Jumalan kristityt seurakunnat

 

Nro F046ii

 

 

 

 

 

1. Korinttilaiskirjeen kommentaari: Osa 2

(Versio 1.0 20210108-20210108)

 

 

Lukujen 6-10 kommentaari

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

Sähköposti: secretary@ccg.org

 

 

 

(Copyright © 2021 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

 


1. Korinttilaiskirjeen kommentaari Osa 2

 

HUOMAUTUKSIA ENSIMMÄISEEN KORINTTILAISKIRJEESEEN (Luvut 6-10).


kirjoittanut E.W. Bullinger


1. Korinttilaiskirje 6:1.KÄRÄJÖINTI
1. Korinttilaiskirje 6:2-4. Nuhtelu."Ettekö tiedä?"
1. Korinttilaiskirje 6:5-7-. Käräjöinti.
1. Korinttilaiskirje 6:7-11. Nuhtelu."Ettekö tiedä?"

1. Korinttilaiskirje 6:12-20. HAUREUS. SOVELTAMINEN
1. Korinttilaiskirje 6:12-13-. Yleiset periaatteet.
1. Korinttilaiskirje 6:13-14. Soveltaminen.
1. Korinttilaiskirje 6:15-17. Nuhtelu."Ettekö tiedä?"
1. Korinttilaiskirje 6:18. Puhdistuminen.
1. Korinttilaiskirje 6:19-20. Nuhtelu."Ettekö tiedä?"

1. Korinttilaiskirje 7:1-40; 1. Korinttilaiskirje 8:1-13. PAAVALILLE KIRJOITETTUA.
1. Korinttilaiskirje 7:1-9. Naimattomat.
1. Korinttilaiskirje 7:10-17. Naineet ja naimattomat.
1. Korinttilaiskirje 7:18-24. Ympärileikkaus ja orjuus.
1. Korinttilaiskirje 7:25-40. Neitsyet.
1. Korinttilaiskirje 8:1-13. Epäjumalille uhrattu.

1. Korinttilaiskirje 7:1-9. NAIMATTOMAT.
1. Korinttilaiskirje 7:1. Hyöty.
1. Korinttilaiskirje 7:2-. Pahuus.
1. Korinttilaiskirje 7:2-5. Korjauskeino.
1. Korinttilaiskirje 7:6-8. Hyöty.
1. Korinttilaiskirje 7:9-. Pahuus.
1. Korinttilaiskirje 7:9. Korjauskeino.

1. Korinttilaiskirje 7:10-17. NAINEET JA NAIMATTOMAT.
1. Korinttilaiskirje 7:10-. Herra.
1. Korinttilaiskirje 7:10-11. Hänen käskynsä.
1. Korinttilaiskirje 7:12-. Apostoli.
1. Korinttilaiskirje 7:12-17. Hänen nimityksensä.

1. Korinttilaiskirje 7:18-24. YMPÄRILEIKKAUS JA ORJUUS.
1. Korinttilaiskirje 7:18-19. Ympärileikkaus.
1. Korinttilaiskirje 7:20. Pysyttävä siinä.
1. Korinttilaiskirje 7:21-23. Orjuus.
1. Korinttilaiskirje 7:24. Pysyttävä siinä.

1. Korinttilaiskirje 7:25-40. NEITSYET.
1. Korinttilaiskirje 7:25-26. Paavalin neuvo omasta puolestaan.
1. Korinttilaiskirje 7:27-28-. Avioliitto ei ole syntiä.
1. Korinttilaiskirje 7:28. Vaiva.
1. Korinttilaiskirje 7:29-31. Pysyttävä sellaisina kuin he olivat.
1. Korinttilaiskirje 7:32-34. Hoito.
1. Korinttilaiskirje 7:35. Paavalin neuvo heidän hyödykseen.
1. Korinttilaiskirje 7:36-37. Lupa mennä avioliittoon.
1. Korinttilaiskirje 7:38. Parempi niin tekemättä.
1. Korinttilaiskirje 7:39. Lupa mennä uudelleen naimisiin.
1. Korinttilaiskirje 7:40. Parempi niin tekemättä.

1. Korinttilaiskirje 8:1-13. EPÄJUMALILLE TARJOTTUA.

1. Korinttilaiskirje 8:1-8. Tieto tuo vapauden itselle.
1. Korinttilaiskirje 8:9-13. Vapaus voi saada muut kompastumaan.

1. Korinttilaiskirje 8:1-8. TIETO TUO VAPAUDEN ITSELLE.
1. Korinttilaiskirje 8:1-. Epäjumalille tarjottua.
1. Korinttilaiskirje 8:1-2. Tieto.
1. Korinttilaiskirje 8:3. Joka rakastaa Jumalaa, se saa tietoa hänen kauttaan.
1. Korinttilaiskirje 8:4-. Epäjumala ei ole mitään.
1. Korinttilaiskirje 8:4. On vain yksi Jumala.
1. Korinttilaiskirje 8:5. On olemassa epä- niin sanottuja jumalia.
1. Korinttilaiskirje 8:6-. On vain yksi Jumala.
1. Korinttilaiskirje 8:6. Ne, jotka tuntevat Jumalan, tuntevat hänet Kristuksen kautta.
1. Korinttilaiskirje 8:7-. Tieto.
1. Korinttilaiskirje 8:7-8. Epäjumalille uhrattua.

1. Korinttilaiskirje 8:9-13. VAPAUS VOI SAADA MUUT KOMPASTUMAAN
1. Korinttilaiskirje 8:9. Huolehdi, ettei vapaus saa muita kompastumaan.
1. Korinttilaiskirje 8:10-. Vaikutusvaltaa on henkilöllä, jolla on tietoa.
1. Korinttilaiskirje 8:10. Esimerkin vaikutus heikkoon veljeen.
1. Korinttilaiskirje 8:11. Vaikutusvaltaa on henkilöllä, jolla on tietoa.
1. Korinttilaiskirje 8:12. Esimerkin vaikutus heikkoon veljeen.
1. Korinttilaiskirje 8:13. Huolehdi, ettei vapaus saa ketään kompastumaan.

1. Korinttilaiskirje 9:1-1. Korinttilaiskirje 15: 58. PAPILLINEN MOITE JA SELITYKSET.
1. Korinttilaiskirje 9:1-2. Väitetty ja vaadittu apostolitehtävä.
1. Korinttilaiskirje 9:3-27. Väite perustuu hänen käytännön opetukseensa.
1. Korinttilaiskirje 10:1-1. Korinttilaiskirje 11:1. Mooseksen tuomiokausi tyypillinen.
1. Korinttilaiskirje 11:2-16. Henkisten lahjojen julkinen käyttö.
1. Korinttilaiskirje 11:17-34. Evankeliumin tuomiokausi on antityypillinen.
1. Korinttilaiskirje 12:1-14:40. Henkisten lahjojen julkinen käyttö.
1. Korinttilaiskirje 15:1-11. Väitetty ja vaadittu apostolitehtävä.
1. Korinttilaiskirje 15:12-58. Vaatimus perustuu hänen opilliseen opetukseensa.

1. Korinttilaiskirje 9:3-27. VAATIMUS PERUSTUU HÄNEN KÄYTÄNNÖN OPETUKSEENSA.
1. Korinttilaiskirje 9:3-8. Vaatimus elää evankeliumista yhdenvertainen muiden kanssa.
1. Korinttilaiskirje 9:9-11. Lain opettaminen siitä.
1. Korinttilaiskirje 9:12. Paavali ei esitä vaatimusta..
1. Korinttilaiskirje 9:13-14. Pyhäkön opetus siitä.
1. Korinttilaiskirje 9:15-27. Paavali ei esitä vaatimusta.

1. Korinttilaiskirje 9:15-27. PAAVALI EI ESITÄ VAATIMUSTA.
1. Korinttilaiskirje 9:15-. Pidättäytyminen.
1. Korinttilaiskirje 9:15-17. Syy.
1. Korinttilaiskirje 9:18-. Palkinto.
1. Korinttilaiskirje 9:18-. Pidättäytyminen.
1. Korinttilaiskirje 9:18-23. Syy.
1. Korinttilaiskirje 9:24-27. Palkinto.

1. Korinttilaiskirje 9:24-27. PALKINTO.
1. Korinttilaiskirje 9:24-. Kilpajuoksu.
1. Korinttilaiskirje 9:24. Soveltaminen.
1. Korinttilaiskirje 9:25-. Valmentautuminen.
1. Korinttilaiskirje 9:25. Soveltaminen.
1. Korinttilaiskirje 9:26. Juoksemista ja nyrkkeilyä.
1. Korinttilaiskirje 9:27. Soveltaminen.

1. Korinttilaiskirje 10:1-33; 1. Korinttilaiskirje 11:1. MOOSEKSEN TUOMIKAUSI ON TYYPPI.
1. Korinttilaiskirje 10:1-5. Mooseksen tuomiokausi.
1. Korinttilaiskirje 10:6-14. Soveltaminen.
1. Korinttilaiskirje 10:15-20-. Evankeliumin (eli valtakunnan) tuomiokausi.
1. Korinttilaiskirje 10:20-11:1. Soveltaminen.

1. Korinttilaiskirje 10:6-14. SOVELTAMINEN.
1. Korinttilaiskirje 10:6-10. Tyypit. Epäonnistumiset.
1. Korinttilaiskirje 10:11-12. Varoitus.
1. Korinttilaiskirje 10:13. Kiusaukset.
1. Korinttilaiskirje 10:14. Varoitus.

1. Korinttilaiskirje 10:15-20. EVANKELIUMIN (eli VALTAKUNNAN) TUOMIOKAUSI.
1. Korinttilaiskirje 10:15-16. Uskonyhteys.
1. Korinttilaiskirje 10:17. Syy.
1. Korinttilaiskirje 10:18. Uskonyhteys.
1. Korinttilaiskirje 10:19-20-. Päättely.

1. Korinttilaiskirje 10:20-1. Korinttilaiskirje 11:1. SOVELTAMINEN.
1. Korinttilaiskirje 10:20-23. Erottelut uskonyhteydessä.
1. Korinttilaiskirje 10:24. Päättely.
1. Korinttilaiskirje 10:25. Erottelut tiedossa.
1. Korinttilaiskirje 10:26. Syy.
1. Korinttilaiskirje 10:27-28-. Erottelu lihojen suhteen.
1. Korinttilaiskirje 10:28. Syy.
1. Korinttilaiskirje 10:29-30. Erottelut omantunnon suhteen.
1. Korinttilaiskirje 10:31-1. Korinttilaiskirje 11:1. Päätelmä.

 

*****

 

Luku 6

1Onko joku teistä niin häpeämätön, että jos hän on riidoissa toisen kanssa, hän haastaa tämän väärämielisten tuomioistuimeen eikä jätä asiaa ratkaistavaksi pyhien kesken seurakunnassa? 2Ettekö tiedä, että pyhät saavat kerran tuomita koko maailman? Jos te siis olette koko maailman tuomareita, ettekö muka kelpaa tuomareiksi vähäisempiin oikeusistuimiin? 3Ettekö tiedä, että me tuomitsemme kerran enkelitkin? Miten me siis emme kelpaisi ratkaisemaan arkielämän asioita? 4Jos teillä on arkielämää koskevia kanteita, ottaisitteko tosiaan tuomareiksi sellaisia, joita ei seurakunnassa pidetä yhtään minään? 5Hävetkää! Eikö teillä muka ole joukossanne yhtään viisasta, joka voisi olla tuomarina teidän välillänne? 6Veli käy siis oikeutta veljeä vastaan, vieläpä epäuskoisten edessä. 7Jo se, että ylipäänsä käräjöitte keskenänne, on teille vahingoksi. Miksi ette ennemmin kärsisi vääryyttä? Miksi ette ennemmin antaisi riistää itseänne? 8Ehei, te teette vääryyttä toisille ja riistätte heitä, jopa omia veljiänne ja sisarianne. 9Ettekö muka tiedä, etteivät väärämieliset saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Jumalan valtakuntaa eivät peri seksuaalisesti holtittomat, eivät epäjumalanpalvojat eivätkä syrjähyppyjä harrastavat, eivät myöskään alistuvat miehet eivätkä ne miehet, jotka makaavat heidän kanssaan. 10Sitä eivät peri varkaat, ahneet, juopot, pilkkaajat eivätkä riistäjät. 11Tällaisia jotkut teistä olivat ennen. Teidät kuitenkin pestiin puhtaiksi ja teistä tehtiin pyhiä. Meidän Jumalamme Henki teki teistä oikeamielisiä Herran Jeesuksen Kristuksen nimissä. 12Kaikki on minulle sallittua, mutta kaikkea ei silti kannata tehdä. Kaikki on minulle sallittua, mutta en saa antaa minkään hallita itseäni. 13Ruoka on vatsaa ja vatsa ruokia varten, mutta Jumala tekee aikanaan molemmat tarpeettomiksi. Ruumis ei kuitenkaan ole seksuaalista holtittomuutta varten vaan Herraa varten. Herra omistaa ruumiinkin. 14Jumala herätti Herran kuolleista ja herättää voimallaan meidätkin. 15-16Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen ruumiin jäseniä? Entä ettekö muka tiedä, että se, joka yhtyy maksulliseen naiseen, on samaa ruumista hänen kanssaan? Sanotaanhan: »Näistä kahdesta tulee yksi ruumis.» Yhtyisinkö siis sellaiseen naiseen ja tekisin siten Kristuksen jäsenistä hänen jäseniään? En todellakaan! 17Se taas, joka yhtyy Herraan, on samaa Henkeä hänen kanssaan. 18Älkää olko holtittomia. Kaikki muut ihmisen tekemät synnit suuntautuvat ruumiista pois, mutta seksuaalisesti holtiton kohdistaa synnin omaan ruumiiseensa. 19Ettekö muka tiedä, ettette omista itseänne? Jumala on antanut Pyhän Hengen teihin asumaan, ja teidän ruumiinne on tämän Hengen temppeli. 20Teidät on ostettu kalliisti. Tuottakaa siis ruumiillanne kunniaa Jumalalle.

 

Luvun 6 tarkoitus

Jakeissa 1-4 todetaan, että pyhien välinen riita-asioiden käsittely on käytävä seurakunnassa vanhinten alaisuudessa. Jos osapuolet eivät noudata päätöstä, se saatetaan maailman viranomaisten eteen asianosaisten häpeäksi (jakeet 5-6). Pyhät tulevat tuomitsemaan maailman (jae 2), mikä tapahtuu tuhatvuotisessa järjestelmässä, ja toisen ylösnousemuksen jälkeen heidän tulee tuomita enkelit (jae 3), mikä sekin tapahtuu toisessa ylösnousemuksessa (143b), kun taivaan langennut sotajoukko ilmestyy eteemme uudelleenkoulutettavaksi (vrt. Demonien tuomio (Nro 080)).

 

Sillä se, että valitut käyvät oikeutta toinen toistaan vastaan, on tappio veljille. Miksi ette mieluummin kärsisi vääryyttä? Mutta veljet tekivät vääryyttä ja pettivät omia veljiään (jakeet 7-8). Valittujen pitäisi tietää, että väärämieliset eivät peri Jumalan valtakuntaa; eivät myöskään huorintekijät (7, 8, 9, 10), eivätkä epäjumalanpalvelijat (2), eivätkä avionrikkojat tai seksuaaliset perverssit (7), eivätkä varkaat (8), eivätkä ahneet (10), eivätkä juomarit (3, 10), eivätkä pilkkaajat (6, 9), eivätkä anastajat (6 ja 8). Yksikään näistä syntisistä, jotka rikkovat Jumalan lakia (L1), ei saa periä Jumalan valtakuntaa.

 

Sellaisia olivat jotkut valituista, mutta heidät pestiin Katumuksessa ja kasteessa (Nro 052).Heidät pyhitettiin ja vanhurskautettiin meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä ja meidän Jumalamme Hengessä (jae 9-11) (Room. 8:28-30).

 

Jakeissa 12-13 Paavali sitten esittää yhden niistä lausunnoista, joita usein vääntävät ne, jotka tunnustavat uskon, omaan tuhoonsa (vrt. 2. Piet. 3:15-16). Hän sanoo, että kaikki on hänelle luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyllistä. "Kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita." Sitten hän sanoo, että ruoka on tarkoitettu vatsalle ja vatsa ruoalle – ja Jumala tuhoaa molemmat.

 

Tämän väitetään usein tarkoittavan, että kaikki nämä asiat ovat luvallisia Paavalille ja siten seurakunnalle ja että kaikki ruoka on luvallista, mikä poistaa raamatulliset Ruokavaliolait (Nro 015), jotka määrää 3. Moos 11 ja 5. Moos. 14. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta.

 

Ruumis ei ole haureutta varten, vaan Herraa varten, ja Herra ruumista varten. Valitut ovat Jumalan temppeli (3:16ss.). Sentähden älköön sitä saastuttako mikään epäpuhdas, ei ruoka eivätkä perversiot ja haureus, ei avionrikkominen, ei prostituutio, ei sodomia eikä juopumus, eikä mikään, mikä saastuttaa ruumiin Jumalan temppelinä. Näitä kysymyksiä käsitellään jälleen Roomalaiskirjeessä ja muuallakin.

 

Jakeessa 15 sanotaan, että: "Ettekö tiedä, että teidän ruumiinne ovat Kristuksen jäseniä? Ottaisinko siis Kristuksen jäsenet ja tekisin ne porton jäseniksi? Pois se! Ettekö tiedä, että se, joka liittyy prostituoituun, tulee yhdeksi ruumiiksi hänen kanssaan? Sillä kirjoitettu on: Nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Mutta se, joka on yhdistynyt Herraan, tulee yhdeksi hengeksi hänen kanssaan. Paetkaa haureutta. Kaikki muu synti on ruumiin ulkopuolella, mutta haureuden harjoittaja tekee syntiä omaa ruumistaan vastaan. Jakeessa 19 Paavali korostaa jälleen, että ruumis on Pyhän Hengen temppeli, joka on annettu Jumalalta. He eivät olleet itsensä omat, vaan heidät oli kalliisti ostettu, niin että he kirkastavat Jumalan ruumiissaan. Katso myös Paavali ja laki (N0. 271).

 

Luku 7

1Otan nyt esiin asian, josta kirjoititte. On hyvä pidättäytyä seksistä kokonaan. 2Seksuaalisen holtittomuuden välttämiseksi jokaisen miehen on kuitenkin syytä ottaa itselleen vaimo. Samoin on jokaisella naisella oltava aviomies. 3Miehen ja vaimon on huolehdittava toistensa seksuaalisten tarpeiden tyydyttämisestä. 4Vaimon ruumis kuuluu miehelle ja miehen ruumis vaimolle. 5Älkää ottako etäisyyttä toisiinne, paitsi ehkä hetkeksi yhteisestä sopimuksesta saadaksenne aikaa rukoilemiseen. Palatkaa sitten taas yhteen, ettei Saatana pääse koettelemaan teitä. Ette te kuitenkaan pysty hillitsemään itseänne. 6Tämä ei ole käsky vaan myönnytys. 7Toivoisin, että kaikki ihmiset tekisivät samoin kuin minä. Jokainen on kuitenkin saanut Jumalalta omanlaisensa lahjan, yksi yhden, toinen toisen. 8Naimattomille ja leskille minä sanon, että heidän on hyvä pysyä yksin niin kuin minäkin. 9Jos he eivät kuitenkaan pysty pidättäytymään, heidän on mentävä naimisiin. Onhan parempi mennä naimisiin kuin palaa tulessa. 10Naimisissa oleville taas annan – tai siis Herra antaa – tämän käskyn: vaimo ei saa erota miehestään. 11Jos hän kuitenkin eroaa, hänen pitää pysyä naimattomana tai sopia miehensä kanssa. Mieskään ei saa jättää vaimoaan. 12Sanon vielä muille – ja tämän sanon minä, ei Herra: Jos jonkun vaimo ei usko Herraan mutta on silti valmis asumaan miehensä kanssa, miehen ei pidä jättää vaimoaan. 13Samoin jos jonkun mies ei usko Herraan mutta tahtoo silti asua vaimonsa kanssa, vaimon ei pidä jättää miestään. 14Mies, joka ei usko Herraan, on näet uskovan vaimonsa vuoksi puhdas. Samoin vaimo, joka ei usko Herraan, on uskovan miehensä vuoksi puhdas. Muutenhan heidän lapsensa olisivat epäpuhtaita. Nyt he ovat kuitenkin puhtaita. 15Jos taas puoliso, joka ei usko Herraan, tahtoo erota, niin antaa hänen erota. Seurakunnan jäsentä ei tällaisessa tilanteessa sido mikään. Jumala on kutsunut teidät elämään rauhassa. 16Ja mistäpä tiedät, nainen, voitko pelastaa miehesi? Mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi? 17Jokaisen on kuitenkin elettävä sen osan mukaisesti, jonka on Herralta saanut. Jokaisen on tyydyttävä siihen asemaan, jossa on saanut kutsun Jumalalta. Tämän käskyn annan kaikissa seurakunnissa. 18Sen, joka on saanut kutsun ympärileikattuna, ei pidä yrittää korjata esinahkaansa. Sen, joka on saanut kutsun ympärileikkaamattomana, ei pidä leikkauttaa esinahkaansa. 19On aivan samantekevää, onko ihminen ympärileikattu vai ei. Vain Jumalan käskyjen noudattaminen on tärkeää. 20Jokaisen on pysyttävä siinä asemassa, jossa on saanut kutsun. 21Jos sinut kutsuttiin orjana, älä välitä siitä. Vaikka voisit vapautua, pysy mieluummin orjana. 22Sen, jonka Herra on kutsunut, hän on myös vapauttanut. Toisaalta jokainen, joka on kutsun saadessaan ollut vapaa, on nyt Kristuksen orja. 23Herra on maksanut teistä kalliisti. Älkää ruvetko ihmisten orjiksi. 24Veljet ja sisaret, jokaisen on pysyttävä uskovanakin siinä asemassa, jossa oli kutsun saadessaan. 25Naimattomista minulla ei ole Herran antamaa käskyä. Kerron silti oman näkemykseni, koska Herra on hyvyydessään tehnyt minusta luotettavan. 26Olen sitä mieltä, että tulossa olevan ahdingon takia jokaisen on hyvä pysyä ennallaan. 27Jos olet naimisissa, älä hae eroa. Jos olet eronnut, älä etsi vaimoa. 28Et silti tee väärin, vaikka menisitkin naimisiin. Jos naimaton nainen menee naimisiin, ei hänkään tee väärin. Naimisissa olevat joutuvat kuitenkin muita ahtaammalle, ja siltä tahtoisin teidät säästää. 29Veljet ja sisaret, minä sanon teille, että aikaa ei anneta enää paljon. Siksi niiden, joilla on vaimo, kannattaa elää kuin heillä ei vaimoa olisikaan. 30Surullisten kannattaa olla kuin heillä ei olisi surusta tietoakaan, mutta ei iloistenkaan kannata iloita. Ostajan on syytä olla kuin ei olisi mitään ostanutkaan. 31Niiden, jotka ottavat maailmasta tarvitsemansa, kannattaa olla kuin he eivät tarvitsisi mitään. Maailma nykymuodossaan on näet katoamassa. 32Tahdon, että olette silti huolettomia. Poikamies huolehtii siitä, mikä koskee Herraa; hän haluaa olla Herralle mieliksi. 33Naimisissa oleva mies sen sijaan huolehtii maallisista asioista ja tahtoo olla mieliksi vaimolleen. 34Näin hän on jakautunut kahtaalle. Samoin naimaton nainen ja nuori tyttö huolehtivat siitä, mikä koskee Herraa; he tahtovat olla pyhiä sekä ruumiillisesti että henkisesti. Naimisissa oleva nainen sen sijaan huolehtii maallisista asioista ja tahtoo miellyttää miestään. 35Sanon tämän teille omaksi parhaaksenne, en taluttaakseni teitä hihnassa. Yritän saada teidät elämään kunnollisesti, niin että voitte palvella Herraa jatkuvasti, ilman häiriöitä. 36Joku ehkä pelkää tekevänsä jotain sopimatonta, koska hänen morsiamensa on vastustamattoman houkutteleva. Hän voi toteuttaa mielitekonsa, ei se ole väärin. He voivat mennä naimisiin. 37Jos joku kuitenkin pysyy lujana omasta tahdostaan ja päättää säästää morsiamensa neitsyyden vapaaehtoisesti, hän tekee hyvin. 38Se, joka menee morsiamensa kanssa naimisiin, tekee hyvin. Se, joka ei mene, tekee vielä paremmin. 39Nainen on sidottu mieheensä niin kauan kuin tämä elää. Jos mies kuitenkin nukkuu pois, on nainen vapaa ottamaan miehekseen kenet tahtoo. Pääasia on, että se tapahtuu Herran tahdon mukaisesti. 40Minun mielestäni hän on kuitenkin onnellisempi, jos pysyy leskenä, ja eiköhän minussakin ole Jumalan Henki.

 

Luvun 7 tarkoitus

Jakeessa 1 Paavali sanoo, että hyvä on miehen olla naiseen koskematta, mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä. Hän sanoo, että aviomiehen tulisi antaa vaimolleen tämän aviolliset oikeudet ja samoin vaimon aviomiehensä. Sitten hän kehittää perheeseen liittyviä lakeja viidennen käskyn ja myöhempien perheen lakien mukaisesti. Kumpikaan ei hallitse omaa kehoaan, vaan toinen puoliso. Kumpikaan ei voi vetäytyä toisesta, muutoin kuin keskinäisestä sopimuksesta joksikin aikaa omistautuakseen rukoukselle ja sitten tullakseen taas yhteen. Näin on siksi, että Saatana ei kiusaisi ketään hillittömyyden takia. Hän sanoo tämän myönnytykseksi eikä käskyksi, vaan avioliiton lait ovat melko tarkkoja Tooran mukaan (vrt.). Laki ja seitsemäs käsky (Nro 259)(vrt. L1).

 

Paavali toivoo, että kaikki olisivat, niin kuin hän oli (silloin kun hän kirjoitti tämän kirjeen). Mutta jokaisella on oma erityinen lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi ja toisella toinen. Kun tämä kirjoitettiin, pakanat eivät olleet vielä alkaneet kastroida valittuja tehdäkseen heidät sopimattomiksi pappeuteen. Hänen kommenttinsa naimattomille ja leskille osoittavat, että hänen mielestään heidän tulisi pysyä naimattomina, mutta on parempi mennä naimisiin kuin palaa intohimosta (jakeet 8-9). Samoin hänellä on Herralta saatu käsky, että vaimo ei saa erota miehestään, mutta jos hän tekee niin, hänen tulee pysyä naimattomana tai muuten tehdä sovinto miehensä kanssa, eikä aviomies saa erota vaimostaan (jakeet 10-11). Kuitenkin, jos nainen päättää olla seuraamatta miestään ja tekee aviorikoksen Tooran mukaan, miehellä ei ole velvollisuutta pysyä naimisissa naisen kanssa Tooran mukaan, vaikka se onkin vasta viimeinen keino, joka sallittiin heidän sydämensä kovuuden vuoksi. Jos nainen ei ole tehnyt aviorikosta, ja mies nai toisen, mies tekee aviorikoksen (Matt. 19:8).

 

Jakeissa 12-13 Paavali sanoo, että uskovan puolison tulisi pysyä epäuskoisen puolison luona ja että epäuskoinen puoliso pyhittyy uskovan puolison kautta, joko aviomiehen tai vaimon. Näin heidän lapsensa ovat pyhät (jae 14). Jos epäuskoinen kumppani haluaa erota, toinen ei ole sidottu. Jumala on kutsunut meidät rauhaan. Vaimo tai aviomies ei tiedä, ovatko he keino pelastaa puolisonsa.

 

Kaksi avoliitossa asuvaa ihmistä, jotka eivät ole naimisissa, eivät ole pyhitettyjä. Kristuksen samarialaiselle naiselle kaivolla esittämien huomautusten mukaan avoliitto ei ole avioliitto (Joh. 4:18).

 

Jakeesta 17 eteenpäin Paavali kehottaa jokaista elämään sitä elämää, jonka Herra on heille antanut. Sitten hän antaa hyvin vakavan lausunnon. Hän sanoo, että jokaisen tulisi pysyä sellaisena kuin oli. Ympärileikattujen ei tulisi pyrkiä olemaan ympärileikkaamattomia, eikä ympärileikkaamattomien tulisi pyrkiä ympärileikkaukseen, sillä se tila ei merkitse mitään. Ainoat tärkeät asiat ovat Jumalan käskyjen pitäminen (jae 19). Tämä teksti kumoaa kaikki antinomistien tunteilut ja vääristelyt koskien Paavalia ja Jumalan lakia. Paavali on saattanut muuttaa siviilisäätyään ja mennä naimisiin, mutta me keskustelemme siitä jäljempänä 9:1-6.

 

Paavali sanoo, että jokaisen tulee pysyä siinä tilassa, jossa hänet on kutsuttu (jae 20). Jos sinut kutsutaan orjana, niin pysy orjana, sillä he ovat Herran vapautettuja, mutta jos sinulla on tilaisuus, niin hyödynnä vapautesi. Ne, jotka ovat vapaita kutsuttaessa, tulevat Kristuksen orjiksi (jakeet 21-22). Niin myös kaikki on kalliisti ostetut, joten meidän ei pitäisi vapaaehtoisesti joutua ihmisten orjiksi. Jokaisessa tilassa, jossa meitä kutsutaan, pysykäämme Jumalan luona (jae 23-24), josta tulee kaikki kaikissa (Ef. 4:6 ja 6:19 edellä).

 

Jakeissa 25ss: Jos olisimme noudattaneet Paavalin neuvoa, olisimme kaikki olleet hyvin ohueksi levittäytyneet. Danielin ja Hesekielin aikakehys oli ollut suljettuna lopun aikaan asti, eikä Ilmestyskirjaa ollut vielä annettu. Hän sanoo, ettei ole saanut Herralta käskyä. Hän on sitä mieltä, että heidän kohtaamansa ahdingon vuoksi heidän tulisi pysyä naimattomina ja naimisissa olevien tulisi pysyä sellaisina, kuin ovat. Jakeessa 29 Paavali sanoo, että niissä olosuhteissa ne, joilla oli vaimoja, pitäisi elää, niin kuin heillä ei olisi vaimoja. Näyttäkööt kaikki siltä, ikään kuin he eivät surisi eivätkä iloitsisi; ne, jotka ostavat, ikään kuin heillä ei olisi mitään omaisuutta, ja ne, jotka tekevät kauppaa, ikään kuin heillä ei olisi mitään tekemistä maailman kanssa. Hän sanoo, että tämän maailman muoto on katoamassa (jae 31).

 

Jakeissa 32ss. Paavali tekee sitten eron korostaakseen sitä, että naimattomat omistetaan Herralle, mutta naimisissa olevat ovat mukana maailman huolissa ja miten miellyttää vaimoaan, joten miehen huomio jakautuu. Naimaton nainen tai tyttö haluaa olla pyhä ja miellyttää Herraa, kun taas naimisissa oleva nainen haluaa miellyttää miestään. Sitten hän sanoo, että hän ei pyri painostamaan heitä vaan edistämään hyvää järjestystä sekä turvaamaan jakamattoman omistautumisen Herralle (jae 35). Jakeessa 6 hän sanoo, että jos joku katsoo käyttäytyvänsä sopimattomasti kihlattunsa kanssa, hänen on parasta mennä naimisiin. Se ei ole syntiä. Kuitenkin hän sanoo, että jos miehen itsehillintä pitää ja hän haluaa pitää hänet hänen kihlattuna, hän tekee hyvin. Joka pidättäytyy avioliitosta, tekee paremmin (jae 38).

 

Kuitenkin hänen kihlatullaan saattaa olla paljonkin sanottavaa siitä, että hänellä on puolitiehen jäänyt puoliavioliitto. Kihlatulla on lain alaisuudessa oikeus mennä naimisiin ja synnyttää lapsia

 

Jakeessa 39 hän sanoo, että vaimo on sidottu mieheensä niin kauan kuin hän elää. Jos hän kuolee, hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa haluaa, kun se tapahtuu Herrassa. Mutta Paavalin mielestä nainen on onnellisempi, jos hän pysyy sellaisena, kuin on, ja Paavali katsoo hänelläkin olevan Jumalan henki (jae 40).

 

Paavalin kommentit tässä syrjäyttävät hänen kommenttinsa siitä, että alle 60-vuotiaat lesket menevät uusiin naimisiin välttääkseen irstailua (1. Tim. 5:11).

 

Luku 8

1Seuraavaksi puhun epäjumalille uhratusta lihasta. Kaikkihan me tiedämme, mitä siitä kuuluu ajatella, mutta tieto tekee ylpeäksi. Rakkaus sen sijaan saa toimimaan rakentavasti. 2Jos joku luulee tietävänsä jotain, hänen tietonsa ei vielä ole oikeanlaista. 3Jos joku sen sijaan rakastaa Jumalaa, Jumala tuntee hänet. 4Niistä epäjumalille uhratuista lihoista siis: Mehän tiedämme, ettei mitään epäjumalia ole olemassakaan, eikä jumaliakaan, paitsi yksi. 5No, onhan taivaassa ja maan päällä tietysti niin sanottuja jumalia, moniakin jumalia ja herroja. 6Meillä on kuitenkin vain yksi Jumala, Isä, josta kaikki on lähtöisin ja jonka luokse me kaikki palaamme. Meillä on vain yksi Herra, Jeesus Kristus, jonka välityksellä kaikki on luotu, meidätkin. 7Kaikilla tätä tietoa ei kuitenkaan ole. Jotkut ovat niin tottuneita epäjumaliin, että aina lihaa syödessään he ajattelevat sen olevan epäjumalille uhrattua. Siitä he saavat tahran herkkään omaantuntoonsa. 8Eihän Jumala meitä syömisen perusteella tuomitse. Lihan välttäminen ei meitä haittaa, eikä sen syöminen meitä hyödytä. 9Varokaa silti, ettei teidän vapautenne saa heikkoja kompastumaan. 10Sinä kyllä tiedät, ettei epäjumalia ole, mutta entä jos joku sinua epävarmempi näkee sinut syömässä epäjumalan temppelissä? Eikö hänen herkkä omatuntonsa silloin salli hänenkin syödä epäjumalille uhrattua lihaa? 11Sinun tietosi vie siis tuhoon heikon lähimmäisen, jonka vuoksi Kristus kuoli. 12Jos teette näin syntiä lähimmäisiänne vastaan ja vahingoitatte heidän herkkää omaatuntoaan, teette syntiä Kristusta vastaan. 13Siispä: jos ruoka houkuttelee lähimmäiseni ansaan, en enää ikinä syö lihaa, ettei hän joutuisi loukkuun minun takiani.

 

Luvun 8 tarkoitus

Kahdeksannessa luvussa hän käsittelee epäjumalille uhrattua ruokaa. Tämä oli Apostolien tekojen 15. luvun konferenssin (Nro 069)keskustelun pohjana. Monet olivat tulleet orjiksi, ja siksi he eivät voineet valvoa ruokatoimituksia taloon. Kommentit tiedosta eli gnosiksesta viittaavat kiistoihin ruoasta, ehkä jopa gnostilaisuuden mukaan (vrt. Vegetarismi ja Raamattu (Nro 183)).

 

Hän sanoo, että tieto paisuttaa, mutta rakkaus rakentaa. Juuri Jumalan rakkaus rakentaa ihmistä, ja Jumala tuntee hänet (jakeet 2-3). Hän käsittelee asiaa myös Roomalaiskirjeen luvussa 14. Toiset olivat halveksivia niitä kohtaan, joita nämä tunnontuskat vaivasivat. Ylpeitä ja halveksivia hän moittii heidän rakkautensa puutteesta.

 

Jakeessa 4 hän jatkaa sanomalla, että epäjumalalla ei ole todellista olemassaoloa ja on vain yksi Jumala (5. Moos. 6:4; Joh. 17:3). Jakeessa 5 hän sanoo, että taivaassa ja maan päällä on monia elohimeja eli theoita, mutta meillä on vain Yksi Todellinen Isä Jumala, josta kaikki on ja jota varten me olemme olemassa, ja yksi Herra Jeesus Kristus, jonka kautta kaikki on (di’ ou ta panta), ja me hänen kauttaan (jae 6).

 

Tässä Paavali toistaa elohimin olemassaolon Jumalan poikina ja Kristuksen tovereina (Job 1:6; 2: 1; 38: 4-7; 5. Mooseksen kirja 32:8; Psalmi 82:1, 6; ja katso myös Mal. 2:10; Joh. 1:3, Room. 11:36, Ef. 4:6, Kol. 1:16 edellä mainituista asioista).

 

Ne, jotka ovat tottuneet syömään epäjumalille tarjottua ruokaa ja joilla on heikko omatunto, ovat saastuneet. Ruoanlaitto ei suosittele meitä Jumalalle. Emme ole huonompia, jos emme syö, emmekä parempia, jos syömme. Meidän on kuitenkin huolehdittava siitä, ettei vapaudestamme tule kompastuskivi heikoille. Kysymys on kokonaan epäjumalille tarjotusta ruoasta eikä se koske epäpuhdasta ruokaa eikä puhtaita elintarvikkeita, joista määräävät 3. Moos. 11 ja 5. Moos. 14 Ruokavaliolaki (Nro 015). Argumentti olettaa, että Jumalan käskyt pidetään ja ymmärretään (vrt. 6:19 edellä).

 

Jos jonkun uskovaisen nähdään syövän lihaa epäjumalan temppelissä ja hän on syy siihen, että joku uskovaisista, jonka puolesta Kristus kuoli, on heikko (jae 11), hän tekee syntiä veljeä vastaan, hän haavoittaa omaatuntoaan, kun se on heikko, ja siten rikkoisi Kristusta vastaan. Siksi Paavali sanoo, että jos ruoka on syynä veljen kaatumiseen, hän on mieluummin syömättä lihaa kuin saisi veljensä kaatumaan. Tämä ei suinkaan merkitse tukea kasvissyönnille, joka sinänsä on syytös Jumalan lakeja vastaan.

 

Luku 9

1Enkö minä ole vapaa ihminen? Enkö ole apostoli? Enkö ole nähnyt Jeesusta, meidän Herraamme? Ettekö te ole tulos siitä työstä, jota teen Herralle? 2Teille olen apostoli, vaikka muut eivät minua sellaisena pitäisikään. Tehän olette sinetti, joka vahvistaa, että olen Herran apostoli. 3Tällaisen puolustuspuheen pidän niille, jotka tutkivat minua: 4Eikö meillä muka ole oikeutta syödä ja juoda? 5Eikö meillä ole oikeutta pitää uskovaa naista vaimonamme ja matkaseuranamme, niin kuin tekevät muut apostolit, Herran veljet ja itse Keefas eli Pietari? 6Minä ja Barnabasko muka olemme ainoat, joiden on tehtävä työtä elääkseen? 7Kukapa palvelisi sotilaana omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaisi viinitarhan, jos ei nauttisi sen satoa? Kuka paimentaisi karjaa juomatta sen maitoa? 8En minä tässä vain toista ihmisten ajatuksia. Eikö laissakin sanota näin? 9Mooseksen laissahan sanotaan: »Älä sido työtä tekevän härän turpaa.» Häristäkö Jumala muka on kiinnostunut? 10Varmaan hän on tarkoittanut meitä sanoessaan näin. Meidän vuoksemme on kirjoitettu, että peltoa muokataan ja sato korjataan elatuksen toivossa. 11Me olemme kylväneet teihin hengellisyyden siementä, joten ei varmaan ole liikaa, jos korjaamme teiltä aineellista satoa. 12Jos muilla on oikeus saada teiltä osuutensa, eikö vielä ennemmin meillä? Emme me silti ole käyttäneet tätä oikeutta hyväksemme. Kestämme kaiken, jotta emme olisi esteenä Kristuksen ilosanomalle. 13Ettekö tiedä, että pyhien asioiden parissa työskentelevät saavat ruokansa temppelistä? Ettekö tiedä, että alttarin luona palvelevat saavat osuutensa alttarille tuoduista uhreista? 14Niinpä Herra antoi myös ilosanoman julistajille luvan hankkia toimeentulonsa ilosanomasta. 15En ole silti koskaan käyttänyt näitä oikeuksia hyväkseni. En minä itseni takia näin kirjoita. Mieluummin kuolisin kuin... ei, tätä ylpeydenaihetta ei kukaan minulta vie. 16Siinä, että julistan ilosanomaa, ei ole mitään ylpeilemistä. Se on näet minulle pakollista. Voi minua, jos en julista ilosanomaa! 17Jos teen tätä vapaaehtoisesti, minun kuuluu saada palkkaa. Jos taas teen tätä vastoin tahtoani, hoidan vain asioita toisen puolesta. 18Mikä siis on palkkani? Se, etten hyödy ilosanoman julistajalle kuuluvista oikeuksista vaan julistan ilmaiseksi. 19Vaikka olen kaikin puolin vapaa, olen ryhtynyt kaikkien orjaksi voittaakseni yhä useampia puolelleni. 20Juutalaisille olin kuin juutalainen ainakin, jotta voittaisin heidät puolelleni. Voittaakseni lain alaisina eläviä puolelleni olin kuin yksi heistä, vaikkei laki minua koskekaan. 21Lain ulkopuolella eläville olin kuin yksi heistä, jotta voittaisin heidät puolelleni. En minä tosin elä Jumalan lain ulkopuolella, koska minulla on Kristuksen laki. 22Heikoille olen ollut heikko, jotta voittaisin heidät puolelleni. Olen ollut kaikille kaikkea, jotta saisin pelastettua edes muutamia. 23Kaiken tämän olen tehnyt ilosanoman vuoksi päästäkseni osalliseksi sen tuomasta hyödystä. 24Ettekö tiedä, että stadionilla vain yksi juoksija voittaa, vaikka kaikki ovat kilpailussa mukana? Juoskaa siis niin, että saatte palkinnon! 25Kaikki kilpailijat noudattavat tiukkaa itsekuria; juoksijat katoavan palkinnon vuoksi, me katoamattoman. 26Minä en siis juokse minne sattuu enkä nyrkkeillessäni huido ilmaan. 27Isken itseltäni vaikka silmän mustaksi saadakseni ruumiini tottelemaan tahtoani. Niin minua ei hylätä pyydettyäni ensin muita kilpailemaan.

 

Luvun 9 tarkoitus

Sitten Paavali käsittelee apostolin oikeuksiaan seurakunnassa. Hän on vapaa eikä orja, joten hän voi omistautua palvelemaan Kristusta. Hän sanoo nähneensä Kristuksen (näyssään tiellä Damaskokseen). Sitten hän sanoo, että sikäläiset veljet ovat hänen työnsä Herrassa (jakeet 1-2).

 

Jakeessa 3 hän aloittaa puolustamalla oikeutta saada tukea apostolin työssään (vrt. 1. Tess. 2:6). Hän kysyy jakeessa 4: "Eikö meillä ole oikeus ruokaan ja juomaan? Eikö meillä ole oikeus pitää mukanamme vaimoa niin kuin muilla apostoleilla sekä Herran ja Keefaan veljillä? Vai puuttuuko vain Barnabakselta ja minulta oikeus olla tekemättä työtä elääksemme? Sitten hän kysyy: Kuka toimii sotilaana omalla kustannuksellaan? Kuka istuttaa viinitarhan syömättä sen hedelmiä? Kuka hoitaa laumaa saamatta osaa maidosta? Jakeessa 8 hän vetoaa suoraan Jumalan lakiin. Jakeessa 9 hän viittaa erityisesti Jumalan lakiin, jonka Kristus antoi Moosekselle: "Älä sido puivan härän suuta" (vrt. myös 5. Moos.25:4; 1.Tim. 5:18). Jakeissa 10-13 hän sanoo, että laki on kirjoitettu meidän tähtemme; kynnämme ja puimme toivoen saavamme osan sadosta. Kylvettyään hengellistä hyvää hänellä on toivo aineellisesta hyödystä. He eivät kuitenkaan ole käyttäneet tätä oikeutta, ollakseen estämättä Kristuksen evankeliumia. Temppelin palvelijat syövät temppelin ruokaa. Ne, jotka palvelevat alttarilla, saavat osansa uhrilahjoista (jae 13). Ne, jotka julistavat evankeliumia, saakoot elantonsa evankeliumin kautta (jae 14)."

 

Jakeissa 15-18 hän sanoo, ettei ole käyttänyt mitään näistä oikeuksista, eikä hän kirjoita saadakseenkaan osaansa. Hän mieluummin kuolisi kuin antaisi kenenkään riistää häneltä syytä kerskailuun. Evankeliumin saarnaaminen ei anna kenellekään aihetta kerskata, sillä sen välttämättömyys on pantu hänen niin kuin kaikkien valittujen päälle. Voi häntä, jollei hän evankeliumia julista (niin kuin itse asiassa kaikkia). Jos hän tekee sen omasta tahdostaan, hänellä on palkkio, mutta jos ei omasta tahdostaan, hänellä on toimeksianto. Mikä sitten on hänen palkkansa? Juuri tämä on heidän evankeliumin julistuksensa, että hän (ja valitut) tuovat evankeliumin ilmaiseksi käyttämättä täysimääräisesti oikeuttaan, joka oli esitetty evankeliumissa.

 

Jakeessa 19 hän sanoo olevansa vapaa kaikista ihmisistä. Hän on tehnyt itsensä orjaksi kaikille, jotta hän voittaisi sitä enemmän. Juutalaisille hän tuli juutalaiseksi voittaakseen juutalaisia; lain alaisille hän tuli lain alaiseksi (vaikkei hän itse ollutkaan lain alainen (armosta) voittaakseen lain alaiset). Jakeessa 21 hän sanoo, että lain ulkopuolisille hän tuli lain ulkopuoliseksi - ei ilman lakia Jumalaa kohtaan, vaan Kristuksen lain alaiseksi, jotta hän voittaisi lain ulkopuoliset. (Kristus antoi lain Moosekselle Siinailla; vrt. Ap. t. 7:30-53; ja 1. Kor. 10:4 jäljempänä)

 

Heikoille hän tuli heikoksi voittaakseen heikot, ja kaikille hän oli kaikkea pelastaakseen joitakuita. Hän tekee kaiken tämän evankeliumin tähden, jotta hän voisi osallistua sen siunauksiin (jakeet 22-23).

 

Jakeesta 24 lähtien hän käyttää kilpailijan analogiaa, jossa hän kilpailee voittaakseen palkinnon. Meidän on juostava, jotta saamme sen. Jakeessa 25 hän sanoo, että jokainen urheilija hallitsee itseään ja tekee sen saadakseen katoavan rikkauden. Valitut kilpailevat saavuttaakseen katoamattoman rikkauden. Hän ei kuitenkaan juokse päämäärättömästi eikä varjonyrkkeillen Hän kurittaa ruumistaan ja masentaa sitä, ettei hän, joka muille saarnaa, itse ehkä joutuisi hyljättäväksi. Katso myös Vaiheet synnin voittamiseksi (Nro 011).

 

Luku 10

1Veljet ja sisaret, tahdon teidän tietävän, että esivanhempamme vaelsivat pilveä seuraten ja että he kaikki kulkivat meren poikki. 2Kaikki kastettiin pilvessä ja meressä Mooseksen seuraajiksi. 3Kaikki söivät samaa hengellistä ruokaa 4ja joivat samaa hengellistä juomaa. He joivat siitä hengellisestä kalliosta, joka kulki heidän mukanaan. Tämä kallio oli Kristus. 5Useimmat heistä eivät kuitenkaan kelvanneet Jumalalle; heidän ruumiinsahan jäivät autiomaahan. 6Nämä tapahtumat ovat meille varoittava esimerkki. Meidän ei pidä himoita pahaa niin kuin esivanhemmat tekivät. 7Älkää ruvetko palvomaan epäjumalia niin kuin jotkut heistä. Kirjoituksissa kerrotaan: »Kansa istui syömään ja juomaan ja nousi sitten pitämään hauskaa.» 8Meidän ei pidä sortua seksuaalisiin törkeyksiin niin kuin jotkut heistä; yhtenä ainoana päivänä 23 000 heistä kuoli. 9Emme saa myöskään testata Kristusta niin kuin jotkut heistä; he kuolivat käärmeenpuremiin. 10Älkääkä purnatko niin kuin jotkut heistä; heidät tappoi kuoleman enkeli. 11Nämä asiat tapahtuivat heille, mutta ne olivat samalla esikuva tulevasta: ne kirjoitettiin varoitukseksi meille, joiden on elettävä lopun aikoja. 12Varo, ettet kaadu, jos luulet pysyväsi pystyssä. 13Ette ole vielä kohdanneet muita kuin tavallisia koettelemuksia. Jumala on kuitenkin uskollinen eikä anna teidän joutua koettelemuksiin, joita ette kestäisi. Jos hän järjestää koettelemuksen, hän auttaa myös pääsemään siitä yli, niin että voitte sen kestää. 14Pysykää siis erossa epäjumalien palvomisesta, rakkaat ystävät. 15Puhun teille nyt kuin viisaille. Päätelkää itse, mitä tarkoitan. 16Eikö malja, jonka siunaamme, yhdistä meitä Kristuksen vereen? Eikö leipä, josta murramme paloja, yhdistä meitä Kristuksen ruumiiseen? 17Leipä on yksi, ja me olemme yksi ruumis, koska olemme kaikki osallisia tuosta yhdestä leivästä. 18Ajatelkaa Israelin kansaa. Eivätkö uhrilihaa syövät papit ole yhteydessä alttariin? 19Mitä minä tällä tarkoitan? Sitäkö, että epäjumalille uhrattu liha merkitsisi jotain tai että epäjumalat olisivat todellisia? 20En, vaan sitä, että epäjumalien palvojat uhraavat demoneille eivätkä Jumalalle. En tahdo, että joudutte yhteyteen demonien kanssa. 21Ette voi juoda sekä Herran maljasta että demonien maljasta. Ette voi istua sekä Herran pöydässä että demonien pöydässä. 22Kannattaako meidän tehdä Herra mustasukkaiseksi? Olemmeko muka häntä vahvempia? 23Kaikki on sallittua, mutta kaikkea ei silti kannata tehdä. Kaikki on sallittua, mutta kaikki ei ole rakentavaa. 24Kenenkään ei pidä tavoitella omaa etuaan vaan toisen parasta. 25Syökää hyvällä omallatunnolla ja sen tarkemmin tutkimatta kaikkea, mitä torilla myydään. 26Maa näet kuuluu Herralle samoin kuin kaikki, mitä siinä on. 27Jos joku, joka ei usko Herraan, kutsuu teidät luokseen ja hyväksytte kutsun, syökää hyvällä omallatunnolla kaikkea, mitä teille tarjotaan. 28Jos joku kuitenkin sanoo teille, että ruoka on uhrattu epäjumalille, jättäkää se syömättä hänen vuokseen, omantunnon takia. 29En tarkoita teidän omaatuntoanne vaan tuon toisen. Miksi antaisin toisen omantunnon määritellä omaa vapauttani? 30Jos minä kiitän ruuasta, miksi minua pilkataan siitä, mistä itse kiitän. 31Kun siis syötte tai juotte tai mitä ikinä teettekin, tehkää kaikki Jumalan kunniaksi. 32Älkää loukatko sen enempää juutalaisia tai kreikkalaisia kuin Jumalan seurakuntaakaan. 33Niinhän minäkin yritän aina tulla toimeen kaikkien kanssa. En tavoittele omaa etuani vaan muiden parasta, jotta he pelastuisivat.

 

Luvun 10 tarkoitus

Luvussa 10 Paavali viittaa sitten Israeliin erämaassa ja heidän paikkaansa Kristuksen, Siinain enkelin, alaisuudessa, kun tämä antoi lain Israelille Mooseksen kautta ja antoi valtuudet sanhedrinin vanhimmille, jotka olivat seitsemänkymmentä (kaksi) ilmestysmajassa (4. Moos. 11:24-27, laskien mukaan Eldad ja Medad, jotka olivat leirissä). Tämän yhteyden vahvistaessaan hän vahvistaa Kristuksen oikeuden siirtää Sanhedrinin auktoriteetin seurakunnalle (vrt. Luukas 10:1,17 on the Hebdomekonta (duo)). Jakeessa 2 hän vahvisti, että meidät kaikki kastettiin Moosekseen pilvessä ja meressä ja me kaikki söimme yliluonnollista ruokaa (jae 3). Kaikki joivat samaa yliluonnollista juomaa. Sillä he joivat yliluonnollisesta kalliosta, joka seurasi heitä, ja tuo kallio oli Kristus (jae 4).

 

Mutta useimpiin heistä Jumala ei mielistynyt, sillä heidät kukistettiin erämaassa (4. Moos.14: 29-30).

 

Näin ollen on mahdotonta kiistää, että Kristus, Läsnäolon Enkeli, antoi lain Moosekselle ja vahvisti tuomion Israelissa ja että hän oli ollut olemassa jo ennestään elohimina, jonka Eloah, Ainoa Todellinen Jumala, antoi hänelle perintöosaksi 5. Mooseksen kirjassa 32:8. Näin hän oli Israelin elohim, johon Daavid viittasi Psalmissa 45:6-7, jonka voiteli hänen tovereidensa yläpuolelle hänen Elohiminsa, Ainoa Todellinen Jumala eli Eloah ha-Elohim. Tämä tosiasia vahvistetaan Heprealaiskirjeessä 1:8-9.

 

Kristus oli siis ennalta olemassa, kuten selitetään paperissa Jeesuksen Kristuksen pre-eksistenssi (Nro 243).

Logiikkaa uhmaa myös se, että Kristus poisti Jumalan lain, jonka hän antoi Moosekselle, kuten tekevät antinomistiset gnostilaiset.

 

Jakeessa 6 hän sanoo, että nämä asiat (ne, jotka jätettiin erämaahan) ovat varoituksia meille, ettemme haluaisi pahaa, niin kuin he tekivät. Hän varoittaa seurakuntaa olemasta epäjumalanpalvelijoita, kuten jotkut heistä olivat. Hän viittaa kertomuksiin, joiden mukaan "ihmiset istuivat syömään ja juomaan ja nousivat tanssimaan", mikä viittaa kuun jumalan Sinin Kultaisen vasikan palvontaan (Nro 222)(2. Moos. 32:4-6).

Sitten hän varoittaa kansanjoukon siveettömyydestä, kun kaksikymmentäkolme tuhatta kuoli yhdessä päivässä (jae 8) (4. Moos. 25.1-18).

 

Jakeessa 9 hän viittaa Herran panemiseen koettelille, kuten tekivät jotkut heistä, jotka käärmeet tuhosivat (4. Moos. 21:5-6). Eikä heidän pitänyt napista, kuten jotkut tekivät (Korahin kapinassa), ja hävittäjä tuhosi heidät (4. Moos. 16:14-49).

 

Jakeessa 11 Paavali sanoo, että nämä annettiin heille varoitukseksi, mutta ne kirjoitettiin muistiin opetukseksi meille, joiden osana on elää aikakauden lopulla. Sen tähden, joka luulee seisovansa, varokoon lankeamasta (jae 12). Teitä ei ole kohdannut muu kuin inhimillinen kiusaus. Jumala on uskollinen, hän ei salli teitä kiusattavan yli voimienne, vaan salliessaan kiusauksen hän valmistaa myös pääsyn siitä, niin että voitte sen kestää (jae 13).

 

Jakeessa 14 hän käskee karttamaan epäjumalanpalvelusta. Hän puhuu kuin järkeville miehille, jotka on kutsuttu arvioimaan itse, mitä hän sanoo. Siunauksen malja, jonka seurakunta siunaa, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen? Eikö se leipä, jonka seurakunta murtaa (Abib-kuun 14. päivänä Herran ehtoollisella), ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen? Sitten hän sanoo, että koska leipä on yksi, niin ne valitut, joita on monta, osallistuvat kaikki yhteen Ruumiiseen, osallistuen yhteen Leipään. Katso myös Yksi leipä, yksi ruumis (Nro 012)ja Herran ehtoollinen (Nro 103).

 

Sitten hän viittaa luonnollisen Israelin uhreihin (jae 18). Eivätkö ne, jotka syövät uhreja, ole alttarista osalliset? Jakeessa 19 hän johtaa puheen seuraavaan vaiheeseen. Vihjaako Paavali, että epäjumalille uhrattu ruoka on jotakin? Ei, hän sanoo, että se, mitä pakanat uhraavat, he uhraavat demoneille eivätkä Jumalalle, eikä hän halua heidän olevan kumppaneita demonien kanssa (jae 20). Valitut eivät voi juoda Herran maljasta ja riivaajien maljasta (jae 21). Sitten hän esittää kysymyksen, pitäisikö meidän herättää Herran kiivaus? Olemmeko me häntä väkevämmät?

 

Jakeessa 23 Paavali jatkaa sanomalla, että kaikki on luvallista, mutta kaikki ei ole hyödyllistä. Kaikki ovat minulle luvallista, mutta ei kaikki ole rakentavaa. Hän ei puhu Jumalan lakien rajojen ulkopuolella ikään kuin valitut voisivat valita minkä tahansa ruuan tai juoman tai moraalittoman käytöksen, mitä hän on moittinut muualla tässäkin kirjeessä. Hän sanoo: Älköön kukaan tavoitelko omaa parastansa, vaan lähimmäisensä parasta (jae 24). Jakeessa 25 hän sanoo, että syökää kaikkea, mitä lihamarkkinoilla myydään, kysymättä mitään omantunnon tähden. Tämä liittyy suoranaisesti ruokaan, joka on voitu uhrata epäjumalille, kuten edellä on nähty. 26 Sillä maa on Herran ja kaikki, mitä siinä on. Siksi jos joku pakana on lausunut joitakin sanoja sille, ennen kuin se menee markkinoille, se ei ole huolestuttavaa, koska se on kaikki Herran ensisijaisesti eikä meidän ole jouduttava vastuuseen pakanallisten harhaoppisten toimista, jotka mumisevat sanoja sen siunaamiseksi. Niin myös, jos epäuskoiset kutsuvat heidät aterialle, niin menkää kysymättä heidän käytännöistään, ellei se ole kuristettu tai verta, niinkuin me näimme Apostolien tekojen luvussa 15. Mutta jos isäntä sanoo, että se on uhrattu epäjumalille, niin hänen omantuntonsa tähden, ei teidän omanne, älkää syökö sitä. Miksi he antaisivat toisen omantunnon määritellä omaa vapauttaan? (jae 29) Jos he kiittävät ruuasta, miksi heitä pilkataan siitä, mistä he itse kiittävät? Toisin sanoen pakanallisten epäjumalanpalvelijoiden teot eivät pidättele meitä.

 

Luku päättyy määräykseen, että mitä tahansa seurakunta tekeekin, se on tehtävä Jumalan kunniaksi. Älkää loukatko juutalaisia tai kreikkalaisia tai Jumalan seurakuntaa. Kuten Paavali teki, heidän tuli pyrkiä miellyttämään kaikkia ihmisiä kaikessa, mitä he tekevät, eikä tavoittelemaan omaa etuaan, vaan monien etua, jotta he pelastuisivat. Sitten hän kutsuu heidät jäljittelemään häntä, niin kuin hänkin noudattaa Kristuksen esimerkkiä (11:1)