |
|
1096 jaa. |
Kristityiltä evättiin pääsy Jerusalemiin. |
|
1123 jaa. |
Ensimmäinen ristiretki paavi Urbanus II:n aikana. |
|
1139 jaa. |
Roomassa ensimmäinen lateraanikonsiili kielsi pappeja menemästä
naimisiin. Selibaatti valtaa Rooman kirkon, joka nopeasti rappeutuu
moraalisesti. |
|
1147 jaa. |
Malakias Ua Morgair, Armagh'n arkkipiispa (erosi 1138) menee paavi
Innocentiuksen luo Roomaan ja pyytää pallium-viittoja Armagh'n ja Cashelin
arkkipiispoille. Hänet nimitettiin Irlannin legaatiksi. Hän kirjoitti listan
paaveista Rooman kirkon loppuun asti. Hän palaa Clairvaux'n kautta, joka oli
Bernardin johdossa. Siellä hän saa mukaansa viisi munkkia irlantilaisen
Christianin alaisuudessa ja palaa Irlantiin ja perustaa Mellifontin luostarin
vuonna 1142. Katso myös Viimeinen paavi (Nro 288). |
|
1159 jaa. |
Toinen ristiretki |
|
|
Käydessään Beneventossa englantilaissyntyinen paavi Hadrianus IV (Nicholas Brekespear) taipui Johannes Salisburylaisen pyyntöön luovuttaa Irlanti Henrik II:n johdossa olevalle Englannille. Todellinen tarkoitus oli tuhota Irlannissa vielä toimivat kvartodesimaanit Cashelista. Vain Armagh'sta tulevat papit saavat Rooman hyväksynnän. Irlantiin kohdistetaan tästä lähtien uskomatonta barbaarisuutta. Neljän vuosisadan ajan paavit vaativat itselleen ylivaltaa Irlantiin nähden Hadrianuksen lahjakirjan perusteella. Perusteena Hibernia-nimellä tuolloin tunnetun maan luovutukseen Englannille oli Konstantinuksen vaatimus roomalaiskatolisen kirkon perustamisen yhteydessä: |
|
1160 jaa. |
"Pyynnöstäni hän antoi ja luovutti
Hibernian Englannin maineikkaalle kuninkaalle Henrik II:ll periytyvän oikeuden
sen hallintaan, kuten hänen [olemassa oleva] kirjeensä todistaa tähän päivään
asti. Kaikkien muinaisten saarten sanotaan Konstantinuksen lahjakirjan mukaan
kuuluvan Rooman kirkolle, jonka hän perusti." |
|
1179 jaa. |
Pierre Valdesista tuli Lyonin valdolaisten päällikkö. Trinitaariset
historioitsijat väittävät virheellisesti valdolaisten perustajan olleen
Pierre Valdes, pyrkiessään vähättelemään näiden uskomuksia ja oppeja; vaikka
hän oli vain osa unitaaristen subordinationististen kristittyjen pitkää historiaa,
joka alkoi siitä, kun Polykarpos ja hänen Smyrnasta tulleet piispansa
käännyttivät heidät vuodesta 120 jaa. eteenpäin. Seurakunnan johtajien
yksilöinti ajan mittaan erillisten seurakuntien perustajiksi on yleinen
trinitaarinen kikka, jonka tarkoituksena on peittää sen jatkuvuus. |
|
|
Englantilaiset munkit kuulustelevat valdolaisia barba-saarnaajia
kolmannessa lateraanikonsiilissa, ja heidät tuomittiin tässä konsiilissa.
Alkuperäinen sapattilainen valdolaisjärjestelmä tuomittiin harhaopiksi. |
|
1180 jaa. |
Kolmas lateraanikonsiili. Valdolaiset tuomitaan ja inkvisitio
vakiinnutetaan seuraavissa konsiileissa. Aligenssiristiretket aloitetaan.
Sapattilaisia luovutetaan poltettaviksi suurin joukoin tästä lähtien.
Trinitaariset protestantit olivat myös mukana vainoamassa seurakuntaa
uskonpuhdistuksesta lähtien. |
|
|
Valdolaiset (anti-trinitaareja aina uskonpuhdistukseen asti) tuomittiin
yleisnimikkeellä areiolaisuus vuonna 1180 Bernard Fontcaudelaisen
tutkielmassa (Adversus Vallenses et Arianos). Katso tutkielma Neljännen käskyn rooli Jumalan historiallisissa
sapattia viettävissä seurakunnissa (Nro 170). |
|
1184 jaa. |
Veronan kirkolliskokouksen vuonna 1668 langettama tuomio karkotti jäljellä olevat Valdesin seuraajat Lyonista ja ajoi heidät Provenceen, Dauphinéen ja Piemonten laaksoihin, Lombardiaan ja muutamat jopa Saksaan. Heidän joukkonsa oli kasvanut siinä määrin, että Innocentius III lähetti parhaat legaattinsa tukahduttamaan heidät vuosina 1198, 1201 ja 1203. |
|
1189 jaa. |
Kolmas ristiretki. |
|
1190 jaa. |
Genovan kirkolliskokous määräsi valdolaiset luovutettaviksi kahleissa
poltettaviksi. Bernard Fontcaudelainen kirjoittaa teoksen Liber Contra
Vallenses. |
|
1190-2 jaa. |
Englannissa vainottiin sapattilaisia, ja publiaaneja eli pauliaaneja
poltettiin Oxfordissa. |
|
1192 jaa. |
Piispa Otto Toulilainen määräsi kaikki valdolaiset luovutettaviksi
kahleissa piispan tuomioistuimeen. |
|
1202 jaa. |
Neljäs ristiretki |
|
1206 jaa. |
Tšingis-kaani hallitsee mongoleja. |
|
1208 jaa. |
Albigenssiristiretki alkaa, kestäen vuoteen 1244, ja osoittaa mitä
suurinta häikäilemättömyyttä. 20 000 albigenssia tapettiin kerettiläisinä
paavin käskystä. |
|
1210 jaa. |
Keisari Otto määräsi Torinon arkkipiispan ajamaan valdolaiset pois
hiippakunnastaan, ja vuonna 1220 Pignerolin säännökset kielsivät asukkaita
pitämästä heitä luonaan. Jotkut pakenivat Pikardiaan, ja Filip Augustus ajoi
heidät Flanderiin. Jotkut tulivat Mainziin ja Bingeniin, missä 50 poltettiin
vuonna 1232 (Adeney, ibid.). (Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122).) |
|
1212 jaa. |
Lasten ristiretki: 50 000 ranskalaisesta ja saksalaisesta lapsesta vain
harvat palaavat. Useimmat heistä kuolivat tai heistä tuli orjia Pohjois-Afrikassa. |
|
1221 jaa. |
Viides ristiretki. |
|
1228 jaa. |
Kuudes ristiretki. |
|
1229 jaa. |
Inkvisitio Toulousessa Ranskassa kieltää maallikkoja lukemasta Raamattua. |
|
|
Toulousen kirkollisneuvosto julkaisi kanoneita sapattilaisia vastaan. |
|
|
3. Eri alueiden herrojen huvilat, talot ja metsät kolutaan tarkoin, ja
harhaoppisten piilopaikat hävitetään. |
|
|
kanon 14 - Maallikkojäsenet eivät saa pitää hallussaan Vanhan tai Uuden
Testamentin kirjoja (Hefele 5, 931,962). |
|
|
Inkvisitio alkaa |
|
1231 jaa. |
Paavi Gregorius IX suunnittelee inkvisition yrittäessään tehdä selvää
niistä, jotka on leimattu "kerettiläisiksi". |
|
|
Inkvisitioiden keräämistä todisteista tiedämme, mitä seurakunnan opit
olivat sen jakautumisen eri vaiheissa. |
|
|
Albigenssiristiretket |
|
|
1200-luvun albigenssiristiretket koostuivat ryhmistä, jotka olivat
epäilemättä sapattilaisia. Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122).Roomalaiskatolisen kirkon halu naamioida
tämä tosiasia on johtanut joihinkin epätavallisiin väitteisiin nimen Sabbatatikielellisestä
alkuperästä. Tiedämme myös, että he olivat unitaareja. |
|
|
Koko albigenssiristiretki kohdistui näihin molempiin elementteihin
Roomassa 1200-luvulla. Albigenssit olivat Etelä-Ranskassa Raimundin,
Toulousen kreivin, suojeluksessa. Valdolaiset eli Sabbatati olivat suurempi
ja laajemmalle levinnyt ryhmä, joka ulottui Espanjaan asti. Saamme hyvän
kuvan valdolaisten opeista Sabbatati-ryhmän espanjalaiselta haaralta heidän
kokemansa valtavan vainon johdosta. |
|
1237 jaa. |
Paavi Gregorius IX lähettää Tarragonan arkkipiispalle bullan, jonka
seurauksena 15 valdolaista, joita Rooman kirkko kutsuu kerettiläisiksi,
poltetaan; kuningas Ferdinand itse heittää puita nuotioon. Ajan myötä nämä
espanjalaiset valdolaiset tuhotaan. |
|
1249 jaa. |
Seitsemäs ristiretki Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n johdolla. |
|
1270 jaa. |
Kahdeksas ristiretki. |
|
1310 jaa. |
Böömiläiset sapattilaiset muodostivat neljänneksen Böömin väestöstä, ja
heitä oli runsaasti myös Itävallassa, Lombardiassa, Böömissä,
Pohjois-Saksassa, Thüringenissä, Brandenburgissa ja Määrissä. |
|
1315 jaa. |
Unitaarit Itävallassa kokevat marttyyrikuoleman ja Kremsin inkvisiittori
tuomitsee 36 paikkakuntaa, polttamalla 130 marttyyriä. Piispa Neumeister
poltettiin yhtenä näistä kerettiläisistä Wienissä. Hänen kerrotaan
ilmoittaneen, että Itävallan herttuakunnassa oli noin 80 000 valdolaista. |
|
1348 jaa. |
Flagellantit (uskonnolliset fanaatikot, jotka hakkaavat itseään ruoskilla jne.) syyttävät juutalaisia (mustasta surmasta) ja polttavat juutalaisia lukuisissa Euroopan kaupungeissa. Sapattilaisia tuomitaan juutalaisina tästä lähtien Euroopassa kaikkien trinitaariryhmien toimesta. |
|
1349 jaa. |
Juutalaisten vaino puhkesi Saksassa. |
|
1351 jaa. |
1347-1351 jaa. 75 miljoonaa eurooppalaista on kuollut mustaan
surmaan (paiseruttoon?) |
|
1415 jaa. |
Böömin reformaattori Jan Hus poltettiin roviolla harhaoppisena. |
|
|
Sapattilaisiin ja muihin kohdistuneet ortodoksien vainot |
|
1441-1905 jaa. |
Venäjän ja sen lähialueiden ortodoksikirkko vainosi armottomasti uskonnollisia
toisinajattelijoita ja yritti tuhota kaikki
sapattilaiset heidän vaikutuspiiristään (katso edellä oleva linkki valaisevaan
historialliseen katsaukseen luostareista vankiloina, niihin
vangituista vangeista, uskonnollisista toisinajattelijoista ja lahkolaisista,
poliittisista aktivisteista ja rikollisista, keisarillisen Venäjän
suvaitsemattomuudesta ja ortodoksisen ylivallan taistelusta) Daniel H.
Shubinin kirjasta. |
|
|
Näin käsitelty ajanjakso alkaa 1441 Moskovan
metropoliitta Isidorin saapumisesta Moskovan Ihmeiden luostariin
vangittavaksi. Venäjän ortodoksinen kirkko käytti venäläisiä luostareita
uskonnollisten toisinajattelijoiden ja lahkolaisten, poliittisten aktivistien
ja rikollisten vangitsemiseen. |
|
|
Tästä ajasta lähtien aina tsaari Nikolai II:n uskonnolliseen
suvaitsevaisuusjulistukseen vuonna 1905, jolloin viimeiset vangit
vapautettiin Suzdalin Spaso-Jevfimijev-luostarista (Pyhän Euthymioksen
Vapahtaja-luostarista), monet sapattilaiset elivät elämänsä viimeiset päivät
näiden luostarivankiloiden tyrmissä. Myös monet sapattilaiset kristityt
naiset olivat vangittuina ortodoksisissa luostareissa. |
|
|
Sapatti Pohjois-Euroopassa |
|
1436 jaa. |
Sapattilaisuutta oli vainottu Norjassa, ainakin Bergenin
kirkolliskokouksessa 22.elokuuta 1435 ja Oslon konferenssissa vuonna 1436.
Valtakunnan eri puolilla ihmiset olivat alkaneet pitää sapatinpäivää pyhänä,
ja arkkipiispa kielsi sen sillä perusteella, että: |
|
|
Kirkkolaissa kielletään ehdottomasti - todettakoon - ketään viettämästä
tai hyväksymästä muita pyhäpäiviä kuin niitä, jotka paavi, arkkipiispa tai
piispat ovat määränneet (R. Keyser, The History of the Norwegian Church
under Catholicism, Vol II, Oslo, 1858, s. 488). |
|
|
Jälleen näemme, että Jumalan määräämää lepopäivä korvataan ihmisen
määräämällä lepopäivällä. |
|
|
Myös katolisessa maakuntaneuvostossa Bergenissä 1435 todettiin: |
|
|
Tietoomme on tullut, että jotkut ihmiset valtakunnan eri piirikunnissa
ovat ottaneet käyttöön ja noudattaneet lauantain viettoa. |
|
|
Pyhässä kirkkokanonissa on ankarasti kielletty ketään viettämästä päiviä
paitsi niitä, jotka pyhä paavi, arkkipiispa tai piispat määräävät. Lauantain
viettäminen ei saa missään tapauksessa olla sallittua tämän jälkeen, kuten
kirkon kanoninen oikeus määrää. Sen tähden me neuvomme kaikkia Jumalan ystäviä
kaikkialla Norjassa, jotka haluavat olla kuuliaisia pyhälle kirkolle,
jättämään tämän lauantaisen pahuuden sikseen; ja loppuja me kiellämme ankaran
kirkkorangaistuksen uhalla pitämästä lauantaita pyhänä (Dip. Norveg, 7, 397). |
|
|
Vuonna 1436 Oslossa pidetyssä kirkkokonferenssissa todettiin: |
|
|
Saman rangaistuksen uhalla on kiellettyä pitää lauantaita pyhänä olemalla
tekemättä työtä (History of the Norwegian Church etc., s. 401). |
|
1458 jaa. |
Friedrich Reiser poltettiin Strasbourgissa hänen oltuaan 25 vuotta Böömin
ja Itävallan valdolaisten joukossa. |
|
|
Näin ollen noin kahdeksassa maassa on ainakin neljä ryhmää, joista osa on
sulautunut protestantteihin. 1200-luvulla Itävallassa oli subordinationisteja
tai unitaareja, ja (ks. 1315 jaa. edellä) Kremsin inkvisiittori tuomitsi 36
paikkakuntaa vuonna 1315 polttaen 130 marttyyria. |
|
|
Espanjan inkvisitio |
|
1478 jaa. |
Paavi Sixtus IV pani alulle Espanjan inkvisition, ja se jatkuu, kunnes se
lakkautetaan asetuksella vuonna 1834. |
|
1488 jaa. |
Kottisilla Alpeilla ja Dauphinén Alpeilla asuvat valdolaiset kristityt
teurastetaan. Kaikkiaan yli 3000 valdolaista, mukaan lukien koko Vallouisen
(Val Loyse) väestö, menehtyi paetessaan etenevää armeijaa luolaan. La Palud'n
lääninherra pani miehensä polttamaan valtavia puupinoja tukahduttaen näin
laakson asukkaat luolaan. Sen sisältä löytyi 400 vauvaa, jotka olivat
tukehtuneet kehtoihinsa tai kuolleiden äitiensä syliin. |
|
|
Sapatti Moskovassa |
|
1503 jaa. |
Kirkolliskokous, Moskova, 1503: "Syytetyt (sapattilaiset)
kutsuttiin; he tunnustivat avoimesti uuden (sic) uskon ja puolustivat
sitä." Merkittävimmät heistä tuomittiin kuolemaan ja poltettiin
julkisesti häkeissä Moskovassa 17. joulukuuta 1503 - "H. Sternberfi, Geschichte
der Juden. |
|
1507 jaa. |
Kirkko alkaa myydä aneita maksaakseen Pietarinkirkon Roomassa. |
|
1517 jaa. |
Martti Lutherin sanotaan aloittaneen "uskonpuhdistuksen"
Euroopassa. |
|
1519 jaa. |
Uskon edikti, jonka julisti
Valencian inkvisiittori Andrés de Palacio Valenciassa ja jonka on julkaissut
Roth. Tästä ediktistä voidaan nähdä, että oli olemassa tosiseikkojen ja
taikauskojen yleinen sarja, joka kohdistui kolmeen ihmisryhmään. Ensimmäisinä
olivat kristityt, jotka pitivät kiinni niin sanotuista juutalaistavista
tendensseistä. Toinen ryhmä olivat juutalaiset itse ja kolmas ryhmä olivat
muslimit. Ediktistä käy selvästi ilmi, että opit olivat tunkeutuneet itse
roomalaiskatoliseen kirkkoon, sillä ehtoollisen asettamissanat mainittiin
ediktissä nimenomaisesti osoitukseksi väitetystä harhaopista. Sabbatati eivät
myöskään käyttäneet ristiä eivätkä ristinmerkkiä. Ediktin tutkimisen
perusteella näyttää siltä, että ryhmä kielsi sielun ja opit taivaasta ja
helvetistä. He viettivät sapattia perjaintain auringonlaskusta aina lauantain
auringonlaskuun asti, jonka aikana he eivät tehneet työtä sapattina. He viettivät
happamattoman leivän ja pääsiäisen juhlaa karvaiden yrttien kanssa. He
paastosivat suurena sovituspäivänä (Roth, pp. 77ff.). |
|
|
Juutalaisten yleiset näkemykset ja käytännöt sisällytettiin luetteloon
ediktin osoittamalla tavalla niin, että järjestelmiä hoidettiin yhdessä, mikä
vaikeutti niiden välisten erojen tarkkaa tunnistamista. He noudattivat
ruokavaliolakeja ja hautasivat myös kuolleensa juutalaisen tavan mukaan.
Suuri osa ediktistä sisältää taikauskoja, jotka pannaan lahkojen nimiin
(esim. s. 78). He kielsivät mariolatrian ja tämä pantiin samaan ryhmään kuin
se, että juutalaiset kielsivät Messiaan. |
|
|
Transsubstantiaatio-oppi kiellettiin, samoin kuin kaikkialla läsnäoloa
koskevan opin katolinen muoto, joka oli platonista animismia (s. 78). Mukana
oli nähtävästi pappeja ja heidät tunnistettiin ehtoollisen asettamissanoista.
Kristityt nähtävästi pukeutuivat juutalaisittain noudattaen kankaita koskevia
lakeja (s. 79). He tapasivat kotiseurakunnissa ja lukivat Raamattujaan
kansankielellä. Harhaoppisten omaisuus takavarikoitiin ja tämä epäilemättä
edesauttoi inkvisiittoreiden intoa. |
|
|
Marranoja eli uusia kristittyjä ei voitu hyväksyä
todistajiksi missään oikeudenkäynnissä. Todistajien nimien salaaminen
otettiin käyttöön 1300-luvulla näennäisesti heikkojen suojelemiseksi
voimakkailta syytetyiltä, mutta tästä tuli normi, eikä kukaan voinut
selvittää heidän syyttäjiensä nimiä. (Roth huomauttaa aivan oikein, että jopa
vuoteen 1836 asti Englannissa syytetyt rikolliset eivät voineet saada
oikeudellista apua tai nähdä kopioita heitä vastaan tehdyistä todistuksista.
Ajat itsessään olivat barbaarisia ja inkvisitio oli barbaarisuudesta pahin. |
|
|
Itä-Euroopan sapattilaiset |
|
|
Tiedämme tarkalleen, mitkä olivat Unkarin ja Transilvanian seurakuntien
opit 1400-luvulta 1800-luvulle. Tämän merkitsi muistiin tohtori Samuel Kohn,
Budapestin päärabbi Unkarissa, teoksessaan DIE SABBATHARIER IN
SIEBENBÜRGEN, Ihre Geschichte, Literatur, und Dogmatik, Budapest, Verlag
von Singer & Wolfer, 1894, Leipzig, Verlag von Franz Wagner. Nämä kohdat
on lueteltu tutkielmassa Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 22ss.). Koko rakenne on lueteltu
kirjassa, joka on käännettynä saksasta: The Sabbatarians in Transylvania,
by Samuel Kohn, ed. W. Cox, CCG Publishing, USA 1998 (ks. The Sabbatarians in Transylvania (Nro A_B2). |
|
|
Tiedämme varmasti, että tämä valdolaisten haara eli Sabbatati oli
unitaarinen, sillä Ferenc Dávid eli Davidis kuoli vankilassa vuonna 1579.
Kohn sanoo, että he palauttivat ennalleen alkuperäisen ja todellisen
kristinuskon (Kohn, s. 8). Unitaarinen seurakunta jakautui sunnuntaita ja
sapattia viettäviin osiin vuonna 1579. Sapattia viettävä haara, jota johti
Eőssi, oli uskollisempi totuudelle. |
|
|
He harjoittivat aikuiskastetta. He pitivät sapatteja ja pyhäpäiviä,
mukaan luettuna pesah, happamattoman leivän päivät, helluntai, suuri
sovituspäivä, lehtimajanjuhla ja viimeinen suuri päivä ja ennen kaikkea
uudenkuunjuhlat. Torvijuhlaa ei mainita erikseen virsikirjassa, ja sitä on
nähtävästi vietetty veisaamalla uudenkuun virsiä. |
|
|
Heidän oppinsa käsittivät fyysisen tuhatvuotisen vuosituhannen, jonka
alussa Kristus tulee palaamaan ja kokoamaan Juudan ja Israelin. |
|
|
He käyttivät Jumalan kalenteria, joka perustui uudenkuun juhliin. |
|
|
He opettivat kahta ylösnousemusta, ensimmäistä iankaikkiseen elämään
Kristuksen tullessa ja jälkimmäistä tuomiolle tuhatvuotisen valtakunnan
lopussa. |
|
|
He opettivat, että ihminen pelastuu armosta mutta että lakeja oli vielä
noudatettava. |
|
|
He katsoivat, että Jumala kutsuu ihmisiä ja että maailma yleensä on
sokea. |
|
|
Heidän oppinsa Kristuksesta oli ehdottomasti subordinationistinen ja
unitaarinen. |
|
|
(Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 22ss.) |
|
|
Tästä voidaankin päätellä, että varhainen sapattilaisseurakunta oli
unitaarinen ja piti Vanhan Testamentin lait. Sapatti oli yksinkertaisesti
heidän uskomusjärjestelmänsä osa, joka osoitti ainoan todellisen Jumalan
palvontaa. Heitä vainottiin Itä-Euroopassa enemmän unitarismin kuin sapatin
pitämisen vuoksi (Ferenc Dávid päätti jäädä vankilaan, missä hän kuoli, sen
sijaan että olisi tinkinyt unitaarisesta uskostaan, vaikka Sozzini eli
Socinus, itsekin unitaari, yritti suostutella häntä muuttamaan jäykkää
unitarismiaan henkensä säästämiseksi). Heiltä evättiin kirkon asema, kun taas
juutalaisille se asema myönnettiin hyvinkin. Heiltä evättiin kirjapainon
käyttö ja he levittävät saarnansa käsin ketjukirjeen tyyliin. Inkvisitio oli
armoton tämän järjestelmän tukahduttamisessa ja lännessä yksin sapatinkin
pitäminen riitti heidän teloittamisekseen. |
|
1544 jaa. |
Oslon kirkolliskokous antoi uudelleen vuoden 1436 varoituksen. |
|
|
Saman rangaistuksen uhalla on kiellettyä viettää lauantaita pyhänä
pidättäytymällä työstä (History of the Norwegian Church etc.., s.
401). |
|
|
Jotkut teistä, vastoin varoitusta, pitävät lauantaita. Teitä pitäisi
rangaista ankarasti. Sen, joka tavataan pitämästä lauantaita, on maksettava
kymmenen markan sakko (History of King Christian the Third, Niels Krag
ja S. Stephanius). |
|
|
Onkin selvää, että sapatin vietto oli juurtunut Norjaan ainakin sadan
vuoden kuluessa. |
|
|
Sapattilaisuus ja ainakin ymmärrys seitsemännestä päivästä olivat myös
olemassa Norjassa uskonpuhdistuksesta lähtien, notaatioissa tai käännöksissä
esitettyjen huomautusten mukaan: katso esimerkiksi Documents and Studies
Concerning the History of the Lutheran Catechism in the Nordish Churches,
Christiania, 1893; ja myös Theological Periodicals for the Evangelical
Lutheran Church in Norway, Vol. 1, Oslo, s. 184. Sapatinvietto levisi
myös Ruotsiin ja sitä tukahdutettiin jatkuvasti. |
|
|
Tämä innostus lauantainviettoon jatkui pitkään: pienistäkin asioista,
jotka voisivat vahvistaa lauantainviettoa, rangaistiin (piispa Anjou, Svenska
Kyrkans Historia ifrån Upsala möte). |
|
|
Käytäntö levisi Suomeen, ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa I kirjoitti
Suomen kansalle. |
|
|
Jokin aika sitten kuulimme, että jotkut suomalaiset olivat joutuneet
suureen erehdykseen, ja viettivät seitsemättä päivää nimeltä lauantai
(Helsinkin valtionkirjasto, Reichsregister, Vom. J., 1554, Teil B.B. lehti
1120, ss. 175-180a). |
|
|
Sapattiseurakunnat säilyivät kuitenkin Ruotsissa nykyaikaan asti. |
|
|
Pyrimme nyt osoittamaan, että sapatin pyhittämisellä on perustansa ja
alkunsa laissa, jonka Jumala itse on luomisessa asettanut koko maailmaa
varten ja jonka vuoksi se sitoo kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina (Evangelisten,
Tukholma, 30. toukokuuta - 15. elokuuta 1863: Ruotsin baptistiseurakunnan
julkaisu). |
|
1555 jaa. |
Monia protestantteja (ja sapattilaisia) poltetaan Englannissa. |
|
1562 jaa. |
Laelius Socinus asui pääasiassa Zürichissä, mutta hän oli Krakovassa
kokoontuneen ryhmän tukipilari. Hän kuoli vuonna 1562 ja antitrinitaarit
kärsivät vaikeuksia tästä hetkestä alkaen. Vuonna 1570 socinolaiset erosivat
ja János Zsigmondin vaikutuksesta he päätyivät Rakówiin. |
|
1566 jaa. |
Francis Davidis perusti unitaarisen seurakunnan Transilvaniaan. Kuitenkin
valdolainen järjestelmä oli vakiintunut idässä vuosisatoja ennen. |
|
1572 jaa. |
Pärttylinyön eli Pyhän Bartolomeuksen päivän verilöyly: monet hugenotit
Ranskassa tapetaan. |
|
1574 jaa. |
Unitaarien katekismus Puolassa. |
|
1579 jaa. |
Vuonna 1579 Faustus tuli Puolaan setänsä papereiden kanssa. Hän huomasi
lahkon jakautuneen, ja aluksi häneltä evättiin pääsy, koska hän ei suostunut
toiseen kasteeseen. Hänen ensimmäisen kasteensa täytyi siis olla aikuiskaste.
Vuonna 1574 socinolaiset olivat julkaisseet Unitaarien katekismuksen.
Jumaluuden luonne ja täydellisyydet kuvattiin, mutta dokumentti oli hiljaa
jumalallisista ominaisuuksista, joita katoliset pitivät mysteereinä.
Kristusta pidettiin luvattuna miehenä ja luomakunnan välittäjänä. Juuri tässä
vaiheessa näemme olevan tulossa radikaalinen unitarismi eli Kristuksen
pre-eksistenssin kieltäminen. |
|
|
Faustus Socinus yhdisti ryhmittymät alaisuuteensa vuodesta 1579. Hänet
oli kutsuttu Siebenbürgeniin eli Transilvaniaan vastustamaan Ferenc Dávidin
(eli Davidisin) antitrinitaarista kantaa (1510-1579). Dávid kuoli Dévan
linnassa, jonne hänet oli vangittu Kristuksen luontoa koskevien näkemystensä
vuoksi. Siebenbürgenin seurakuntaa johti Ferenc Dávidin kuoleman jälkeen
András Eőssi ja tämä oli seurakunta Itä-Euroopassa, jonka jäsenet olivat
valdolaisten jälkeläisiä. Tiedämme varmaksi, että he olivat unitaarisia
(katoliset kutsuivat heitä usein areiolaisiksi). He pitivät sapattia,
pyhäpäiviä ja uudenkuun juhlia, ja he olivat Euroopassa todellinen Jumalan
seurakunta, jota me kutsuisimme Tyatiran aikakaudeksi (katso tutkielmat: Sapattia viettävien seurakuntien yleinen
jakautuminen (Nro 122)ja Neljännen käskyn rooli Jumalan historiallisissa
sapattia viettävissä seurakunnissa (Nro 170).) |
|
|
Dávid oli kieltäytynyt hyväksymästä tyypillisen socinolaista
opinkappaletta, jonka mukaan Kristusta tuli palvoa, vaikka tämä ei ollutkaan
Jumala. Jumalan seurakunta Euroopassa ei ollut koskaan hyväksynyt, että
Kristus oli palvonnan tai jumaloinnin kohde. Kristuksen palvonnan hylkääminen
oli Jumalan seurakunnan johdonmukainen näkemys vuosisatojen ajan, mukaan
lukien valdolaiset, joista Siebenbürgenin seurakunta oli osa. Dávid
vangittiin tämän näkemyksen vuoksi, ja hän kuoli vankilassa. Hugh Pope
huomauttaa myös, että Budnäusta (Budny) nöyryytettiin siitä hyvästä, että
hänellä oli sama näkemys kuin Dávidilla, ja hänet erotettiin kirkosta vuonna
1584. Nämä kaksi kääntyivätkin uskoon pois niin sanotusta oikeaoppisuudesta. |
|
|
Socinolaiset tukahduttivat tuolloin vanhan katekismuksen ja julkaisivat
uuden, nimeltään Rakówin katekismus, jonka Faustus Socinus oli
laatinut mutta joka julkaistiin vasta 1605, vuosi hänen kuolemansa jälkeen.
Se julkaistiin ensin puolaksi ja sitten latinaksi vuonna 1609. |
|
|
Socinolaiset kukoistivat. He perustivat korkeakouluja, pitivät
kirkolliskokouksia ja omistivat kirjapainoja, joissa he tuottivat suuria
määriä kirjallisuutta. Tämän kirjallisuuden on kerännyt Sandius nimellä Bibliotheca
antitrinitariorum. Faustuksen teokset on koottu teokseen Bibliotheca
Fratrum Polonorum. |
|
|
Siebenbürgenin Jumalan kirkolta puolestaan evättiin kirkon asema ja
kirjapaiNro Eőss kirjoitti teoksensa käsin, ja avustajat kopioivat sen. |
|
1579 jaa. |
Unitaarinen seurakunta jakautuu kahteen osaan Davidisin kuoleman jälkeen:
sunnuntailaisiin ja sapattilaisiin. András Eőssi hyväksyi unitaarisen
uskon vuonna 1567. Koska hän ei uskonut, että unitaarit opettivat kaikkia
raamatullisia totuuksia, hän ryhtyi tutkimaan Raamattua perusteellisesti. Hän
määräsi seuraajilleen seuraavat opit: |
|
|
1. Pääsiäinen, happamattoman leivän päivät, helluntai, [Torvijuhla
jätetty pois erehdyksessä?] sovituspäivä, lehtimajanjuhla, viimeinen suuri
päivä. |
|
|
Huomautus: Torvijuhlaa ei mainittu Vanhan
Sapatin laulukirjassa omana juhlanaan. Kohnin kirjan (julkaistu 1894)
sivuilla 62-67 sanotaan virsikirjasta, että: Virsikirjan kirjoittivat
unkariksi András Eőssi, Énok Alvinczi ja János Bökényi, Tamás Pankotai
ja Simon Péchi Simon. Se koostui 102 virrestä: 44 sapattia varten, 5
uuttakuuta varten, 11 pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa varten, 6
viikkojuhlaa varten, 6 lehtimajanjuhlaa varten, 3 uudenvuoden juhlaa varten,
1 sovituspäivää varten, 26 jokapäiväistä tarkoitusta varten. Katso Sapattilaiset Transilvaniassa (Nro A_B2)ja Israelin uudenkuunjuhlat (Nro 132). |
|
|
2. Kymmenen Käskyä |
|
|
3. Terveyslait (ei veren, sian, kuristettujen eläinten syömistä). |
|
|
4. Tuhatvuotinen valtakunta kestää tuhat vuotta, ja sen alussa Kristus
palaa ja kokoaa Juudan ja Israelin. |
|
|
5. Jumalan pyhän kalenterin käyttö. |
|
|
6. Kaksi erilaista ylösnousemusta: ensimmäinen iankaikkiseen elämään
Kristuksen tullessa, toinen tuomiolle tuhannen vuoden kuluttua. |
|
|
7. Pelastettu armosta, mutta lakeja on vielä noudatettava. |
|
|
8. Jumala on se, joka kutsuu ihmisiä totuuteensa. Maailma on yleisesti
ottaen sokea. |
|
|
9 Kristus oli suurin profeetoista, kaikkein pyhin kaikista ihmisistä,
"ristiinnaulittu Herra", "todellisten uskovien Korkein Pää ja
Kuningas, Jumalan rakastettu ja pyhä Poika". |
|
|
Unitarismin kasvu |
|
1600 jaa. |
Uskonpuhdistuksen myötä unitarismi alkoi kasvaa eikä rajoittunut kokonaan
sapattilaisiin. Toisin sanoen kaikki unitaristit eivät olleet Jumalan
seurakuntien todellisia jäseniä aivan kuten kaikki sapattilaiset eivät olleet
todellisia jäseniä. |
|
|
Termi Unitarianismi on sana, joka juontaa juurensa
latinankielisestä sanasta unitarius ja sitä käytettiin ensimmäisen
kerran laillistetusta uskonnosta vuonna 1600 (Encyclopædia of Religion and
Ethics (ERE), hakusana "Unitarianism", Vol. 12, s. 519).
Se perustuu erityisesti käsitykseen Jumaluuden yhdestä ainoasta
persoonallisuudesta, toisin kuin oikeaoppisuus, joka koskee Hänen
kolmiyhteistä olemustaan. |
|
1604 jaa. |
Etiopiassa, vuonna 1604 AD, jesuiitat vaikuttivat kuningas Za Dengeliin
ehdottaakseen tälle alistumista paavinvaltaan: "Kielletään kaikkia
hänen alamaisiaan ankarien rangaistusten uhalla viettämästä enää
lauantaita." - Geddes’ Church-History of Ethiopia, sivu 311
ja myös Gibbonin Rooman valtakunnan rappio ja tuho, luku 47. |
|
1608 jaa. |
Pilgrim Fathers, jotka olivat Brownistien liikkeen sapattilaisia
unitaareja, pakenivat vainoa Englannista Amsterdamiin Hollantiin, myöhemmin
Leideniin ja pysyivät siellä lähes 12 vuotta (katso Hollannin yhteys Pilgrim Fathers -yhteisöön (Nro 264)). |
|
1620 jaa. |
Mayflower rantautuu Plymouth Rockiin, Uuteen-Englantiin. Pilgrim Fathers menevät maihin. Heitä vainoavat myöhemmät trinitaariset tulokkaat Amerikkaan. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua heidän on paettava ja muodostettava uusi siirtokunta Rhode Islandiin. Myöhemmin heitä vainotaan armottomasti Yhdysvalloissa myöhempien Blue Laws -lakien nojalla. |
|
1618 jaa. |
30-vuotinen sota alkoi Prahan defenestraatiolla. |
|
|
Sapatti Englannissa |
|
1618 jaa. |
Vuonna 1618 englantilaisten teologien keskuudessa puhkesi väkivaltainen
kiista siitä, oliko neljännen käskyn sapatti voimassa, ja toiseksi, millä
perusteella viikon ensimmäistä päivää oli oikeus viettää sapattina
(Haydnin Dictionary of Dates, hakusana "Sabbatarians", s.
602). Rouva Traske, opettaja, oli vangittuna vuonna 1618 viidentoista tai
kuudentoista vuoden ajan Maiden Lanella, joka oli vankila niille, jotka
olivat eri mieltä Englannin seurakunnan kanssa. Hän kieltäytyi opettamasta
sapattina ja opetti vain viitenä päivänä viikossa. |
|
1628 jaa. |
Huolimatta englantilaisten yrityksistä pysäyttää hänet kardinaali
Richelieu, Ludvig XIII:n pääministeri, valloitti Ranskan protestanttien
linnoituksen La Rochellen ja tuhosi hugenottien vallan. |
|
1633 jaa. |
Katolinen kirkko pakottaa Galilein sanomaan, että aurinko kiertää
maapalloa (World History Encyclopedia, Millennium Edition, s. 235). |
|
1638 jaa. |
Vuonna 1638 katolilaiset vaativat sociniolaisten karkottamista. |
|
1642 jaa. |
Kuninkaan ja parlamentin välillä alkoi sisällissota. Tästä lähtien
uskonnolliset jaottelut johtivat unitaarisen teologian ilmenemiseen
sellaisissa henkilöissä kuin Milton, Isaac Newton ja muut. Cromwellista tuli
symboli niille, jotka vastustivat katolista ylivaltaa ja vainoa. Vuonna 1645
sapattilaisuus tai unitarismi julistettiin rangaistavaksi kuolemalla. |
|
1647 jaa. |
Kaarle I tiedusteli parlamentin komissaareilta ja väitti, että sunnuntain
jumalanpalvelus tulee suoraan seurakunnan auktoriteetista. |
|
|
Sillä Raamatusta ei löydy kohtaa, jonka mukaan lauantaita ei enää vietetä
tai se olisi muutettu sunnuntaiksi, minkä vuoksi seurakunnan auktoriteetin
täytyy muuttaa yksi ja asettaa toinen (R. Cox, Sabbath Laws, s. 333). |
|
|
Tässä oletetaan, että paavinvallan hylkääminen tuo välttämättä mukanaan
muutoksia, jotka ovat kokonaan seurakunnan kirkolliskokouksien varassa, kuten
sunnuntain vietto. Logiikka asettaa protestanttisuuden vaaralliselle
pohjalle. Milton tunnisti tämän logiikan ja sanoi: |
|
|
"On varmasti paljon turvallisempaa viettää seitsemättä päivää,
Jumalan nimenomaisen käskyn mukaan, kuin pelkän inhimillisen arvailun
perusteella omaksua ensimmäinen"(Sab. Lit. 2, 46-54). |
|
1648 jaa. |
Westfalenin rauhansopimus päätti 30-vuotisen sodan. |
|
1661 jaa. |
Sapattilaiset unitaarit tulivat näkyvämmiksi Englannissa 1600-luvulla. |
|
|
Sapatti Amerikassa |
|
1664 jaa. |
Sapatin pitäminen aiheutti lähes pakotetun maahanmuuton Amerikkaan. Jas.
Bailey kertoo, että Stephen Mumford, ensimmäinen sapattilainen Amerikassa,
tuli Lontoosta vuonna 1664 (J. Bailey, History of the Seventh Day Baptist
General Conference, s. 237-238). Tiedämme, että tämä ei pidä paikkaansa,
sillä Pilgrim Fathers olivat sapatinpitäjiä ja siten amerikkalaisten
siirtomaiden perustajat olivat sapattilaisia brownisteja. Vuonna 1671
seitsemännen päivän baptistit olivat eronneet baptistikirkosta pitääkseen
sapatin (katso Bailey, History, s. 9-10). Pilgrim Fathers olivat
kuitenkin peräisin sapattilaisesta perinteestä (vrt. tutkielma Hollannin yhteys Pilgrim Fathers -ryhmään (Nro 264)). Katso myös tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
|
1671 jaa. |
StephenMumford
(tai Momford) organisoi seitsemännen päivän baptistit Rhode Islandilla. |
|
1686 jaa. |
Vuonna 1686, vuosi Nantesin ediktin jälkeen, Ludvig XIV lähetti kirjeen serkulleen Savoijin herttualle Viktor Amadeus II:lle pyytäen häntä vainoamaan valdolaisia, kuten hän vainosi hugenotteja, näiden paetessa valdolaisten keskuuteen. Kun vaino alkoi, Sveitsin protestantit Baselissa puuttuivat asiaan ja tarjosivat valdolaisille maanpakopaikkaaSveitsissä. Sveitsin lähettiläät onnistuivat suurella vaivalla suostuttelemaan valdolaiset hyväksymään tämän maanpaon. 9. huhtikuuta 1686 herttua allekirjoitti asetuksen, joka salli maanpaon. Tästä huolimatta jotkut, jotka olivat hyväksyneet maanpaon, otettiin kiinni ja vangittiin. Valdolaiset nousivat vastarintaan ehtojen rikkomisen jälkeen. Sota alkoi ja vuoden loppuun mennessä 9000 kuoli ja 12000 vangittiin, joista monet kuolivat Piemonten tyrmissä. Vuoristossa oli jäljellä noin 200 henkeä, ja he kävivät niin itsepintaista sissisotaa, että he lopulta saivat vapaiksi kaikki elossa olevat vangit ja heidän turvallisen kuljetuksensa Sveitsiin. Vuonna 1687 vapautettiin 3000 eloonjäänyttä. He lähtivät Alppien yli Geneveen (keskimäärin 12 päivän matka), ja monet kuolivat lumessa. Näin tehtiin huolimatta Sveitsin protestista, ja alle kaksitoistavuotiaat lapset otettiin kiinni koulutettaviksi roomalaiskatolilaisiksi. Heidät hajotettiin Brandenburgiin, Preussiin, Württembergiin ja Pfalziin saakka estämään heidän paluumatkansa. |
|
1716 jaa. |
Kiinan keisari kielsi kristinuskon opettamisen. |
|
1738 jaa. |
Kreivi Zinzendorfin johtamia sapattilaisia Määrissä. He muuttivat
Yhdysvaltoihin vuonna 1741. |
|
1789 jaa. |
Sapattilaisuuden tukahduttaminen jatkuu Romanian, Tšekkoslovakian ja
Balkanin alueella, eikä Joosef II:n suvaitsevaisuusedikti koskenut
sapattilaisia, joista osa menetti kaiken omaisuutensa. |
|
1808 jaa. |
Napoleon lakkautti inkvisition Italiassa ja Espanjassa. |
|
|
Roth kertoo osaston avaamisesta Lissaboniin, ennen kuin siitä tehtiin
oopperatalo. Silminnäkijöiden kertomukset (painettu Vuosirekisteriin
vuodelta 1821) osoittavat kiistattomasti, että ihmisjäänteitä löytyi
tyrmistä, jotka olivat käytössä (päätellen kaiverruksesta vankityrmän
seinään) niinkin myöhään kuin 1809. Näihin kuului munkkeja, joiden vaatteet
löydettiin ihmisten ja muista jäännöksistä, jotka makasivat vankityrmien eri
tasoilla todistaina murhasta, sekä vanhoista että äskettäisistä, jotka siellä
tehtiin (Roth, s. 84-85). |
|
|
Pidätyksen ja rangaistuksen väliset 3-4 vuoden jaksot olivat yleisiä ja
yhdessä muistiin merkityssä tapauksessa kului neljätoista vuotta. Raskaana
olevat naiset raahattiin paaluun ja vankien hyväksikäyttö, tai ehkä
vuorovaikutus heidän kanssaan, sai kardinaali Ximénezin vuonna 1512 uhkaamaan
kuolemalla ketään virkamiestä, jonka havaittiin juonittelevan vankiensa
kanssa. Vankeusrangaistuksen kustannuksista vastasi syytetty riippumatta
siitä, kuinka kauan se kesti. Yksi esimerkki kuluista, jotka aiheutuivat
vuona 1702 vapautetun nunnan neljän vuoden vankeudesta Sisiliassa, oli hänen
perillistensä maksettavana niinkin myöhään kuin vuonna 1872 (Roth, s. 87).
Tavallisesti omaisuus takavarikoitiin pidätyshetkellä. |
|
|
Viimeinen inkvisitio Kirkkovaltiossa |
|
|
Katso linkki:Kirkkovaltion inkvisitios |
|
1823-1846 jaa. |
Viimeinen inkvisitio ajoittuu vuosiin 1823-1846. Se ei ollut samassa
mittakaavassa kuin aikaisemmat inkvisitiot yksinkertaisesti siksi, että se
rajoittui Kirkkovaltioon ja väestö itse rajoitti verilöylyä. Kuitenkin sen
julmuus ja pelko, jota se herätti väestössä, toi mukanaan Pyhän
saksalais-roomalaisen keisarikunnan lopun. |
|
|
Euroopan inkvisitiot alkoivat Etelä-Ranskassa 1200-luvulla ja päättyivät
Kirkkovaltiossa vuonna 1846. Vuosien 1823 ja 1846 välillä pelkästään
Kirkkovaltiossa 200 000 ihmistä tuomittiin kuolemaan, elinkautiseen
vankeuteen, maanpakoon tai kaleereihin, ja lisäksi 1,5 miljoonaa ihmistä
asetettiin tarkkailuun (ks. Malachi Martin, The Decline and Fall of the
Roman Church, s. 254 ja tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 29 lainauksineen). Roth siteeraa
yksilöiden epätoivoa 1200-luvun alusta lähtien Etelä-Ranskassa. |
|
1850 jaa. |
1260 vuotta tai aika, ajat ja puoli aikaa Pyhän saksalais-roomalaisen
keisarikunnan perustamisesta Gregorius I:n kaudella. Inkvisitiot saatiin
vihdoin hallintaan. Euroopan vallankumoukset vuonna 1848 tekivät lopun
tyranniasta. Myöhemmin ihmiset äänestivät liittymisestä Italian tasavaltaan
ja Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunta päättyi. |
|
|
Sapattilaisuus oli myös elossa ja voimissaan Taiping-kapinan aikana
vuonna 1850. |
|
|
Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
|
1894 jaa. |
Sulttaani Abd-ul-Hamid esitti ensimmäisen virallisen hallituksen
kansanmurhapolitiikan Ottomaanien valtakunnan armenialaisia vastaan vuonna
1894. Järjestelmälliset joukkomurhat tapahtuivat vuosina 1894–1896 , kun
Abdul tappoi raa 'asti 300 000 armenialaista koko maakunnassa. |
|
|
Y1900-luvun suuri holokausti Katso linkki: Holokaustin merkit |
|
1901 jaa. |
Australian valtiosääntö julistaa uskonnonvapauden. "Kansainyhteisö
ei anna mitään lakia minkään uskonnon perustamiseksi." |
|
1905 jaa. |
Nikolai päättää vuosisatoja vanhat Venäjän ortodoksien järjestämät
vainot, jotka alkoivat vuonna 1441. Kasvava toisinajattelu johtaa kohti
vallankumousta, joka ei ole kaukana, alkaen 12 vuotta myöhemmin vuonna 1917. |
|
1909 jaa. |
Turkin hallituksen joukot tappavat yli 20 000 armenialaista pelkästään
Adanan kaupungissa. |
|
1914 jaa. |
Ensimmäinen maailmansota – lopun sodat alkavat. |
|
|
Katso tutkielma Egyptin kukistuminen Faraon murtuneiden käsivarsien
profetia (Nro 036). |
|
1915 jaa. |
Armenialaisten kansanmurhan seuraava vaihe alkaa 24. huhtikuuta 1915
uskonnollisten, poliittisten ja intelligentsian johtajien joukkopidätyksellä
ja lopullisella murhalla Konstantinopolissa ja muualla imperiumissa. Sitten
jokaisessa armenialaisessa yhteisössä kehittyi huolellisesti suunniteltu
kansanmurha: Papiston ja muiden merkittävien henkilöiden pidätykset, väestön
ja ottomaanien armeijassa palvelevien armenialaisten sotilaiden
aseistariisuminen, johtajien ja kyvykkäiden miesten erottelu ja julkinen
teloitus sekä jäljellä olevien armenialaisten naisten, lasten ja vanhusten
karkottaminen aavikoille. Kansanmurha alkoi raja-alueilta ja merenrannikoilta
ja ulottui sisämaassa kaukaisimpiin kyliin. Yli 1,5 miljoonaa armenialaista
kristittyä, mukaan lukien yli 4 000 piispaa ja pappia, sai surmansa tässä
vaiheessa kansanmurhaa. |
|
1916 jaa. |
Babylonian järjestelmän seitsemän aikaa eli 2520 vuotta, alkaen 605 eaa.
profeetoista Hesekiel (Nro 036ja 036_2) ja Daniel (F027ivja F027xiii), saavuttaa päätepisteensä Sommen taistelun
myötä. Suunniteltu rauhansopimus Britannian ja Saksan välillä vuodelle 1916
hyllytetään Euroopan juutalaisten taatessa, että he saavat USA:lta apua, jos
Brittiläinen imperiumi jatkaa ensimmäistä maailmansotaa ja julistaa
Juutalaisen kotimaan. Yhdistynyt kuningaskunta suostuu tähän, ja Australia
valloittaa Beerseban ja Jerusalemin Habakukin profetioiden mukaisesti (Nro F021H) ja Haggai (F021J) Australian ratsuväen, Australian Light
Horse, kanssa, ja sitten koko Palestiinan vuonna 1917. Balfourin julistus
annetaan julistamaan juutalaisten kotimaa, ja Jaakobin ahdistuksen aika
alkaa. Se on kahdessa 40-vuotisessa käsivarressa ja jatkuu vuosiin 1996-7
saakka kansojen ajan päättyessä. Holokaustin ajat jatkuvat kahdeksankymmentä
vuotta aina ensimmäisen holokaustin vuosista 1941-1945 vuosien 2021-2025
toiseen holokaustiin, mitä tulee viidennen ja kuudennen torven sotiin ja
Danielin kymmenen varpaan valtakuntaan (F027ii). |
|
1917 jaa. |
Venäjän vallankumous alkaa. Venäjän ortodokseja vainotaan nyt, kuten he
vainosivat toisinajattelijoita ennen itseään. |
|
|
Balfourin julistus: Britannia tukee juutalaisten kotimaata Palestiinassa. |
|
1920 jaa. |
Jeanne d'Arc on kanonisoidaan (julistettu pyhimykseksi). |
|
1922 jaa. |
9. syyskuuta 1922 turkkilaiset saapuvat Smyrnaan; ja murhattuaan
järjestelmällisesti armenialaisia omissa kodeissaan, Atatürkin joukot
kääntyvät kreikkalaisia vastaan, joiden määrä oli kasvanut pakolaisilla,
jotka olivat paenneet kylistään Turkin sisämaasta, yli 400 000 mieheen,
naiseen ja lapseen. Valloittavat turkkilaiset kulkivat talosta taloon,
ryöstäen, raastaen, raiskaten ja murhaten väestöä. Lopuksi, kun tuuli oli
kääntynyt niin, että se puhalsi kohti merta niin, että pieni turkkilainen
kortteli kaupungin takana ei ollut vaarassa, turkkilaiset joukot, joita
heidän upseerinsa johtivat, kaatoivat kerosiinia kreikkalaisten ja
armenialaisten kaupunginosien rakennuksiin ja koteihin ja sytyttivät ne
tuleen. Siten kaikki jäljellä olevat kaupungin asukkaat savustettiin ulos
tulimuurin ja meren väliin. Smyrnan laiturista tuli lopullisen epätoivon
näyttämö, kun lähestyvät liekit pakottivat tuhansia hyppäämään kuolemaansa
tai palamaan tulessa. |
|
1924 jaa. |
1260 vuotta eli aika, ajat ja puoli aikaa katolisen trinitaarisen hegemonian
perustamisesta brittiläisten tai englanninkielisten kansojen suhteen Whitbyn
kirkolliskokouksessa. |
|
|
Armenian holokaustissa kuoli yli miljoona ihmistä. |
|
1927 jaa. |
Paulikiaaneja löytyi idästä vielä 1800-luvulla. Tämä ryhmä toimi vielä
1900-luvulla. Heidän jälkeläisensä ja Armenian kristityt, joita oli yli
miljoona, tuhottiin Armenian alueella ensimmäisen maailmansodan jälkeen aina
vuoteen 1924. Ehkä miljoonasta kahteen miljoonaan sapattilaista surmattiin
tai he yksinkertaisesti "katosivat" sen jälkeen, kun Bektashi-islam
kiellettiin vuoden 1927 jälkeen. Tämä tuhoamisprosessi jatkui Euroopan
holokaustista aina vuoteen 1953 ja Stalinin kuolemaan saakka. |
|
|
Bektashi-kunnan kieltäminen vuonna 1927, kun Turkin valtio sääti lain,
joka kielsi suufilaisen islamin bektashi-kunnan. Noin viisi miljoonaa ihmistä
yksinkertaisesti katoaa tänä aikana ja reilusti yli miljoona sapattilaista
kristittyä on heidän joukossaan. |
|
1932 jaa. |
Ukrainan vainot alkavat Stalinin aikana ja 12 miljoonaa kuolee. |
|
|
Venäläisten johtamat sapattilaiset lähetetään Siperiaan. |
|
|
Ensimmäisen leirin luovuttaminen luterilaiselle diakonaatille Hampurissa
joulukuussa 1932 SA:n toimesta. Katso linkki: Holokaustin aikajana. |
|
1933 jaa. |
Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi. Ensimmäinen
natsien keskitysleiri avattiin Dachaussa. |
|
|
Katso linkki: Leirien luettelo |
|
1936 jaa. |
Rooman ja Berliinin akselin muodostivat Hitler ja Mussolini. |
|
1938 jaa. |
Kristalliyö |
|
1939 jaa. |
Britannia ja
Brittiläinen kansainyhteisö julisti toisen maailmansodan Saksaa ja Italiaa
vastaan ja myöhemmin Japania vastaan, joka liittyi akselivaltioihin. |
|
1941 jaa. |
Pearl Harborin hyökkäys - Yhdysvallat julisti sodan Japanille ja
Saksalle. |
|
1944-5 jaa. |
Hitler teki itsemurhan, toinen maailmansota päättyi. Holokaustin aikataulu 1933-1945: Holokaustin aikajana. |
|
1947 jaa. |
Kuolleenmeren kääröt löytyvät luolista Qumranista, Jordaniasta. |
|
1953 jaa. |
Josif Stalin kuolee. Hän ja hänen perustamansa järjestelmä tappaa 65 miljoonaa
neuvostoliittolaisissa gulageissa. |
|
1967 jaa. |
2300 iltaa ja aamua Danielin luvussa 8 (F027viii)saatiin päätökseen ja Jerusalem yhdistyi ja
palautettiin Juudaan. |
|
|
|
|
|
6666666666Viimeiset päivät6666666666 |
|
1978 jaa. |
Neljäskymmenes riemuvuosi Messiaan jälkeen ja 120. riemuvuosi Aadamin
lankeemuksen jälkeen; ja karkotus alkaa. |
|
|
Seitsemännen päivän adventisteista tulee virallisesti
kolminaisuusopillinen sen jälkeen, kun se on tunkeutunut ja horjuttanut
ryhmää aina Uriah Smithin kuolemasta ja toiminnasta alkaen vuodesta 1931. |
|
1990-2001 jaa. |
Karenit tällä hetkellä sukupuuttoon ajava sota Burmassa heidän
väittäessään vanhastaan kuuluvansa kadonneeseen kymmeneen heimoon. |
|
|
Hävityssota kurdeja vastaan jatkuu systemaattisesti. |
|
1994 jaa. |
7. huhtikuuta 1994 silloinen hutu-presidentti Juvénal Habyarimana kuoli,
kun hänen koneensa ammuttiin alas. Koskaan ei selvitetty, kuka oli teosta
vastuussa, mutta sen uskotaan olleen hutujen ääriainesten työtä, jotka
vastustivat vallan jakamista RPF:n kanssa. Samana päivänä Kigalissa
julistettiin hutujen äärihallitus, ja tutsien ja hutujen maltillisten
eliminointi alkoi massiivisesti. Vaikka tarkkoja lukuja ei koskaan tiedetä,
arvioidaan, että noin 800 000 ihmistä kuoli noin 100 päivän aikana. YK on
vetänyt pois kaikki paitsi 270 sotilasta. Niillä, jotka jäivät, ei ollut
valtuuksia puuttua tappamiseen. Toiminnan laajuus ja nopeus ovat johtaneet
vahvaan uskoon siitä, että tapot olivat hyvin organisoituja ja poliittisesti
motivoituneita ja että presidentin kuolema oli yksinkertaisesti syy murhien
alkamiseen. YK: lle oli ilmoitettu joitakin kuukausia aiemmin, että
laajamittaisia teloituksia suunniteltiin, mutta se ei ryhtynyt mihinkään
päättäväisiin toimiin neuvojen johdosta. Valtavirran kristilliset
lähetyssaarnaajat pitivät tapettuja tutseja Israelin kadonneiden kymmenen
heimon mahdollisina jälkeläisinä, ja he polveutuivat myös unitaarisesta
Etiopian koptikirkosta, joka juontaa juurensa Filippoksen käännyttämästä
etiopialaisesta eunukista noin vuonna 31-34 jaa. Katso linkki: Afrikka |
|
1995 jaa. |
Worldwide Church of God julistautuu trinitaristiseksi soluttautumisen
päätteeksi. |
|
|
Katso tutkielma Binitarismi ja trinitarismi (Nro 076). |
|
1996 jaa. |
Kansojen aikojen loppu. 2000 vuotta tai 40 riemuvuotta Messiaan
syntymästä. |
|
|
3 000 vuotta Daavidin saapumisesta Jerusalemiin. |
|
1997 jaa. |
Church of God (Seventh Day) julistaa olevansa binitaarinen ja sitten trinitaarinen
vuonna 1999. |
|
|
(Seitsemännen päivän adventistiliike oli myös pääosin ja virallisesti
unitaarinen vuoteen 1931 saakka Uriah Smithin kuoltua ja vuoteen 1978
saakka.) |
|
|
Jumalan seurakuntien teologia jäi binitaarien/diteismin ja trinitaarisen
harhaopin valtaan lähes kokonaan. Danielin profetia melkein toteutui, kun
Saatana sai voiton pyhistä. CCG seisoo yksin uskon alkuperäisten oppien
pohjalla. Katso tutkielma Unitaarien ja trinitaarien sodat (Nro 268) |
|
1987-2027 |
Temppelin mittaaminen julistettiin. |
|
1997-2027 jaa. |
Kolmekymmentä lopun vuotta. Katso tutkielma Viimeiset
kolmekymmentä vuotta: viimeinen taistelu (Nro 219). |
|
1997-2028 jaa. |
Ruhtinaat, papit ja profeetat poistetaan.Katso tutkielmaTemppelin
mittaaminen (Nro 137).Katso myös sotien järjestys sarjassa P141C,D,E,E_2,F,G,Hja i. |
|
2028 Tuhatvuotinen
valtakunta alkaa
Riemuvuosi ajoittuu
vuosiksi 24 ja 74 eaa. sekä 27 ja 77 jaa. kullakin vuosisadalla. Seuraava
riemuvuosi, neljäskymmenes riemuvuosi Messiaan palvelutehtävän jälkeen ja
neljäskymmenesyhdeksäs riemuvuosi temppelin jälleenrakentamisen ja lain
palauttamisen jälkeen Esran ja Nehemian aikana, on pyhä vuosi 2027/8. vuosi 2028
alkaa riemuvuosien riemuvuoden ja Messiaan uuden tuhatvuotisen vallan 1/50
(Katso tutkielmat: Lain lukeminen Esran ja Nehemian kanssa (Nro 250); Hesekielin näyn merkitys (Nro 108); Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159); ja Aikakauden aikajanan hahmottelu (Nro 272).)
Jumalan aikataulu on
vuosituhansien ajan pysynyt täydellisesti Hänen suunnitelmansa mukaisena. Se on
täysin sopusoinnussa hänen lakinsa kanssa. Hyväksymällä nuhtelun etsimme ensin
Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan (Matt. 6:33) ja myös iankaikkista
elämää tuntien ainoan todellisen Jumalan ja Kristuksen, jonka Hän on lähettänyt
(Joh. 17:3). On Jumalan kristillisten seurakuntientahto, että Jumalan ihmiset pitävät kiinni
Isän Kristukselle antamasta ohjauksesta seurakuntaa varten, kuten on osoitettu
pyhissä kirjoituksissa (1. Tess. 5:21), pyrkien siten täydelliseen ennalleen
asettamiseen.
Edellisestä historiasta
käy ilmi, että seurakuntaa on systemaattisesti vainottu ja tuhottu ja että
valtavirran kristillinen järjestelmä on vuosisatojen ajan juopunut pyhien ja
marttyyrien verestä, kuten Ilmestyskirjassa on ennustettu. Katso Ilmestyskirjan kommentaari (Nro F066iv), joka käsittelee viid.
1190-2 jaa. |
Englannissa vainottiin sapattilaisia, ja publiaaneja eli pauliaaneja
poltettiin Oxfordissa. |
1192 jaa. |
Piispa Otto Toulilainen määräsi kaikki valdolaiset luovutettaviksi
kahleissa piispan tuomioistuimeen. |
1202 jaa. |
Neljäs ristiretki |
1206 jaa. |
Tšingis-kaani hallitsee mongoleja. |
1208 jaa. |
Albigenssiristiretki alkaa, kestäen vuoteen 1244, ja osoittaa mitä
suurinta häikäilemättömyyttä. 20 000 albigenssia tapettiin kerettiläisinä
paavin käskystä. |
1210 jaa. |
Keisari Otto määräsi Torinon arkkipiispan ajamaan valdolaiset pois
hiippakunnastaan, ja vuonna 1220 Pignerolin säännökset kielsivät asukkaita
pitämästä heitä luonaan. Jotkut pakenivat Pikardiaan, ja Filip Augustus ajoi
heidät Flanderiin. Jotkut tulivat Mainziin ja Bingeniin, missä 50 poltettiin
vuonna 1232 (Adeney, ibid.). (Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122).) |
1212 jaa. |
Lasten ristiretki: 50 000 ranskalaisesta ja saksalaisesta lapsesta vain
harvat palaavat. Useimmat heistä kuolivat tai heistä tuli orjia Pohjois-Afrikassa. |
1221 jaa. |
Viides ristiretki. |
1228 jaa. |
Kuudes ristiretki. |
1229 jaa. |
Inkvisitio Toulousessa Ranskassa kieltää maallikkoja lukemasta Raamattua. |
|
Toulousen kirkollisneuvosto julkaisi kanoneita sapattilaisia vastaan. |
|
3. Eri alueiden herrojen huvilat, talot ja metsät kolutaan tarkoin, ja
harhaoppisten piilopaikat hävitetään. |
|
kanon 14 - Maallikkojäsenet eivät saa pitää hallussaan Vanhan tai Uuden
Testamentin kirjoja (Hefele 5, 931,962). |
|
Inkvisitio alkaa |
1231 jaa. |
Paavi Gregorius IX suunnittelee inkvisition yrittäessään tehdä selvää
niistä, jotka on leimattu "kerettiläisiksi". |
|
Inkvisitioiden keräämistä todisteista tiedämme, mitä seurakunnan opit
olivat sen jakautumisen eri vaiheissa. |
|
Albigenssiristiretket |
|
1200-luvun albigenssiristiretket koostuivat ryhmistä, jotka olivat
epäilemättä sapattilaisia. Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122).Roomalaiskatolisen kirkon halu naamioida
tämä tosiasia on johtanut joihinkin epätavallisiin väitteisiin nimen Sabbatatikielellisestä
alkuperästä. Tiedämme myös, että he olivat unitaareja. |
|
Koko albigenssiristiretki kohdistui näihin molempiin elementteihin
Roomassa 1200-luvulla. Albigenssit olivat Etelä-Ranskassa Raimundin,
Toulousen kreivin, suojeluksessa. Valdolaiset eli Sabbatati olivat suurempi
ja laajemmalle levinnyt ryhmä, joka ulottui Espanjaan asti. Saamme hyvän
kuvan valdolaisten opeista Sabbatati-ryhmän espanjalaiselta haaralta heidän
kokemansa valtavan vainon johdosta. |
1237 jaa. |
Paavi Gregorius IX lähettää Tarragonan arkkipiispalle bullan, jonka
seurauksena 15 valdolaista, joita Rooman kirkko kutsuu kerettiläisiksi,
poltetaan; kuningas Ferdinand itse heittää puita nuotioon. Ajan myötä nämä
espanjalaiset valdolaiset tuhotaan. |
1249 jaa. |
Seitsemäs ristiretki Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n johdolla. |
1270 jaa. |
Kahdeksas ristiretki. |
1310 jaa. |
Böömiläiset sapattilaiset muodostivat neljänneksen Böömin väestöstä, ja
heitä oli runsaasti myös Itävallassa, Lombardiassa, Böömissä,
Pohjois-Saksassa, Thüringenissä, Brandenburgissa ja Määrissä. |
1315 jaa. |
Unitaarit Itävallassa kokevat marttyyrikuoleman ja Kremsin inkvisiittori
tuomitsee 36 paikkakuntaa, polttamalla 130 marttyyriä. Piispa Neumeister
poltettiin yhtenä näistä kerettiläisistä Wienissä. Hänen kerrotaan
ilmoittaneen, että Itävallan herttuakunnassa oli noin 80 000 valdolaista. |
1348 jaa. |
Flagellantit (uskonnolliset fanaatikot, jotka hakkaavat itseään ruoskilla jne.) syyttävät juutalaisia (mustasta surmasta) ja polttavat juutalaisia lukuisissa Euroopan kaupungeissa. Sapattilaisia tuomitaan juutalaisina tästä lähtien Euroopassa kaikkien trinitaariryhmien toimesta. |
1349 jaa. |
Juutalaisten vaino puhkesi Saksassa. |
1351 jaa. |
1347-1351 jaa. 75 miljoonaa eurooppalaista on kuollut mustaan
surmaan (paiseruttoon?) |
1415 jaa. |
Böömin reformaattori Jan Hus poltettiin roviolla harhaoppisena. |
|
Sapattilaisiin ja muihin kohdistuneet
ortodoksien vainot |
1441-1905 jaa. |
Venäjän ja sen lähialueiden ortodoksikirkko vainosi armottomasti uskonnollisia
toisinajattelijoita ja yritti tuhota kaikki
sapattilaiset heidän vaikutuspiiristään (katso edellä oleva linkki valaisevaan
historialliseen katsaukseen luostareista vankiloina, niihin
vangituista vangeista, uskonnollisista toisinajattelijoista ja lahkolaisista,
poliittisista aktivisteista ja rikollisista, keisarillisen Venäjän
suvaitsemattomuudesta ja ortodoksisen ylivallan taistelusta) Daniel H.
Shubinin kirjasta. |
|
Näin käsitelty ajanjakso alkaa 1441 Moskovan
metropoliitta Isidorin saapumisesta Moskovan Ihmeiden luostariin
vangittavaksi. Venäjän ortodoksinen kirkko käytti venäläisiä luostareita
uskonnollisten toisinajattelijoiden ja lahkolaisten, poliittisten aktivistien
ja rikollisten vangitsemiseen. |
|
Tästä ajasta lähtien aina tsaari Nikolai II:n uskonnolliseen
suvaitsevaisuusjulistukseen vuonna 1905, jolloin viimeiset vangit
vapautettiin Suzdalin Spaso-Jevfimijev-luostarista (Pyhän Euthymioksen
Vapahtaja-luostarista), monet sapattilaiset elivät elämänsä viimeiset päivät
näiden luostarivankiloiden tyrmissä. Myös monet sapattilaiset kristityt
naiset olivat vangittuina ortodoksisissa luostareissa. |
|
Sapatti Pohjois-Euroopassa |
1436 jaa. |
Sapattilaisuutta oli vainottu Norjassa, ainakin Bergenin
kirkolliskokouksessa 22.elokuuta 1435 ja Oslon konferenssissa vuonna 1436.
Valtakunnan eri puolilla ihmiset olivat alkaneet pitää sapatinpäivää pyhänä,
ja arkkipiispa kielsi sen sillä perusteella, että: |
|
Kirkkolaissa kielletään ehdottomasti - todettakoon - ketään viettämästä
tai hyväksymästä muita pyhäpäiviä kuin niitä, jotka paavi, arkkipiispa tai
piispat ovat määränneet (R. Keyser, The History of the Norwegian Church
under Catholicism, Vol II, Oslo, 1858, s. 488). |
|
Jälleen näemme, että Jumalan määräämää lepopäivä korvataan ihmisen
määräämällä lepopäivällä. |
|
Myös katolisessa maakuntaneuvostossa Bergenissä 1435 todettiin: |
|
Tietoomme on tullut, että jotkut ihmiset valtakunnan eri piirikunnissa
ovat ottaneet käyttöön ja noudattaneet lauantain viettoa. |
|
Pyhässä kirkkokanonissa on ankarasti kielletty ketään viettämästä päiviä
paitsi niitä, jotka pyhä paavi, arkkipiispa tai piispat määräävät. Lauantain
viettäminen ei saa missään tapauksessa olla sallittua tämän jälkeen, kuten
kirkon kanoninen oikeus määrää. Sen tähden me neuvomme kaikkia Jumalan ystäviä
kaikkialla Norjassa, jotka haluavat olla kuuliaisia pyhälle kirkolle,
jättämään tämän lauantaisen pahuuden sikseen; ja loppuja me kiellämme ankaran
kirkkorangaistuksen uhalla pitämästä lauantaita pyhänä (Dip. Norveg, 7, 397). |
|
Vuonna 1436 Oslossa pidetyssä kirkkokonferenssissa todettiin: |
|
Saman rangaistuksen uhalla on kiellettyä pitää lauantaita pyhänä olemalla
tekemättä työtä (History of the Norwegian Church etc., s. 401). |
1458 jaa. |
Friedrich Reiser poltettiin Strasbourgissa hänen oltuaan 25 vuotta Böömin
ja Itävallan valdolaisten joukossa. |
|
Näin ollen noin kahdeksassa maassa on ainakin neljä ryhmää, joista osa on
sulautunut protestantteihin. 1200-luvulla Itävallassa oli subordinationisteja
tai unitaareja, ja (ks. 1315 jaa. edellä) Kremsin inkvisiittori tuomitsi 36
paikkakuntaa vuonna 1315 polttaen 130 marttyyria. |
|
Espanjan inkvisitio |
1478 jaa. |
Paavi Sixtus IV pani alulle Espanjan inkvisition, ja se jatkuu, kunnes se
lakkautetaan asetuksella vuonna 1834. |
1488 jaa. |
Kottisilla Alpeilla ja Dauphinén Alpeilla asuvat valdolaiset kristityt
teurastetaan. Kaikkiaan yli 3000 valdolaista, mukaan lukien koko Vallouisen
(Val Loyse) väestö, menehtyi paetessaan etenevää armeijaa luolaan. La Palud'n
lääninherra pani miehensä polttamaan valtavia puupinoja tukahduttaen näin
laakson asukkaat luolaan. Sen sisältä löytyi 400 vauvaa, jotka olivat
tukehtuneet kehtoihinsa tai kuolleiden äitiensä syliin. |
|
Sapatti Moskovassa |
1503 jaa. |
Kirkolliskokous, Moskova, 1503: "Syytetyt (sapattilaiset)
kutsuttiin; he tunnustivat avoimesti uuden (sic) uskon ja puolustivat
sitä." Merkittävimmät heistä tuomittiin kuolemaan ja poltettiin
julkisesti häkeissä Moskovassa 17. joulukuuta 1503 - "H. Sternberfi, Geschichte
der Juden. |
1507 jaa. |
Kirkko alkaa myydä aneita maksaakseen Pietarinkirkon Roomassa. |
1517 jaa. |
Martti Lutherin sanotaan aloittaneen "uskonpuhdistuksen"
Euroopassa. |
1519 jaa. |
Uskon edikti, jonka julisti
Valencian inkvisiittori Andrés de Palacio Valenciassa ja jonka on julkaissut
Roth. Tästä ediktistä voidaan nähdä, että oli olemassa tosiseikkojen ja
taikauskojen yleinen sarja, joka kohdistui kolmeen ihmisryhmään. Ensimmäisinä
olivat kristityt, jotka pitivät kiinni niin sanotuista juutalaistavista
tendensseistä. Toinen ryhmä olivat juutalaiset itse ja kolmas ryhmä olivat muslimit.
Ediktistä käy selvästi ilmi, että opit olivat tunkeutuneet itse
roomalaiskatoliseen kirkkoon, sillä ehtoollisen asettamissanat mainittiin
ediktissä nimenomaisesti osoitukseksi väitetystä harhaopista. Sabbatati eivät
myöskään käyttäneet ristiä eivätkä ristinmerkkiä. Ediktin tutkimisen
perusteella näyttää siltä, että ryhmä kielsi sielun ja opit taivaasta ja
helvetistä. He viettivät sapattia perjaintain auringonlaskusta aina lauantain
auringonlaskuun asti, jonka aikana he eivät tehneet työtä sapattina. He
viettivät happamattoman leivän ja pääsiäisen juhlaa karvaiden yrttien kanssa.
He paastosivat suurena sovituspäivänä (Roth, pp. 77ff.). |
|
Juutalaisten yleiset näkemykset ja käytännöt sisällytettiin luetteloon
ediktin osoittamalla tavalla niin, että järjestelmiä hoidettiin yhdessä, mikä
vaikeutti niiden välisten erojen tarkkaa tunnistamista. He noudattivat
ruokavaliolakeja ja hautasivat myös kuolleensa juutalaisen tavan mukaan.
Suuri osa ediktistä sisältää taikauskoja, jotka pannaan lahkojen nimiin (esim.
s. 78). He kielsivät mariolatrian ja tämä pantiin samaan ryhmään kuin se,
että juutalaiset kielsivät Messiaan. |
|
Transsubstantiaatio-oppi kiellettiin, samoin kuin kaikkialla läsnäoloa
koskevan opin katolinen muoto, joka oli platonista animismia (s. 78). Mukana
oli nähtävästi pappeja ja heidät tunnistettiin ehtoollisen asettamissanoista.
Kristityt nähtävästi pukeutuivat juutalaisittain noudattaen kankaita koskevia
lakeja (s. 79). He tapasivat kotiseurakunnissa ja lukivat Raamattujaan
kansankielellä. Harhaoppisten omaisuus takavarikoitiin ja tämä epäilemättä
edesauttoi inkvisiittoreiden intoa. |
|
Marranoja eli uusia kristittyjä ei voitu hyväksyä
todistajiksi missään oikeudenkäynnissä. Todistajien nimien salaaminen
otettiin käyttöön 1300-luvulla näennäisesti heikkojen suojelemiseksi
voimakkailta syytetyiltä, mutta tästä tuli normi, eikä kukaan voinut
selvittää heidän syyttäjiensä nimiä. (Roth huomauttaa aivan oikein, että jopa
vuoteen 1836 asti Englannissa syytetyt rikolliset eivät voineet saada
oikeudellista apua tai nähdä kopioita heitä vastaan tehdyistä todistuksista.
Ajat itsessään olivat barbaarisia ja inkvisitio oli barbaarisuudesta pahin. |
|
Itä-Euroopan sapattilaiset |
|
Tiedämme tarkalleen, mitkä olivat Unkarin ja Transilvanian seurakuntien
opit 1400-luvulta 1800-luvulle. Tämän merkitsi muistiin tohtori Samuel Kohn,
Budapestin päärabbi Unkarissa, teoksessaan DIE SABBATHARIER IN
SIEBENBÜRGEN, Ihre Geschichte, Literatur, und Dogmatik, Budapest, Verlag
von Singer & Wolfer, 1894, Leipzig, Verlag von Franz Wagner. Nämä kohdat
on lueteltu tutkielmassa Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 22ss.). Koko rakenne on lueteltu
kirjassa, joka on käännettynä saksasta: The Sabbatarians in Transylvania,
by Samuel Kohn, ed. W. Cox, CCG Publishing, USA 1998 (ks. The Sabbatarians in Transylvania (Nro A_B2). |
|
Tiedämme varmasti, että tämä valdolaisten haara eli Sabbatati oli
unitaarinen, sillä Ferenc Dávid eli Davidis kuoli vankilassa vuonna 1579.
Kohn sanoo, että he palauttivat ennalleen alkuperäisen ja todellisen
kristinuskon (Kohn, s. 8). Unitaarinen seurakunta jakautui sunnuntaita ja
sapattia viettäviin osiin vuonna 1579. Sapattia viettävä haara, jota johti
Eőssi, oli uskollisempi totuudelle. |
|
He harjoittivat aikuiskastetta. He pitivät sapatteja ja pyhäpäiviä,
mukaan luettuna pesah, happamattoman leivän päivät, helluntai, suuri
sovituspäivä, lehtimajanjuhla ja viimeinen suuri päivä ja ennen kaikkea
uudenkuunjuhlat. Torvijuhlaa ei mainita erikseen virsikirjassa, ja sitä on
nähtävästi vietetty veisaamalla uudenkuun virsiä. |
|
Heidän oppinsa käsittivät fyysisen tuhatvuotisen vuosituhannen, jonka
alussa Kristus tulee palaamaan ja kokoamaan Juudan ja Israelin. |
|
He käyttivät Jumalan kalenteria, joka perustui uudenkuun juhliin. |
|
He opettivat kahta ylösnousemusta, ensimmäistä iankaikkiseen elämään
Kristuksen tullessa ja jälkimmäistä tuomiolle tuhatvuotisen valtakunnan
lopussa. |
|
He opettivat, että ihminen pelastuu armosta mutta että lakeja oli vielä
noudatettava. |
|
He katsoivat, että Jumala kutsuu ihmisiä ja että maailma yleensä on
sokea. |
|
Heidän oppinsa Kristuksesta oli ehdottomasti subordinationistinen ja
unitaarinen. |
|
(Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 22ss.) |
|
Tästä voidaankin päätellä, että varhainen sapattilaisseurakunta oli
unitaarinen ja piti Vanhan Testamentin lait. Sapatti oli yksinkertaisesti
heidän uskomusjärjestelmänsä osa, joka osoitti ainoan todellisen Jumalan
palvontaa. Heitä vainottiin Itä-Euroopassa enemmän unitarismin kuin sapatin
pitämisen vuoksi (Ferenc Dávid päätti jäädä vankilaan, missä hän kuoli, sen
sijaan että olisi tinkinyt unitaarisesta uskostaan, vaikka Sozzini eli
Socinus, itsekin unitaari, yritti suostutella häntä muuttamaan jäykkää
unitarismiaan henkensä säästämiseksi). Heiltä evättiin kirkon asema, kun taas
juutalaisille se asema myönnettiin hyvinkin. Heiltä evättiin kirjapainon
käyttö ja he levittävät saarnansa käsin ketjukirjeen tyyliin. Inkvisitio oli
armoton tämän järjestelmän tukahduttamisessa ja lännessä yksin sapatinkin
pitäminen riitti heidän teloittamisekseen. |
1544 jaa. |
Oslon kirkolliskokous antoi uudelleen vuoden 1436 varoituksen. |
|
Saman rangaistuksen uhalla on kiellettyä viettää lauantaita pyhänä
pidättäytymällä työstä (History of the Norwegian Church etc.., s.
401). |
|
Jotkut teistä, vastoin varoitusta, pitävät lauantaita. Teitä pitäisi
rangaista ankarasti. Sen, joka tavataan pitämästä lauantaita, on maksettava
kymmenen markan sakko (History of King Christian the Third, Niels Krag
ja S. Stephanius). |
|
Onkin selvää, että sapatin vietto oli juurtunut Norjaan ainakin sadan
vuoden kuluessa. |
|
Sapattilaisuus ja ainakin ymmärrys seitsemännestä päivästä olivat myös
olemassa Norjassa uskonpuhdistuksesta lähtien, notaatioissa tai käännöksissä
esitettyjen huomautusten mukaan: katso esimerkiksi Documents and Studies
Concerning the History of the Lutheran Catechism in the Nordish Churches,
Christiania, 1893; ja myös Theological Periodicals for the Evangelical
Lutheran Church in Norway, Vol. 1, Oslo, s. 184. Sapatinvietto levisi
myös Ruotsiin ja sitä tukahdutettiin jatkuvasti. |
|
Tämä innostus lauantainviettoon jatkui pitkään: pienistäkin asioista,
jotka voisivat vahvistaa lauantainviettoa, rangaistiin (piispa Anjou, Svenska
Kyrkans Historia ifrån Upsala möte). |
|
Käytäntö levisi Suomeen, ja Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa I kirjoitti
Suomen kansalle. |
|
Jokin aika sitten kuulimme, että jotkut suomalaiset olivat joutuneet
suureen erehdykseen, ja viettivät seitsemättä päivää nimeltä lauantai
(Helsinkin valtionkirjasto, Reichsregister, Vom. J., 1554, Teil B.B. lehti
1120, ss. 175-180a). |
|
Sapattiseurakunnat säilyivät kuitenkin Ruotsissa nykyaikaan asti. |
|
Pyrimme nyt osoittamaan, että sapatin pyhittämisellä on perustansa ja
alkunsa laissa, jonka Jumala itse on luomisessa asettanut koko maailmaa
varten ja jonka vuoksi se sitoo kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina (Evangelisten,
Tukholma, 30. toukokuuta - 15. elokuuta 1863: Ruotsin baptistiseurakunnan
julkaisu). |
1555 jaa. |
Monia protestantteja (ja sapattilaisia) poltetaan Englannissa. |
1562 jaa. |
Laelius Socinus asui pääasiassa Zürichissä, mutta hän oli Krakovassa
kokoontuneen ryhmän tukipilari. Hän kuoli vuonna 1562 ja antitrinitaarit
kärsivät vaikeuksia tästä hetkestä alkaen. Vuonna 1570 socinolaiset erosivat
ja János Zsigmondin vaikutuksesta he päätyivät Rakówiin. |
1566 jaa. |
Francis Davidis perusti unitaarisen seurakunnan Transilvaniaan. Kuitenkin
valdolainen järjestelmä oli vakiintunut idässä vuosisatoja ennen. |
1572 jaa. |
Pärttylinyön eli Pyhän Bartolomeuksen päivän verilöyly: monet hugenotit
Ranskassa tapetaan. |
1574 jaa. |
Unitaarien katekismus Puolassa. |
1579 jaa. |
Vuonna 1579 Faustus tuli Puolaan setänsä papereiden kanssa. Hän huomasi
lahkon jakautuneen, ja aluksi häneltä evättiin pääsy, koska hän ei suostunut
toiseen kasteeseen. Hänen ensimmäisen kasteensa täytyi siis olla aikuiskaste.
Vuonna 1574 socinolaiset olivat julkaisseet Unitaarien katekismuksen.
Jumaluuden luonne ja täydellisyydet kuvattiin, mutta dokumentti oli hiljaa
jumalallisista ominaisuuksista, joita katoliset pitivät mysteereinä.
Kristusta pidettiin luvattuna miehenä ja luomakunnan välittäjänä. Juuri tässä
vaiheessa näemme olevan tulossa radikaalinen unitarismi eli Kristuksen
pre-eksistenssin kieltäminen. |
|
Faustus Socinus yhdisti ryhmittymät alaisuuteensa vuodesta 1579. Hänet
oli kutsuttu Siebenbürgeniin eli Transilvaniaan vastustamaan Ferenc Dávidin
(eli Davidisin) antitrinitaarista kantaa (1510-1579). Dávid kuoli Dévan
linnassa, jonne hänet oli vangittu Kristuksen luontoa koskevien näkemystensä
vuoksi. Siebenbürgenin seurakuntaa johti Ferenc Dávidin kuoleman jälkeen
András Eőssi ja tämä oli seurakunta Itä-Euroopassa, jonka jäsenet olivat
valdolaisten jälkeläisiä. Tiedämme varmaksi, että he olivat unitaarisia
(katoliset kutsuivat heitä usein areiolaisiksi). He pitivät sapattia,
pyhäpäiviä ja uudenkuun juhlia, ja he olivat Euroopassa todellinen Jumalan
seurakunta, jota me kutsuisimme Tyatiran aikakaudeksi (katso tutkielmat: Sapattia viettävien seurakuntien yleinen
jakautuminen (Nro 122)ja Neljännen käskyn rooli Jumalan historiallisissa
sapattia viettävissä seurakunnissa (Nro 170).) |
|
Dávid oli kieltäytynyt hyväksymästä tyypillisen socinolaista
opinkappaletta, jonka mukaan Kristusta tuli palvoa, vaikka tämä ei ollutkaan
Jumala. Jumalan seurakunta Euroopassa ei ollut koskaan hyväksynyt, että
Kristus oli palvonnan tai jumaloinnin kohde. Kristuksen palvonnan hylkääminen
oli Jumalan seurakunnan johdonmukainen näkemys vuosisatojen ajan, mukaan
lukien valdolaiset, joista Siebenbürgenin seurakunta oli osa. Dávid
vangittiin tämän näkemyksen vuoksi, ja hän kuoli vankilassa. Hugh Pope
huomauttaa myös, että Budnäusta (Budny) nöyryytettiin siitä hyvästä, että
hänellä oli sama näkemys kuin Dávidilla, ja hänet erotettiin kirkosta vuonna
1584. Nämä kaksi kääntyivätkin uskoon pois niin sanotusta oikeaoppisuudesta. |
|
Socinolaiset tukahduttivat tuolloin vanhan katekismuksen ja julkaisivat
uuden, nimeltään Rakówin katekismus, jonka Faustus Socinus oli
laatinut mutta joka julkaistiin vasta 1605, vuosi hänen kuolemansa jälkeen.
Se julkaistiin ensin puolaksi ja sitten latinaksi vuonna 1609. |
|
Socinolaiset kukoistivat. He perustivat korkeakouluja, pitivät
kirkolliskokouksia ja omistivat kirjapainoja, joissa he tuottivat suuria
määriä kirjallisuutta. Tämän kirjallisuuden on kerännyt Sandius nimellä Bibliotheca
antitrinitariorum. Faustuksen teokset on koottu teokseen Bibliotheca
Fratrum Polonorum. |
|
Siebenbürgenin Jumalan kirkolta puolestaan evättiin kirkon asema ja
kirjapaiNro Eőss kirjoitti teoksensa käsin, ja avustajat kopioivat sen. |
1579 jaa. |
Unitaarinen seurakunta jakautuu kahteen osaan Davidisin kuoleman jälkeen:
sunnuntailaisiin ja sapattilaisiin. András Eőssi hyväksyi unitaarisen
uskon vuonna 1567. Koska hän ei uskonut, että unitaarit opettivat kaikkia
raamatullisia totuuksia, hän ryhtyi tutkimaan Raamattua perusteellisesti. Hän
määräsi seuraajilleen seuraavat opit: |
|
1. Pääsiäinen, happamattoman leivän päivät, helluntai, [Torvijuhla
jätetty pois erehdyksessä?] sovituspäivä, lehtimajanjuhla, viimeinen suuri
päivä. |
|
Huomautus: Torvijuhlaa ei mainittu Vanhan
Sapatin laulukirjassa omana juhlanaan. Kohnin kirjan (julkaistu 1894)
sivuilla 62-67 sanotaan virsikirjasta, että: Virsikirjan kirjoittivat
unkariksi András Eőssi, Énok Alvinczi ja János Bökényi, Tamás Pankotai
ja Simon Péchi Simon. Se koostui 102 virrestä: 44 sapattia varten, 5 uuttakuuta
varten, 11 pääsiäistä ja happamattoman leivän juhlaa varten, 6 viikkojuhlaa
varten, 6 lehtimajanjuhlaa varten, 3 uudenvuoden juhlaa varten, 1
sovituspäivää varten, 26 jokapäiväistä tarkoitusta varten. Katso Sapattilaiset Transilvaniassa (Nro A_B2)ja Israelin uudenkuunjuhlat (Nro 132). |
|
2. Kymmenen Käskyä |
|
3. Terveyslait (ei veren, sian, kuristettujen eläinten syömistä). |
|
4. Tuhatvuotinen valtakunta kestää tuhat vuotta, ja sen alussa Kristus
palaa ja kokoaa Juudan ja Israelin. |
|
5. Jumalan pyhän kalenterin käyttö. |
|
6. Kaksi erilaista ylösnousemusta: ensimmäinen iankaikkiseen elämään
Kristuksen tullessa, toinen tuomiolle tuhannen vuoden kuluttua. |
|
7. Pelastettu armosta, mutta lakeja on vielä noudatettava. |
|
8. Jumala on se, joka kutsuu ihmisiä totuuteensa. Maailma on yleisesti
ottaen sokea. |
|
9 Kristus oli suurin profeetoista, kaikkein pyhin kaikista ihmisistä,
"ristiinnaulittu Herra", "todellisten uskovien Korkein Pää ja
Kuningas, Jumalan rakastettu ja pyhä Poika". |
|
Unitarismin kasvu |
1600 jaa. |
Uskonpuhdistuksen myötä unitarismi alkoi kasvaa eikä rajoittunut kokonaan
sapattilaisiin. Toisin sanoen kaikki unitaristit eivät olleet Jumalan seurakuntien
todellisia jäseniä aivan kuten kaikki sapattilaiset eivät olleet todellisia
jäseniä. |
|
Termi Unitarianismi on sana, joka juontaa juurensa
latinankielisestä sanasta unitarius ja sitä käytettiin ensimmäisen
kerran laillistetusta uskonnosta vuonna 1600 (Encyclopædia of Religion and
Ethics (ERE), hakusana "Unitarianism", Vol. 12, s. 519).
Se perustuu erityisesti käsitykseen Jumaluuden yhdestä ainoasta
persoonallisuudesta, toisin kuin oikeaoppisuus, joka koskee Hänen
kolmiyhteistä olemustaan. |
1604 jaa. |
Etiopiassa, vuonna 1604 AD, jesuiitat vaikuttivat kuningas Za Dengeliin
ehdottaakseen tälle alistumista paavinvaltaan: "Kielletään kaikkia
hänen alamaisiaan ankarien rangaistusten uhalla viettämästä enää
lauantaita." - Geddes’ Church-History of Ethiopia, sivu 311
ja myös Gibbonin Rooman valtakunnan rappio ja tuho, luku 47. |
1608 jaa. |
Pilgrim Fathers, jotka olivat Brownistien liikkeen sapattilaisia
unitaareja, pakenivat vainoa Englannista Amsterdamiin Hollantiin, myöhemmin
Leideniin ja pysyivät siellä lähes 12 vuotta (katso Hollannin yhteys Pilgrim Fathers -yhteisöön (Nro 264)). |
1620 jaa. |
Mayflower rantautuu Plymouth Rockiin, Uuteen-Englantiin. Pilgrim Fathers menevät maihin. Heitä vainoavat myöhemmät trinitaariset tulokkaat Amerikkaan. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua heidän on paettava ja muodostettava uusi siirtokunta Rhode Islandiin. Myöhemmin heitä vainotaan armottomasti Yhdysvalloissa myöhempien Blue Laws -lakien nojalla. |
1618 jaa. |
30-vuotinen sota alkoi Prahan defenestraatiolla. |
|
Sapatti Englannissa |
1618 jaa. |
Vuonna 1618 englantilaisten teologien keskuudessa puhkesi väkivaltainen
kiista siitä, oliko neljännen käskyn sapatti voimassa, ja toiseksi, millä
perusteella viikon ensimmäistä päivää oli oikeus viettää sapattina
(Haydnin Dictionary of Dates, hakusana "Sabbatarians", s.
602). Rouva Traske, opettaja, oli vangittuna vuonna 1618 viidentoista tai
kuudentoista vuoden ajan Maiden Lanella, joka oli vankila niille, jotka
olivat eri mieltä Englannin seurakunnan kanssa. Hän kieltäytyi opettamasta
sapattina ja opetti vain viitenä päivänä viikossa. |
1628 jaa. |
Huolimatta englantilaisten yrityksistä pysäyttää hänet kardinaali
Richelieu, Ludvig XIII:n pääministeri, valloitti Ranskan protestanttien
linnoituksen La Rochellen ja tuhosi hugenottien vallan. |
1633 jaa. |
Katolinen kirkko pakottaa Galilein sanomaan, että aurinko kiertää
maapalloa (World History Encyclopedia, Millennium Edition, s. 235). |
1638 jaa. |
Vuonna 1638 katolilaiset vaativat sociniolaisten karkottamista. |
1642 jaa. |
Kuninkaan ja parlamentin välillä alkoi sisällissota. Tästä lähtien
uskonnolliset jaottelut johtivat unitaarisen teologian ilmenemiseen
sellaisissa henkilöissä kuin Milton, Isaac Newton ja muut. Cromwellista tuli
symboli niille, jotka vastustivat katolista ylivaltaa ja vainoa. Vuonna 1645
sapattilaisuus tai unitarismi julistettiin rangaistavaksi kuolemalla. |
1647 jaa. |
Kaarle I tiedusteli parlamentin komissaareilta ja väitti, että sunnuntain
jumalanpalvelus tulee suoraan seurakunnan auktoriteetista. |
|
Sillä Raamatusta ei löydy kohtaa, jonka mukaan lauantaita ei enää vietetä
tai se olisi muutettu sunnuntaiksi, minkä vuoksi seurakunnan auktoriteetin
täytyy muuttaa yksi ja asettaa toinen (R. Cox, Sabbath Laws, s. 333). |
|
Tässä oletetaan, että paavinvallan hylkääminen tuo välttämättä mukanaan
muutoksia, jotka ovat kokonaan seurakunnan kirkolliskokouksien varassa, kuten
sunnuntain vietto. Logiikka asettaa protestanttisuuden vaaralliselle
pohjalle. Milton tunnisti tämän logiikan ja sanoi: |
|
"On varmasti paljon turvallisempaa viettää seitsemättä päivää,
Jumalan nimenomaisen käskyn mukaan, kuin pelkän inhimillisen arvailun
perusteella omaksua ensimmäinen"(Sab. Lit. 2, 46-54). |
1648 jaa. |
Westfalenin rauhansopimus päätti 30-vuotisen sodan. |
1661 jaa. |
Sapattilaiset unitaarit tulivat näkyvämmiksi Englannissa 1600-luvulla. |
|
Sapatti Amerikassa |
1664 jaa. |
Sapatin pitäminen aiheutti lähes pakotetun maahanmuuton Amerikkaan. Jas.
Bailey kertoo, että Stephen Mumford, ensimmäinen sapattilainen Amerikassa,
tuli Lontoosta vuonna 1664 (J. Bailey, History of the Seventh Day Baptist
General Conference, s. 237-238). Tiedämme, että tämä ei pidä paikkaansa,
sillä Pilgrim Fathers olivat sapatinpitäjiä ja siten amerikkalaisten
siirtomaiden perustajat olivat sapattilaisia brownisteja. Vuonna 1671
seitsemännen päivän baptistit olivat eronneet baptistikirkosta pitääkseen
sapatin (katso Bailey, History, s. 9-10). Pilgrim Fathers olivat
kuitenkin peräisin sapattilaisesta perinteestä (vrt. tutkielma Hollannin yhteys Pilgrim Fathers -ryhmään (Nro 264)). Katso myös tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
1671 jaa. |
StephenMumford (tai Momford) organisoi seitsemännen päivän baptistit Rhode Islandilla. |
1686 jaa. |
Vuonna 1686, vuosi Nantesin ediktin jälkeen, Ludvig XIV lähetti kirjeen serkulleen Savoijin herttualle Viktor Amadeus II:lle pyytäen häntä vainoamaan valdolaisia, kuten hän vainosi hugenotteja, näiden paetessa valdolaisten keskuuteen. Kun vaino alkoi, Sveitsin protestantit Baselissa puuttuivat asiaan ja tarjosivat valdolaisille maanpakopaikkaaSveitsissä. Sveitsin lähettiläät onnistuivat suurella vaivalla suostuttelemaan valdolaiset hyväksymään tämän maanpaon. 9. huhtikuuta 1686 herttua allekirjoitti asetuksen, joka salli maanpaon. Tästä huolimatta jotkut, jotka olivat hyväksyneet maanpaon, otettiin kiinni ja vangittiin. Valdolaiset nousivat vastarintaan ehtojen rikkomisen jälkeen. Sota alkoi ja vuoden loppuun mennessä 9000 kuoli ja 12000 vangittiin, joista monet kuolivat Piemonten tyrmissä. Vuoristossa oli jäljellä noin 200 henkeä, ja he kävivät niin itsepintaista sissisotaa, että he lopulta saivat vapaiksi kaikki elossa olevat vangit ja heidän turvallisen kuljetuksensa Sveitsiin. Vuonna 1687 vapautettiin 3000 eloonjäänyttä. He lähtivät Alppien yli Geneveen (keskimäärin 12 päivän matka), ja monet kuolivat lumessa. Näin tehtiin huolimatta Sveitsin protestista, ja alle kaksitoistavuotiaat lapset otettiin kiinni koulutettaviksi roomalaiskatolilaisiksi. Heidät hajotettiin Brandenburgiin, Preussiin, Württembergiin ja Pfalziin saakka estämään heidän paluumatkansa. |
1716 jaa. |
Kiinan keisari kielsi kristinuskon opettamisen. |
1738 jaa. |
Kreivi Zinzendorfin johtamia sapattilaisia Määrissä. He muuttivat
Yhdysvaltoihin vuonna 1741. |
1789 jaa. |
Sapattilaisuuden tukahduttaminen jatkuu Romanian, Tšekkoslovakian ja
Balkanin alueella, eikä Joosef II:n suvaitsevaisuusedikti koskenut sapattilaisia,
joista osa menetti kaiken omaisuutensa. |
1808 jaa. |
Napoleon lakkautti inkvisition Italiassa ja Espanjassa. |
|
Roth kertoo osaston avaamisesta Lissaboniin, ennen kuin siitä tehtiin
oopperatalo. Silminnäkijöiden kertomukset (painettu Vuosirekisteriin
vuodelta 1821) osoittavat kiistattomasti, että ihmisjäänteitä löytyi
tyrmistä, jotka olivat käytössä (päätellen kaiverruksesta vankityrmän
seinään) niinkin myöhään kuin 1809. Näihin kuului munkkeja, joiden vaatteet
löydettiin ihmisten ja muista jäännöksistä, jotka makasivat vankityrmien eri
tasoilla todistaina murhasta, sekä vanhoista että äskettäisistä, jotka siellä
tehtiin (Roth, s. 84-85). |
|
Pidätyksen ja rangaistuksen väliset 3-4 vuoden jaksot olivat yleisiä ja
yhdessä muistiin merkityssä tapauksessa kului neljätoista vuotta. Raskaana
olevat naiset raahattiin paaluun ja vankien hyväksikäyttö, tai ehkä
vuorovaikutus heidän kanssaan, sai kardinaali Ximénezin vuonna 1512 uhkaamaan
kuolemalla ketään virkamiestä, jonka havaittiin juonittelevan vankiensa
kanssa. Vankeusrangaistuksen kustannuksista vastasi syytetty riippumatta
siitä, kuinka kauan se kesti. Yksi esimerkki kuluista, jotka aiheutuivat
vuona 1702 vapautetun nunnan neljän vuoden vankeudesta Sisiliassa, oli hänen
perillistensä maksettavana niinkin myöhään kuin vuonna 1872 (Roth, s. 87).
Tavallisesti omaisuus takavarikoitiin pidätyshetkellä. |
|
Viimeinen inkvisitio Kirkkovaltiossa |
|
Katso linkki:Kirkkovaltion inkvisitios |
1823-1846 jaa. |
Viimeinen inkvisitio ajoittuu vuosiin 1823-1846. Se ei ollut samassa
mittakaavassa kuin aikaisemmat inkvisitiot yksinkertaisesti siksi, että se
rajoittui Kirkkovaltioon ja väestö itse rajoitti verilöylyä. Kuitenkin sen
julmuus ja pelko, jota se herätti väestössä, toi mukanaan Pyhän
saksalais-roomalaisen keisarikunnan lopun. |
|
Euroopan inkvisitiot alkoivat Etelä-Ranskassa 1200-luvulla ja päättyivät
Kirkkovaltiossa vuonna 1846. Vuosien 1823 ja 1846 välillä pelkästään
Kirkkovaltiossa 200 000 ihmistä tuomittiin kuolemaan, elinkautiseen
vankeuteen, maanpakoon tai kaleereihin, ja lisäksi 1,5 miljoonaa ihmistä
asetettiin tarkkailuun (ks. Malachi Martin, The Decline and Fall of the
Roman Church, s. 254 ja tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122), s. 29 lainauksineen). Roth siteeraa
yksilöiden epätoivoa 1200-luvun alusta lähtien Etelä-Ranskassa. |
1850 jaa. |
1260 vuotta tai aika, ajat ja puoli aikaa Pyhän saksalais-roomalaisen
keisarikunnan perustamisesta Gregorius I:n kaudella. Inkvisitiot saatiin
vihdoin hallintaan. Euroopan vallankumoukset vuonna 1848 tekivät lopun
tyranniasta. Myöhemmin ihmiset äänestivät liittymisestä Italian tasavaltaan
ja Pyhän saksalais-roomalainen keisarikunta päättyi. |
|
Sapattilaisuus oli myös elossa ja voimissaan Taiping-kapinan aikana
vuonna 1850. |
|
Katso tutkielma Sapattia viettävien seurakuntien yleinen jakautuminen
(Nro 122). |
1894 jaa. |
Sulttaani Abd-ul-Hamid esitti ensimmäisen virallisen hallituksen
kansanmurhapolitiikan Ottomaanien valtakunnan armenialaisia vastaan vuonna
1894. Järjestelmälliset joukkomurhat tapahtuivat vuosina 1894–1896 , kun
Abdul tappoi raa 'asti 300 000 armenialaista koko maakunnassa. |
|
Y1900-luvun suuri holokausti Katso linkki: Holokaustin merkit |
1901 jaa. |
Australian valtiosääntö julistaa uskonnonvapauden. "Kansainyhteisö
ei anna mitään lakia minkään uskonnon perustamiseksi." |
1905 jaa. |
Nikolai päättää vuosisatoja vanhat Venäjän ortodoksien järjestämät
vainot, jotka alkoivat vuonna 1441. Kasvava toisinajattelu johtaa kohti
vallankumousta, joka ei ole kaukana, alkaen 12 vuotta myöhemmin vuonna 1917. |
1909 jaa. |
Turkin hallituksen joukot tappavat yli 20 000 armenialaista pelkästään
Adanan kaupungissa. |
1914 jaa. |
Ensimmäinen maailmansota – lopun sodat alkavat. |
|
Katso tutkielma Egyptin kukistuminen Faraon murtuneiden käsivarsien
profetia (Nro 036). |
1915 jaa. |
Armenialaisten kansanmurhan seuraava vaihe alkaa 24. huhtikuuta 1915
uskonnollisten, poliittisten ja intelligentsian johtajien joukkopidätyksellä
ja lopullisella murhalla Konstantinopolissa ja muualla imperiumissa. Sitten
jokaisessa armenialaisessa yhteisössä kehittyi huolellisesti suunniteltu
kansanmurha: Papiston ja muiden merkittävien henkilöiden pidätykset, väestön
ja ottomaanien armeijassa palvelevien armenialaisten sotilaiden
aseistariisuminen, johtajien ja kyvykkäiden miesten erottelu ja julkinen
teloitus sekä jäljellä olevien armenialaisten naisten, lasten ja vanhusten
karkottaminen aavikoille. Kansanmurha alkoi raja-alueilta ja merenrannikoilta
ja ulottui sisämaassa kaukaisimpiin kyliin. Yli 1,5 miljoonaa armenialaista
kristittyä, mukaan lukien yli 4 000 piispaa ja pappia, sai surmansa tässä
vaiheessa kansanmurhaa. |
1916 jaa. |
Babylonian järjestelmän seitsemän aikaa eli 2520 vuotta, alkaen 605 eaa.
profeetoista Hesekiel (Nro 036ja 036_2) ja Daniel (F027ivja F027xiii), saavuttaa päätepisteensä Sommen taistelun
myötä. Suunniteltu rauhansopimus Britannian ja Saksan välillä vuodelle 1916
hyllytetään Euroopan juutalaisten taatessa, että he saavat USA:lta apua, jos
Brittiläinen imperiumi jatkaa ensimmäistä maailmansotaa ja julistaa
Juutalaisen kotimaan. Yhdistynyt kuningaskunta suostuu tähän, ja Australia
valloittaa Beerseban ja Jerusalemin Habakukin profetioiden mukaisesti (Nro F021H) ja Haggai (F021J) Australian ratsuväen, Australian Light
Horse, kanssa, ja sitten koko Palestiinan vuonna 1917. Balfourin julistus
annetaan julistamaan juutalaisten kotimaa, ja Jaakobin ahdistuksen aika
alkaa. Se on kahdessa 40-vuotisessa käsivarressa ja jatkuu vuosiin 1996-7
saakka kansojen ajan päättyessä. Holokaustin ajat jatkuvat kahdeksankymmentä
vuotta aina ensimmäisen holokaustin vuosista 1941-1945 vuosien 2021-2025
toiseen holokaustiin, mitä tulee viidennen ja kuudennen torven sotiin ja
Danielin kymmenen varpaan valtakuntaan (F027ii). |
1917 jaa. |
Venäjän vallankumous alkaa. Venäjän ortodokseja vainotaan nyt, kuten he
vainosivat toisinajattelijoita ennen itseään. |
|
Balfourin julistus: Britannia tukee juutalaisten kotimaata Palestiinassa. |
1920 jaa. |
Jeanne d'Arc on kanonisoidaan (julistettu pyhimykseksi). |
1922 jaa. |
9. syyskuuta 1922 turkkilaiset saapuvat Smyrnaan; ja murhattuaan
järjestelmällisesti armenialaisia omissa kodeissaan, Atatürkin joukot
kääntyvät kreikkalaisia vastaan, joiden määrä oli kasvanut pakolaisilla,
jotka olivat paenneet kylistään Turkin sisämaasta, yli 400 000 mieheen,
naiseen ja lapseen. Valloittavat turkkilaiset kulkivat talosta taloon,
ryöstäen, raastaen, raiskaten ja murhaten väestöä. Lopuksi, kun tuuli oli
kääntynyt niin, että se puhalsi kohti merta niin, että pieni turkkilainen
kortteli kaupungin takana ei ollut vaarassa, turkkilaiset joukot, joita
heidän upseerinsa johtivat, kaatoivat kerosiinia kreikkalaisten ja
armenialaisten kaupunginosien rakennuksiin ja koteihin ja sytyttivät ne
tuleen. Siten kaikki jäljellä olevat kaupungin asukkaat savustettiin ulos
tulimuurin ja meren väliin. Smyrnan laiturista tuli lopullisen epätoivon
näyttämö, kun lähestyvät liekit pakottivat tuhansia hyppäämään kuolemaansa
tai palamaan tulessa. |
1924 jaa. |
1260 vuotta eli aika, ajat ja puoli aikaa katolisen trinitaarisen
hegemonian perustamisesta brittiläisten tai englanninkielisten kansojen
suhteen Whitbyn kirkolliskokouksessa. |
|
Armenian holokaustissa kuoli yli miljoona ihmistä. |
1927 jaa. |
Paulikiaaneja löytyi idästä vielä 1800-luvulla. Tämä ryhmä toimi vielä
1900-luvulla. Heidän jälkeläisensä ja Armenian kristityt, joita oli yli
miljoona, tuhottiin Armenian alueella ensimmäisen maailmansodan jälkeen aina
vuoteen 1924. Ehkä miljoonasta kahteen miljoonaan sapattilaista surmattiin
tai he yksinkertaisesti "katosivat" sen jälkeen, kun Bektashi-islam
kiellettiin vuoden 1927 jälkeen. Tämä tuhoamisprosessi jatkui Euroopan
holokaustista aina vuoteen 1953 ja Stalinin kuolemaan saakka. |
|
Bektashi-kunnan kieltäminen vuonna 1927, kun Turkin valtio sääti lain,
joka kielsi suufilaisen islamin bektashi-kunnan. Noin viisi miljoonaa ihmistä
yksinkertaisesti katoaa tänä aikana ja reilusti yli miljoona sapattilaista
kristittyä on heidän joukossaan. |
1932 jaa. |
Ukrainan vainot alkavat Stalinin aikana ja 12 miljoonaa kuolee. |
|
Venäläisten johtamat sapattilaiset lähetetään Siperiaan. |
|
Ensimmäisen leirin luovuttaminen luterilaiselle diakonaatille Hampurissa
joulukuussa 1932 SA:n toimesta. Katso linkki: Holokaustin aikajana. |
1933 jaa. |
Adolf Hitler nimitettiin Saksan valtakunnankansleriksi. Ensimmäinen
natsien keskitysleiri avattiin Dachaussa. |
|
Katso linkki: Leirien luettelo |
1936 jaa. |
Rooman ja Berliinin akselin muodostivat Hitler ja Mussolini. |
1938 jaa. |
Kristalliyö |
1939 jaa. |
Britannia ja
Brittiläinen kansainyhteisö julisti toisen maailmansodan Saksaa ja Italiaa
vastaan ja myöhemmin Japania vastaan, joka liittyi akselivaltioihin. |
1941 jaa. |
Pearl Harborin hyökkäys - Yhdysvallat julisti sodan Japanille ja
Saksalle. |
1944-5 jaa. |
Hitler teki itsemurhan, toinen maailmansota päättyi. Holokaustin aikataulu 1933-1945: Holokaustin aikajana. |
1947 jaa. |
Kuolleenmeren kääröt löytyvät luolista Qumranista, Jordaniasta. |
1953 jaa. |
Josif Stalin kuolee. Hän ja hänen perustamansa järjestelmä tappaa 65 miljoonaa
neuvostoliittolaisissa gulageissa. |
1967 jaa. |
2300 iltaa ja aamua Danielin luvussa 8 (F027viii)saatiin päätökseen ja Jerusalem yhdistyi ja
palautettiin Juudaan. |
|
|
|
6666666666Viimeiset päivät6666666666 |
1978 jaa. |
Neljäskymmenes riemuvuosi Messiaan jälkeen ja 120. riemuvuosi Aadamin
lankeemuksen jälkeen; ja karkotus alkaa. |
|
Seitsemännen päivän adventisteista tulee virallisesti
kolminaisuusopillinen sen jälkeen, kun se on tunkeutunut ja horjuttanut
ryhmää aina Uriah Smithin kuolemasta ja toiminnasta alkaen vuodesta 1931. |
1990-2001 jaa. |
Karenit tällä hetkellä sukupuuttoon ajava sota Burmassa heidän
väittäessään vanhastaan kuuluvansa kadonneeseen kymmeneen heimoon. |
|
Hävityssota kurdeja vastaan jatkuu systemaattisesti. |
1994 jaa. |
7. huhtikuuta 1994 silloinen hutu-presidentti Juvénal Habyarimana kuoli,
kun hänen koneensa ammuttiin alas. Koskaan ei selvitetty, kuka oli teosta
vastuussa, mutta sen uskotaan olleen hutujen ääriainesten työtä, jotka
vastustivat vallan jakamista RPF:n kanssa. Samana päivänä Kigalissa
julistettiin hutujen äärihallitus, ja tutsien ja hutujen maltillisten
eliminointi alkoi massiivisesti. Vaikka tarkkoja lukuja ei koskaan tiedetä,
arvioidaan, että noin 800 000 ihmistä kuoli noin 100 päivän aikana. YK on
vetänyt pois kaikki paitsi 270 sotilasta. Niillä, jotka jäivät, ei ollut
valtuuksia puuttua tappamiseen. Toiminnan laajuus ja nopeus ovat johtaneet
vahvaan uskoon siitä, että tapot olivat hyvin organisoituja ja poliittisesti
motivoituneita ja että presidentin kuolema oli yksinkertaisesti syy murhien
alkamiseen. YK: lle oli ilmoitettu joitakin kuukausia aiemmin, että
laajamittaisia teloituksia suunniteltiin, mutta se ei ryhtynyt mihinkään
päättäväisiin toimiin neuvojen johdosta. Valtavirran kristilliset
lähetyssaarnaajat pitivät tapettuja tutseja Israelin kadonneiden kymmenen
heimon mahdollisina jälkeläisinä, ja he polveutuivat myös unitaarisesta
Etiopian koptikirkosta, joka juontaa juurensa Filippoksen käännyttämästä
etiopialaisesta eunukista noin vuonna 31-34 jaa. Katso linkki: Afrikka |
1995 jaa. |
Worldwide Church of God julistautuu trinitaristiseksi soluttautumisen
päätteeksi. |
|
Katso tutkielma Binitarismi ja trinitarismi (Nro 076). |
1996 jaa. |
Kansojen aikojen loppu. 2000 vuotta tai 40 riemuvuotta Messiaan
syntymästä. |
|
3 000 vuotta Daavidin saapumisesta Jerusalemiin. |
1997 jaa. |
Church of God (Seventh Day) julistaa olevansa binitaarinen ja sitten
trinitaarinen vuonna 1999. |
|
(Seitsemännen päivän adventistiliike oli myös pääosin ja virallisesti
unitaarinen vuoteen 1931 saakka Uriah Smithin kuoltua ja vuoteen 1978 saakka.) |
|
Jumalan seurakuntien teologia jäi binitaarien/diteismin ja trinitaarisen
harhaopin valtaan lähes kokonaan. Danielin profetia melkein toteutui, kun
Saatana sai voiton pyhistä. CCG seisoo yksin uskon alkuperäisten oppien
pohjalla. Katso tutkielma Unitaarien ja trinitaarien sodat (Nro 268) |
1987-2027 |
Temppelin mittaaminen julistettiin. |
1997-2028 jaa. |
Ruhtinaat, papit ja profeetat poistetaan.Katso tutkielmaTemppelin
mittaaminen (Nro 137).Katso myös sotien järjestys sarjassa P141C,D,E,E_2,F,G,Hja i. |
2028 Tuhatvuotinen
valtakunta alkaa
Riemuvuosi ajoittuu
vuosiksi 24 ja 74 eaa. sekä 27 ja 77 jaa. kullakin vuosisadalla. Seuraava
riemuvuosi, neljäskymmenes riemuvuosi Messiaan palvelutehtävän jälkeen ja
neljäskymmenesyhdeksäs riemuvuosi temppelin jälleenrakentamisen ja lain
palauttamisen jälkeen Esran ja Nehemian aikana, on pyhä vuosi 2027/8. vuosi
2028 alkaa riemuvuosien riemuvuoden ja Messiaan uuden tuhatvuotisen vallan 1/50
(Katso tutkielmat: Lain lukeminen Esran ja Nehemian kanssa (Nro 250); Hesekielin näyn merkitys (Nro 108); Ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen ajoitus (Nro 159); ja Aikakauden aikajanan hahmottelu (Nro 272).)
Jumalan aikataulu on
vuosituhansien ajan pysynyt täydellisesti Hänen suunnitelmansa mukaisena. Se on
täysin sopusoinnussa hänen lakinsa kanssa. Hyväksymällä nuhtelun etsimme ensin
Jumalan valtakuntaa ja Hänen vanhurskauttaan (Matt. 6:33) ja myös iankaikkista
elämää tuntien ainoan todellisen Jumalan ja Kristuksen, jonka Hän on lähettänyt
(Joh. 17:3). On Jumalan kristillisten seurakuntientahto, että Jumalan ihmiset pitävät kiinni
Isän Kristukselle antamasta ohjauksesta seurakuntaa varten, kuten on osoitettu
pyhissä kirjoituksissa (1. Tess. 5:21), pyrkien siten täydelliseen ennalleen
asettamiseen.
Edellisestä historiasta
käy ilmi, että seurakuntaa on systemaattisesti vainottu ja tuhottu ja että
valtavirran kristillinen järjestelmä on vuosisatojen ajan juopunut pyhien ja
marttyyrien verestä, kuten Ilmestyskirjassa on ennustettu. Katso Ilmestyskirjan kommentaari (Nro F066iv), joka käsittelee viidettä sinettiä.