Jumalan kristityt seurakunnat

 

Nro F062

 

 

 

 

 

Johanneksen 1. kirjeen kommentaari

(Versio 1.5 20200921-20210414)

 

Johanneksen 1. kirjeen teksti on pikemminkin teologinen tutkielma kuin kirje, mutta siitä kuitenkin kuvastuu huoli sen vastaanottajista.

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

E-mail: secretary@ccg.org

 

 

 

(Copyright © 2020, 2021 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoituson saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

 

Johanneksen 1. kirjeen kommentaari

Johdanto

Tämä teksti on pikemminkin teologinen tutkielma kuin kirje, mutta siitä kuvastuu kuitenkin selvä huoli vastaanottajista. Sitä on aina pidetty apostoli Johanneksen kirjoittamana, vaikka hän ei kerrokaan henkilöllisyyttään. Muissa kirjeissä hän tunnistautuu vanhimmaksi (kirjoittaen valitulle äidille ja hänen lapsilleen jne.). Tyylilajit muistuttavat toisiaan ja niin myös Johanneksen evankeliumia. Teos näyttää olevan kirjoitettu useille Jumalan seurakunnille. Useimmat tutkijat uskovat, että se kirjoitettiin ensimmäisen vuosisadan lopulla jaa. yhdessä Johanneksen 2. kirjeen kantavan ajatuksen kanssa. On ilmeistä, että teologia on jakautunut ja Antikristuksen oppi näyttää toimineen seurakunnissa kirjoittamishetkellä. Tämä teksti käsittelee Jumalan lakien noudattamista ja Kristuksen tunnistamista lihassa tulevaksi Baal-järjestelmän ja Antikristuksen oppien sijaan, jotka pyrkivät erottamaan Kristuksen jumalisuuden Hänen ihmisyydestään.

Luku 1

1Me julistamme teille sitä, mikä on ollut olemassa alusta alkaen. Me olemme kuunnelleet sitä ja nähneet sen omin silmin. Olemme katselleet sitä ja koskettaneet sitä omin käsin. Me julistamme teille elämän Sanaa. 2Elämä ilmestyi maailmaan, ja me olemme sen nähneet ja todistamme siitä. Me julistamme teille ikuista elämää, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. 3Julistamme myös teille siitä, minkä olemme nähneet ja kuulleet, jotta välillämme olisi yhteys. Meidän yhteytemme on samalla yhteyttä Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. 4Tästä me kirjoitamme, jotta ilomme olisi täydellinen. 5Tämä on se sanoma, jonka kuulimme Jeesukselta Kristukselta ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole lainkaan pimeyttä. 6Jos sanomme olevamme yhteydessä häneen vaikka kuljemme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. 7Jos sen sijaan kuljemme valossa, niin kuin Jumala on valossa, olemme yhteydessä toisiimme. Silloin hänen Poikansa Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. 8Jos sanomme, ettemme ole syntisiä, petämme itseämme emmekä puhu totta. 9Jos taas tunnustamme syntimme, antaa uskollinen ja oikeudenmukainen Jumala ne meille anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. 10Jos sanomme, ettemme ole tehneet syntiä, väitämme Jumalaa valehtelijaksi emmekä elä hänen sanansa mukaan.

Kaikki, jotka sanovat olevansa synnittömiä, ovat valehtelijoita ja tekevät Jumalasta valehtelijan. Synti on lain rikkomista laittomuutena. (1. Joh. 3:4).

Teksti käsittelee siis antinomismia, joka levisi kirkkoon Baal-järjestelmistä, ja palvontaa, joka kohdistuu Attis-jumalaan ja Astorethiin eli Easteriin äitijumalattarena tai Kybeleen Attiksen puolisona. Attis-jumala oli isän ja pojan diteistinen jumalarakenne ja jumalatar, joka johti Easter-pääsiäiseen noin 154 jaa., diteismiin 175 jaa. jälkeen ja trinitarismiin vuonna 381 jaa. Konstantinopolissa ja vuonna 451 Khalkedonissa. Siitä lähtien olemme nähneet joululle annetun hyväksymisen noin vuonna 475 Syyriasta käsin pimeän jääkauden alussa (vrt. Joulun ja pääsiäisen alkuperä (Nro 235)).

Tämän näkemyksen mukaisesti apostoli siirtyy sitten käsittelemään toista suurta käskyä, joka on rakastaa lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, joka hyökkäyksen kohteena oli nähnyt hajaannusta seurakunnassa. Tämä on vanha käsky, joka on annettu uudelleen Jumalan seurakunnille sillä määräyksellä, että on oltava tekemättä syntiä ja että Kristus on sovitus mahdollisesti tekemästämme synnistä. Ne, jotka eivät noudata niitä Jumalan käskyjä, jotka Kristus antoi meille Siinailla (Ap. t. 7:30-43; 1. Kor. 10:4) ja joita hän toisti palvelutehtävässään, eivät ole Jumalan valittuja ja lapsia.

Luku 2

1Kirjoitan teille tästä, rakkaat lapset, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin tekee syntiä, meitä on Isän luona puolustamassa oikeamielinen Jeesus Kristus. 2Hän on uhri, joka sovitti meidän syntimme – eikä vain meidän vaan koko maailman. 3Me tiedämme tuntevamme Kristuksen, kun noudatamme hänen käskyjään. 4Se, joka sanoo oppineensa tuntemaan Kristuksen, muttei noudata hänen käskyjään, on valehtelija. Hän ei puhu totta. 5Jos taas joku noudattaa Kristuksen sanoja, on Jumalan rakkaus tosiaan saavuttanut tavoitteensa. Siitä me tiedämme olevamme Kristuksen yhteydessä. 6Sen, joka lupaa pysyä hänen yhteydessään, pitää elää niin kuin hän eli. 7Rakkaat ystävät, en kirjoita teille uutta käskyä. Tämä on se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen – se sana, jonka olette kuulleet. 8Ja silti käsky, jonka teille kirjoitan, on uusi. Se on toteutunut Kristuksessa ja teissä, niin että pimeys hälvenee ja todellinen valo loistaa jo. 9Se, joka väittää olevansa valossa, vaikka vihaa veljeään tai sisartaan, on yhä pimeydessä. 10Se, joka rakastaa veljiään ja sisariaan, on aina valossa. Hän ei ole vaaraksi muille. 11Se taas, joka vihaa veljeään tai sisartaan, on pimeydessä. Hän kulkee pimeässä eikä tiedä, minne menee, koska pimeys on sokaissut hänen silmänsä. 12Teille lapsille minä kirjoitan: teidän syntinne on annettu anteeksi Jeesuksen Kristuksen nimen vuoksi. 13Teille vanhemmille minä kirjoitan: te olette oppineet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta asti. Teille nuorille minä kirjoitan: te olette voittaneet Pahan. 14Teille lapsille minä kirjoitan: te olette oppineet tuntemaan Isän. Teille vanhemmille minä kirjoitan: te olette oppineet tuntemaan hänet, joka on ollut alusta asti. Teille nuorille minä kirjoitan: Te olette vahvoja, ja Jumalan sana pysyy teissä. Te olette voittaneet Pahan. 15Älkää rakastako maailmaa älkääkä sitä, mitä maailmassa on. Jos joku rakastaa maailmaa, hän ei rakasta Isää. 16Kaikki mitä ruumis haluaa ja mitä silmät himoitsevat, leveä elämä, on näet maailmasta eikä Isästä. 17Maailma himoineen katoaa aikanaan mutta Jumalan tahdon toteuttaja ei koskaan. 18Rakkaat lapset, viimeinen hetki on käsillä. Niin kuin olette kuulleet, Antikristus on tulossa, ja monia antikristuksia onkin jo ilmaantunut. Siitä tiedämme, että viimeinen hetki on tullut. 19He lähtivät pois meidän joukostamme, mutta eivät he oikeasti meihin kuuluneetkaan. Jos olisivat kuuluneet, he olisivat pysyneet meidän kanssamme. He kuitenkin lähtivät, ja niin paljastui, etteivät kaikki kuulu meihin. 20Teissä on yhä se öljy, jolla Pyhä voiteli teidät, ja te tiedätte kaiken. 21En minä teille sen vuoksi kirjoita, ettette tuntisi totuutta. Kirjoitan, koska tiedätte totuuden samoin kuin sen, ettei mikään valhe ole peräisin totuudesta. 22Kuka sitten valehtelee jollei se, joka kiistää Jeesuksen olevan Kristus? Tällainen ihminen on antikristus; hän kieltää Isän ja Pojan. 23Se, joka kieltää Pojan, jää myös ilman Isää. Sen sijaan sillä, joka tunnustaa Pojan, on myös Isä. 24Säilyttäkää itsessänne se, minkä kuulitte jo aluksi. Jos säilytätte itsessänne sen, minkä kuulitte jo aluksi, säilytte tekin Pojan ja Isän yhteydessä. 25Ikuinen elämä on se lupaus, jonka Kristus meille antoi. 26Kirjoitan teille niistä, jotka yrittävät johtaa teitä harhaan. 27Teissä kyllä pysyy Kristukselta saamanne voitelu, eikä kenenkään tarvitse opettaa teitä. Tuo voitelu opettaa teille kaiken, sillä se on totta, ei valhetta. Pitäkää kiinni tästä opetuksesta. 28Niin, lapseni, pysykää Kristuksen yhteydessä. Silloin voimme olla pää pystyssä eikä meidän tarvitse hävetä eikä luimistella, kun hän saapuu. 29Tehän tiedätte, että Kristus on oikeudenmukainen. Tietäkää siis sekin, että hänestä ovat syntyneet kaikki, jotka toimivat oikeamielisesti.

 

Tästä me siis tiedämme, että ruumiissa oli hajaantumisia, niin että jotkut meistä lähtivät joukostamme (jae 19). Apostoli sanoo, että jos he lähtevät joukostamme, he eivät ole meistä eivätkä valituista ja eks-anastasiksesta (Fil. 3:11) eli Ensimmäisestä ylösnousemuksesta (Nro 143A).

Siitä tiedämme mekin olevamme Jumalan lapsia.

Luku 3

1Katsokaa, miten Isä on meitä rakastanut! Siksi meitä kutsutaan Jumalan lapsiksi, ja Jumalan lapsia me olemmekin. Siksi maailma ei tunne meitä; eihän se tunnistanut Jumalaakaan. 2Rakkaat ystävät, me olemme nyt Jumalan lapsia. Vielä ei kuitenkaan ole selvinnyt, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se selviää, meistä tulee Jumalan kaltaisia. Saammehan silloin nähdä hänet sellaisena kuin hän on. 3Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, puhdistuu yhtä puhtaaksi kuin hänkin on. 4Jokainen, joka tekee syntiä, rikkoo samalla lakia. Syntihän merkitsee laittomuutta. 5Niin kuin tiedätte, Kristus tuli ottamaan synnit pois ja on itse synnitön. 6Syntiä ei tee kukaan, joka pysyy hänen yhteydessään. Kukaan, joka tekee syntiä, ei ole nähnyt Kristusta eikä oppinut tuntemaan häntä. 7Lapseni, älkää antako kenenkään eksyttää itseänne. Se, joka toimii oikein, on syytön niin kuin Kristuskin. 8Se taas, joka tekee syntiä, on Paholaisesta, sillä tämä on tehnyt syntiä alusta alkaen. Jumalan Poika tuli maailmaan juuri kumoamaan Paholaisen aikaansaannokset. 9Kukaan Jumalasta syntynyt ei tee syntiä, sillä Jumalan kylvämä siemen pysyy hänessä. Hän ei voi tehdä syntiä, koska on saanut alkunsa Jumalasta. 10Tästä paljastuu, kuka on Jumalan ja kuka Paholaisen lapsi. Jumalasta ei ole kukaan, joka tekee väärin eikä rakasta veljiään ja sisariaan. 11Tämä on se sanoma, jonka olette kuulleet alusta saakka: meidän pitää rakastaa toisiamme. 12Emme saa olla sellaisia kuin Kain, Pahan lapsi, joka tappoi raa’asti veljensä. Miksikö hän teurasti tämän? Siksi, että hänen tekonsa olivat pahoja mutta hänen veljensä teot hyviä. 13Veljet ja sisaret, älkää ihmetelkö, jos maailma vihaa teitä. 14Me tiedämme siirtyneemme kuolemasta elämään, sillä me rakastamme veljiämme ja sisariamme. Se, joka ei rakasta, pysyy kuoleman vallassa. 15Jokainen, joka vihaa veljeään tai sisartaan, on murhaaja. Ja niin kuin tiedätte, ikuinen elämä ei kuulu murhaajalle. 16Olemme oppineet tuntemaan rakkauden siitä, että Jeesus antoi henkensä meidän puolestamme. Niinpä meilläkin on velvollisuus antaa henkemme veljiemme ja sisariemme puolesta. 17Miten Jumalan rakkaus voisi pysyä kenessäkään hyväosaisessa, joka sulkee sydämensä puutetta kärsivältä veljeltään tai sisareltaan? 18Lapseni, meidän rakkautemme pitää ilmetä totuuden mukaisina tekoina, ei sanoina ja puheina. 19Siitä tiedämme, että olemme lähtöisin Totuudesta, ja voimme hänen edessään rauhoittaa sydämemme. 20Jumala tietää kaiken ja on suurempi kuin meidän sydämemme, vaikka se syyttäisi meitä jostain. 21Rakkaat ystävät, jos sydämemme ei syytä meitä, voimme lähestyä Jumalaa rohkeasti. 22Mitä ikinä pyydämmekin häneltä, me saamme sen, koska noudatamme hänen käskyjään ja teemme hänelle mieliksi. 23Tämä on hänen käskynsä: meidän pitää luottaa hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen ja rakastaa toisiamme, niin kuin tämä käski meidän tehdä. 24Se, joka noudattaa Jumalan käskyjä, pysyy hänen yhteydessään, ja Jumala pysyy hänessä. Jumala antoi meille Hengen, ja siitä me tiedämme, että hän pysyy meissä.

Näin ollen Jumalan käskyjen noudattamisen kautta me pysymme Jumalassa ja Hän meissä. Tällä tavoin apostolien (vrt. Jaakob, Pietari ja Paavali (Apostolien teot 15)) tuomitsema antinomismi, ja erityisesti kuten näimme Juudaksen kirjeestä sekä Pietarin 1. ja 2. kirjeestä, vain vahvistuu, kuten myös Ilm. 12:17 ja 14:12 mainitsevat. Täten myös jokainen, joka sanoo, että Jumalan käskyt tai Jumalan laki on kumottu, osoittaa, että hän ei ole valittu eikä uskova, vaan antinomistinen harhaoppinen.

Samoin meitä kehotetaan koettelemaan henkiä nähdäksemme, ovatko ne Jumalasta. Itse asiassa maailma on ollut täynnä vääriä profeettoja seurakunnan koko elinkaaren ajan, kuten näemmekin.

Luvusta 4 näemme, että Antikristuksen oppi on tunnistettu. "Antikristuksen opin" esittää 1. Joh. 4:1-2. Tämän kohdan 1. Joh. 4:1-2 oikea muinainen teksti on rekonstruoitu Irenaeuksesta, luku 16:8 (Ante-Nicene Fathers ANF, Vol. 1, alav. s. 443).

Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen tulleen lihassa, on Jumalasta, ja yksikään henki, joka erottaa (vrt. KR92: kieltää) Jeesuksen Kristuksen, ei ole Jumalasta vaan Antikristuksesta.

 

Kirkkohistorioitsija Sokrates Scholastikos sanoo (VII, 32, s. 381), että tekstinkohdan olivat turmelleet ne, jotka halusivat "erottaaJeesuksen Kristuksen ihmisyyden hänen jumalisuudestaan" (vrt. A1; 1.5.2)

(vrt. Antikristuksen oppi (Nro 243B)).

Näitä vääriä profeettoja riivaavat yleensä demonit, joiden kautta he profetoivat.

Luku 4

1Rakkaat ystävät, älkää uskoko ketä tahansa. Ottakaa selvää, missä hengessä teille puhutaan – onko puhe Jumalalta vai ei. Maailmaan on näet tullut monia valeprofeettoja. 2Jumalan Hengen te tunnette tästä: puhuja, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen tulleen luoksemme ihmisenä, on Jumalasta. 3Jumalasta ei ole kukaan, joka ei tunnusta Jeesusta. Sellainen ihminen puhuu Antikristuksen hengessä. Tehän olette kuulleet hänen olevan tulossa, ja itse asiassa hän onkin jo täällä. 4Lapseni, te olette Jumalasta, ja te olette voittaneet nuo valeprofeetat. Hän, joka on teissä, on näet suurempi kuin se, joka on maailmassa. 5Valeprofeetat ovat tästä maailmasta. Siksi he puhuvat tämän maailman asioista ja maailma kuuntelee heitä. 6Me olemme Jumalasta. Se, joka tuntee Jumalan, kuuntelee meitä. Se, joka ei kuuntele meitä, ei ole Jumalasta. Näin me erotamme toisistaan hengen, joka puhuu totta, ja hengen, joka johtaa harhaan. 7Rakkaat ystävät, rakastetaan toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee hänet. 8Se, joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 9Juuri siinä Jumalan rakkaus näyttäytyi meille, että hän lähetti maailmaan ainoan Poikansa, joka antaa meille elämän. 10Rakkaus ei johdu siitä, että me olemme rakastaneet Jumalaa. Rakkaus johtuu siitä, että Jumala rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovittamaan meidän syntimme. 11Rakkaat ystävät! Kun Jumala kerran on rakastanut meitä näin, pitää meidänkin rakastaa toisiamme. 12Kukaan ei ole koskaan nähnyt Jumalaa. Silti hän pysyy luonamme, jos rakastamme toisiamme. Näin hänen rakkautensa tarkoitus toteutuu meissä. 13Me pysymme Jumalassa ja Jumala meissä. Tiedämme sen siitä, että hän on antanut meille Henkeään. 14Me todistamme, mitä olemme nähneet: Isä on lähettänyt Poikansa, maailman Pelastajan. 15Kun joku tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, Jumala pysyy hänessä ja hän Jumalassa. 16Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden meitä kohtaan ja uskomme siihen. Jumala on rakkaus. Kun joku pysyy rakkaudessa, hän pysyy Jumalassa ja Jumala hänessä. 17Näin me toteutamme rakkauden tarkoituksen ja voimme olla rohkeita tuomion päivänä. Olemmehan maailmassa Kristuksen kaltaisia. 18Rakkaudessa ei ole pelkoa, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelko onkin jo rangaistus sinänsä, sillä pelokas ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa. 19Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. 20Jos joku väittää rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään tai sisartaan, hän valehtelee. Miten hän voisi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt, kun ei rakasta edes lähimmäistään, jonka näkee? 21Jos rakastaa Jumalaa, pitää rakastaa myös veljiään ja sisariaan. Tämän käskyn olemme Jumalalta saaneet.

Näin apostoli korostaa toista suurta käskyä, johon Jumalan lakien toinen ryhmä perustuu ja johon laki ja todistus perustuvat. Jos he eivät puhu näiden pääkohtien mukaan, heissä ei ole valoa (Jes. 8:20).

Luku 5

1Jokainen, joka uskoo Jeesuksen olevan Kristus, on syntynyt Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa isää, rakastaa myös hänen lapsiaan. 2Niinpä mekin tiedämme rakastavamme Jumalan lapsia, kun rakastamme häntä ja noudatamme hänen käskyjään. 3Sitähän Jumalan rakastaminen on, että noudatamme hänen käskyjään. Eikä hänen käskyjään ole raskasta noudattaa. 4Jokainen Jumalasta syntynyt voittaa maailman, ja uskomme on se voitto, jonka olemme maailmasta saaneet. 5Kuka siis voittaa maailman, ellei se, joka uskoo Jeesuksen olevan Jumalan Poika? 6Hän, Jeesus Kristus, tuli veden ja veren kautta. Hän ei tullut vain vedessä vaan vedessä ja veressä. Henki todistaa tämän, sillä Henki on totuus. 7Niinpä todistajia on kolme: 8Henki, vesi ja veri. Nämä kolme todistavat yhtäpitävästi. 9Jos kerran hyväksymme ihmisten todistuksen, niin onhan Jumalan todistus vakuuttavampi. Hän on näet todistanut Pojastaan. 10Se, joka uskoo Jumalan Poikaan, on saanut todistuksen Jumalalta itseltään. Jos joku ei usko Jumalan todistusta Pojastaan, hän väittää Jumalaa valehtelijaksi, kun ei usko häntä. 11Tuo todistus on ikuinen elämä. Se on Jumalan lahja meille, ja tämä elämä on hänen Pojassaan. 12Jos sinulla on Poika, sinulla on elämä. Jos sinulla ei ole Jumalan Poikaa, sinulla ei ole elämää. 13Kirjoitan tämän teille Jumalan Poikaan uskoville, jotta tietäisitte, että teillä on ikuinen elämä. 14Voimme lähestyä häntä rohkeasti, sillä hän kuuntelee meitä, jos pyydämme jotain hänen tahtonsa mukaisesti. 15Ja kun tiedämme, että hän kuuntelee meitä, tiedämme myös saavamme sen, mitä ikinä häneltä pyydämmekin. 16Jos näet veljesi tai sisaresi tekevän syntiä, joka ei ole kuolemaksi, rukoile hänen puolestaan. Näin annat hänelle elämän. Nyt siis puhun niistä, joiden synti ei ole kuolemaksi. On myös kuolemaan johtavia syntejä, enkä kehota ketään rukoilemaan sellaisen synnin vuoksi. 17Kaikki vääryys on syntiä, mutta kaikki synti ei johda kuolemaan. 18Me tiedämme, etteivät Jumalasta syntyneet tee syntiä. Hän, joka itse syntyi Jumalasta, pitää huolen, ettei Paha pääse koskemaan heihin. 19Me tiedämme, että me olemme Jumalasta, mutta koko maailma on Pahan vallassa. 20Tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärrystä. Sen avulla me tunnemme hänet, joka on todella olemassa. Näin mekin elämme ainoassa oikeassa todellisuudessa, Jumalan Pojan Jeesuksen Kristuksen yhteydessä. Hän on todellinen Jumala ja ikuinen elämä. 21Lapseni, pysykää erossa epäjumalista!

 

On tärkeää huomata, että englantilaisessa King James Versionissa oleva 1. Joh. 5:7 on väärennös, joka on viety siihen trinitaarisen harhaopin pönkittämiseksi. Sitä ei ole missään kreikankielisessä tekstissä. Bullinger sanoo, että lisättyjä sanoja ei ollut missään kreikankielisessä tekstissä ennen kuudettatoista vuosisataa ja ne päätyivät joistakin marginaaliin merkityistä muistiinpanoista latinankieliseen tekstiin (vrt. Companion Bible alaviite jakeeseen 7).

Näemme, että Jumala on antanut pojalle iankaikkisen elämän, jota hänellä ei sisäisesti ollut, ja meille annetaan tuo elämä myös tunnustaessamme Kristuksen kanssaperillisiksi uskoessamme Jumalaan ja kuuluessamme Jumalalle.

Me näemme myös, että on syntejä, jotka tulee antaa anteeksi rukouksella ja Herran ehtoollisella. Muut ovat niitä, joita apostoli kutsuu "kuolemansynneiksi", joihin kuuluu esimerkiksi Pyhän Hengen pilkkaaminen (Mark. 3:29) ja muut, jotka vaativat poistamista valituista (vrt. 1. Kor. 5:5).

Tässä tekstissä jakeesta 20 jotkut epäeettiset kolminaisuusoppineet väittävät usein, että Kristus on tosi Jumala ja iankaikkinen elämä. Tällainen näkemys on harhaoppi. Johanneksen todellisen tarkoituksen ilmaisee selkeästi Joh. 17:3, jossa iankaikkinen elämä on "tuntea ainoa todellinen Jumala ja Jeesus Kristus, jonka Hän lähetti."

Samoin teksti kehottaa valittuja pysymään erossa epäjumalista, joita ovat kaikki, jotka on tehty muistuttamaan mitään, mitä käytetään sille kumartamiseksi tai mitä rukoillaan. Merkitys on yksinkertainen ja selkeä.