Jumalan kristityt seurakunnat

Nro F000

 

 

 

Raamatun kommentaari: Johdanto

 

(painos 1.5 20210503-20220406)

 

Pyhät Kirjoitukset, jotka tunnetaan myös nimellä Pyhä Raamattu, ovat pyhiä kolmelle planeetan pääuskonnolle, nimittäin juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille, kuten Koraanissa säädetään.

 

 

 

 

 

 

Christian Churches of God

PO Box 369,  WODEN  ACT 2606,  AUSTRALIA

 

Sähköposti: secretary@ccg.org

 

 

 

(Copyright © 2021 Wade Cox)

(tr. 2023)

 

Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.

 

Tämä kirjoitus on saatavilla www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org

 

 

 

 

 Raamatun kommentaari: Johdanto

Johdanto

Pyhät Kirjoitukset, jotka tunnetaan myös nimellä Pyhä Raamattu, ovat pyhiä kolmelle planeetan pääuskonnolle, nimittäin juutalaisuudelle, kristinuskolle ja islamille, kuten Koraanissa säädetään. Monet juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin lahkot ovat yrittäneet korruptoida ja vääristellä Raamattua, mukaan luettuna Koraani (vrt. Koraanin kommentaari osoitteessa Jumalan kristilliset kirkot (ccg.org) . On vakio-opetus, että Raamattu on Jumalan henkäyttämä ja innoittama Jumalan sana. Myös Koraani opettaa tätä näkökulmaa ja että jokainen on riippuvainen Jumalan kalenterista (Nro 156 ). Jokainen uskonto on turmellut tämän ymmärryksen peittääkseen uskonnollisten juhlien eri näkökohdat ja niiden merkityksen.

Ymmärtääksemme Raamattua meidän on ensin ymmärrettävä luominen ja tarkoitus, jota varten ihminen luotiin. Raamattu noudattaa selkeää ja loogista suunnitelmaa. Se edellyttää kuitenkin, että Pyhä Henki osana Jumalan kutsua ymmärretään selkeästi ja sitä noudatetaan Jumalan lakien ja kalenterin mukaisesti (vrt. myös Jumalan laki L1).

Pelastussuunnitelma

Luomakunnalla oli erityinen tarkoitus: Jumalan poikien täydellistäminen Elohim-sotajoukossa ja ihmiskunnan nostaminen Elohimin tasolle Jumalan poikina, kuten Raamatun profetiassa todetaan. Tämä selitettiin tutkielmassa Valitut Elohimina (Nro 001) (vrt. Liite 1).

Suunnitelma on nyt hahmoteltu tutkielmassa Pelastussuunnitelma (Nro 001A) . (katso jäljempänä)

Suunnitelma perustuu Jumalan liittoon (Nro 152) ja Jumalan lakiin (L1) .

Luomakunta on riippuvainen laista, joka virtaa Jumalan luonnosta. Tästä syystä laki on muuttumaton, koska Jumala on muuttumaton.

Suunnitelman rakenne keskittyy lakiin ihmiskunnan kutsumisessa ja luomakunnan hallitsemisen järjestyksessä ja ylösnousemusten paikoissa tässä prosessissa.

Käsittelemme myös Saatanan yrityksiä häiritä kutsumusta ja rajoittaa niitä ensimmäisessä ylösnousemuksessa.

Suunnitelmassa käsitellään myös Kristinuskon ja islamin paikkaa Jumalan liitossa (Nro 096C) .

Islamia ja Koraania käsitellään myös

tutkielmassa http://ccg.org/islam/quran.html

Luomisen aikakehys

Luomisen pääpiirteittäinen aikataulu on esitetty tutkielmissa:

Aikakauden aikataulu pääpiirteissään (Nro 272)

Maailmansotien ja Idän kuninkaiden aikataulu (Nro 272B) ;

 ja Kuninkaiden hallinto

Kuninkaiden hallinto: Osa I: Saul (Nro 282A)

Kuninkaiden hallinto, Osa II: Daavid (Nro 282B)

Kuninkaiden hallinto, Osa III: Salomo ja Daavidin avain (Nro 282C)

Kuninkaiden hallinto, Osa IIIB: Ihminen Jumalan temppelinä (Nro 282D)

Katso myös Kuninkaiden hallinto, Osa IV: Kuninkaan paluu (Nro 282E) .

Samoin kuin:

Egyptin kukistuminen: Profetia faraon murtuneista käsivarsista (Nro 036) ja Egyptin kukistuminen, Osa II: Lopun sodat (Nro 036_2)

Ylösnousemukset

Kuolleiden ylösnousemus (Nro 143)

Taivas, helvetti tai ensimmäinen kuolleiden ylösnousemus (143A)

Toinen ylösnousemus ja suuren valkoisen valtaistuimen tuomio (Nro 143B)

Demonien tuomio (Nro 080)

Jumalan kaupunki

Jumalan kaupunki (Nro 180)

On tärkeää, että jokainen kristinuskoa ja islamia tunnustava henkilö opiskelee näitä tutkielmia ja tätä kirjoitusta.

Pelastussuunnitelma sisältää myös seuraavat luvut:

 Israel Jumalan suunnitelmana (Nro 001B)

 Israel Jumalan viinitarhana (Nro 001C)

 Yksi Herra, yksi usko, yksi kaste (Nro 001D)

 Kääntymys (Nro 001E)

 Luominen ja parantaminen (Nro 001F)

 Kääntymys ja totuus (Nro 072)

 Kristuksen tai muiden olentojen kuin Isän rukoileminen (Nro 111B)

Kysymys Raamatun kaanonista

Jumala antoi kaanonin asteittain antamalla ohjeita valittujen patriarkkojen ja profeettojen kautta, kunnes oli aika lähettää Messias ihmisenä poistamaan Jumalan kutsumat ja Kristukselle annetut valitut (vrt. Raamattu (Nro 164)).

Viimeisten päivien ihmiset vastustavat luomisen ja väärinkäytön oppeja ja kääntävät Raamattua väärin.

Pelastussuunnitelma

Ennen luomisen alkua oli vain Eloah (Kald. Elahh eli Ar. Allah’) Ainoa Todellinen Jumala. Nimi ei salli moninaisuutta Hän oli yksin. Hän päätti luoda ja toisintua moninaisuudeksi. Jumalan luomisen alku oli Hänen itsensä laajentaminen sisällyttämään taivaan sotajoukot Elohimiksi. Nämä kaikki olivat Jumalan poikia. Elohimin luomiseen sisältyi Kristus Jumalan luomisen alkuna (Ilm. 3:14). Väite, että Kristus oli ikuinen olento, on polyteistinen epäjumalanpalvelusfiktio, joka tuli Jumalan seurakuntiin vasta 1900-luvun Sardis-seurakuntaan, kun kolminaisuusoppi tuli jesuiittojen kautta ja E.G. Whiten kautta Laodikean järjestelmään (vrt. Väärä profetia (Nro 269) . Elohimin luomista selitetään tutkielmassa Miten Jumalasta tuli perhe (Nro 187) .

Elohimin hengellisen luomisen jälkeen, joka oli yhteydessä Pyhään Henkeen (nro 117) ja tapahtui sen kautta, Ainoa Todellinen Jumala aloitti fyysisen luomisen. Ainoa Todellinen Jumala loi maan osaksi fyysistä maailmankaikkeutta ja Hän kutsui kaikki Jumalan pojat olemaan läsnä näiden Aamutähden alaisina (Job 38:4-7). Siihen aikaan kaikilla Jumalan pojilla oli pääsy valtaistuimen luo ja Saatana oli heidän joukossaan (Job 1:6 ja 2:1). Luomakuntaa säätelee Jumalan laki (L1), joka juontaa juurensa Hänen olemuksestaan. Tästä erityisestä syystä Jumalan lakia ei voida poistaa ja se kestää niin kauan, kuin taivas ja maa katoavat, kuten Kristus sanoi (Matt. 5:18). Luomisen kysymystä ja singularistisen kausaliteetin loogista välttämättömyyttä käsitellään tutkielmassa Luominen jne. (B5) .

Jumala suoritti Aadamin luomisen pelastussuunnitelmansa mukaisesti. Useimmat tiedemiehet tunnustavat, että älykäs luominen on mahdollista vain muutaman miljoonan vuoden kuluessa valtavirran tähtijärjestelmistä. Aadamin luomisella oli kaksi tarkoitusta. Yksi tarkoitus oli antaa Elohimille velvollisuus huolehtia fyysisestä luomisesta ja tarjota heille testauspaikka. Toinen oli mahdollistaa asteittainen järjestelmä kapinallisen eli langenneen sotajoukon korvaamiseksi ex-anastasinin eli "ulos-ylösnousemuksen" (Fil. 3:11) kautta ensimmäisessä ylösnousemuksessa (Nro 143A) ja myöhemmässä yleisessä ylösnousemuksessa toisessa ylösnousemuksessa (nro 143b) .

Arkeologiset todisteet osoittavat, että Aamutähti, joka asetettiin tämän planeetan johtoon, vietti paljon aikaa tekemällä kokeita humanoidien ja muiden elämänrakenteiden kanssa kahteen tarkoitukseen. Yksi oli luoda humanoideja, jotka keskeyttäisivät ja korruptoisivat suunnitellun Aadamin luomisen ja joita Asasel eli Saatana sitten käytti sekoittamaan Ihmisten sotajoukon valheisiin kyseisistä todisteista (vrt. Luominen vastaan evoluutio (B9)). Jostain syystä maapallosta tuli tohu ja bohu eli autio ja tyhjä, ja Jumala lähetti Elohimit palauttamaan planeetan ennalleen ja täydentämään Aadamin järjestelmän, kuten näemme 1. Mooseksen kirjan 1. luvussa. Luomisen tarkoituksena oli luoda ihmisiä niin, että he oppisivat ja järjestyksessä heistä tulisi Elohimeja eli Jumalan poikia, kuten olivat muutkin Elohimit taivaan sotajoukossa (vrt. Joh.10: 34-36). Tällä tavoin meistä tulisi Kristuksen kanssaperillisiä (Room. 8:17). Prosessi on selitetty tutkielmassa Valitut Elohimina (Nro 001). Kaikkitietävänä Jumala ymmärsi, että kolmasosa sotajoukosta kapinoi ja että yhdelle heistä tulisi välttämättömäksi luopua olemassaolostaan kuuliaisuudessa ja tulla luomakunnan johtajaksi. Tuo olento oli elohimeista yksi, jonka nyt ymmärrämme olevan Jeesus Kristus. Hänet määrättiin jo ennen maailman perustamista. Niinpä myös demonien korvaaminen valituilla pyhillä elohimina tuhatvuotisessa valtakunnassa valittiin ja määrättiin elämän kirjassa jo ennen maailman perustamista (vrt. myös Jer. 1:5).

Jokainen ihminen valitaan ja sijoitetaan luomakunnan järjestykseen Jumalan kaikkitietävyyden ja kaikkivoipaisuuden määrittelemällä tavalla, ja heidät kutsutaan Hänen tarkoituksensa mukaisesti (Room. 8:28-30) ja Ennaltamäärääminen (Nro 296). Pahan sallittiin koetella sekä ihmiskuntaa että sotajoukkoa (vrt. Pahan ongelma (Nro 118)).

Jumala määräsi tähän prosessiin seitsemäntuhatta vuotta. Kuusi tuhatta vuotta sallittiin tämän maailman jumalan, Asaselin eli Saatanan, alaisuudessa (2. Kor. 4:4) (vrt. Lucifer: Valonkantaja ja Aamutähti (Nro 223) ). Rajoituksena oli, että Jumalan lait on uskottava valituille patriarkoille ja profeetoille ja valitut noudattaisivat Jumalan lakeja. Se oli heidän testinsä ja merkkinsä. Sitten heidät kutsuttaisiin ja annettaisiin Hengelle ja osoitettaisiin ensimmäiseen ylösnousemukseen (Nro 143A) demonien tilalle. Ne, jotka opettivat lakia vastaan eivätkä pitäneet lakia ja todistusta, hylättiin, sillä heitä ei ollut kutsuttu eikä valittu (Jes. 8:20). Heidät uudelleenkoulutettaisiin myöhemmin toisessa ylösnousemuksessa (Nro 143b jäljempänä).

Ensimmäisen ylösnousemuksen valittujen oli määrä tulla elohimeiksi Jumalan poikina ja liittyä Kristukseen Jeesuksen Kristuksen tuhatvuotisen valtakunnan sotajoukkona sijaisina, kun hän palaa ottamaan planeetan haltuunsa korvaavana Aamutähtenä (Ilm. luku 20). Tuhatvuotisen valtakunnan oli määrä kestää tuhat vuotta, kun taas Saatana ja langennut sotajoukko jäivät Tartarokseen. Vuosituhannen lopussa heidät vapautettiin ja ihmiskuntaa koeteltiin jälleen demonien alaisuudessa. Ihmiskunta demonien alaisena kapinoi jälleen, kuten profetia sanoo, ja he marssivat sitten Kristusta ja Jerusalemin valittuja vastaan. Tämän viimeisen konfliktin jälkeen heidät kaikki tapetaan ja herätetään sitten henkiin toiseen ylösnousemukseen ja suuren valkoisen valtaistuimen tuomioon (Nro 143b) ; ja Demonien tuomio (Nro 080) . Ne ihmiset, jotka eivät kapinoi, käännetään ja sisällytetään Elohim-joukkoon ilman lisäkoulutusta.

Ne, jotka tuodaan valkoisen valtaistuimen suureen tuomioon uudelleenkoulutusta varten, ovat kaikki ne, jotka ovat koskaan eläneet Aadamin luomisesta. Jokainen, joka ei ole pitänyt Jumalan käskyjä ja Kristuksen uskoa ja todistusta (Ilm. 12:17; 14:12), ei ole valittujen joukossa. Tämä sisältää käytännöllisesti katsoen kaksi täydellistä aikakautta Jumalan seurakunnissa, jotka eivät ole noudattaneet temppelikalenteria (Nro 156) vaan noudattivat joko Hillel-kalenteria tai muuta kauhistusta. Nykyajan juutalaisuus ja ne, jotka pitävät Hillel-kalenteria ja Babylonian karkausjärjestelmiä, eivät ole koskaan totelleet Jumalaa eivätkä käytännössä koskaan pitäneet pyhää päivää oikeina päivinä, ja merkittävää osaa ajasta eivät edes oikeana kuukautena (vrt. Hillel, Babylonian karkausjärjestelmät ja temppelikalenteri (195C)). Juutalaisilla ei ole Jumalan oraakkeleita; Jumalan seurakunnilla on ne (vrt. Jumalan oraakkelit (Nro 184)).

Jumala ei ole kiinnostunut siitä, miksi teet asioita. Hän yksinkertaisesti antaa sinulle mahdollisuuden valita tottelevaisuuden ja lain noudattamisen välillä tai tulla jätetyksi toiseen ylösnousemukseen, kun kaikki muut koulutetaan uudelleen. Jos et pidä sapattia ja uuttakuuta, sinut suljetaan pois, ja Messiaan palatessa kaikki ne, jotka eivät pidä, tapetaan (Jes. 66:23 -24). Sen jälkeen heidät lähetetään toiseen ylösnousemukseen uudelleenkoulutettaviksi. Joten myös jokainen tällä planeetalla tuhatvuotisen valtakunnan aikana pitää juhlat tai he eivät saa sadetta oikeaan aikaan ja kärsivät Egyptin vitsauksista (Sak. 14:16-19). Asiasta ei neuvotella. Valinta on meidän. Kukaan muu ei voi pelastaa meitä. Tottele tai joudut toiseen ylösnousemukseen uudelleenkoulutettavaksi. Ne, jotka eivät tottele, saavat tuomion alaisina kuolla ja tulla poltetuiksi tulisessa järvessä, joka on toinen kuolema. He lakkaavat olemasta eikä heitä enää palauteta mieleen.

Suunnitelman mekaniikka

Luomissuunnitelman mekaniikka on loistava ja yksinkertainen prosessi. Jokaiselle yksilölle annetaan Henki, joka on Raamatun rakenteen Nefes . Se ei ole kuolematon. Kun henkilö kuolee, henki palaa takaisin Jumalan luokse, joka antoi sen, kunnes meidät herätetään kuolleista otolliseen aikaan Jumalan kaikkitietävyyden mukaisesti. Tämä selitetään tarkemmin tutkielmassa Sielu (Nro 092). Jumalan suunnitelmana on, että Nefes-henki yhdistetään Pyhän Hengen (Nro 117) kanssa viimeisessä vaiheessa niin, että yksilö tulee yhdeksi Jumalan ja taivaan sotajoukon kanssa Hengen kautta. Ilman Pyhää Henkeä Nefes eli Ihmisen Henki on yksinkertaisesti kuolevainen suunnitela, joka imee Pyhän Hengen, joka aktivoi sen. Se pystyy tulemaan uudeksi olennoksi henkisen olemassaolon seuraavassa vaiheessa uudessa ulottuvuudessa. Tuossa vaiheessa meistä kaikista tulee elohim eli theoi Jumalan poikina, kuten Kristus sanoi Johanneksen evankeliumissa 10:34-36.  

Tässä prosessissa meistä tulee samaa olemusta Isän kanssa (Nro 081). Prosessi tapahtuu Jumalan armon kautta, mutta se ei poista tarvetta noudattaa Jumalan lakia (L1), joka on lähtöisin Hänen luonnostaan, kuten on selitetty tekstissä Armon kautta tapahtuvan pelastuksen ja Jumalan lain välinen suhde (Nro 082). Tällä tavoin meistä tulee yhtä taivaan sotajoukon kanssa Jumalan hengellisinä Poikina ja hallitsemme maailmankaikkeutta Jumalan kanssa Pyhästä Maasta, joka on Jumalan kaupunki (Nro 180).

Suunnitelman tapahtumajärjestys

Luominen suunniteltiin ja toteutettiin pitkän ajan kuluessa, ja sen tarkoituksena oli mahdollistaa tulevan Elohimin luominen ja sitten tulla vastuullisiksi olennoiksi, jotka oppivat tulemaan Elohimiksi ja huolehtimaan Luomakunnasta ja laajentamaan sitä osana Jumalan perhettä. Ihmisen luomus lisättiin tuohon luomukseen ajallaan. Tiedettiin, että ihminen tekisi syntiä ja että suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi luomakunnan pelastussuunnitelmaa.

Pelastussuunnitelma jaettiin seitsemään tuhannen vuoden jaksoon kolmessa kahden tuhannen vuoden jaksossa. Tämän piti olla toimiva esimerkki Aamutähti Asaselille, josta tuli syyttäjä Saatana, ja hänen osuudelleen taivaallisesta sotajoukosta. "Työvaiheita" seuraisivat sitten patriarkkojen ja profeettojen valitut pyhät sekä seurakunta, jonka Messias perusti kolmatta vaihetta varten ja joka piti Jumalan käskyt ja Jeesuksen Kristuksen uskon ja todistuksen (Ilm. 12:17; 14:12). Se olisi Ensimmäinen kuolleiden ylösnousemus (Nro 143A) edellä.

Suunnitelmaa edusti viikko ajan jakamisessa kuuden työpäivän ja seitsemännen päivän Jumalan sapatin kanssa. Uudetkuut ja pyhäpäivät ja juhlat edustivat itsessään Jumalan suunnitelman toimintaa. Kalenteri pidettiin salassa Aadamilta ja patriarkoilta koko luomisen ajan. Kolmen vaiheen tarkempi selitys selitetään teksteissä:

 Kuninkaiden hallinto Osa I: Saul (Nro 282A) ;

 Kuninkaiden hallinto II osa: Daavid (Nro 282B) ;

 Kuninkaiden hallinto, Osa III: Salomo ja Daavidin avain (Nro 282C) .

Suunnitelmaa symbolisoitiin myös Jumalan temppelin rakentamisessa Jerusalemiin, mikä selitetään tutkielmissa: Kuninkaiden hallinto, Osa IIIB: Ihminen Jumalan temppelinä (Nro 282D).

Kuuden tuhannen vuoden lopussa maailma on sellaisessa synnissä ja myllerryksessä väärän uskonnon ja Jumalan lain rikkomusten vuoksi, että Lopun sodat alkavat. Tämä selitetään järjestyksessä viimeisen seurakuntajärjestelmän varoituksista ja Jumalan ennustamasta profeetasta Jeremia 4:15, 16-27:

 Gideonin Voima ja viimeiset päivät (Nro 022);

 Viimeisten päivien varoitus (Nro 044);

 Lopun sotiin valmistautuminen (Nro 141A_2);

 Viimeisten päivien sodat ja Jumalan vihan maljat (Nro 141B).

Saatana oli viettänyt koko aikakauden turmelemalla ihmiskuntaa tuhotakseen heidät, kuten jäljempänä näemme.

Maailmassa puhkeavat viidennen ja kuudennen torven sodat:

 Lopun sodat, Osa I: Amalekin sodat (Nro 141C).

Sitten todistajat, Henok ja Elia, lähetetään, kuten Jumala on luvannut (ks. myös Mal. 4:5).

 Lopun sodat, Osa II: Todistajien 1260 päivää (Nro 141D) .

Sitten Jumala lähettää Messiaan, kuten on ennustettu ja jota Jumalan kirkot ovat odottaneet 2000 vuotta:

 Lopun sodat, Osa III: Harmagedon ja Jumalan vihan maljat (Nro 141E).

Maailma on niin korruptoitunut ja sellaisessa synnissä, että se ei hyväksy kuritusta. He tappavat todistajat Henokin ja Elian ja marssivat sitten Kristusta vastaan:

 Lopun sodat, Osa IIIB: Sota Kristusta vastaan (Nro 141E_2).

Sitten Kristus ryhtyy alistamaan kaikkia kansakuntia ja kitkemään kaikki väärät uskonnot planeetalta sekä väärän hallinnon ja synnin järjestelmät, jotka syntyvät noista vääristä järjestelmistä:

 Lopun sodat, Osa IV: Väärän uskonnon loppu (Nro 141F).

Messiaan paluun ja ensimmäisen ylösnousemuksen jälkeen demonit sijoitetaan Tartaroksen syvyyteen tuhanneksi vuodeksi, mikä on sitten viimeinen vaihe, joka koostuu messiaanisen sapatin seitsemännestä tuhannen vuoden jaksosta. Valitut pyhät hallitsevat sitten maailmaa Kristuksen kanssa tuhannen vuoden ajan ja Kristus ja valitut tuomitsevat demonit myöhemmin käyttäytymisensä perusteella. Katso Lopun sodat, Osa IVB: Vanhentuminen (Nro 141F_2).

Demonit tehdään pelkiksi ihmisiksi ja sijoitetaan sitten inhimilliseen sotajoukkoon, jonka he olivat turmelleet, uudelleenkoulutettaviksi toisen ylösnousemuksen ja suuren valkoisen valtaistuimen tuomion (Nro 143b) viimeisellä koulutusjaksolla. Kaikki väärät papit ja korruptoituneet papit, imaamit ja uskonnolliset johtajat, jotka seuraavat Saatanan järjestelmiä ja korruptiota, kuten näemme jäljempänä osiossa väärästä uskonnosta, sijoitetaan tähän järjestelmään ja koulutetaan uudelleen. Monille on annettava lyhytaikainen suoja oman turvallisuutensa vuoksi; vaikka maailma pystyy näkemään nämä hahmot tarvittavan suojauksen jälkeen, kuten näemme Jesajan luvusta 14 ja Hesekielin luvusta 28 (vrt. Demonien tuomio (Nro 080)).

Vuosituhannen vaihteen järjestelmän alusta lähtien, tuhannen vuoden ajan, aloitamme planeetan palauttamisen ennalleen:

 Lopun sodat, Osa V: Ennalleen palauttaminen tuhatvuotisessa valtakunnassa (Nro 141G).

Sitten alkaa tuhatvuotinen järjestelmä ja alamme kouluttaa planeettaa toteuttamaan Jumalan suunnitelmaa, jonka tarkoituksena on antaa ihmiskunnalle mahdollisuus toteuttaa todellinen tarkoituksensa Jumalan suunnitelmassa. Sen tarkoitus on tulla Elohimiksi jumalina, Kristuksen kanssaperillisinä: Lopun sodat, Osa VB: Elohimin valmistelu (Nro 141H).

Tarkastelemme nyt, kuinka Saatana teki parhaansa (tai pahimpansa) tuhotakseen Jumalan suunnitelman ja osoittaakseen, että ihmiskunta ei ollut sopiva ja asianmukaisesti alamainen tullakseen Elohimiksi.

Saatanan hyökkäys ihmiskunnan luomista vastaan

Saatana yritti tuhota ihmiskunnan monin tavoin. Ensin hän puuttui asiaan saattamalla Aadamin ja Eevan tekemään syntiä ja siten muutti heidän asemaansa, ja tämän synnin kautta kuolema tuli maailmaan:

 Alkuperäisen synnin oppi, Osa I: Eedenin puutarha (Nro 246) .

Sitten hän hyökkäsi patriarkkojen ja ihmiskunnan geneettisen rakenteen kimppuun. Nuo hyökkäykset olivat niin laajoja ja niin onnistuneita, että Jumala eliminoi turmeltuneen luomakunnan vedenpaisumuksessa. Vain ne, joiden rakenne ei ole vioittunut, herätetään henkiin ja hoidellaan jommassakummassa ylösnousemuksessa:

 Alkuperäisen synnin oppi, Osa II: Aadamin sukupolvet (Nro 248).

 Jumalan laki (L1) ja Jumalan liitto (Nro 152) annettiin maailmalle patriarkkojen kautta Aadamista Nooaan ja vahvistettiin sitten Aabrahamin, Lootin, Ismaelin, Iisakin ja Jaakobin linjan kautta Moosekselle ja Aaronille Siinailla ja edelleen profeetoille. Messias oli otettava tuosta sukulinjasta uutena aamutähtenä (4. Moos. 24:17).

Saatanan päättely oli yksinkertainen. Jos liitto oli riippuvainen siitä, että valitut pitivät Jumalan lakia ja uskoa ja todistusta Messiaasta sellaisena, kuin se avautui, hänen tarvitsi vain houkutella ihmisluomus syntiin ja erottaa hänet Jumalan laista. Se perustui Aadamille ja Eevalle annettuun suureen valheeseen, joka alun perin aiheutti heidän syntinsä. Tuo valhe oli: “ette suinkaan kuole” (vrt. myös Bileamin oppi ja Bileamin profetia (Nro 204)).

Hän kehitti tämän valheen ja sai aikaan kuolemattoman sielun opin. Tämä oppi pyrki erottamaan ihmiset siitä ajatuksesta ja tosiasiasta, että he olivat täysin riippuvaisia Jumalasta ylösnousemuksensa ja iankaikkisen elämänsä puolesta.

Saatana ja väärä uskonto

Sitten hän kehitti ihmisten keskuudessa ajatuksen, että kuollessan he menisivät taivaaseen. Tämä ajatus kehitettiin pakanoiden ja gnostilaisten keskuudessa auringonpalvonta- ja mysteerikulttien kautta, jotka loivat järjestelmän, joka on suoraan ristiriidassa Jumalan lakien ja Jumalan kalenterin (Nro 156) ja Pelastussuunnitelman kanssa. Hän on perustanut tämän järjestelmän. Kun Jumala paljasti järjestelmänsä patriarkkojen ja profeettojen kautta, Saatana perusti vastakkaisen järjestelmän ja väärän opin pettääkseen ihmiskuntaa ja estääkseen sen pelastuksen.

Kaksi suurinta järjestelmää olivat Babyloniassa ja Egyptissä, ja ne käyttivät auringonpalvonta- ja mysteerikultteja (vrt. Mystiikka (B7_A)). Näitä näkökohtia tarkastellaan myös tutkielmissa Mooses ja Egyptin jumalat (Nro 105) ja Kultainen vasikka (Nro 222).

Babylonin väärä järjestelmä näki Jumalan suoran puuttumisen asiaan tuhoamalla Baabelin ja muuttamalla ihmisen järjestelmää prosessilla, joka sekoitti heidän puheensa ja näki heidän hajaantumisensa kaukaisiin maihin.

Tämä prosessi mahdollisti sitten seuraavan aseen Saatanan arsenaalissa, joka oli sinetti, joka seurasi Väärää uskontoa , joka oli Sota ja siitä konfliktista tuli Valloitus ja sitten Rutto ja Kuolema. Tätä näkökohtaa käsitellään tutkielmassa Seitsemän sinettiä (Nro 140), johon sisältyy myös Vainoaminen, joka seuraa Väärää uskontoa. Katso myös Seitsemän torvea (Nro 141).

Väärä oppi kuolemattomasta sielusta oli peräisin kreikkalaisilta, filosofisena prosessina. Tätä oppia käsitellään tutkielmassa Sielun sokraattinen oppi (Nro B6) . Oppia muunnettiin sitten kreikkalaisesta filosofiasta tartuttamaan varhainen kristinusko, kuten selitettiin tutkielmassa Uusplatonistisen mallin kehitys (Nro 017).

Epäjumalanpalvelus tuotiin kristinuskoon auringon ja mysteerikulttien kautta Mitran ja Attiksen palvontana lännessä, Adoniksen palvontana idässä ja Osiriksen palvontana Aleksandriassa. Heidän oppiinsa tunkeutui Jumaluuden varhaisen teologian kaksinainen ja kolminainen vääristely (Nro 127b). Samoin siihen tunkeutuivat myös opit, jotka on selitetty tutkielmassa Joulun ja pääsiäisen alkuperä (Nro 235).

Saatana perusti gnostilaisen harhaopin hyvin varhain kirkossa, kuten näemme tutkielmasta Väärä oppi seurakunnassa (Nro 089). Harhaopit seurasivat toisiaan, kunnes ne olivat täysin turmeltuneet.

Gnostilaiset opit on vakiinnutettu loisina juutalaisuuden, pakanuuden ja kristinuskon kolmessa erillisessä järjestelmässä ja aurinkokulttien Baal-palvonnan kautta.

Äitijumalan systeemistä tuli kaikkien uskontojen ja erityisesti kristinuskon maailmanlaajuinen turmelus. Sitä seurasi lähes aina antinomismi. Jopa juutalaisuudessa sitä seurasivat perinteet, jotka tekivät lain ja kalenterin pätemättömäksi ja turmelivat sen tähän päivään asti.

Antinomismin turmelusta käsitellään seuraavissa teksteissä:

 Väitetyt Raamatun ristiriidat (Nro 164B);

 Antinosmin suorittama kristinuskon tuhoaminen Raamatun väärinkäytöllä (Nro 164C);

 Antinomistiset hyökkäykset Jumalan lakia vastaan (Nro 164D);

 Antinomistien kieltämä kaste (Nro 164E).

Laki ja liitto olivat sidoksissa toisiinsa, joten antinomismia käytettiin tuhoamaan molemmat:

 Antinomistien hyökkäykset Jumalan liittoa vastaan (Nro 096D).

Laki annettiin erotukseksi Messiaan tuloon valmistautumiseksi (vrt. Erottelu laissa (Nro 096)).

Messias antoi lain patriarkoislle Aadamista Aabrahamiin, Iisakiin ja Jaakobiin asti ja jälleen Moosekseen ja Aaroniin Siinailla (vrt. Aabrahamin jälkeläiset -sarja Nrot 212A, 212B, 212C, 212D, 212E, 212F, 212G,

212H, ja 212i). Tutkielmat laista ja liitosta erityisesti tältä osin osoittavat, että edessämme on nälänhätä, joka on seurausta kapinasta (212H), sekä Viimeinen suuri nälänhätä (nro 212i).

Laki ja todistus tulivat profeettojen kautta Kristukselle lihaksitulemisessa. Se oli toinen liiton julistus Israelille (vrt. Ensimmäinen ja toinen liiton julistus (Nro 096B) ja Kristinusko ja islam Jumalan liitossa (Nro 096C)).

Saatana käytti tätä erottelua valehdellakseen ihmisille ja saadakseen heidät uskomaan väitteen, että Kristus antoi uuden lain, joka poikkeaa vanhasta laista, joka poistettiin eli "syrjäytettiin". Tuo valhe ja hyökkäykset kastetta, lakia ja todistusta vastaan ovat poistaneet valtavan määrän ihmisiä ensimmäisestä ylösnousemuksesta ja jättäneet heidät toiseen ylösnousemukseen.

Saatana käytti ihmisen luonnollista taipumusta tottelemattomuuteen ja jäykkäniskaiseen kapinaan ja laiskuuteen siten, että he uskovat kaiken, mitä heille kerrotaan, mikä säästää heidät hankaluudelta tai epämukavuudelta, ja heidän kykynsä murhata toisiaan sai vain lisää vauhtia.

Saatana hyökkäsi seurakuntaa vastaan kaikkialla, missä se perustettiin. Jakauma näkyy tutkielmissa Nro 122, 122a , 122b , 122c ja 122D.

Jumalan seurakuntien vaino ja merkit on esitetty tekstissä Neljännen käskyn rooli sapattia pitävissä Jumalan seurakunnissa (Nro 170).

Tämä vaino on ollut erittäin onnistunut ja on nyt saavuttamassa viimeisen vaiheen, kuten selitetään tutkielmissa Kolmannesta maailmansodasta: Pedon valtakunta (Nro 299A); Kolmas maailmansota, Osa II: Portto ja peto (Nro 299B) ja Viimeinen paavi: Tutkimme Nostradamusta ja Malakiasta (Nro 288).

Arabian seurakunnan perustamista ja luhistumista hadith- ja shia-islamiin tutkitaan kommentaarissa Koraaniin tutkielmissa Q001, Q001A, Q001B, Q001C, Q001D ja QS sekä suurojen osalta sekä liitteissä, jotka on lueteltu osoitteessa http://ccg.org/islam/quran.html.

Se, että Saatana on ollut niin menestyksekäs, on osoitus ihmiskunnan monumentaalisesta tyhmyydestä ja herkkäuskoisuudesta. Osana suurta valhetta "ette varmasti kuole" porton tyttäret keksivät valheen Ylöstempauksesta protestantismissa. Adventin ja tuhatvuotisen järjestelmän rakenteeseen kohdistuvia hyökkäyksiä käsitellään tutkielmassa Tuhatvuotinen valtakunta ja ylöstempaus (Nro 095) . Trinitaariset väärennökset Textus Receptuksessa ja King James Versionissa ovat yksinkertaisesti henkeäsalpaavia (vrt. 164-sarja edellä).

Niin myös Saatana tunkeutui Jumalan seurakuntiin Sardeksen ja Laodikean järjestelmissä tempausoppien ja diteististen/binitaaristen ja kolminaisuusoppien sekä muiden väärien oppien kanssa, kuten Turvan paikka (Nro 194). Pitääkseen lampaat ruodussa Armstrong keksi täysin väärän opin kolmannesta ylösnousemuksesta, kuten selitetään tutkielmassa Väärä oppi kolmannesta ylösnousemuksesta (Nro 166) , vaikka monet älykkäimmistä ihmisistä näkevät opin läpi, kuten pitääkin.

Pian vuorossa ovat todistajat, sitten Messias, ja silloin väärä papisto, joka repii lampaat, tuhotaan. Katso myös Sineteistä ja torvista Jumalan vihan ja tuhatvuotisen valtakunnan maljoihin (Nro 141A) .

Aihe: luominen (vrt. 160)

Jeesuksen Kristuksen uhrin merkitys on uskolle keskeinen. Se on Uuden Testamentin keskeinen kysymys ja se on uhrijärjestelmän ja sen edustamien asioiden huipentuma.

Eräs erikoislaatuinen myytti, joka on kehittynyt jumaluuteen liittyvistä opillisista kysymyksistä ja Kristuksen paikasta kyseisessä rakenteessa, on se, että jos Kristus ei olisi Jumala ja iankaikkisesti olemassa oleva, luomaton olento, niin hänen uhrinsa olisi riittämätön ihmiskunnan sovittamiseksi Jumalan kanssa. Tästä päästään sitten kysymykseen: "Mikä raamatullinen auktoriteetti on esittänyt tällaisen väitteen?" Mikään Raamatussa ei tue tätä väitettä, ja itse asiassa osoittautuu, että asia on juuri päinvastoin. Miten tällainen väite esitetään tai miten sitä levitetään? Vastaus piilee kreikkalaisen filosofian riittämättömyydessä ja siinä, että Raamatun järjestelmän luonne ja luomisen tarkoitus käsitetään väärin.

Koko tähän kysymykseen on sitten vastattava kahdessa osassa. Yksi osa on se, että käsittelemme luomisen tarkoitusta, toisessa osassa käsittelemme Raamatun järjestelmää. Tässä kysymyksessä kreikkalaisen filosofian puutteet on paljastettava verrattuna raamatullisiin teksteihin.

Luominen

Luominen selitetään ensin 1. Mooseksen kirjan luvussa 1. Useimmat ihmiset olettavat tästä tekstistä, että tämä koskee luomisen alun ajankohtaa. Tämä oletus on hyvin ylimalkainen. Se osoittaa, että 1. Mooseksen kirjassa 2:4 mainittujen taivaan ja maan sukupolvien sanomaa ei ole ymmärretty oikein. 1. Mooseksen kirja osoittaa rakenteen jaottelut.

Näin ollen luominen tapahtui sukupolvien kuluessa. Luomisen jaksot olivat olemassa, ja 1. Mooseksen kirjan luvun 2 jakeet 1-2 käsittelevät taivaan ja maan sukupolvia.

Sukupolvi 1

Ensimmäinen sukupolvi jakautuu kahteen rakenteeseen: alkuun ja alkua edeltävään aikaan.

Alkua edeltävä aika on se ajanjakso, joka edelsi sitä aikaa, jolloin Jumala alkoi luoda. Tuona aikana oli Ainoa Todellinen Jumala (Joh. 17:3; 1. Joh. 5:20), joka yksin on kuolematon (1. Tim. 6:16). Mitään muuta ei ollut olemassa. Hän oli yksin ja iankaikkinen. Hän oli kaikkitietävä, sillä Hän tiesi kaikki todet väittämät, ja Hän oli kaikkivoipa, sillä Hän pystyi tekemään kaiken, mitä on loogisesti mahdollista tehdä. Hänen luontainen kuolemattomuutensa merkitsi sitä, ettei Hän voinut kuolla. Hän oli täysin hyvä (Mark. 10:18). Hän oli alfa ja Hän on omega (Ilm. 1:8).

Ilmestyskirja 1:8 »Minä olen A ja O, alku ja loppu», sanoo Herra Jumala, hän, joka on, joka oli ja joka on tuleva, Kaikkivaltias. (KR92)

KR38 kääntää tekstin seuraavasti:

Ilmestyskirja 1:8 "Minä olen A ja O", sanoo Herra Jumala, joka on ja joka oli ja joka tuleva on, Kaikkivaltias. (KR33/38)

Sanat ho theos eli Jumala on sen sijaan tarkoituksellisesti jätetty pois englanninkielisestä tekstistä (katso Marshallin Greek-English Interlinear). Tämän tarkoituksena on yrittää sekoittaa Jumala Kristukseen tai välittää vaikutelma, että Kristus puhuu, mitä se ei selvästikään ole Ilmestyskirjan 1:1 tekstissä. Kyseinen teksti sanoo selvästi, että Ilmestys on Jeesuksen Kristuksen Ilmestys, jonka Jumala antoi hänelle.

Vain Jumala on alfa ja omega. Tämä merkitsee sitä, että Hän yksin oli ensimmäinen kuolemattomana olentona, joten Hän on Alfa. Hän on jatkuvassa toiminnassa, elil Hän on ja Hän tulee olemaan ja Hän on Kaikkivaltias. Näin ollen Omega eli lopputulos itsessään on tämä Olento. Luomakunta keskittyy siis tähän Olentoon ja on itsessään sen toiminnan pääkohde. Näin Jumala luo Itseään laajemmassa merkityksessä. Näemme tämän 2. Mooseksen kirjan jakeesta 3:14.

2. Moos. 3:14 Jumala sanoi Moosekselle: »Minä olen se joka olen.» Hän sanoi vielä: »Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’» (KR92)

Teksti tässä on ‘ehyeh‘ asher ‘ehyeh. Merkitys Companion Biblen mukaan on Minä olen mitä tulen olemaan (eli minusta tulee). Näin Jumala ilmaisi toimintansa ja aikomuksensa. Tässä on kaksi toimenpidettä. 2. Mooseksen kirja 3:12 osoittaa, että Olento, joka puhuu Moosekselle, toteaa Jumalan itsensä (eth ha ‘Elohim) aiotun palvonnan vuorella. Tämä olento oli osa Jumalan ohjaamaa toimintaa.

Jumala oli Eloah, , joka on yksikössä eikä salli moninaisuutta ja sellaisena on kaiken myöhemmän toiminnan palvonnan kohde (5. Moos. 5:6-7; 6:4 (elohenu); Esra 4:24 - 7:28). Eloah'n ensimmäinen tehtävä oli tuottaa elohimia (1. Moos. 1:1). Nämä ovat Jumalan, Korkeimman Jumalan, poikia (5. Moos. 32:8; Job 1:6; 2:1; 38:4-7). Elohimit olivat Korkeimman Jumalan, Eloah'n, ts. ‘Elahh (kaldeaksi) tahdon toiminnan alku (Dan. 4:2).

Ilmestyskirja 4:9-11Aina kun olennot ylistävät, kunnioittavat ja kiittävät häntä, joka istuu valtaistuimellaan ja joka elää aina ja ikuisesti, 10nuo kaksikymmentäneljä vanhinta heittäytyvät maahan hänen valtaistuimensa eteen ja osoittavat hänelle kunnioitustaan – hänelle, joka elää aina ja ikuisesti. He asettavat seppeleensä valtaistuimen eteen ja lausuvat:11 – Herra, meidän Jumalamme! Sinä olet arvollinen saamaan ylistyksen, kunnian ja vallan, sillä sinä olet luonut kaiken. Kaikki, mikä on olemassa, on sinun tahdostasi luotu. (KR92)

Elohimit muodostavat vanhimpien neuvoston, jonka kokoonpano on mainittu Ilmestyskirjan luvuissa 4 ja 5. Kristus on yksi näistä olennoista (Ilm. 5:6). Ne mainitaan psalmeissa toistuvasti (Ps. 82:1; 82: 6; 86:8; 95:3; 96:4; 97:7; 97:9; 135:5; 136:2; 138:1). Ne ovat Jumalan tahdon toiminnan välineitä. Kristuksen voiteli kumppaneidensa yläpuolelle hänen Elohiminsa eli Jumala (Ps. 45:6-7; Heb. 1:8-9), mutta tämä oli myöhempi tapahtuma, kuten tulemme näkemään. Jumala oli olemassa yksin Eloah'na, ennen kuin Hän laajeni moninaisuudeksi luomalla eli synnyttämällä elohimeja, jotka ovat Jumalan Poikia.

Hengellinen luominen edeltää loogisesti fyysistä luomista.

Heprealaiskirje 11:3 Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. (KR92)

Tekstissä lukee, että aikakaudet sovitettiin Jumalan sanalla (remati). Aikakaudet säädettiin siten, että asia, joka tuli olemaan eli luotiin, syntyi siitä, mitä ei nähty tai mikä ei ole fyysistä. Jos fyysinen luomus syntyi hengellisestä, tarkoittaako tämä sitä, että Jumala henkenä on kaikessa aineessa? Ei, se ei tarkoita sitä. Tällainen väite on animismia. Luotu hengellinen on luodun fyysisen perusta. Henki ei välttämättä ole Jumalan laajennus, ellei Pyhä Henki anna sitä Jumalan voimana.

Alku, johon Raamatussa viitataan, on siis Jumalan luomistyötä, joka on sovitettu Hänen aikaisemman hengellisen toimintansa ja luomistyönsä mukaan. Tämä toiminta sisälsi elohimin luomisen, joka oli Hänen ensimmäinen tekonsa eli lisääntymisensä. Hengellinen luominen alkoi näin, ja tästä Jumalan toiminnasta Eloah'na elohim (monikkosana, joka on johdettu Eloah'sta) alkoi sitten käsitellä fyysistä luomakuntaa . Ymmärrämme, että Kristus oli yksi näistä elohimeista ja hänellä oli keskeinen rooli tässä luomistyössä.

Trinitaarit ja binitaristit siteeraavat usein Joh 1:1: tä puolustaakseen Kristuksen iankaikkisuutta, koska heillä ei ole vastausta lukuisiin teksteihin, jotka osoittavat, että on vain Yksi Todellinen Jumala (Joh. 17:3; 1. Joh. 5:20), joka yksin on kuolematon (1. Tim. 6:16) ja joka antoi Kristuksen elämään itsessään (Joh. 5:26).

Joh. 1:1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. (KR92)

Tästä tekstistä voi sanoa vain, että kolminaisuusoppilaiset ovat kääntäneet sen väärin, kuten Jehovan todistajat ovat johdonmukaisesti huomauttaneet. Jehovan todistajien käännöksen järjestys on kuitenkin yritys noudattaa King James Versionia pikemmin kuin kirjaimellista tekstiä. Tekstissä lukee:

En arche en ho logos,

Alussa oli sana

kai ho logos en pros ton theon,

ja sana oli Jumalan kanssa

kai theos en ho logos

ja jumala oli sana

[en pros ton theon pitäisi olla "oli Jumalaa kohti", mikä tarkoittaa palveluksessa olemista].

On huomattava, että termiä ton theon eli Jumalaa akkusatiivissa käytetään vain Isästä, kuten Johanneksen evankeliumin jakeessa 1:18. Isä on siis Jumala. Kristukseen logoksena viitataan nominatiivissa. Kreikassa ei ole epämääräistä artikkelia. Se on pääteltävä tämän kohdan merkityksestä (katso Marshallin Interlinear, Johd., s. ix). Tässä on selvä ero Jumalan ja sen jumalan välillä, joka oli logos. Tämä vastaa Psalmien kohtaa 45:6-7 ja Heprealaiskirjeen kohtaa 1:8-9.

Siten Jehovan todistajien tekstin pitäisi ehkä lukea ja jumala oli sana eikä ja sana oli jumala, mutta tämä ei liene vakava ongelma. Ajatuksena on, että vain Jumala oli olemassa ennen aikojen alkua ikuisuudessa. Vain hän on kuolematon (1. Tim. 6:16). Kristuksen sanotaan olevan alussa Jumalan kanssa. Siksi hän oli Jumalan luomisen alku (Ilm. 3:14). Johannes selittää Johanneksen kohdan 1:1 merkityksen Johanneksen evankeliumin kohdassa 1:14-18; 1. Johanneksen kirjeen luvussa 5 (erityisesti jakeessa 20); ja Ilmestyskirjan kohdassa 3:14.

Alku on jaettu vaiheisiin, joiden ymmärrämme koskevan taivaan ja maan luomista.

1. Mooseksen kirja 1:1 - 2:7

1Alussa Jumala loi taivaan ja maan.

Elohim (Heprean paino athnach korostaa Jumalaa; katso Companion Bible, alaviite jakeeseen 1) on täällä luomassa Eloah'n tahdon mukaisesti alfana, singulariteettina. Tämä on Elohim eli Jumala Luojana, joka toimii yhdessä olentoluokan päänä (1. Moos. 1:1 - 2:3). Tämä on materiaalisen luomisen alku. Voimme vain päätellä aineen alirakenteen attribuutteja, koska sitä ei voida tällä hetkellä mitata. Tiedämme paljon kausaaliteoriasta ja myös ajan suunnasta. Nämä ovat monimutkaisia filosofisia ja tieteellisiä kysymyksiä. Ne ovat erillisen teoksen aiheita. Tässä riittää yksinkertaisesti, että sanomme, että syy-yhteys on singularistinen ja että singulariteetti on Eloah ja ajalla on suunta, kuten osoitettiin tutkielmassa Luominen: Antropomorfisesta teologiasta teomorfiseen antropologiaan (Nro B5) . Kyseisessä kirjoituksessa osoitettiin, että absoluuttisen luomisen on mahdotonta olla olemassa. Siinä mielessä, jos Jumalalla ei alun perin ollut ominaisuuksiaan, Hänen olisi mahdotonta luoda niitä. Täten Hänen täytyy antaa nuo ominaisuudet niille olennoille, jotka esiintyvät Hänen luomisensa järjestyksessä. Siksi Jumalan täytyy antaa Kristukselle ja muille pojilleen eli perillisilleen ominaisuuksia, kuten kuolemattomuus, kaikkitietävyys, kaikkivoipaisuus, täydellinen hyvyys ja täydellinen rakkaus. Tämä on tehtävä mekanismilla, joka antaa Hänen luonteensa ja voimansa. Tämä voi olla vain Pyhä Henki. Näin näyttää olevan Roomalaiskirjeen kohdassa 1:4, mutta tutkimme asiaa myöhemmin.

Fyysisen rakenteen luominen tapahtuu kahdessa osassa. Pietari selittää tämän viittaamalla siihen maailmaan, joka silloin oli (2. Piet. 3:5-6), sekä taivaisiin ja maahan, jotka ovat nyt (2. Piet. 3:7). Voidaan väittää, että Pietari viittasi vain vedenpaisumusta edeltäviin ja sen jälkeisiin ajanjaksoihin, mutta tämä on oletus. Tällainen olettamus ei myöskään merkitse sitä, että silloisia taivaita ei jakaisi katastrofi edelleen. Voidaankin olettaa, että tällainen käsitys sisältyi implisiittisesti argumenttiin aikakausien jakautumisesta. On varmaa, että maailma on muinainen ja sisälsi suuren määrän olentoja vaiheittain, jotka katastrofi tuhosi.

Sillä maailmalla, joka silloin oli, oli tarkoitus ja tavoite, mutta se hävitettiin. Luomisen tarkoitus voidaan päätellä vain Raamatun merkinnöistä ja siitä, mitä tiedämme tieteestä. Arkeologia kertoo meille, että oli olemassa laaja luomakunta, joka koostui perimmiltään muista kuin nisäkkäistä eikä sisältänyt ihmisiä eikä humanoideja. Tämä luomus oli äkillisesti epäjatkuva. Humanoidirakenne näkyy maapallon historiassa viime aikoina. Noin 100 000 vuotta sitten planeetalle ilmestyi humanoidimuoto, joka teki tilaa toiselle lajille, joka ei ollut sille sukua ja joka ilmestyi noin 40 000 vuotta sitten. Moderni tiede katsoo nyt, että ihmisellä oli yhteinen DNA-syntyperä jostain Afrikan/Lähi-idän järjestelmän lähteestä ja että aiemmat teoriat ovat erehtyneet humanoidien iästä ja monimuotoisuudesta. Ne tunnustavat yhteisen esi-isän kannan ja lukevan tuo yhteisyyden humanoideille tuon 100 000 vuoden ajanjakson kuluessa. Tämä käsitys tullaan näkemään virheelliseksi. Tullaan näkemään, että humanoidit, jotka edeltivät Aadamin rakennetta, eivät olleet sille sukua ja olivat toiseen tarkoitukseen. Tämä tarkoitus voidaan rekonstruoida Raamatusta. Näiden humanoidien luomisella on kuitenkin täytynyt olla sellainen tarkoitus, että näiden lajien DNA-vuorovaikutus oli mahdollista. Tätä käsitellään tutkielmassa Nefilim (Nro 154) ja myös Luominen, ibid.

Tuolloin olleiden taivaiden loppu

Ensimmäinen luomus näyttää tuhoutuneen syistä, joita voimme vain yrittää rekonstruoida. Vedenpaisumuksen toinen tuho on ainoa muistiinmerkintä. Ensimmäinen on pääteltävä.

1. Moos. 1:2 Maa oli autio ja tyhjä, pimeys peitti syvyydet, ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.

Yksi käsite tässä on, että luomakunnasta tuli autio ja tyhjä eli tohu ja bohu. Termit tohu ja bohu eivät edellytä, että elämää ei ole, koska termejä käytetään jälleen Jeremian kohdassa 4:23, mutta Herra sanoo selvästi, että Hän ei tee täydellistä loppua jakeessa 27. Tämä on jälleenluomisteoria, joka olettaa äskettäisen uudelleenluomisen.

Voidaan myös väittää, että vedet olivat Lähi-idän myyttien alkuvesiä, tai voidaan väittää, että vedet vastasivat aineen alkuräjähdyksen luomista ja laajenevaa maailmankaikkeutta tietystä pisteestä eikä mistään muusta, aika-avaruuden tilavuuden valinnasta 10:nteen 10:nteen 123. potenssiin (katso R. Penrose, The Emperor 's New Mind). Tätä erityistä pistettä voidaan pitää luomispisteenä ei-fyysisestä fyysiseen. Suhteellisuusteoriasta voimme päätellä, että energia, massa jne. ovat yhden perustavan olemuksen vastaavia ilmentymiä. Kutsumme tätä substanssia Hengeksi. Henkeä ei voi nähdä. Siten Raamattu on ymmärretävä sanoessaan, että se, mikä nähdään, on tehty siitä, mitä ei nähdä.

Erottelu aineessa johtuu todennäköisesti henkisen energian järjestäytymisestä ryhmiin ja rotaatioihin vaihtelevilla nopeuksilla, jotka määrittävät subatomaaristen ja atomihiukkasten yhdistelmän ja rakenteen. Atomirakenteen pilkkominen vapauttaa energiaa, joka on Hengen ilmentymä. Henki voi myös päästä aineeseen vuorovaikutuksessa sen hiukkasten kanssa.

Teksteistä, jotka tätä teoriaa tukevat, näemme, että tuhon on tapahduttava 1. Mooseksen kirjan myöhemmän toiminnan selitysjärjestyksessä. Näyttää siltä, että epäjatkuvuus eli katkos luomisen toiminnassa voidaan päätellä tästä tekstistä helpommin kuin muualta. Ei ole silti epäilystäkään siitä, että fyysisen luomakunnan epäjatkuvuus eli tuhoutuminen on raamatullinen kanta, eikä sitä voida kieltää uskon näkökulmasta. Luomiskertomus näyttää tässä koskevan maapallon järjestelmää eikä yleensä maailmankaikkeutta, mutta se voi edetä yleisestä erityiseen; toisin sanoen maailmankaikkeudesta planeettajärjestelmään.

Taivas ja maa, jotka nyt ovat: Luomistyö kuudessa päivässä

1. Moos. 1:3-5 Jumala sanoi: »Tulkoon valo!» Ja valo tuli. 4Jumala näki, että valo oli hyvä. Jumala erotti valon pimeydestä, 5ja hän nimitti valon päiväksi, ja pimeyden hän nimitti yöksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni ensimmäinen päivä.

 

Jakeessa 3 käytetty termi ei ole verbi olla ja siten se on tulkoon valoksi (katso alaviite jakeeseen 3 Companion Bible-Raamatussa). Näin luomme edellytykset neljännen päivän järjestelmien luomiselle.

1. Moos. 1:6-31 Jumala sanoi: »Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan.» 7Jumala teki kannen ja erotti toiset vedet sen alapuolelle ja toiset sen yläpuolelle. Niin tapahtui, 8ja Jumala nimitti kannen taivaaksi. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni toinen päivä. 9Jumala sanoi: »Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin.» Ja niin tapahtui. 10Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. 11Jumala sanoi: »Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä.» Ja niin tapahtui. 12Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 1313Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. 14Jumala sanoi: »Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia. 15Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle.» Ja niin tapahtui. 16Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet. 17Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle, 18hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä. 19Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni neljäs päivä. 20Jumala sanoi: »Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla.» 21Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. 22Hän siunasi ne sanoen: »Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä.» 23Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä. 24Jumala sanoi: »Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit.» Ja niin tapahtui. 25Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. 26Jumala sanoi: »Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.» 27Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 28Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: »Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu.» 29Jumala sanoi vielä: »Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan päällä on, ja kaikki puut, joissa on siementä kantavat hedelmät. Olkoot ne teidän ravintonanne. 30Ja villieläimille ja taivaan linnuille ja kaikelle, mikä maan päällä elää ja liikkuu, minä annan ravinnoksi vihreät kasvit.» Niin tapahtui. 31Ja Jumala katsoi kaikkea tekemäänsä, ja kaikki oli hyvää. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kuudes päivä.

 

1. Moos. 2:1-7 Näin tulivat valmiiksi taivas ja maa ja kaikki mitä niissä on. 2Jumala oli saanut työnsä päätökseen, ja seitsemäntenä päivänä hän lepäsi kaikesta työstään. 3Ja Jumala siunasi seitsemännen päivän ja pyhitti sen, koska hän sinä päivänä lepäsi kaikesta luomistyöstään. 4Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,5ei maan päällä ollut vielä yhtään pensasta eikä edes ruoho ollut noussut esiin, sillä Herra Jumala ei ollut antanut sateen kastella maata eikä ihmistä vielä ollut maata viljelemässä. 6Mutta maasta kumpusi vettä, ja se kasteli maan pinnan. 7Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen. Näin ihmisestä tuli elävä olento. (KR92)

Ei ole ratkaisevaa merkitystä sillä, onko kyseessä uudelleenluomistarina vai yleistys. Tämä prosessi on hyvä selitys siitä, mitä tiedämme modernin tieteen valossa luomisprosessista, kun tarkastelemme maailmankaikkeuden yleistä jakautumista ja aineen muodostumista. Ihminen luotiin näin ollen tapahtumasarjan lopussa ja näyttää olevan fyysisen luomisen kohde. Todellakin, moderni tiede näyttää olevan päätymässä siihen johtopäätökseen, että älykäs ihminen on mahdollinen vain muutaman miljoonan vuoden lyhyen ajan sisällä päätähtijärjestelmien elämässä. Siten planeetalla on rajallinen tarkoitus, eikä fyysinen luominen ole luomisen kohde itsessään.

Hengellisen luomakunnan asettivat järjestykseen elohimit, ja Kristus oli keskeinen henkinen olento tässä prosessissa.

Kolossalaiskirje 1:15-16 Hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen, ennen koko luomakuntaa syntynyt. 16Hänen välityksellään luotiin kaikki, kaikki mitä on taivaissa ja maan päällä,näkyvä ja näkymätön, valtaistuimet, herruudet, kaikki vallat ja voimat. Kaikki on luotu hänen kauttaan ja häntä varten. (KR92)

Näin Kristuksesta tehtiin näkymättömän Jumalan kuva. Hän oli prototokos eli kaikkien olentojen esikoinen.

Kolossalaiskirje 1:15-16 ja hän on näkymättömän Jumalan kuva, esikoinen ennen kaikkea luomakuntaa. 16Sillä hänessä luotiin kaikki, mikä taivaissa ja mikä maan päällä on, näkyväiset ja näkymättömät, olkoot ne valtaistuimia tai herrauksia, hallituksia tai valtoja, kaikki on luotu hänen kauttansa ja häneen, (KR33/38)

Huomaa, että Kristus kaikkien olentojen esikoinen (ktiseos sanasta ktisma) ja ektisthe ja siten organisaatiorakenteen valmistaja eli tekijä. Hän teki valtaistuimat ja herraukset, hallitukset ja vallat. Nämä eivät ole hengellisiä olentoja. Ne ovat hallintoja. Hän ei tehnyt elohimia. Hän rakensi heidän hallituksensa ja heidän järjestyksensä. Hän itse oli uskollinen Hänelle, joka teki (Strong's Greek Dictionary 4160 poeio) hänet (Hepr. 3:2). Kristus oli nimitetty (Strong's Greek Dictionary etheken sanasta theoo asettaakseen (pystyyn)) kaiken perilliseksi (Hepr. 1:2).

Heprealaiskirjeessä 3:2 oleva sana on tekijä , ja se käännetään tässä tapauksessa vain muotoon asettaja , jotta vältetään ilmeiset seuraukset trinitaareille. Oikeaa sanaa, joka on käännetty asettajaksi, ei käytetä.

Tämän kysymyksen esittävät sitten trinitaarit tai binitaristit: "Miksi Jumala loisi Kristuksen ja muut olennot, joita kutsutaan elohimeiksi eli enkelien sotajoukoksi (Jumalan pojat (Dan. 3:25); Kald. elahin, jonka asuinpaikka ei ole ihmisten kanssa (Dan. 2:11; 4:8)), ja sitten vaivautuisi tekemään ihmislajin?" Mitä tarkoitusta nämä kaksi luomisen osa-aluetta palvelevat?

Voidaan havaita, että tällainen päättely herättää samoja kysymyksiä enkelien sotajoukon käsitteestä ja sitten Kristuksesta muuna toisena ikuisena jumaluutena binitaristeille. Binitaari on kohtelias termi kristitylle diteistille. He eivät kuitenkaan ole monoteisteja eivätkä eroa filosofisesti muista diteisteistä, paitsi mitä tulee jumalten toimintaan, kuten zarathustralaisuudessa. Trinitaarien tapauksessa meille esitetään vielä salaperäisempi ongelma, joka on järjen vastainen ja jota puolustetaan vetoamalla mysteeriin. Kolminaisuusoppineet ovat myös omaksuneet mysteerikulttien kannan suhteessa taivaaseen nousemiseen tai helvettiin laskeutumiseen ennemmin kuin Raamatun fyysisen ylösnousemuksen. Justinos Marttyyri ja alkuseurakunta tuomitsivat erityisesti tämän gnostilaisuuden ja mysteerien näkökulman. Se oli tapa, jolla kristityt erotettiin ei-kristityistä huijareista.

Binitaarit (erityisesti ne, jotka omaksuvat Herbert Armstrongin viimeisinä vuosina ilmaisemat näkemykset, jotka on ilmaistu teoksessa Mystery of the Ages) ovat sitä mieltä, että enkelit ovat vain järjestelmän ylläpitäjiä. Ehkä se on sopivammin nimetty Maailmankaikkeuden suuren puutarhan teoriaksi, , jossa kapina sotki sen, ja Jumala loi sitten nämä ihmiset korvaamaan nämä kapinalliset enkelit. Kristus oli toinen Jumala, ikuinen yhdessä Isän kanssa, mutta jotenkin halukkaasti alempiarvoinen. Valituista ihmisistä tulee ylivertaisia enkelien sotajoukkoihin nähden sekä eri luokkaa ja tyyppiä. Enkeleistä ei voi koskaan tulla elohimeja, mikä on monikkosana, joka koskee Jumalaa perheenä, mutta tällä hetkellä vain kahta entiteettiä. Tämä näkemys jättää yksinkertaisesti huomiotta psalmien koko rakenteen ja erilaiset tekstit, jotka käsittelevät elohimia. Se on Raamatun kannalta vakavasti epäjohdonmukainen ja sisältää syytöksiä Jumalan kaikkitietävyyttä ja kaikkivoipaisuutta vastaan.

Kristus oli Israelin toinen Jumala, mutta hän ei ollut ikuinen. Tätä kohtaa on tarkastellut Alan F. Segal, Two Powers in Heaven Early Rabbinic Reports About Christianity and Gnosticism, E. J. Brill, Leiden, 1977, ja myös M. Barker, THE GREAT ANGEL A Study of Israel 's Second God, SPCK, London, 1992. Larry Hurtado, teoksessaan One God One Lord Early Christian Devotion and Ancient Jewish Monotheism, SCM Press, 1988, yrittää perustella alkuseurakunnan binitaarista luonnetta. Hän sanoo:

Väitän, että edellä mainitut hartauden innovaatiot tukevat väitteitäni (a), että varhaista kristillistä hartautta voidaan tarkasti kuvata muodoltaan binitaariseksi, jossa ylösnousseelle Kristukselle annetaan näkyvä paikka Jumalan rinnalla, ja (b), että tämä binitaarinen muoto on erottuva laajassa ja monimuotoisessa juutalaisessa monoteistisessa perinteessä, joka oli ensimmäisten kristittyjen välitön tausta, joista nämä hartauskäytännöt saivat alkunsa (s. 114).

 

Hurtado käsittelee alkuseurakunnan ei-trinitaarista luonnetta, mutta ei käsittele oikein kysymystä Suuresta Enkelistä, joka oli Kristus, mitä Barker yrittää selitellä ortodoksisessa kehyksessä ja epäonnistuu. Kuitenkin kaikki osoittavat enemmän tai vähemmän, että Suuri Enkeli oli elohim. Kukaan ei ole niin rohkea, että rinnastaisi tämän elohimin Jumalaan. Hurtado osoittaa, että binitarismi on kehittynyt koskien ylösnoussutta Kristusta, joka eroaa eikä välitä Suuren enkelin pre-eksistenssistä juutalaisuudessa.

Alkuseurakunnan rakenteen voidaan parhaimmillaankin väittää olevan binitaarinen vain ylösnousemusta seuraavasta delegaatiosta (Room. 1:4) eikä Kristuksen iankaikkisesta olemassaolosta. Kristus ja taivaan sotajoukot olivat kaikki Jumalan toiminnan ja tahdon tulosta.

Jumala on kaikkitietävä, joten Hän tiesi kapinallisen sotajoukon toiminnan lopputuloksen, kun heidät luotiin. Hän asetti Kristuksen maailman perustamisesta lähtien teurastetuksi Karitsaksi ja kirjoitti valittujen nimet elämän kirjaan ennen maailman perustamista.

Ilmestyskirja 13:8 Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta. (KR92)

Näin ei ollut tiedossa ainoastaan se, että Kristus surmattaisii ennen maailman perustamista, vaan myös valittujen nimet tunnettiin ja kirjattiin Jumalan kirjaan ennen maailman luomista. Tämä on Jumalan kaikkitietävyyden laajuus. Kristus ei selvästikään ole kaikkitietävä, koska oli asioita, joita hän ei tiennyt, kuten hänen paluunsa hetki (Mark. 13:32) ja myös Ilmestyskirja, jonka Jumala antoi hänelle.

Näin ollen Jumala tiesi, että taivaallinen sotajoukko kapinoi, ja hän tiesi myös, että Kristusta ei tarvitsisi vain uhrata, vaan että hän olisi kuuliainen kuolemaan asti ja siten ottaisi käyttöön uuden ryhmän elohimin luokkaan (Sak. 12:8), koska hän itse oli elohim heidän johdossaan.

Filippiläiskirje 2:5-11Olkoon teillä se mieli, joka myös Kristuksella Jeesuksella oli, 6joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen,7vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodon, tuli ihmisten kaltaiseksi, ja hänet havaittiin olennaltaan sellaiseksi kuin ihminen; 8hän nöyryytti itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, hamaan ristin kuolemaan asti. 9Sentähden onkin Jumala hänet korkealle korottanut ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman,10niin että kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat,11ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra. (KR92)

Näin Kristus oli Jumalan muodossa tai morphe . Hän oli Jumalan kuva, kuten meidät sovitetaan Jumalan kuvaan Kristuksen kuvan kautta (Room. 8:29). Näin tehdessämme me Kristuksen tavoin osallistumalla jumalalliseen luontoon (2. Piet. 1:3-4). Olemme siis Kristuksen kanssaperillisiä (Room. 8:17; Gal. 3:29; Tit. 3:7; Hepr. 1:14; 6:17; 11:9; Jaak. 2:5; 1. Piet. 3:7). Tämä Jumalan tarkoitus oli muuttumaton (Hepr. 6:17). Kristus ei yrittänyt, kuten Saatana yritti (Jes. 14:12-14; Hes. 28:14-18), tavoittaa yhdenvertaisuutta Jumalan kanssa. Hänestä tuli ihminen ja hän oli kuuliainen kuolemaan asti, aina kuolemaan asti paalussa. Kristus ei siis ole tasavertainen Jumalan kanssa eikä tavoitellut tasavertaisuutta Hänen kanssaan.

Näemme siis, että Kristus totteli Jumalaa tulemalla ihmiseksi. Hänen uhrinsa oli Isän käsky saavuttaa Isän tarkoitus, joka oli tunnettu alusta asti ennen maailman perustamista.

Inhimillisen sotajoukon on selkeästi todettu olevan enkelien veljiä (Ilm. 12:10; 22:9) ja valitut tulevat enkelien kanssa tasavertaisiksi ylösnousemuksessa (Luuk. 20:36 isaggelos).

Siten luomisen on tarkoitus tuottaa yhtenäinen kokonaisuus ja Ilmestyskirja 5 osoittaa, että valituista tulee tämän rakenteen kuninkaita ja pappeja. Joten miksi Jumala ei yksinkertaisesti luonut meitä kaikkia samaan aikaan samoilla ominaisuuksilla? Miksi rakenteita oli kaksi, ja mitä tarkoitusta ne palvelivat? Vastaus on yksinkertainen.

Yhdessä luomisrakenteessa olisi silti ollut kapinaa. Saatana olisi silti kapinoinut, vaikka hän oli täydellinen luomakunnastaan lähtien. Jumalan pojilla, sekä enkelien että inhimillisessä sotajoukossa, oli oltava vapaa valinnanvapaus tai he olisivat yksinkertaisesti robotteja. Kristuksen täytyi pystyä tekemään syntiä tai hän olisi robotti, eikä saatanan tuomiota olisi. Kaikissa kohdissa hän joutui kiusatuksi kuten mekin (Hepr. 4:15).

Enkelien sotajoukolle piti antaa perhevastuu. Se tehtiin huolenpidolla ihmisistä ja fyysisestä luomakunnasta. Hengellisen olennon ei tarvitse harjoittaa uskoa Jumalan olemassaoloon, mutta fyysisen taivaallisen sotajoukon täytyy. Vuorovaikutteisella testauksella jokainen elementti sai opetusta ja koeteltiin omissa tehtävissään. Kristus harjoitti uskoa luopumalla hengellisestä olemassaolostaan ja tulemalla ihmiseksi ja näin ollen täysin riippuvaiseksi Jumalansa tahdosta ja voimasta, mitä tulee hänen elämäänsä ja ylösnousemukseensa iankaikkiseen elämään.

Kristus teki sen kahdesta syystä. Ensimmäinen syy oli se, että hän oli kuuliainen Jumalalleen. Toinen syy oli se, että Yahovah'n enkelinä (katso tutkielma JHVH:n enkeli (Nro 024) ) hän oli Israelin hengellinen johtaja ja ihmiset ja maailma olivat täysin riippuvaisia toisen olennon epäitsekkäästä omistautumisesta, joka lunasti heidät Jumalalle. Hän oli elohim ja enkeli, joka lunasti Israelin (1. Moos. 48:15-16).

1. Mooseksen kirja 48:15-16 Ja hän siunasi Joosefin sanoen: "Jumala, jonka kasvojen edessä minun isäni Aabraham ja Iisak ovat vaeltaneet, Jumala, joka on minua kainnut syntymästäni hamaan tähän päivään asti,16enkeli, joka on minut pelastanut kaikesta pahasta, siunatkoon näitä nuorukaisia; heitä mainittaessa mainittakoon minun nimeni ja minun isieni Aabrahamin ja Iisakin nimi, ja he lisääntykööt suuresti keskellä maata". (KR92)

Tämä elohim oli enkeli. Hän lunasti Israelin, joka oli sekä ihminen että kansa. Jumala valitsi hänet tekemään tuon työn, koska hänen oli määrä olla heidän ylipappinsa. Johtaaksemme meidän on oltava valmiita uhraamaan elämämme toistemme puolesta. Kristus oli halukas tekemään niin ja siten hän oli kelvollinen tulemaan Jumalan pojaksi voimassa ylösnousemuksestaan kuolleista Pyhän Hengen toiminnan kautta (Room. 1:4).