Jumalan kristityt seurakunnat
Nro F028
Hoosean kommentaari
(Versio 2.0 20150131-20230701)
Luvut 1-14
Christian Churches of God
PO
Box 369, WODEN ACT 2606,
AUSTRALIA
E-mail: secretary@ccg.org
(Copyright © 2015, 2023 Wade Cox)
(tr. 2023)
Tätä kirjoitusta saa jäljentää ja
jakaa vapaasti sillä edellytyksellä, että se jäljennetään kokonaisuudessaan
mitään muuttamatta tai pois jättämättä. Julkaisijan nimi ja osoite sekä
tekijäoikeushuomautus on mainittava. Saajilta ei saa periä maksua jaetuista
kappaleista. Lyhyitä lainauksia voidaan sisällyttää kriittisiin artikkeleihin
ja arvosteluihin tekijänoikeutta rikkomatta.
Tämä kirjoitus on saatavilla
www-sivulta:
http://www.logon.org and http://www.ccg.org
Hoosean kommentaari
Kahdentoista profeetan
kaanonin ensimmäinen osa Hoosea seuraa ajallisesti
Aamosta ja täydentää tämän tyyliä, mutta Jumala
puhuu Hoosean kautta eri tavalla Israelin suhteen. Kommentti perustuu KR92:n huomautuksiin. Bullingerin
muistiinpanot ovat nähtävissä
englanninkielisestä alkuperäistutkielmasta.
Johdanto
Hoosea on ensimmäinen kirja kahdestatoista profeetasta, mutta kronologisesti se
on toinen Aamoksen jälkeen.
Aamos lähetettiin pohjoiseen käsittelemään siellä olevia epäjumalanpalvelusta
harjoittavia pappeja ja profeettoja. Hoosea oli hänen jälkeensä,
mutta hän oli Aamoksen seuraaja, joka oli ainoa alkuperäinen profeetta
pohjoisessa Israelissa. Hoosean työ on laajempi, ja
se saattaa selittää, miksi hän edeltää Aamoksen edellä järjestyksessä. Hoosean
sanoma koskee Israelia, mutta teksti suuntaa varoituksen myös Juudaan ja etelään. Jumala on
huolissaan molempien epäjumalanpalveluksesta ja
turmeluksesta. Sitten tekstissä luvataan tulevia siunauksia
molemmille Israelin tavoin.
Profeetat Elia ja Miika olivat edeltäneet heitä, mutta
kahdeksannella vuosisadalla eaa. papit ja profeetat
Samariassa ja Betelissä olivat rappeutuneet niin pahasti, että Aamos halveksui
tulla luetuksi heidän joukkoonsa (Aamos 7:14). Hoosean oli myös määrä syyttää
sekä pappeja että profeettoja täydellisestä vastuuttomuudesta virassaan ja täydellisestä tietämättömyydestä Jumalan todellisesta
olemuksesta ja siitä, että he olivat ohjanneet kansaa pikemminkin pakanallisiin
käytäntöihin kuin puhtaaseen uskoon. Näin on tähän päivään asti,
ja nykyajan papit ovat aurinkokulttien epäjumalanpalveluspappeja. Monet Jumalan
kirkkojen papit ovat pakanakulttien diteistejä tai
binitaarisia. Heillä
ei ole mitään ymmärrystä profetiasta, eikä Jumala puhu heidän kauttaan.
Hoosea joutui kohtaamaan aikansa pappien ja
profeettojen keskuudessa tapahtuneen täydellisen rappion, ja Jumala lähetti
hänet tuomitsemaan heidät pelottomasti. Hän oli ensimmäisen temppelin aikana
ennen vankeutta, mutta papisto ja profeetat olivat
kuitenkin romahtaneet. Hänen sanojensa tarkoituksena oli moittia tuota rappeutunutta
uskonnollista järjestelmää. Merkityksiä eivät olleet tuottaneet
myöhemmät temppelin jälkeiset talmudilaiset kirjoittajat ja
myöhemmän kristillisen ajan trinitaariset oppineet (vrt. 4:4-6).
Merkitys on suunnattu papiston ja profeettojen
hierarkiaa vastaan, ja se kohdisti heihin suoraa ja jyrkkää kritiikkiä. He olivat antaneet synnin
läpäistä sekä korkeat että matalat hallitsijoista kansaan. Papit, hallitsijat ja
kansa olivat kaikki osallisina, ja yhteiskunnan perustuksia oli horjutettu
laittomuudella, väkivallalla ja Jumalan hylkäämisellä aivan kuten nykyään
aikakauden lopussa.
Israelille annettiin neljänkymmenen vuoden varoitus vuosina
761-721 eea. kuten näimme aikaisempien profeettojen
Joonan ja Aamoksen kohdalla. Keskiajan tutkija Abraham ibn
Ezra sijoittaa hänet neljäänkymmeneen vuoteen ennen Samarian kukistumista,
mutta myöhemmät tutkijat rajaavat hänet kolmeenkymmeneen vuoteen ennen
kukistumista (750-720) (vrt. Soncinon johdanto s. 1).
Ei ole epäilystäkään siitä, että Jumala ohjasi varoituksia
Israelille neljänkymmenen vuoden ajan ennen Samarian kukistumista tavanomaisten
profetian menettelytapojen mukaisesti.
Israelille annettiin 40 vuotta, ja niin annettiin myös
Juudalle 40 vuotta vuodesta 30 jaa. Kristuksen kuoleman
pääsiäisjuhlasta vuoteen 70 jaa. seitsemänkymmenen
vuosiviikon loppuun ja Rooman suorittamaan temppelin tuhoamiseen (ks. tutkielmat Joonan merkki ja temppelin jälleenrakentamisen historia (nro 013) ja Sota Rooman kanssa ja temppelin kukistuminen (nro 298)).
Niinpä myös Joonan merkki ulottui 40 riemuvuoden ajan – periaatteella riemuvuosi vuodeksi – kirkon erämaassa, kuten Israel oli
erämaassa vaelluksensa
aikana. Niin myös Jumalan seurakunnille annettiin 40 vuotta temppelin
mittaamista vuodesta 1987 vuoden 2027 riemuvuoteen (ks. myös tutkielma Temppelin mittaaminen (nro 137)).
Koko kaksitoista profeettaa ulottuu 40 vuodesta ennen Samarian kukistumista
viimeisiin päiviin ja Messiaan tuloon ja Jerusalemin
vankeuteen. Sitten Sakarja jatkaa prosessia tuhatvuotiseen
järjestelmään.
Talmudissa ja midrashissa on monia viittauksia
Hooseaan, ja siellä häntä pidetään profeetallisista aikalaisistaan suurimpana
(vrt. Pes. 87a). Kommentoijat uskovat, että hänen
isänsä Beeri oli profeetta ja että hänen profetiansa
on sisällytetty Jesajan kirjaan 8:19 ja sitä seuraaviin kohtiin (vrt. Lev.
Rabba 6, xv, 2). Kommentoijat ovat sitä mieltä, että kaikki
Hoosean profetiat eivät ole kronologisessa järjestyksessä, mutta näemme,
pitääkö tämä paikkansa historian valossa
jälkikäteen tarkasteltuna. Talmud myöntää, että kaanon ei myöskään ole järjestyksessä (B.B
14a).
HOOSEA.
Bullinger pitää rakennetta seuraavanlaisena:
KIRJAN RAKENNE KOKONAISUUTENA.
1:1. JOHDANTO.
1:2-3:5. SYMBOLINEN.
4:1-14:8. KIRJALLISESTI.
14:9. YHTEENVETO.
Rakenne on itse asiassa seuraava:
Kolmessa ensimmäisessä luvussa selitetään, miten Hoosea
kutsuttiin profeetaksi Israeliin tuomitsemaan heidän uskottomuutensa Jumalaa
kohtaan. Hänen viittauksensa vaimoonsa ja avioliittoonsa
on suora viittaus Jumalan suhteeseen Israeliin. Jokaisessa
luvussa julistetaan tuomio, mutta se päättyy toiveikkaaseen sävyyn, jossa
esitetään Israelin tuomion jälkeinen ennalleenasettaminen viimeisinä päivinä.
Seuraavissa kymmenessä luvussa selitetään Israelia odottavat kauheat
rangaistukset, ja näissä rangaistuksissa näemme, miten
Jumala käsittelee heitä. Nämä tuomiot ovat kuin Aamoksen tuomiot siinä
mielessä, että molempien kohdalla synnin palkka on kuolema, ja
nämä tuomiot ovat väistämättömiä.
Aamos jyrisee Israelille, ja Hoosea (kuten näemme myös Jeremiassa) vetoaa kansaan, ikään kuin Jumala rukoilisi heitä tulemaan järkiinsä ja palautumaan.
Aamos on huolissaan väestön peruskorruptiosta ja
hyväksikäytöstä, kun taas Hoosea on huolissaan Israelin ja hänen Jumalansa
välisen suhteen ja liiton täydellisestä hylkäämisestä. Israel ja Juuda ovat kelvottomia selviytymään, ja kansan
hyväksikäyttö tekee heistä epävakaan yhteiskunnan, joka ei kykene selviytymään.
Heidän on tehtävä parannus tai heidät on lähetettävä
vankeuteen.
Ne kaikki ovat lyhyitä oraakkeleita, jotka paljastavat Israelin
turmeltuneisuuden ja sen kyvyttömyyden selviytyä
kansakuntana. Hoosea tuomitsee pappien ja profeettojen
vastuuttomuuden, kuninkaiden ja ruhtinaiden kelvottomuuden hallita ja kansan
hengellisen rappeutumisen.
Tilanne on nyt vakavampi ja rappeutuneempi kuin
missään historian vaiheessa, ja niihin aiotaan puuttua nyt näinä viimeisinä
päivinä. Aurinkokulttien mustiin kaapuihin pukeutuneet khemarimit ja sodomiitit ovat nyt pahempia kuin koskaan muinaisessa
Israelissa, ja ne ovat paljastumassa kaikkialla maailmassa. Juuri nämä
viimeisten päivien trinitaarilaiset ja antinomistit jättävät huomiotta tai vääristelevät
Hooseaa ja muita profeettoja välttääkseen epäjumalanpalveluksensa ja syntinsä
seuraukset.
Viimeinen luku käsittelee Israelin ylevää oikaisua Jumalan alaisuudessa
kutsumalla sitä parannukseen ja lunastukseen.
Hoosean tyyli on kryptinen, ja sille on ominaista
viittaukset ja vihjailut hänen yleisölleen, joka ei ajallisesti rajoitu siihen
yhteiskuntaan, jossa hän eli.
Se on itse asiassa profetia Israelista ja heidän
yhteenkietoutumisestaan Gomerin poikien kanssa hajaannuksen jälkeen ja edelleen
viimeisiin päiviin ja Messiaan alaisuudessa tapahtuvaan ennalleen palauttamiseen,
kuten tekstien perusteella näemme.
Hoosean kirja viittaa tapahtumiin, jotka edeltävät välittömästi Samarian
(kymmenen heimon pääkaupungin) kukistumista, joka tapahtui Hiskian kuudentena
hallitusvuotena, ja viimeinen lausuma, Hoosean 13:16, on muka kauhea ennustus
Samarian lopusta, mutta se viittaa edelleen tulevaisuuteen, viimeisiin päiviin.
Bullinger katsoo, että tämä tapahtuma tapahtui vuonna 611 eKr., ja Hoosean
viimeisin ajankohta olisi näin ollen 613 eKr., jos 13:16 olisi esimerkiksi
kaksi vuotta ennen Samarian kukistumista vuonna 611 eKr. Hän ajoittaa tämän
Hiskian kuudenneksi hallitusvuodeksi, mutta jättää huomiotta sen tosiasian,
että Hiskia aloitti hallituksensa Juudan regenttinä vuonna 727 ja hänen kuudes
hallitusvuotensa regenttinä ajoittui vuoteen 721 eKr., jolloin Israel
tosiasiassa kaatui ja joutui vankeuteen.
Hoosean profetia ajoittuu Juudan kuninkaiden Ussian, Jotamin, Ahasin ja Hiskian hallituskausiin sekä Israelin kuninkaan
Jerobeamin, Joasin pojan, päiviin
(Hoos. 1:1).
Hänen tyylinsä on täysin erilainen kuin Aamoksen, jota hän
seuraa muutamaa vuotta myöhemmin.
Ussija hallitsi Juudassa vuodesta 775 alkaen ja Jootam
hallitsi hänen jälkeensä vuonna 757 eaa. Näin ollen Hoosean on täytynyt
aloittaa palvelutyönsä ennen vuotta 757 ja myös
vuodesta 761 eaa. alkaneen 40-vuotisen koeajan
mukaisesti.
Soncino ajoittaa Ussian hallituskaudeksi 789-740, mikä ei voi
pitää paikkaansa. Interpreter's Dictionary ajoittaa sen vuosiksi
783-742, ja molemmat ovat virheellisiä. Interpreter's
Dictionary ajoittaa Amasjan valtakauden Juudan kuninkaana vuosiin 800-783 eaa., mikä ei voi pitää paikkaansa, sillä 2. Kun. 12:1 osoittaa, että Joas hallitsi Jerusalemissa 40 vuotta Jehun
seitsemännestä vuodesta alkaen.
Vuonna 753 Jerobeam II, Israelin kuningas, kuoli, ja
Sakarjasta tuli Israelin kuningas. Vuonna 752 Sallumista tuli kuningas yhdeksi
kuukaudeksi, minkä jälkeen Menahem alkoi hallita, ja
myös Pekah oli kuningas, joka kilpaili Menahemin kanssa Gileadissa.
Vuonna 741 Israelin Menahem kuoli ja Pekahjasta tuli
Israelin kuningas.
Vuonna 739 Juudan kuningas Ussia kuoli. Interpreter’s Dictionary ilmoittaa vuoden 742, koska Assyrian kronikoissa ei
mainita asiasta mitään, ja hänen poikansa Jotam toimi käskynhaltijana viimeisinä elinvuosinaan hänen spitaalinsa vuoksi. Vuonna 734 Ahasista
tuli Juudan kuningas, ja hän hallitsi vuoteen 717 asti (Interp. Dict.
ilmoittaa 735-715). Vuonna 727 Hiskia
tuli Juudan regentiksi ja vuonna 717 hänestä tuli
Juudan kuningas ja hän puhdisti temppelin.
Vuonna 730 Hoseasta tuli Israelin kuningas ja hän kuoli vuonna 722 kaksi vuotta
sen jälkeen, kun Sargon II:sta oli tullut Assyrian
kuningas ja kun Israel joutui pakkosiirtolaisuuteen.
Näin ollen Hoosea oli profeetta ainakin vuodesta 761 vuoteen 727, jolloin
Hiskia tuli regentiksi, ja sen jälkeen siihen asti, kunnes Israel joutui
vankeuteen vuonna 722, ja ehkä Juudassa vuoteen 717 asti, jolloin Hiskiasta
tuli virallisesti kuningas. Hän on siis saattanut olla profeettana pitkälle
Hiskian restauraation ajan yli 50 tai useamman vuoden
ajan.
Ks. myös Aikakauden pääpiirteittäinen aikataulu (nro 272).
Hoosean viittaukset (vrt. Eli, 1.
Sam. 4:15). Hooseaa siteerataan Uudessa testamentissa Matt. 2:16; 9:13; 12:7; Room. 9:25, 9:26;
1. Kor. 15:55; 1. Piet. 2:5;
2:10.
Huomaa tässä, että Hoosea oli sidottu Juudan kuninkaiden aikajärjestykseen, ja
se ulottui Hiskian hallituskauden jälkeiseen aikaan, joka alkoi hänen
hallituskautensa jälkeen, joka kesti vuodesta 727 vuoteen 717 Ahasin kuoltua.
Ensimmäisessä jaksossa näemme, että Jumala antaa käskyn, joka puhuu Hoosean
kautta, ja Hän käskee Hooseaa menemään ja ottamaan
porton vaimon. Profeetta ymmärtää, että tällä on tarkoitus olla rangaistus
Israelin heimon epäjumalanpalveluksesta ja että heidät
lähetetään vankeuteen ja valtakunta lopetetaan.
Hän valitsi naisen nimeltä Gomer, Diblaimin tyttären, ja
tämä tuli raskaaksi ja synnytti hänelle pojan, ja Jumala käski antaa hänelle
nimen Jisreel, koska Jumala aikoi rangaista Jehun sukua Jisreelin veren vuoksi.
Nämä nimet on valittu, eivätkä ne ole sattumanvaraisia.
Gomer (SHD 1586) on Jaafetin pojan nimi, ja se
tarkoittaa valmistumista, joka tulee käyttämättömästä alkujuuresta Gamar (SHD
1584, joka tarkoittaa loppua). Nimeä Gomer käytetään tässä tapauksessa aina vain tästä naisesta.
Kaikissa muissa tapauksissa sillä viitataan Gomerin ja
hänen heimonsa poikiin.
Hoosea tiesi, että Israelin oli määrä loppua, mutta mikä
tärkeämpää, hän tiesi, että assyrialaisten käytäntönä oli karkottaa heimot
valtakunnan vastakkaisiin päihin. Hän siis tiesi, että Israel
lähetettäisiin vankeuteen Araxesin tuolle puolen Gomerin poikien maille
kelttiläisten heettiläisten joukkoon, ja se sulautuisi
yhteen anglosaksien, saalilaisten ja ripuaaristen frankkien ja muiden heettiläisten kelttien
heimojen kanssa. Hän tiesi myös, että heidät lähetettäisiin
noin kahdeksan vuosisataa myöhemmin parthialaisten kukistuttua kauas luoteiseen
Eurooppaan sulautumaan Gomerin poikien länsiheettiläisten Vilusian-haaran kanssa Troijassa sekä
Britanniassa että Roomassa. Myös Juudan itsensä oli
määrä sulautua toisen haaran kanssa noin kuusi vuosisataa myöhemmin.
Diblaim (SHD 1691) on peräisin SHD 1690:n
maskuliinista, joka tarkoittaa yhteen puristettua. Se
on symbolinen nimi, joka viittaa puristetuista viikunoista valmistettuun
kakkuun. Nämä nimet kuvaavat
hyvin symbolisesti sitä, että Israelin kansa on
huoruuden tuote, joka on kuin puristettujen viikunoiden kakku, joka on
valmistettu ja valmis lähetettäväksi vankeuteen epäjumalanpalveluksellisen
huoruuden vuoksi.
Jisreel tarkoittaa kirjaimellisesti "Jumala kylvää", ja symboliikka
tässä oli se, että Israelia oli rangaistava siitä pahasta, joka kylvettiin
Jehun aikana ja siitä eteenpäin Israelin heimon keskuudessa, ja heidät oli
kylvettävä uudelleen syntiensä vuoksi. Jakeessa 4 oleva "saa lopettamaan" ymmärretään
siten, että Jehun huoneen syntien vuoksi Jumala kylväisi pohjoisen valtakunnan
uudelleen. Profeetat ymmärsivät tämän symboliikan ja
Jumalan aikomuksen lähettää heidät vankeuteen ja kylvää heidät Gomeriin. Parthialaisen
hordean anglosaksilaisten keskuudessa on kahdeksan seemiläisen I(AS)-haaploryhmän alaluokkaa ja ainakin yksi myös
I(Isles)Hg:n brittiläisten kelttien keskuudessa. Nämä ovat Tuatha De Danaan,
jotka kylvettiin Irlannissa Jeremian aikana ja
siirrettiin Britanniaan. Näitä selitetään asiakirjassa Jafetin pojat Osa II: Gomer (nro 046B).
Jumala sanoo, että Hän aikoo rangaista Jehun sukua Jisreelin veren vuoksi ja tehdä lopun Israelin suvun valtakunnasta. Tässä on myös ristiviittaus siihen Jehuun, joka surmasi Joramin
jousella 2. Kun. 10:11:ssä. Israelin
voima Jisreelissä on viittaus 1. Moos. 49:24:ään.
Viranomaiset pitivät tytärtä aviottomana, ja Lo-Ruhama tarkoitti ei-säälittyä, ja se symboloi kymmenen heimon kohtaloa,
kun assyrialaiset veivät heidät pois Araxesin pohjoispuolella. Tämä oli
Israelin kansa Gomerissa, joka kylvettiin Jumalan
suunnitelman mukaisesti.
Jumala sanoo kuitenkin, että Hän säälii Juudaa, ja
heidät säilytettiin myöhemmin babylonialaisia varten ja palautettiin sitten
Messiasta ja heidän tuomiotaan varten.
Muistakaa, että Herran enkeli löi assyrialaiset Sennaheribin johdolla, kun he hyökkäsivät Juudaan Hiskian johdolla, eikä pelastus
tapahtunut tavanomaisin sotakeinoin (2. Kun.
19:35).
Näemme nyt kolmen lapsen järjestyksen.
Hoosea, luvut 1-14 (KR92).
Luku 1
1Herran sana, joka tuli
Hoosealle, Beerin pojalle. Hänen aikanaan olivat Juudan kuninkaina Ussia,
Jotam, Ahas ja Hiskia, ja Israelin kuninkaana oli
Jerobeam, Joasin poika. 2 Herra alkoi puhua Hoosealle ja sanoi näin: »Mene ja ota portto vaimoksesi ja ota lapsiksesi ne lapset, jotka
hän saa. Tämä maa on uskoton Herraa kohtaan, se on kuin portto, se palvelee
vieraita jumalia.» 3Niin Hoosea otti vaimokseen
Gomerin, Diblaimin tyttären, ja tämä tuli raskaaksi ja
synnytti hänelle pojan. 4Herra sanoi Hoosealle: »Anna pojalle nimeksi Jisreel,
sillä pian minä kostan Jehun suvulle verityöt, jotka hän on tehnyt Jisreelissä,
ja teen lopun Israelin kuninkaista. 5Sinä päivänä minä
särjen Israelin jousen Jisreelin tasangolla.» 6Hoosean
vaimo tuli jälleen raskaaksi ja synnytti tyttären.
Herra sanoi Hoosealle: »Anna hänelle nimeksi Lo-Ruhama, sillä minä en enää
osoita rakkautta Israelia kohtaan enkä anna sille anteeksi. 7Mutta
Juudan heimoa minä rakastan. Minä itse pelastan
heidät, sillä minä olen heidän Jumalansa. Minä pelastan heidät, mutta en
jousella, miekalla enkä sodalla, en hevosilla enkä sotavaunuilla.» 8Vieroitettuaan Lo-Ruhaman Hoosean vaimo tuli taas
raskaaksi ja synnytti pojan. 9Herra sanoi Hoosealle:
»Anna hänelle nimeksi Lo-Ammi, sillä te ette ole minun kansani enkä minä ole
teidän Jumalanne.»
Luvun 1 tarkoitus
Jae 8 Kun hän oli vieroittanut Ei-säälityn (mikä tulkittiin Lähi-idässä noin kolmeksi
vuodeksi), ja Rashi lukee tähän viittauksen syntisen
sukupolven menettämiseen ja ajassa eteenpäin siirtymiseen (vrt. Soncino alaviite
jakeeseen 8), hän sai kolmannen lapsen.
Jae 9 Tämä kolmas lapsi oli Lo-Ammi eli Ei minun kansani. Tällä haluttiin osoittaa, että Jumala
hylkäsi Israelin ja että se oli määrä lähettää
vankeuteen epäjumalanpalvelustapojensa, ahneutensa, väkivallan,
moraalittomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden vuoksi, jotka he olivat tuoneet
maahansa harjoittamalla epäjumalanpalveluskauppaa ja -käytäntöjä pohjoisen ja
etelän sekä idän ja lännen kuningaskuntien kanssa. Tämä profetia annettiin
Jerobeam II:n aikana, jolloin ahneus, himo, väkivalta
ja epäjumalanpalvelus olivat arkipäivää.
Heille annettiin 40 vuotta, vuodesta 761 vuoteen 722, aikaa
tehdä parannus. He eivät tehneet eivätkä halunneet
tehdä parannusta. Siirrymme siis
nyt historian kautta viimeisiin päiviin ja näemme
tämän niskuroivan kansan katumattoman käytöksen.
Kaikessa heidän ahdistuksessaan Hän (Jumala) oli ahdistunut (Jes. 63:9), ja se on ilmeistä Hoosean vetoomuksissa. Jopa
siinä määrin, että hänestä puhutaan hulluna (9:7).
Kaikki, mitä Hoosean tuli tehdä kolmessa ensimmäisessä
luvussa, oli symbolista Jumalan jumalallista auktoriteettia, joka symboloi
Hoosean kautta Israelin eksytystä.
2. luku
1 – Kerran Israelin jälkeläisiä on oleva
kuin merenrannan hiekkaa, jota ei voi mitata eikä laskea. Sen sijaan että heille nyt sanotaan: »Te
ette ole minun kansani», heille sanotaankin näin: »Te olette elävän Jumalan
lapset.» 2 Silloin Juuda ja
Israel kokoontuvat yhteen. He asettavat itselleen yhteisen johtajan ja leviävät yli koko maan. Totisesti, suuri on oleva
Jisreelin päivä, Jumalan kylvön päivä! 3Sanokaa silloin veljillenne: »Te olette
’Minun kansani’!» Sanokaa sisarillenne: »Teidän
nimenne on ’Rakastettu’!» 4– Käykää oikeutta äitiänne
vastaan, syyttäkää häntä, hän ei ole enää minun vaimoni enkä minä ole hänen
miehensä. Poistakoon hän kasvoiltaan portonmerkit,
rinnoiltaan huoranhelyt. 5 Muuten minä riisun hänet
alastomaksi, yhtä paljaaksi kuin hän oli syntyessään, teen hänet autiomaan
kaltaiseksi, paljaaksi kuin kuiva aavikko, annan hänen kuolla janoon. 6Hänen lapsiaan en rakasta, he ovat porton lapsia. 7 Heidän äitinsä on harjoittanut haureutta, heidän synnyttäjänsä on
häpäissyt itsensä. Hän on sanonut: »Minä haluan juosta rakastajieni
perässä. He antavat minulle ruoan ja juoman, villavaatteet ja pellavapuvut,
öljyvoiteet ja viinit.» 8Sen tähden
minä tukin hänen tiensä orjantappuroilla, rakennan muurin hänen eteensä, ettei
hän pääse poluilleen. 9Kun hän sitten juoksee
rakastajiensa perään, ei hän enää tavoita heitä, turhaan hän heitä etsii.
Viimein hän sanoo: »Minä palaan mieheni luo, hänen luonaan minulla oli parempi
kuin täällä.» 10Sitä tämä nainen ei käsitä, että
minulta hän on saanut viljan, viinin ja öljyn, minä
olen antanut hopeaa ja kultaa runsain määrin. Senkin he ovat
uhranneet Baalille. 11Sen tähden minä en enää anna viljaa enkä viiniä,
satoa ei tule silloin kun pitäisi tulla. Minä otan
pois villani ja pellavani peittämästä hänen
alastomuuttaan. 12Minä riisun hänet alasti hänen
rakastajiensa silmien edessä, eikä kukaan voi sitä estää. 13Minä teen
lopun hänen ilonpidostaan: juhlat, uudenkuun päivät, pyhäpäivät, kaikki
juhla-ajat minä otan häneltä pois. 14 Minä hävitän hänen viiniköynnöksensä ja
viikunapuunsa, joista hän on sanonut: »Ne ovat rakastajieni maksu minulle.» Villieläimet syövät niiden versot, ja
minä annan metsän kasvaa niiden paikalle. 15 Minä rankaisen häntä niiden
päivien tähden, jolloin hän poltti uhreja baaleille, koristi itsensä renkailla ja kaulaketjuilla ja juoksi rakastajiensa perässä mutta
unohti minut. Näin sanoo Herra. 16 – Katso! Minä suostuttelen hänet mukaani, vien hänet autiomaahan, puhun
hänelle suloisesti. 17 Siellä minä annan hänelle
viinitarhoja, minä muutan Akorinlaakson toivon portiksi. Siellä hän
vastaa kutsuuni kuin nuoruutensa päivinä, kuin silloin, kun
hän lähti Egyptistä. 18Sinä päivänä – näin puhuu Herra – hän on sanova minulle:
»Minun mieheni!» eikä hän enää sano: »Minun baalini!» 19 Minä poistan baalien nimet hänen huuliltaan, niitä ei enää
mainita. 20 Sinä päivänä minä luon rauhan: Villieläimet, taivaan linnut,
maan matelijat eivät enää tuota vaaraa. Minä särjen jousen ja
miekan, niin ettei sotia enää käydä. Minä annan kansani asua
turvassa. 21Minä kihlaan sinut, otan omakseni ainiaaksi, minä liitän
sinut itseeni vanhurskauden ja oikeuden sitein,
rakkaudella ja hyvyydellä. 22 Minä liitän sinut itseeni uskollisuuden sitein, ja sinä tulet tuntemaan Herran. 23Tuona päivänä minä vastaan
pyyntöihin, sanoo Herra, minä vastaan taivaan pyyntöön, ja
taivas vastaa maalle. 24Maa vastaa viljan, viinin ja
öljyn pyyntöön, ja ne vastaavat Jisreelille.25 Minä kylvän Israelin tähän
maahan omaksi kansakseni. Minä rakastan Lo-Ruhamaa, minä sanon Lo-Ammille: »Sinä olet
minun kansani!» Ja hän vastaa minulle: »Sinä olet minun Jumalani!»
Luvun 2 tarkoitus
Jisreelin, joka on ensimmäinen poika, jonka Jumala on
kylvänyt gomerilaisten joukkoon, käsketään puhua veljelleen (gomerilaisten
joukossa Ei minun kansani) ja aviottomalle
sisarelleen ja sanoa, että he ovat nyt Jumalan kansaa ja että hän on saanut sääliä,
ja heidän tulee anoa äitiään Gomeria, että tämä luopuisi huoruudestaan
kasvoiltaan ja aviorikoksestaan. Hän ei ole enää miehensä
vaimo, kuten Israel ei ole enää uskollinen vaimo Jumalalle. Niinpä
Jumala ryhtyy rukoilemaan Israelia palaamaan Hänen luokseen yhdessä sen kansan kanssa, jonka kanssa se on sekaantunut.
Huomaa, että Israelin kansa oli naimisissa Baalin ja
aurinkokulttien kanssa, ja Jumalan oli jatkuvasti käsiteltävä Israelia sen
epäjumalanpalvonnan ja mustiin kaapuihin pukeutuneiden khemarimien eli Baalin
pappien käytön vuoksi, jotka palvoivat sunnuntaisin ja auringonseisauksen
aikaan sekä auringon- ja mysteerikulttien juhlapyhinä. He tekivät niin ennen
kuin heidät lähetettiin vankeuteen ja he tekevät niin
vielä tänäkin päivänä, ja heidän pappinsa saavat rangaistuksen nyt näinä
viimeisinä päivinä, kuten kansaa rangaistiin sen epäjumalanpalveluksen vuosien
aikana.
Messias lähetettiin heille pakanoiden pelastukseksi.
Huomaa, että Jumala rankaisi kansaa ja sen
epäjumalanpalvelususkontoja ja Baalin pappeja.
Nämä Baalin juhlat olivat auringonseisauksen juhlat 24./25.
joulukuuta ja Astorethin eli pääsiäisjumalattaren (Easter) juhla. He palvovat näitä porttoja vielä
tänäkin päivänä, ja Jumala rankaisee heitä siitä. Nämä sunnuntai-, joulu- ja
pääsiäisjuhlat leimataan pois maan päältä.
Katso tutkielma Joulun ja
pääsiäisen alkuperä (nro 235).
Niin myös Juuda loi väärän kalenterin hajaannuksen aikaan.
Niinpä Jumala on tänä aikana rukoillut Israelia ja
Gomeria tekemään parannuksen ja kääntymään Hänen puoleensa ja karkottamaan
keskuudestaan nämä Baalin loispapit, mustiin viittaan pukeutuneet khemarimit,
ja kääntymään Jumalan puoleen parannuksessa, jotta he eivät kuolisi.
3 luku
1Herra sanoi minulle: »Sinun tulee vielä rakastaa
naista, jolla nyt on rakastaja ja joka rikkoo avion.
Samoin minä, Herra, rakastan israelilaisia, vaikka he kääntyvät muiden jumalien
puoleen ja rakastavat rypälekakkuja, joita tuovat uhrilahjoiksi.» 2Minä ostin naisen ja maksoin
hänestä viisitoista hopeasekeliä ja puolitoista homer-mittaa ohria. 3Sanoin
hänelle: »Sinun täytyy nyt kauan aikaa olla täällä ja
odottaa. Varo, ettet ole uskoton ja mene muiden
miesten mukaan. Kun tottelet minua, niin aikanaan minä tulen luoksesi.» 4Samoin saavat israelilaiset olla kauan ilman kuningasta ja ruhtinasta, ilman uhria ja kivipatsasta, ilman efodia ja
jumalankuvia. 5Mutta lopulta he kääntyvät ja etsivät
Herraa, Jumalaansa, ja kuningastaan Daavidia. Tulevina aikoina israelilaiset
lähestyvät vavisten Herraa ja panevat toivonsa hänen
hyvyyteensä.
3 luvun tarkoitus
Huomaa, että sen jälkeen, kun
heille on annettu mahdollisuus luvussa 2, jossa Hän lähetti heille Messiaan ja
sitten apostolit sen jälkeen, kun he olivat tappaneet profeetat ja hylänneet
Jumalan, Hän vetoaa jälleen Israeliin.
Näemme siis, että etenemme eteenpäin Messiaan viestistä monta
päivää erämaassa. He pitivät aurinkokulttien juhlia, eikä heillä ollut
sapattia, eivätkä heidän kuninkaansa ja ruhtinaansa
olleet Juudassa, ja Efraimia hallitsivat sunnuntain aurinkokulttien Baalinpalvojat,
jotka hallitsivat ja vaikuttivat kaikkeen, mitä he tekivät siitä suuresta
huorasta, joka on nykyaikainen Babylon. He rakensivat
temppelinsä korkeille paikoille kaikissa miehittämissään maissa, vaikka Jumala
sanoo, että heidän tuli rakentaa matalalle, matalaan maahan (Jes. 32:19). Viimeisinä päivinä he etsivät Jumalaa ja kääntyvät ja pelastuvat, ja nämä Baalin papit tuhotaan
kansamme keskuudesta ja Messias karkottaa heidät maan päältä.
Silloin Jumala asettaa Israelin syyllisyyden sinne, minne se kuuluu, eli papistoon. Se on
ollut heidän vikansa koko ajan, ja viimeisinä päivinä
Jumala käsittelee heidät kaikki. Hän aloitti Jumalan
huoneesta, joka on Jumalan seurakunta. Hän poisti temppelin ja tuhosi sen ja lähetti Juudan vankeuteen. Seurakunta
asetettiin erämaahan neljäkymmeneksi riemuvuodeksi, kunnes valitut otettiin
pois 144 000:na ja Ilmestyskirjan 7. luvun suurena joukkona. Juuda oli
hajaantuneena, kunnes profetioiden aikojen oli määrä täyttyä. Tuo viimeinen jakso alkoi 1900-luvun alkupuolella, kuten näemme
profeetta Hesekielistä (ks. Egyptin kukistuminen (nro 036) ja osa II (nro 036_2)) ja sitä seuraavista
kahdestatoista muusta profeetasta.
Huomaa, että antinomismi pappien ja profeettojen
keskuudessa on näiden pappien ja heitä seuraavien ihmisten ongelman ydin, sillä
se on yhteiskuntarakenteen tuhon ydin. Huomaa, että Jumala sanoo tuhoavansa pappien
ja profeettojen äidin. Heidän
äitinsä on Baal-järjestelmän äitijumalatar, Babylonin portto.
Luku 4
1 Kuulkaa, israelilaiset, mitä Herra sanoo! Herra käy oikeutta teidän kanssanne, sillä tässä maassa ei ole
rehellisyyttä eikä uskollisuutta, kukaan ei tunne Jumalaa. 2 Väärät
valat ja valheet, murhat, varkaudet ja aviorikokset
rehottavat kaikkialla, veriteko seuraa veritekoa. 3 Sen tähden
maa muuttuu aavikoksi, kaikki sen asukkaat nääntyvät. Villieläimet ja taivaan linnut kuolevat, meren kalat katoavat. 4 – Kansaa
ei pidä syyttää eikä tavallista ihmistä rangaista. Sinua,
pappi, minä syytän. 5Sinä kompastut päivänvalossa, ja
yöllä kompastuu profeetta yhdessä sinun kanssasi. Sinä saatat
kansasi tuhoon. 6 Näin tuhoutuu minun kansani, sillä
kukaan ei tunne minua. Koska sinä olet hylännyt minut, hylkään minäkin
sinut, et saa enää olla pappinani. Sinä olet unohtanut
Jumalasi lain, minäkin unohdan sinun lapsesi. 7Papit tekivät yhä enemmän syntiä minua vastaan, sitä mukaa kuin
heidän joukkonsa kasvoi. Minä muutan heidän kunniansa
häpeäksi. 8He ovat saaneet elantonsa kansani
syntiuhreista, siksi sen pahat teot ovat heille mieleen. 9 Mutta lopulta
kansan käy niin kuin papinkin. Minä
rankaisen kansaa sen pahoista teoista, käännän sen teot sitä itseään vastaan.
10 He syövät, mutta jäävät nälkäisiksi, heidän irstaat menonsa eivät kansaa
lisää. Näin heille käy sen vuoksi, että he ovat hylänneet
Herran eivätkä kuule häntä enää. 11 Huoruus ja
viini vievät kansalta järjen. 12 He kysyvät neuvoa pyhiltä puiltaan, arvat
antavat heille vastauksia. Huoruuden henki eksyttää heidät,
he kääntyvät uskottomina pois Jumalansa luota. 13 Vuorten huipuilla he
uhraavat, polttavat suitsuketta kukkuloilla tammen, poppelin ja
rautatammen alla. Ne luovat suloisen varjon. Onko siis
ihme, että tyttäristänne tulee porttoja ja miniänne
rikkovat avion! 14 Mutta minä en syytä tyttäriänne siitä,
että he harjoittavat haureutta, enkä miniöitänne siitä, että he rikkovat avion.
Itsehän miehet lähtevät huorien matkaan, uhraavat
temppeliporttojen kanssa. Ymmärtämätön kansa
joutuu turmioon! 15 Vaikka sinä, Israel, harjoitat haureutta,
älköön Juuda siihen syyllistykö. Älkää menkö Gilgaliin, älkää lähtekö
Bet-Aveniin, älkää siellä vannoko: »Niin totta kuin Herra elää!» 16Israel on vikuroinut kuin niskuri
lehmä. Miten Herra antaisi sen nyt kulkea vapaasti
kuin lampaat laitumella? 17Efraimilaiset pitävät kiinni epäjumalistaan –
tehkööt niin kuin tahtovat! 18Juhlat ja juomingit,
huoruus ja irstailu hillittömässä himossa! Kaiken yllä häpeän verho! 19Mutta
myrsky iskee heihin, ja onnettomasti päättyvät heidän
uhriateriansa.
Luvun 4 tarkoitus
Jakeet 1-8 Niin se on kuin ihmiset kuin papit. Synti on koko kansassa, koko
uskonnollisesta rakenteesta se leviää hallitsijoihin ja
tuomareihin. Sen ydin keskittyy kuitenkin pappeihin ja
profeettoihin. Näitä pappeja rangaistaan siitä, mitä he ovat tehneet, ja aurinko- ja mysteerikultit poistetaan heidän mukanaan
kokonaisuudessaan.
Jakeet 9-19 Juuri tällä hetkellä me
tapamme lapsemme, ja harmaita hiuksia on päässämme, ja
muukalaiset syövät voimamme, emmekä me sitä tiedä. Väestömme vanhenee ja rikkautemme menee muukalaisille. Hoosea varoittaa Juudaa
tulemasta Israelin kaltaiseksi, mutta on jo liian
myöhäistä, ja Juuda on kietoutunut syntiin seuraamalla väärää kalenteria ja
palvomalla kulissien takana olevia mysteerikultteja. Poliitikkomme
ovat korruptoituneita.
Luku 5
1– Kuulkaa tämä, te papit,
kuunnelkaa tarkasti, te Israelin päämiehet! Kuningashuone, kuuntele, mitä
sanon! Te kaikki joudutte tuomiolle, koska olette olleet
ansana Mispassa, verkkona Taborin yllä, 2pyydyskuoppana Sittimissä. Minä
kuritan teitä kaikkia! 3Minä tunnen Efraimin, Israel ei pääse
minua piiloon. Sinä, Efraim, olet harjoittanut haureutta, sinä, Israel,
olet tullut saastaiseksi. 4Sinun tekosi estävät sinua
palaamasta Jumalan luo. Sinussa on huoruuden henki, sinä et tunne Herraa. 5 Israelin ylpeys koituu
sille itselleen tuhoksi. Israel ja Efraim
kompastuvat rikoksiinsa, myös Juuda lankeaa niiden kanssa. 6Vaikka Israel
lähtee Herran luo, vie hänelle lampaita ja härkiä, hän
ei vastaa sille.nHän on vetäytynyt pois. 7 Israel on ollut
uskoton Herralle, se on synnyttänyt äpärälapsia. Nyt
uudenkuun juhla tekee Israelista lopun, se menettää perintömaan. 8 –
Puhaltakaa torveen Gibeassa, soittakaa hälytys Ramassa! Huutakaa Bet-Avenissa:
»Benjamin, vihollinen on kannoillasi!» 9Efraimia kohtaa rangaistus, lähellä on päivä, jolloin se tulee
autioksi. Israelin heimoille minä teen nyt
tiettäväksi, miten niiden lopulta käy. 10 Juudan
ruhtinaat ovat tehneet väärin kuin rajakivien siirtäjät. Heidän päälleen minä syöksen vihani tulvan. 11Efraim on ruhjottu, se on saanut mitä on ansainnut. Täynnä intoa se tahtoi kulkea tyhjää seuraten. 12Minä olen Efraimille kuin jäytävä tauti, Juudan heimolle kuin
märkivä haava. 13Kun Efraim huomasi sairautensa ja
Juuda näki paiseensa, silloin Efraim lähti Assyriaan, lähetti sanan
suurkuninkaalle. Mutta hän ei voinut tehdä teitä terveiksi,
ei parantaa teidän paiseitanne. 14 Minä käyn Efraimin
kimppuun kuin leijona, Juudan kimppuun kuin jalopeura. Minä revin, minä
raatelen saaliini ja vien sen pois,ei kukaan voi sitä
pelastaa. 15Sitten palaan takaisin paikalleni ja
odotan, kunnes he katuvat ja etsivät minun kasvojani. Ahdistuksessaan he
etsivät minua ja sanovat:
5 luvun tarkoitus
Huomaa, että Efraimia pidetään Israelin päämiehenä ja tilivelvollisuuden lähteenä. Efraimille annettiin 1.
Moos. 48:15-16:ssa juuri se
synnyinoikeuslupaus, että hänessä pakanat löytäisivät pelastuksen ja hänestä
tulisi kansojen joukko. Tuo siunaus on tuhonnut juuri hänen
voimansa Jumalan voimana Israelissa. Aurinkokulttien väärät papit
johtivat heidät harhaan, ja Efraimin ja koko Israelin
ja Juudan on tehtävä parannus, kuten jäljempänä näemme.
Luku 6
1 »Tulkaa, palatkaamme Herran luo! Hän
on raadellut, mutta hän myös parantaa, hän on lyönyt, mutta hän myös sitoo
haavat. 2 Vain päivä tai kaksi, ja hän
virvoittaa meidät, kolmantena päivänä hän nostaa meidät ylös, ja niin me saamme
elää ja palvella häntä. 3Ottakaamme opiksemme, pyrkikäämme tuntemaan Herra! Hän tulee, se on varmaa kuin aamun koitto. Hän tulee kuin
sade, kuin kevätsade, joka kastelee maan.» 4 – Mitä
minun pitäisi tehdä sinulle, Efraim, mitä sinulle, Juuda? Teidän
uskollisuutenne on kuin aamupilvi, kuin kaste, joka kohta haihtuu. 5Siksi olen lähettänyt profeettani lyömään teitä, olen lähettänyt
sanani, sanan, joka surmaa. Minun oikeuteni on kirkas
kuin valo. 6 Uskollisuutta minä vaadin, en uhrimenoja,
Jumalan tuntemista, en polttouhreja. 7Te rikoitte
liiton Adamissa, olitte siellä minulle uskottomia. 8Gilead
on pahantekijöiden kaupunki, täynnä veritöiden jälkiä. 9Papit ovat kuin rosvojoukko, joka on asettunut väijyksiin.
He tekevät murhia Sikemin tiellä, heidän tekonsa ovat iljettäviä! 10 Israelin heimon keskuudessa olen nähnyt tapahtuvan kauheita.
Efraim on harjoittanut haureutta, Israel on saastuttanut
itsensä. 11Myös sinua, Juuda, odottaa elonleikkuu, kun
minä käännän kansani kohtalon.
Luvun 6 tarkoitus
Huomaa, että liittoa on rikottu ensimmäisestä lähtien
Aatamin kanssa ja kaikissa Israelin maissa. Papit
yhdistävät voimansa syyllistyäkseen roistoon, ja
Jumala käsittelee Israelia ensin Gileadista ja itärannalta, joka johti heidät
vankeuteen, ja sitten koko Efraimin ja heimojen kautta. Papit olivat ne, jotka vehkeilivät ja liittoutuivat roistomaisuudessa tehdäkseen pahaa ja sekä
Efraimissa, Israelin armeijoina, että Juudassa. Juudan sato
oli vuodesta 70 jaa. lähtien, jolloin heidät
hajotettiin, aina holokaustiin asti, koska he eivät olleet Juudaa vaan Hamin ja
Jaafetin jäännöksiä yhdessä Edomin ja Eesaun ja Keturan jäänteiden kanssa.
Heidän DNA:nsa kiistää heidät (ks. myös paperit Kansojen geneettinen
alkuperä (nro 265); Abrahamin jälkeläiset osa V: Juuda
(nro 212E); Abrahamin jälkeläiset osa VI: Israel (nro 212F)). Viimeisinä päivinä ennen Messiasta tapahtuu vielä paljon enemmän
verenvuodatusta, eivätkä he vieläkään tee parannusta.
Luku 7
1Kun minä parannan Israelin vammat, tulevat näkyviin
Efraimin rikokset ja Samarian pahat teot. Siellä
rehottaa valhe ja petos: varkaat tunkeutuvat taloihin,
rosvojoukot kuljeksivat ryöstellen. 2He eivät ajattele, että
minä muistan heidän pahuutensa. Nyt heidän tekonsa
saartavat heidät, ne odottavat tuomiota minun edessäni. 3– He saavat
kavaluudellaan kuninkaan hyvälle mielelle, tekevät valheillaan hovin iloiseksi.
4Pettureita kaikki tyynni, uskottomia kuningastaan kohtaan! He ovat kuin uuni,
jonka leipuri on sytyttänyt: se hehkuu läpi yön taikinan alustamisesta
happanemiseen asti,
eikä hiillosta tarvitse kohentaa. 5Kuninkaamme
juhlapäivänä hänen hovinsa on sairas hehkuvasta viinistä, hän itse pahaa
aavistamatta, puristaa kättä pettureiden kanssa. 6He
ovat tulleet paikalle iskeäkseen. Väijyessään he
olivat kuin uuni, joka hehkuu läpi yön, vaikka leipuri nukkuu. Aamulla
roihusi ilmituli! 7 Koko joukko leimuaa kuin uuni: tuomarinsa he tuhoavat,
kaikki kuninkaansa kaatavat. Kukaan ei kysy minun tahtoani! 8Efraim
sekoittuu muihin kansoihin. Se on kuin leipä, jota
paistaja ei ole kääntänyt. 9Vieraat kuluttavat
Efraimilta voimat, mutta se ei sitä ymmärrä. Efraimin hiuksissa on jo harmaata, mutta se ei sitä huomaa. 10
Israelin ylpeys koituu sille itselleen tuhoksi, mutta se ei silti palaa Herran,
Jumalansa, luo, ei etsi häntä. 11 Efraim on kuin kyyhkynen, tyhmä ja ajattelematon. Se kutsuu avuksi
Egyptiä, se kulkee Assyriaan. 12Mutta minne Efraim
meneekin, minä levitän verkkoni sen päälle, minä pyydystän sen kuin
lintuparven. Minä rankaisen sitä, niin kuin olen
tehnyt kansalleni tiettäväksi. 13– Voi israelilaisia, he ovat paenneet
luotani! Tuho kohdatkoon heitä, koska he ovat nousseet minua vastaan! Minä tahdoin vapauttaa heidät, mutta he puhuivat minulle pelkkää
valhetta. 14He eivät huuda sydämestään minua avuksi
vaan voihkivat vuoteillaan. He viileskelevät itseään rukoillessaan
minulta viljaa ja viiniä. Näin he
kapinoivat minua vastaan. 15Minä kasvatin heidät,
vahvistin heidän käsivartensa, mutta he suunnittelevat minua vastaan pahaa.
16 Eivät he käänny minun, Korkeimman, puoleen. He ovat kuin löystynyt jousi. Heidän päällikkönsä kaatuvat
Egyptissä miekkaan,
sillä he puhuivat julkeita sanoja.
Luvun 7 tarkoitus
Luku 7 käsittelee Samarian pahuutta ja
Efraimin turmelusta, mutta vielä tänäkin päivänä he saastuttavat korkeille
paikoille rakennetut palvontapaikat kuninkaidensa raadoilla ja
aurinkokulttiensa symboleilla. Epäjumalanpalvelijoiden Feeniks nousee Baalin
alttareille Efraimissa, jopa Windsorissa sijaitseville monarkin alttareille,
joilla he palvovat Baalin ja Astorethin (Easter) aurinkokulttien juhlapyhinä. Auringonlapsen auringonseisauksen juhlaa 24./25. joulukuuta vietetään
kaikkialla tässä epäjumalanpalvelijakansassa maailman yhdeltä laidalta toiselle.
He pystyttävät
obeliskeja tai pylväitä kaikkiin kaupunkeihinsa, vaikka se on kielletty
(3. Moos. 26:1). Asera on Baalin jumalattaren puoliso.
Häntä esitettiin pylväinä, joille tanssittiin ja jotka
pystytettiin kaikkialla heidän asuttamissaan maissa. Athirat-jumalattarena
Arabiassa hän oli kuujumala Sinin puoliso, ja hän esiintyy Qamar-puolisona
arabien keskuudessa vielä tänäkin päivänä, ja heidän moskeijansa todistavat
heitä vastaan, mutta niin todistavat myös väärää Kristusta Messiaaksi
väittävien aurinkokulttien temppelit.
Tämä käsite on tarkoituksellisesti salattu heidän käännöksissään,
jotta heidän epäjumalanpalveluksensa olisi oikeutettua. Asera ja Baal
ovat jumalatar ja jumala, joita palvotaan yhdessä auringonpäivänä eli
sunnuntaina, ja auringon juhla on 24./25. joulukuuta auringonseisauksen ja heidän juhlansa
jälkeen. Muistopylväitä, jotka
pystytettiin, kutsuttiin nimellä Aserah, mutta Egyptissä ne olivat obeliskeja, joita kutsuttiin tarkemmin Beniksi tai Ben-beniksi ja jotka edustivat jumalan fallosta. Alkuperäinen egyptiläinen fallos seisoo nykyään Roomassa
sijaitsevan Vatikaanin katedraalin edessä, jonka troijalainen Gomerin
heettiläinen katedraali perusti. Jäljennös on Washington DC:n Capitolissa, ja Big Ben ja monet muut ovat ympäri Kansainyhteisöä. Kaikki
epäjumalanpalveluskivet tuhotaan kokonaan, mukaan lukien niiden katedraalit,
Messiaan saapuessa. Tuhoaminen aloitetaan Ilmestyskirjan 11:3-13
todistajien myötä.
Efraim ja Manasse ovat Israelin vahvuus, ja silti he
ovat tyhmiä eivätkä tiedä mitään. Heistä on tullut lopunajan petovallan
sotilasaseet, ja heidät tuhotaan sen vuoksi. He eivät
pidä sapatteja, eivätkä uusikuu- eikä juhlapäiviä, ja
heidän pappinsa juoksevat kuin huorat Baalin ja Ashtorethin temppeleihin tai
pääsiäiseen, ja he jäävät rankaisematta. Heidän johtajansa, pappinsa ja profeettansa ovat kuin mykät koirat. Heidän ruhtinaansa ja rikkaat juoksevat pahuuteen.
Jumala profetoi sitten
pahoja asioita tuleviksi
heidän ylleen saadakseen heidät tekemään parannuksen.
Luku 8
1– Nosta torvi huulillesi! Pyhäkön
yllä leijuu onnettomuuden uhka kuin korppikotka, sillä kansani on rikkonut
minun liittoni, kapinoinut lakiani vastaan. 2Se huutaa minulle:
»Jumalani! Me tunnemme sinut, me olemme Israel!» 3Mutta Israel on torjunut hyvän, siksi vihollinen sitä vainoaa.
4Israel asettaa itselleen kuninkaita vastoin minun tahtoani.
Se valitsee virkamiehiä kysymättä neuvoa minulta.
Hopeastaan ja kullastaan se tekee itselleen
jumalankuvia omaksi tuhokseen. 5 Hylkää sonnisi, Samaria! Minun
vihani leimuaa sinua vastaan. Etkö sinä jo
vihdoinkin perkaa pois tuollaista saastaa! 6
Israelissa tuo sonni on valmistettu, seppä sen on tehnyt, ei se ole Jumala.
Pirstaleiksi lyödään Samarian sonni! 7He kylvävät tuulta,
niittävät myrskyä. Maasta ei nouse versoja, kylvöstä
ei kypsy viljaa. Jos maa jotain tuottaakin, vieraat
syövät kaiken suihinsa. 8Israel on nielty! Se on kansojen joukossa kuin
astia, jolla kukaan ei tee mitään. 9 Israel on käynyt
yhtenään Assyriassa, villiaasi kulkee omia teitään. Efraim
ostaa itselleen rakastajia. 10Vaikka efraimilaiset
hierovat kauppoja vieraiden valtojen kanssa, minä kerään yhteen nämä kaikki.
Kaikki he joutuvat Assyrian kuninkaan sorron alle ja
hupenevat vähiin. 11Efraim on tehnyt syntiä, se on rakentanut
paljon alttareita, synniksi ne ovat sille tulleet. 12Vaikka minä
kirjoittaisin opetuksiani tuhansittain, ei Efraim niistä välittäisi.13
Halukkaasti se tuo uhreja ja syö niiden lihaa, mutta
Herra ei niitä hyväksy. Herra muistaa Efraimin rikokset ja
rankaisee sen synnit: se joutuu takaisin Egyptiin! 14Israel on unohtanut
luojansa ja rakentanut palatseja, Juuda on linnoittanut
monta kaupunkia. Mutta minä sinkoan tulen niiden
kaupunkeihin, linnoista ei jää jäljelle mitään.
Luvun 8 tarkoitus
Israel lähetettiin viimeksi Juudasta
erämaahan vuodesta 70 jaa.
alkaen ja hajaantui sitten Eurooppaan parthialaisten
kukistumisen jälkeen. Heidän omat
pappinsa pidättivät heiltä Jumalan lain
tarkoituksellisesti 1400 vuoden ajan. Heille annettiin laki heidän omalla
kielellään, ja he eivät piitanneet Jumalan laeista ja
loivat Baalin järjestelmän ja julistivat itsensä antinomiaanisiksi vuosisatojen
ajan. Heidän pappinsa yrittivät pysäyttää heidän ymmärryksensä, ja he turmelivat Israelia ja Gomeria jatkuvasti. Sota ei poistunut heistä, ja
heidän kansansa kärsi heidän ruhtinaidensa pappien ja profeettojensa ja heidän
järjestelmiensä epäjumalanpalveluksen vuoksi.
9 luku
1– Älä iloitse, Israel, niin kuin muut kansat, älä
juhli, niin kuin ne juhlivat! Sinä olet ollut uskoton
Jumalaasi kohtaan, kaikilla puimatantereilla olet myynyt itseäsi, olet koonnut
palkkaa huoruudellasi. 2 Sen tähden puimatanner ja
viinikuurna eivät enää ole sinua varten, ei tule viiniä sinulle! 3 Sinä et saa enää jäädä Herran maahan. Efraim
joutuu takaisin Egyptiin, Assyriassa sen täytyy syödä epäpuhdasta ruokaa.
4 Se ei enää saa vuodattaa Herralle uhriviiniä, ei tuoda
hänelle teurasuhreja. Efraimin leipä on kuoleman
leipää, jokainen saastuu, joka sitä syö. Efraim pitää ruokansa
itsellään, mitään se ei vie Herralle uhriksi. 5Miten sinä sitten aiot viettää
juhla-aikoja ja Herran juhlaa? 6 Katso: ne, jotka
pakenevat hävitystä, joutuvat Egyptiin, ja Memfis on
heidän hautansa! Heidän kalliit hopeansa peittyvät nokkosiin,
ohdakkeet valtaavat heidän telttapaikkansa. 7Rangaistuksen
päivä tulee, tilinteon hetki on ovella, Israel sen vielä kipeästi tuntee.
»Profeetta on menettänyt järkensä, hengenmies on mieltä vailla!» – Näin te väitätte. Te vihaatte minua omien rikostenne vuoksi. 8Minä, profeetta, olen Jumalani asialla, minä olen Efraimin
vartiomies. Mutta kaikille minun teilleni on viritetty
ansa, Jumalani huoneessakin vihamielisyys kohtaa minut. 9 Te olette vaipuneet syvälle turmioon niin kuin gibealaiset
muinoin. Jumala muistaa Efraimin rikokset, rankaisee
sen synnit. 10 – Kuin viinirypäleet autiomaassa oli Israel, kun minä sen löysin. Kun näin teidän
isänne, he olivat kuin viikunapuun keväthedelmät. Mutta heti kun he tulivat Baal-Peoriin, he vihkiytyivät Baalille ja
tulivat inhottaviksi kuin tuo heidän rakastajansa. 11Niin kuin lintu lennähtää
tiehensä, niin katoaa Efraimin loisto: ei enää synnytystä, ei raskautta, ei
hedelmöitymistä! 12Vaikka Efraim saisikin lapsensa isoiksi,
minä otan ne pois viimeistä myöten. Voi Efraimia itseään, kun minä käännyn pois! 13Kun ensi kerran
näin Efraimin, se oli kuin palmu vehreällä laidunmaalla, mutta nyt Efraim
joutuu viemään lapsensa surmaajan käsiin. 14– Anna, Herra, Efraimille –
niin, mitä antaisit? Anna sen naisille hedelmätön kohtu ja
kuivettuneet rinnat! 15 – Gilgalissa paljastui Efraimin koko pahuus, siellä
minä aloin vihata sitä kansaa. Pahojen tekojen tähden minä
karkotan sen maastani. En rakasta sitä enää! Kaikki
Efraimin päälliköt ovat niskureita. 16Efraim on lyöty! Sen juuret ovat kuivuneet, se ei enää kanna hedelmää. Ja vaikka äidit vielä synnyttäisivätkin, minä surmaan heidän
kohtunsa kalliit hedelmät. 17– Minun Jumalani on hylkäävä
Efraimin, koska se ei ole kuunnellut häntä. Kansojen
seassa se joutuu kiertelemään.
Luvun 9 tarkoitus
Huomaa, että he eivät pitäneet Herran
määrättyjä juhlia.
Viimeisiä sapatteja ja Herran juhlia pidettiin vuoteen
664 jaa. asti. Whitbyn synodissa Hildan luostarissa Huora otti Britannian
haltuunsa anglien voimalla, jotka kutsuivat roomalaiskatoliset Britanniaan
vuonna 597 jaa. Augustinus Canterburylaisen johdolla.
Efraimille oli annettu parhaat maat, ja se oli
hedelmällinen viinipuu, joka virtasi ympäri Israelia, mutta se epäonnistui ja
sitä rangaistiin lastensa kuolemalla. Sen naisista tuli perverssejä kuten
Sodoman miehistä ja naisista, ja kansa tuli vanhaksi,
ja muukalaiset kuluttivat heidän voimansa.
Niinpä, mitä enemmän Jumala siunasi heitä, sitä
enemmän epäjumalanpalvelus ja Baalin aurinkokultit ja heille kielletyt pylväät
turmelivat heidät. Heidän mustiin kaapuihin pukeutuneet pappinsa pukeutuivat
kuten edeltäjänsä, kun he palvoivat Baalia ja vestaalien gomerilaisia järjestelmiä ja Rooman kuuriaa ja Pontifex Maximusta. Kolmiyhteinen jumala tuli heidän osakseen, ja he kuolivat
synteihinsä. Jopa viimeisten aikojen Jumalan kirkot alennettiin auringon- ja mysteerikulttien keskuudessa Attis-jumalan binitarismiin
(ks. artikkelit Diteismi (nro 076B) ja Jumaluuden varhaisen teologian
binitaristinen ja trinitaarinen vääristely (nro 127B)).
He eivät tee syntiä ilman rangaistusta, ja vuosien
mittaan he joutuivat maksamaan siitä, mutta 1900-luvulla he maksoivat siitä
kalliisti. He hävittivät suvereenin
Yhdysvalloista ja sitten he heikensivät sitä kaikissa
maissa Etelä-Afrikasta alkaen ja sitten Irlantiin ja Skotlantiin ja sitten
muuhun Kansainyhteisöön. Ne heikensivät omaa vahvuuttaan ja
yhtenäisyyttään. Heidän valansa ovat tyhjiä ja he
valehtelevat, ja sitten Jumala on päättänyt kaataa heidän pilarinsa viimeisinä
päivinä.
Samarian Sin-uskonto ja Baalin
palvonta hävitetään vihdoin heidän keskuudestaan ja heidän pappinsa hävitetään.
Äitijumalatar-kultti, jota heidän naisensa sokeasti palvovat,
hävitetään.
Luku 10
1 Israel oli kukoistava viiniköynnös, joka
kantoi paljon hedelmää.
Mitä runsaammin se tuotti hedelmää, sitä enemmän se rakensi
alttareita. Mitä vauraammaksi maa tuli, sitä komeampia
patsaita Israel pystytti. 2Se luisui eroon Jumalasta,
nyt se saa katua. Herra kaataa sen
alttarit, lyö murskaksi sen patsaat. 3Nyt he sanovat: »Meillä ei ole
enää kuningasta, koska emme ole totelleet Herraa, mutta mitä hyötyä meillä enää
olisi kuninkaasta!» 4Tyhjiä ovat kuninkaat puhuneet,
vannoneet väärin, tehneet liittoja. Mutta
tuomio on versonut kuin myrkkykasvi pellon vaossa. 5
Bet-Avenin sonninkuvien vuoksi Samarian asukkaat joutuvat pelon valtaan.
Kansa valittaa ja Samarian papit puhkeavat huutoon,
sillä kaupungin loisto on mennyttä. 6
Kansa kaikkineen viedään Assyriaan, annetaan lahjana suurkuninkaalle. Efraim saa surkean lopun, Israelin suunnitelmat sortuvat.
7Samaria ja sen kuningas tuhoutuvat, huuhtoutuvat pois
kuin lastu aaltoihin. 8 Bet-Avenin uhrikukkulat hävitetään,
sillä ne ovat olleet Israelille synniksi. Orjantappuraa ja ohdaketta
on kasvava niiden alttareilla. Ihmiset sanovat vuorille:
»Peittäkää meidät», ja kukkuloille: »Kaatukaa meidän päällemme!» 9 – Israel, sinä olet tehnyt syntiä Gibean päivistä asti, et ole yhtään muuttunut. Saat olla varma, että
Gibeassa syttyy sota ja se tuhoaa vääryydentekijät. 10 Minä rankaisen sinua niin kuin katson oikeaksi. Kansat kokoontuvat sinua vastaan, sinut vangitaan kaksinkertaisen
rikoksesi vuoksi. 11 Efraim oli kuin vankka hieho, puimaan
opetettu. Kun tulin sen luo ja näin sen vahvan
niskan, minä valjastin sen. Juuda kynti, Jaakob äesti. 12 Minä sanoin:
»Kylväkää oikeudenmukaisuutta, korjatkaa uskollisuutta! Raivatkaa itsellenne
uudispelto! Nyt on aika etsiä minua, Herraa, minä tulen varmasti ja annan
teille siunauksen sateen.» 13Mutta te
olette kyntäneet jumalattomuuden peltoa, korjanneet vääryyden satoa, syöneet
valheen hedelmää. Te olette luottaneet omiin neuvoihinne ja
suureen sotajoukkoonne. 14Teidän maassanne nousee taistelun
pauhu, linnoituksenne tuhotaan niin kuin Salman tuhosi sodan päivinä
Bet-Arbelin. Siellä äidit lapsineen ruhjottiin
kuoliaaksi. 15 Samoin käy Betelille teidän määrättömän
pahuutenne tähden. Aamunkoitteessa isketään kuoliaaksi
Israelin kuningas.
10 luvun tarkoitus
Israelin sotakoneisto epäonnistuu, ja
Juudan on kynnettävä ja Jaakob kyntää itse.
Efraim säästyi suurissa sodissa ja vuosisatojen
kuluessa. Niinpä viimeisinä päivinä
heidät kaikki pannaan vanhurskauden työhön ja heidän
kaikkien on tehtävä parannus. Israel kyntää vääryyttä ja
niittää vääryyttä ja on syönyt valheidensa hedelmän.
Efraimia ja Juudaa rangaistaan yhdessä.
Jumala asetti Israelin maailman majakaksi, ja
Israelista syntyi Messias, ja Egyptistä Jumala kutsui poikansa. Kristus lähetettiin
Egyptiin, jossa hän oli ollut valona Gosenissa Heliopolisissa ennen Herodeksen
kuolemaa 1-13 Abib 4 eea.
Ylipappi Onan IV oli rakentanut sinne alttarin noin vuonna
160 eaa. Jesajan 19:19:n profetian mukaisesti. Messias perusti kirkon Jumalan johdolla vuosina 27-30 eKr. ja Juuda hylkäsi hänet ja kirkon. Juuda teki syntiä, ja
hylätessään hänet kansat vakiinnuttivat aurinkokulttien palvonnan kristinuskon
joukkoon ja kristinuskona. Neljännellä vuosisadalla Attiksen papit Roomassa valittivat, että
sikäläiset "kristityt" olivat varastaneet kaikki heidän oppinsa.
Heidän synneistään huolimatta Jumala
auttoi Efraimia ja Israelia ja opetti heitä vaeltamaan
ja suojeli koko Israelia, mutta he eivät kuitenkaan tunteneet Häntä. He
palasivat jatkuvasti assyro- babylonialaisiin kultteihin ja
egyptiläisiin mysteereihin.
Luku 11
1 – Kun Israel oli nuori, minä
rakastin sitä, Egyptistä minä kutsuin poikani. 2Sitten Israel kuuli muita
kutsuja ja kääntyi pois. Se uhrasi
baaleille, poltti uhreja kivipatsaille. 3 Minä opetin
Efraimin kävelemään, kannattelin sitä käsivarsista. Mutta
Efraim ei käsittänyt, että minä sitä hoidin. 4Lempeästi,
rakkauden köysin minä vedin sitä luokseni. Niin kuin mies syöttäessään
juhtaansa nostaa ikeen sen niskasta, niin minä käännyin Efraimin puoleen ja annoin sen syödä. 5Takaisin Egyptiin
joutuu Efraim, Assyria on oleva sen kuningas, koska se ei halunnut kääntyä
Herran puoleen. 6Sota raivoaa Efraimin kaupungeissa.
Se tekee lopun ennustajapapeista ja heidän tyhjistä
puheistaan. He kaatuvat miekkaan hankkeittensa tähden.
7Kansani horjuu kahtaalle: minuun päin ja minusta
pois. Se huutaa avuksi Korkeinta mutta ei saa apua. 8
Miten minä voisin hylätä sinut, Efraim, jättää sinut, Israel! Miten voisin
hylätä sinut niin kuin hylkäsin Adman, tehdä sinulle niin kuin tein Seboimille!
Minun sydämeni heltyy, minut valtaa sääli. 9 En anna vihani raivota, enää en tuhoa Efraimia. Minä olen Jumala enkä ihminen. Minä olen
Pyhä, olen sinun lähelläsi, en tule luoksesi vihan vimmassa. 10 Efraim
seuraa jälleen Herraa. Herran ääni on kuin leijonan. Kun hän ärjyy, tulevat hänen lapsensa vavisten lännestä, 11peloissaan,
arkoina kuin linnut he tulevat Egyptistä, saapuvat kuin kyyhkyset Assyrian
maasta. Minä annan heidän palata koteihinsa, sanoo
Herra.
Luvun 11 tarkoitus
Huomaa, että Jumala armahtaa Efraimia, ja heidän poikansa tulevat vapisten lännestä, jonne heidät
oli lähetetty. Tällä hetkellä vain Juuda ei ole täysin
auringon kulttien turmelema, vaikka heidän kabbalistinsa ovat turmelleet heidät
Saatanan synagogiensa pimeydessä.
Näinä viimeisinä päivinä he moninkertaistavat synnin ja
väkivallan, ja Juudaa rangaistaan myös heidän valheellisuutensa ja petoksensa
massassa. Efraim on etsinyt rikkautta valheella, ja
heidän rikkautensa ei voi koskaan korvata heidän syyllisyyttään, eikä myöskään
Juudan rikkautta.
12 luku
1– Efraim ympäröi minut valheella, Israelin kansa petoksella. Mutta Juuda on yhä
uskollinen, seisoo järkkymättä pyhän Jumalan edessä. 2
Efraim tavoittelee tuulta, ajaa takaa idän myrskyä, aina se valehtelee, aina se
pettää. Assyrian kanssa se tekee liiton, mutta oliiviöljynsä se vie
Egyptiin. 3– Herra käy oikeutta Juudan kanssa, rankaisee Jaakobia tekojen
mukaan, kääntää hänen tekonsa häntä itseään vastaan. 4 Jo
äidinkohdussa Jaakob petti veljensä, miehuutensa päivinä hän kamppaili Jumalan
kanssa. 5 Hän paini enkelin kanssa ja voitti,
hän itki ja anoi armoa. Betelissä hän kohtasi Jumalan, siellä
Jumala puhui hänen kanssaan. 6Herra on kaikkivaltias Jumala, hänen
nimensä on Herra! 7Käänny siis Jumalasi puoleen, ole uskollinen ja noudata oikeutta ja pane aina toivosi Jumalaan. 8– Efraim
on kuin kanaanilainen kauppamies, kädessään väärä vaaka. 9Efraim sanoo:
»Kylläpä olenkin rikastunut ja hankkinut paljon
omaisuutta! Minun hankkeistani ette löydä mitään pahaa, kukaan ei voi syyttää
minua vääryydestä.» 10 Mutta minä
olen Herra, sinun Jumalasi, minä toin sinut Egyptistä. Minä panen sinut
jälleen asumaan teltoissa, niin kuin asuit silloin, kun
kohtasin sinut. 11Minä olen puhunut profeetoille, minä olen antanut heille
näkyjä, he ovat puhuneet vertauskuvin ja ilmoittaneet
minun tahtoni. 12 – Gilead oli täynnä pahuutta ja
harhaa. Jo Gilgalissa Efraim uhrasi sonneja epäjumalille,
mutta sen alttarit murskataan, niin että ne ovat kuin kivikasoja keskellä
peltoa. 13 Jaakob pakeni Aramin maahan, hän joutui orjaksi
naisen tähden, naisen tähden hän paimensi karjaa. 14
Herra toi Israelin Egyptistä, profeetta sitä johti, profeetta sitä paimensi.
15Nyt Efraim on katkeroittanut Herran mielen. Siksi Herra panee sen vastuuseen veritöistä, kääntää sen
häpeälliset teot sitä itseään vastaan.
12 luvun tarkoitus
Viimeisinä päivinä Israel pannaan asumaan telttoihin
kuin määrättyjen juhlien aikana, ja Efraimin moitteet
käännetään takaisin häneen, kuten ne ansaitsevat (vrt. Sak.
14:16-19).
Huomaa, että juuri aurinko- ja mysteerikulttien kautta
Efraim on tehnyt syntiä ja syyllisyyttä, ja hänet tapettiin sen vuoksi.
Kultaisia epäjumalia on kaikkialla, ja heidän aikuiset
miehensä suutelevat epäjumalia ja palvovat Baalia ja Ashtorethia Synnin Kuun
Jumalan järjestelmässä. Temppelit on pystytetty aurinkoristeiksi, ja kaikki niiden symbolit perustuvat Baalin järjestelmän
palvontaan.
Jos sanot palvovasi Kristusta, mutta palvot
sunnuntaina, pidät niin sanottua "joulun" aurinkojuhlaa ja pidät
pääsiäistä perjantaista sunnuntaihin päiväntasauksen täysikuun aikaan ja
hylkäät Jumalan sapatit, uusikuun ja juhlat, et ole kristitty. Olet Baalin ja
Astorethin pappi tai palvoja. Palvontapaikkanne ovat täynnä jumalattaren
ikoneita ja pakanallisten järjestelmien niin
kutsuttuja pyhimyksiä, jotka esiintyvät kristittyinä. Tämän vuoksi kansanne on heikentynyt synnin
vuoksi, ja elävä Jumala rankaisee teitä.
13 luku
1Kun Efraim puhui, kaikki vapisivat
kauhusta, hän kohosi yli muiden Israelin heimojen. Mutta hän alkoi palvella
baaleja, se oli hänen syntinsä, siihen hän kaatui. 2
Yhä vielä Efraim jatkaa synnintekoa, valaa patsaita hopeastaan, tekee
jumalankuvia parhaan taitonsa mukaan. Yhtä kaikki – sepän tekemiä ne
vain ovat! Efraimista sanotaan: »Ihmisiä se uhraa, sonneja suutelee.» 3Mutta Efraim on kuin aamupilvi, kuin
kaste, joka kohta haihtuu, kuin akanat, jotka pöllyävät puimatantereella, kuin
kattoaukosta kohoava savu. 4 – Mutta minä olen Herra, sinun Jumalasi,
minä toin sinut Egyptistä. Muuta jumalaa sinulla ei ole, ei
muuta auttajaa kuin minä yksin. 5 Minä otin sinut
omakseni autiomaassa, polttavan kuumassa maassa. 6
Mutta päästyäsi lihaville laitumille sait syödä kylliksesi. Kun tulit
kylläiseksi, sinun sydämesi ylpistyi ja sinä unohdit
minut. 7 Siksi minä olen sinulle kuin leijona, kuin tien
vierellä väijyvä pantteri. 8 Minä käyn sinun kimppuusi
kuin karhu, jolta on riistetty pennut. Minä revin
sydämen sinun rinnastasi, syön sinut suuhuni kuin leijona. Sinä jäät villieläinten raadeltavaksi. 9Omaa tuhoasi sinä
valmistat, Israel, kun nouset minua, auttajaasi,
vastaan! 10Missä on nyt kuninkaasi, joka pelastaisi sinut ja
sinun kaupunkisi? Missä ovat tuomarisi, joille sanoit: »Anna
minulle kuningas ja päämiehet»? 11 Minä annoin sinulle kuninkaan
vihassani ja vihassani otin hänet sinulta pois! 12 Efraimin rikos on muistissa, kuin kirjakääröön talletettuna,
hänen syntinsä eivät jää unohduksiin. 13
Synnytystuskien tullessa, ratkaisun hetkinä, hän oli kuin lapsi, joka ei
aikanaan osannut tulla ulos äidinkohdusta. 14
Pitäisikö minun päästää teidät tuonelan vallasta, vapauttaa teidät kuolemasta?
Missä on mahtisi, kuolema, missä on pistimesi, tuonela?
Ei enää ole säälin aika. 15 – Efraim on kukoistanut
veljiensä joukossa, mutta Herra lähettää polttavan tuulen. Se
nousee idästä, puhaltaa autiomaasta. Efraimin kaivot
kuivuvat, lähteet ehtyvät. Kaikki aarteet ryöstetään,
kaikki kalleudet viedään pois.
Luvun 13 tarkoitus
Jumalan kurituksessa Efraim saadaan lopulta
parannukseen. Heidät
poistettiin Samariasta ja lähetettiin ulkomaille, ja
2745 vuoden ajan Jumala kohteli ja kohtelee heitä. Tarina heidän nuhteestaan ja Israelin palauttamisesta jatkuu kahdentoista profeetan
kautta jokaisessa vaiheessa.
Jumala pyytää Israelia Hoosean kautta tässä viimeisessä
luvussa. Liittoutuminen Assyrian kanssa ei pelasta heitä.
Jumala kutsuu heidät ja he kääntyvät hänen
puoleensa. Perustamisen laajuus
osoitetaan Aamoksen ja Hoosean jälkeen tulevissa
profeetoissa. Viimeisten aikojen palauttamisen ja
tuhatvuotisen järjestelmän järjestys avautuu jokaisen profeetan kohdalla, eikä
siitä neuvotella tai tehdä kompromisseja.
Luku 14
1 Samaria joutuu tilille synneistään, se on
kapinoinut Jumalaansa vastaan. Sen miehet kaatuvat miekkaan, sen pienet lapset murskataan, ja raskaana olevat naiset viilletään halki. 2Palaa, Israel,
palaa Herran, Jumalasi luo! Syntisi ovat syösseet sinut
onnettomuuteen. 3 Kääntykää Herran puoleen, huulillanne vilpittömät
sanat, sanokaa hänelle: »Anna kaikki meidän syntimme anteeksi ja ota vastaan paras lahjamme: me tuomme sinulle uhriksi
rukouksemme, huultemme hedelmän. 4Assyria ei meitä auta,
ratsuihin emme enää turvaudu. Emme sano enää omien
kättemme töille:’Jumalamme!’ Vain sinulta, Herra, saa orpo osakseen
rakkautta.» 5– Minä parannan heidät heidän
uskottomuudestaan. Minä rakastan heitä omasta tahdostani,
vihani on väistynyt heistä pois. 6Minä virvoitan Israelin kuin
aamukaste, ja niin se kukoistaa kuin lilja ja tunkee
juurensa maahan kuin Libanonin setri. 7 Sen versot
leviävät, se kasvaa kauniiksi kuin oliivipuu, se tuoksuu kuin Libanon. 8Sen
katveessa ihmiset saavat jälleen asua ja viljellä
peltojaan. He kukoistavat kuin viiniköynnös, jonka viini on
kuin Libanonin viini. 9Efraim, mitä hyötyä sinulla on epäjumalistasi! Minä vastaan sinun pyyntöihisi, minä pidän sinusta huolen. Minä olen kuin ikivihreä sypressi, vain minä kannan sinulle
hedelmää. 10 – Kuka on niin viisas, että ymmärtää nämä kirjoitukset? Kuka niin ymmärtäväinen, että käsittää ne? Herran tiet ovat oikeat. Vanhurskaat
kulkevat niitä, mutta väärintekijät kaatuvat.
Luvun 14 tarkoitus
Jumala kutsuu siis Israelia ja
osoittaa heille, että heidän epäjumalansa ovat loukkaus Häntä kohtaan ja että
Hän haluaa vain vilpitöntä palvontaa nöyrältä ja rehelliseltä, rehdiltä kansalta.